Labor court dismisses union strike claim, ruling union members liable for strike damages despite false newspaper info.

Sen jälkeen kun työnantaja oli ilmoittanut järjestäytymisestään toiseen työnantajaliittoon ja tästä johtuvasta sovellettavan työehtosopimuksen muuttumisesta, olivat työntekijät toimeenpanneet lakon. Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa soveltamaan edelleen tuolloin noudatettavana ollutta mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta ja siihen liittyvää paikallista sopimusta. Lakko oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeviin määräyksiin.

Lehtiartikkelissa ollut virheellinen tieto sopimuksettoman tilan vallitsemisesta ei poistanut ammattiosaston vastuuta työtaistelusta.

Ammattiosasto, joka vastasi toimikuntansa jäsenen ja osaston luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Puu- ja erityisalojen liitto ry Kuultava Puhoksen Puutyöntekijät ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Puu ja erityisalojen liiton välillä 2.12.1993 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten sahojen, höyläämöjen, kyllästämöjen, vaneri-, puuelementti-, puutalo-, rakennuspuusepän-, laatikko-, puu- ja lastulevytehtaiden sekä näiden teollisuuksien yhteydessä toimivien kuitulevytehtaiden ynnä niiden sivutuote- ja huolto-osastojen ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohjella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Puhoksen Puutyöntekijät ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen perustelut

Dynoresin Oy:n Puhoksen tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon jäämällä pois työvuoroistaan 23.11.1994 kello 6 alkaen yhtä lämmittäjää/formaliinilaitoksen hoitajaa lukuun ottamatta. Työhön olivat jääneet saapumatta myös tehdaspalveluosaston työntekijät kello 7 alkaen. Lakko oli kestänyt kolmen työvuoron ajan ja se oli päättynyt 24.11.1994 kello 6. Työtaisteluun oli osallistunut noin 65 työntekijää.

Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen järjestäytymisvapautta, soveltamisalaa ja työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Lakon taustalla olevat syyt kävivät ilmi Dynoresin Oy:n työntekijöiden yhtiön johdolle lähettämästä kirjeestä, jossa oli todettu, että työntekijät eivät hyväksyneet työnantajan menettelyä irtisanoa yksipuolisesti mekaanisen metsäteollisuuden palkkasopimus ja paikallinen sopimus päättymään 31.12.1994 ja ryhtyä noudattamaan kemianteollisuuden työehtosopimusta. Tämän kirjeen allekirjoittajina olivat muiden työntekijöiden ohella pääluottamusmies ja yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen. Kirjeessä oli uhattu työnantajaa työrauhan järkkymisellä, elleivät työsopimusehdot määräytyisi jatkossakin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti.

Ammattiosasto oli vastuussa toimeenpannusta työtaistelusta, koska lakkoon olivat muiden ohella osallistuneet yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen ja liimatehtaan osaston luottamusmies.

VASTAUS

Puu- ja erityisalojen liitto on vastauksessaan, johon Puhoksen Puutyöntekijät ry on yhtynyt, vaatinut kanteen hylkäämistä tai ainakin lakon taustalla olleiden seikkojen huomioon ottamista hyvityssakon määrää arvioitaessa.

Kanteessa tarkoitettu työnseisaus, johon olivat osallistuneet ammattiosaston toimikunnan jäsen ja liimatehtaan osaston luottamusmies, oli johtunut osaksi siitä, että työntekijät olivat jo useamman vuoden ajan kokeneet, että yhtiön ylimmän johdon taholta kohdistettiin painostusta työntekijöiden edustajiin ja yksittäisiin työntekijöihin. Tuotantojohtaja oli suhtautunut epäasiallisesti muun muassa sairauslomalla olevia työntekijöitä kohtaan. Tämä oli ollut omiaan huonontamaan työpaikan ilmapiiriä. Tuotantojohtaja oli lisäksi useasti ilmoittanut entiselle pääluottamusmiehelle, että työsuojeluvaltuutetusta olisi päästävä eroon.

Toisena työnseisaukseen johtaneena syynä oli ollut, että työntekijöiden mielestä työnantaja oli vastoin aikaisempaa sopimusta yksipuolisesti ilmoittanut, että 1.1.1995 alkaen työnantajan ja työntekijöiden välisissä työsuhteissa noudatetaan kemianteollisuuden työehtosopimusta.

Puu- ja erityisalojen liiton, Kemianliitto ry:n, Dynoresin Oy:n kolmen edustajan ja luottamusmiehen välillä lokakuussa 1993 käydyssä neuvottelussa oli ollut esillä muun muassa yhtiössä noudatettava työehtosopimus. Työntekijäpuolen edustajien mukaan työnantajan edustaja oli neuvottelussa yksiselitteisesti ilmoittanut, että työnantaja ei lakkaa noudattamasta mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta ennen kuin työntekijöiden edustajien kanssa on sovittu siitä, kuinka mahdollinen työehtosopimuksen vaihtaminen vaikuttaa työntekijöiden työsuhteen ehtoihin. Tästä huolimatta työnantaja oli syksyllä 1994 ilmoittanut, että vuoden 1995 alusta lukien työnantaja ryhtyy noudattamaan kemianteollisuuden työehtosopimusta.

Työntekijöiden edustajat olivat katsoneet työnantajan rikkoneen 1993 lokakuussa tehtyä sopimusta. Työntekijöiden edustajien näkemyksen mukaan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen vaihtaminen kemianteollisuuden työehtosopimukseksi huononsi heidän työsuhteensa ehtoja. Työntekijät olivat kokeneet työnantajan menettelyn epäoikeudenmukaiseksi ja sopimuksenvastaiseksi.

Helsingin Sanomissa oli 22.11.1994 julkaistu kirjoitus, jonka mukaan alalla vallitsi sopimukseton tila. Tämä seikka yhdessä edellä mainittujen työnantajan menettelyyn liittyvien seikkojen kanssa oli aiheuttanut sen, että työntekijät olivat ryhtyneet työnseisaukseen, joka oli rajattu kestämään vuorokauden ajan. Toimeenpannessaan työnseisauksen työntekijät olivat vilpittömästi uskoneet, että alalla vallitsi sopimukseton tila. Työntekijöiden tarkoituksena ei ollut ollut rikkoa työrauhavelvollisuutta.

Työnseisauksen alkamisajankohtana pääluottamusmies oli ollut niin sanotulla pitkällä vapaalla. Hän oli ollut poissa työpaikalta jo 16.11.1994 alkaen aluksi sairauslomansa johdosta ja sen jälkeen pitkällä vapaalla. Pääluottamusmies oli saanut tiedon työnseisauksesta aamulla 23.11.1994, kun työnantajan edustajat olivat käyneet hänen kotonaan vaatimassa toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Pääluottamusmies oli soittanut välittömästi eräälle laitosmiehelle, jolta hän oli saanut tiedon siitä, että työntekijät palaisivat työhön seuraavana aamuna kello 6 ja että työntekijät olivat Helsingin Sanomien artikkelista ymmärtäneet, että alalla ei ollut työrauhavelvoitetta. Pääluottamusmies oli saanut samat tiedot myös eräältä osaston luottamusmieheltä.

Puu- ja erityisalojen liiton palkkasihteeri oli 23.11.1994 noin kello 11 soittanut pääluottamusmiehelle ja kehottanut pääluottamusmiestä välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työnseisauksen lopettamiseksi. Pääluottamusmies oli tämän jälkeen yrittänyt uudelleen ottaa yhteyttä edellä tarkoitettuun laitosmieheen, osaston luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun, mutta hän ei yrityksistään huolimatta ollut tavoittanut heitä. Pääluottamusmies oli vielä samana iltapäivänä yrittänyt lopettaa työnseisausta siinä kuitenkaan onnistumatta.

Jos katsottaisiin työntekijöiden syyllistyneen työrauhavelvoitteen vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, oli hyvityssakon määrää harkittaessa otettava huomioon, että pääluottamusmies ei ollut osallistunut työtaisteluun ja että hän oli vapaa-aikanaan pyrkinyt välittömästi ja kaikin käytettävissään ollein keinoin lopettamaan työnseisauksen. Lisäksi työnseisaus oli alunalkaen ollut kestoltaan rajoitettu. Huomioon tulisi ottaa myös työnseisauksen taustalla olleet kärjistyneet suhteet ja työntekijöiden vilpitön mieli sopimuksettoman tilan olemassaolosta.

Puhoksen Puutyöntekijät ry:n jäsenmäärä oli 270.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Dynoresin Oy:n Puhoksen tehtaalla työnantaja on syksyllä 1994 ilmoittanut työntekijöille yhtiön liittymisestä Kemianteollisuus ry:n jäseneksi 1.1.1995 alkaen ja tästä johtuvasta sovellettavan työehtosopimuksen muutoksesta samasta ajankohdasta lukien. Yhtiö on aikaisemmin ollut Metsäteollisuus ry:n jäsen ja sidottu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen, jota on noudatettu työntekijöiden työsuhteissa sopimuskauden loppuun 31.12.1994 saakka.

Työnantajan tekemän ilmoituksen jälkeen työntekijät ovat yhtiön johdolle osoittamassaan 18.11.1994 päivätyssä kirjeessä ilmoittaneet, että he eivät hyväksy työnantajan yksipuolisesti toimittamaa mekaanisen metsäteollisuuden ja paikallisen sopimuksen irtisanomista. Työntekijäpuolen mukaan jo vuotta aikaisemmin käydyissä työnantajan järjestäytymistä koskeneissa neuvotteluissa oli sovittu edellä mainittujen sopimusten soveltamisesta siihen saakka, kunnes uudesta palkkasopimuksesta päästään sopimukseen. Kirjeessä esitetyn mukaan työnantajan tulee 1.1.1995 jälkeenkin noudattaa palkan maksamisessa mekaanisen metsäteollisuuden ja paikallisen sopimuksen palkkaperusteita ja ehtoja. Kirjeessä on edelleen todettu, että työrauhan säilymistä tehtaalla ei pystytä takaamaan, mikäli työnantaja ei halua menetellä kirjeessä esitetyn mukaisesti.

Työntekijät ovat tämän jälkeen olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 23.11.1994 - 24.11.1994. Lakkoon ovat muiden työntekijöiden ohella osallistuneet ammattiosaston toimikunnan jäsen ja liimatehtaan osaston luottamusmies.

Puu- ja erityisalojen liitto on työntekijöiden menettelyn tueksi esittänyt, että työntekijät ovat Helsingin Sanomissa 22.11.1994 olleen tiedon perusteella olleet työnseisaukseen ryhtyessään siinä käsityksessä, että heitä sitova työehtosopimus ei olisi voimassa. Kysymyksessä olevassa lehtiartikkelissa on käsitelty muun muassa eräillä teollisuudenaloilla käynnissä olleissa työehtosopimusneuvotteluissa esitettyjen vaatimusten kustannusvaikutuksia ja todettu puu- ja erityisalojen olevan sopimuksettomassa tilassa.

Työpaikalla aikaisemmin samana syksynä käytyjen sovellettavaa työehtosopimusta koskeneiden neuvottelujen yhteydessä on ollut esillä, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.1994. Muutoinkaan työntekijät eivät pelkästään edellä mainitun lehtiartikkelin perusteella ole työtuomioistuimen mielestä voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että heitä sitova työehtosopimus ei olisi voimassa. Mainitussa lehtiartikkelissa esitetty tieto ei ole siten voinut poistaa ammattiosaston vastuuta työtaistelusta.

Puu- ja erityisalojen liiton mukaan lakon taustalla on ollut osaltaan myös työnantajan edustajan epäasiallinen käytös työntekijöitä kohtaan. Työtuomioistuimessa kuullut työntekijäpuolen edustajat ovat kertoneet kysymyksessä olevan työnantajan edustajan menettelystä esimerkkejä, joista osa on ollut jo muutaman vuoden takaa. Työntekijäpuolen edustajien kertomusten mukaan mainitun työnantajan edustajan käytös muun muassa sairauslomalla olevia työntekijöitä kohtaan ei kaikissa tilanteissa ole ollut asianmukaista. Vaikka työnantajapuolen menettely mahdollisesti on myötävaikuttanut lakon toimeenpanemiseen, on työtaistelun pääasiallisena syynä esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuimen mielestä kuitenkin pidettävä työnantajan ilmoitusta sovellettavan työehtosopimuksen vaihtamisesta.

Toimeenpantu lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeviin määräyksiin.

Pääluottamusmies on lakosta tiedon saatuaan ollut samana aamuna yhteydessä lakkoon osallistuneisiin osaston luottamusmieheen ja yhteen työntekijään, joilta hän on saanut tiedon siitä, että työntekijät palaavat työhön seuraavana aamuna. Kysymyksessä olevat työntekijät ovat myös ilmoittaneet pääluottamusmiehelle työntekijöiden olleen siinä käsityksessä, että työrauhavelvollisuus ei ole voimassa. Sen jälkeen kun Puu- ja erityisalojen liiton edustaja on ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut tätä työrauhan palauttamiseen, pääluottamusmies on yrittänyt uudelleen ottaa yhteyttä edellä mainittuun kahteen työntekijään ja työsuojeluvaltuutettuun heitä kuitenkaan tavoittamatta.

Työtuomioistuin katsoo, että ammattiosasto tai sen edustajat eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun pikaiseksi lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi edellä mainitun luottamusmiehen ja toimikuntansa jäsenen lakkoon osallistumisesta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Puhoksen Puutyöntekijät ry:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa.

Puhoksen Puutyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Kontio, Vänttinen, Lähteenmäki ja Pystynen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.