Labor court dismisses union strike claims, ruling unions breached peace obligations and supervision duties.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the plaintiff's claims against the trade union and its local branch regarding a strike targeting wage provisions. The court found that the union and its branch actively participated in the strike and failed to take sufficient measures to prevent its recurrence or restore industrial peace. Consequently, the unions were ordered to pay compensation fines and jointly cover the employer's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 8 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act; Section 10 of the Collective Agreements Act: Trade unions and their branches are liable for compensation fines if they breach their duty to maintain industrial peace or fail to fulfill their supervisory obligations to prevent violations of collective agreements.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto oli toimeenpannessaan työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.
Työntekijäliiton toimenpiteet eivät olleet olleet riittäviä estämään lakkojen toistumista. Muutoinkin liiton olisi tullut ryhtyä tapahtunutta tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi. Liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. (Äänestys oikeudenkäyntikuluista)
Kantaja Kemianteollisuus ry Vastaaja Kemianliitto ry Kuultava Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosasto ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 19.1.1995 tehdyssä kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISTÄ
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työrauha ja valvontavelvollisuus
2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III TYÖPALKAT
14 § A. Työkohtainen palkka
Työnvaativuusluokkapalkat
1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat:
Paikkakuntakalleusluokat
I
II
p/t
mk/kk
p/t
mk/kk
Työnvaativuusluokka
"
"
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
14 § B. Henkilökohtainen palkka
1. Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle voidaan maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Kemianteollisuus ry on vaatinut Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja Kemianliiton tuomitsemista samoin hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Lisäksi Kemianteollisuus ry on vaatinut Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosaston ja Kemianliiton velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianteollisuus ry:n 7 710 markan määräiset oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Perustelut
Samana päivänä noin kello 15.30 oli tehtaan ilmoitustaululla havaittu ammattiosaston kokouskutsu ylimääräiseen 5.10.1995 kello 6.45 pidettävään kokoukseen.
Pääluottamusmies oli 5.10.1995 noin kello 8.05 ilmoittanut henkilöstöasiainhoitajalle, että lääketehtaan työntekijät ovat poissa työstä loppuviikon tukeakseen siivoojien vaatimusta. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti lääketehtaan työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Työtaistelun oli aloittanut 150 lääketehtaan työntekijää. Työtaisteluun olivat ottaneet osaa muiden muassa lääketehtaalla työskentelevä ammattiosaston puheenjohtaja, injektio-osaston luottamusmies sekä siivousosaston luottamusmies. Työtaistelu lääketehtaalla oli jatkunut edelleen perjantain 6.10.1995.
Maanantaina 9.10.1995 kello 9 yhtiön edustajat olivat keskustelleet pääluottamusmiehen kanssa lääketehtaan siivoojien palkkausasiasta. Samana päivänä noin kello 11.30 pääluottamusmies oli ilmoittanut henkilöstöasiainhoitajalle, että lääketehtaan siivoojat poistuvat työpaikalta, koska työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijäpuolen esitystä. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti lääketehtaalta oli poistunut noin kello 11.30 13 siivoojaa.
Tiistaiaamuna 10.10.1995 ammattiosasto oli järjestänyt tehtaalla kokouksen. Myöhemmin iltapäivällä kello 14 oli pidetty jälleen ammattiosaston kokous. Iltapäivällä pidetyn kokouksen jälkeen pääluottamusmies oli ilmoittanut henkilöstöasiainhoitajalle, että ammattiosaston kokouksessa oli tehty päätös siitä, että lääketehtaan työntekijät ovat poissa työstä ainakin 11.10. - 12.10.1995 tukeakseen siivoojien vaatimusta. Pääluottamusmiehen mukaan ammattiosasto kokoontuisi käsittelemään tilannetta uudelleen perjantaiaamuna 13.10.1995.
Keskiviikkona 11.10.1995 lääketehtaan työntekijät olivat aloittaneet työtaistelun ammattiosaston päätöksen mukaisesti kuitenkin siten, että ns. injektio-osastolle oli tullut työhön 23 henkilöä eli puolet osaston vahvuudesta. Työtaisteluun otti osaa 115 lääketehtaan työntekijää, näiden joukossa muun muassa ammattiosaston puheenjohtaja ja siivousosaston luottamusmies. Työtaistelu oli jatkunut vielä seuranneen torstaipäivän eli 12.10.1995. Työntekijät olivat palanneet työhön perjantaina 13.10.1995.
Työnantajaliiton saatua 4.10.1995 tiedon siivoojien alkaneesta työtaistelusta oli liitosta otettu välittömästi yhteyttä Kemianliittoon ja vaadittu toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi. Myöhemmin samana päivänä asia oli vahvistettu kirjallisesti. Työtaistelun jatkuttua ja laajennettua 5.10.1995 työnantajaliitto oli vaatinut Kemianliitolta välittömiä toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi. Leiras Oy:ltä saatujen tietojen mukaan Kemianliiton lakimies ja palkkasihteeri olivat käyneet 5.10.1995 Leiras Oy:n Tampereen tehtaalla keskustelemassa työntekijöiden kanssa kello 12.30 - 13.15. Työntekijäliiton edustajien käynnistä huolimatta työtaistelu ei päättynyt 5.10.1995.
Siivoojien palkkakysymykseen liittyvän työtaistelun 9.10.1995 jatkuttua oli työnantajaliitosta otettu välittömästi yhteyttä Kemianliittoon ja vaadittu toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi. Lisäksi Kemianteollisuus ry oli vaatinut Kemianliitolta 10.10.1995 pikaisia toimenpiteitä muun muassa ammattiosaston sanottuna päivänä tekemän työtaistelupäätöksen toimeenpanon estämiseksi. Työtaistelun kuitenkin alettua 11.10.1995 oli työnantajaliiton taholta vaadittu Kemianliitolta uudelleen tehokkaita toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi.
Työnseisauksilla oli pyritty painostamaan työnantajaa korottamaan lääketehtaan siivoojien työehtosopimuksen palkkamääräysten mukaisten töiden vaativuusluokituksen perustasoa työntekijöiden vaatimalla tavalla. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.
Ammattiosaston pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle työntekijäpuolen vaatimuksista ja pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat osallistuneet neuvotteluihin. Lisäksi ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiosastojen asettamat luottamusmiehet olivat osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto enempää kuin sen edustajat eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin toteutettujen työtaistelujen estämiseksi eikä niiden lopettamiseksi. Ammattiosasto ei ollut lopettanut työtaistelua myöskään heti ammattiliiton edustajien tehtaalla käynnin jälkeen. Ammattiosasto oli siten tietoisesti ja tarkoituksellisesti rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet.
Kemianliitto ei ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi, vaan työtaistelut olivat jatkuneet liiton edustajien tehtaalla käynnin jälkeenkin. Kemianliitto oli siten rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kanteessa esitettyihin vaatimuksiin
Kemianliitto ja Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosasto ovat myöntäneet, että ammattiosasto oli laiminlyönyt työrauhavelvollisuutensa. Ne ovat kuitenkin pitäneet oikeudenkäyntikuluista vaadittua korvausta määrältään liiallisena.
Kemianliitto on vaatinut sitä vastaan esitettyjen vaatimusten hylkäämistä ja vaatinut lisäksi korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Perustelut
Kanteessa esitetty tapahtumakuvaus piti paikkansa. Aamulla 13.10.1995 pidetyssä työpaikkakokouksessa oli pääluottamusmiehen ja ammattiosaston toimikunnan jäsenen esityksestä päätetty, että työrauha palautetaan välittömästi, ja työntekijät olivat palanneet heti työhönsä. Palkkaerimielisyydestä oli päätetty tehdä paikallinen muistio, jonka mukaan siivoojia koskeva erimielisyys saatetaan liittojen käsiteltäväksi. Lisäksi oli todettu, että kaikkien työntekijöiden sijoittumista eri palkkaryhmiin analysoidaan kokonaisvaltaisesti.
Kemianliitto oli ryhtynyt kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin jotta työrauha olisi säilynyt, ja työtaistelun alkamisen jälkeen työrauha olisi mahdollisimman nopeasti palautettu. Liitto oli alusta alkaen tuominnut työtaistelun vääränä keinona pyrkiä ratkaisuun siivoojien palkkakysymyksessä. Se oli tiiviisti seurannut Leiras Oy:n Tampereen tehtaan tilanteita. Liiton toimihenkilöt olivat olleet päivittäin yhteydessä pääluottamusmieheen. Liiton kaksi toimitsijaa ja kaksi lakimiestä samoin kuin puheenjohtaja olivat pyrkineet puhelinkeskusteluin vaikuttamaan ammattiosastoon niin, että palkkaerimielisyys ratkaistaisiin työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Kaikissa yhteydenotoissa oli painotettu sitä, että palkkaerimielisyys voitiin kyseisenkaltaisessa tilanteessa ottaa liittojen käsiteltäväksi.
Jo ennen tilanteen kärjistymistä työnseisauksen tasolle liiton palkkasihteeri oli keskustellut puhelimitse palkkaerimielisyydestä pääluottamusmiehen kanssa. Palkkasihteeri oli kehottanut pääluottamusmiestä hyväksymään työnantajan tarjouksen henkilökohtaisesta lisästä, joka markkamääräisesti oli lähellä vaadittua palkkaluokan korotusta, ja pidättäytymään kaikista työtaistelutoimista asian hoitamiseksi. Kun siivoojat olivat ryhtyneet kaikesta huolimatta lakkoon palkkasihteeri oli 4.10.1995 kehottanut faxin välityksellä palauttamaan työrauhan välittömästi.
Liittojen kesken oli useaan eri otteeseen keskusteltu työtaistelusta ja liittoneuvottelujen järjestämisestä. Esimerkiksi aamupäivällä 5.10.1995 liiton lakimies oli keskustellut työnantajaliiton edustajan kanssa ja soittanut tämän jälkeen pääluottamusmiehelle vaatien töihin kaikkia työntekijöitä tai jos se ei ollut mahdollista, ainakin osan työntekijöistä kiireellisimpiin töihin. Lakimies oli lähettänyt pääluottamusmiehelle kehotuksen myös telefaxina, ja tästä oli ilmoitettu välittömästi työnantajaliittoon. Kaksi vastaajaliiton edustajaa oli käynyt työpaikalla 5.10.1995 ja taivutellut pääluottamusmiestä palaamaan neuvottelulinjalle. Keskustelun aikana oli pyydetty pääluottamusmiestä tekemään kaikki mahdollinen työrauhan välittömäksi palauttamiseksi.
Kun 10.10.1995 oli saatu tieto työtaistelun jatkumisesta, liiton lakimies oli soittanut ja lähettänyt faxikehotuksen pääluottamusmiehelle tuomiten lakon jatkumisen. Työpaikalle oli lakimies lähettänyt faxin, jossa oli vaadittu työrauhan palauttamista. Faxi oli lähetetty tiedoksi myös työnantajaliittoon, ja samassa yhteydessä liittojen edustajat olivat keskustelleet asiasta puhelimitse.
Myös liiton toinen lakimies oli soittanut pääluottamusmiehelle ja vaatinut lakon lopettamista. Asiasta oli raportoitu työnantajaliiton varatoimitusjohtajalle.
Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 205 henkilöä, joista 177 oli liiton jäsenmaksun maksavia jäseniä. Kymmenkunta henkilöä työskenteli muualla kuin Leiras Oy:ssä. Kysymys oli matalapalkkaisesta naisvaltaisesta ammattiosastosta, joka oli pyrkinyt nostamaan kaikkein huonoimmin palkattujen työntekijöiden palkkaryhmää. Ammattiosaston maksukyky ja varallisuus olivat vähäiset. Työtaistelun vahinkoja oli vähennetty niin, että keskeneräiset työt oli saatettu loppuun; liuoksia ei ollut jätetty astioihin vaan pullot ja ampullit oli täytetty. Luonnollisesti tuotannon seisokista oli aiheutunut yritykselle vahinkoa.
Työnantaja oli ottanut 6.10.1995 ulkopuolisen siivousliikkeen työntekijöitä lakonalaisiin töihin, mikä osaltaan oli aiheuttanut ärtymystä työntekijöissä. Pääluottamusmiehen soitto työnantajan edustajalle oli kuitenkin vaikuttanut niin, että ulkopuoliset siivoojat olivat lähteneet kesken päivän pois. Siivoojille ja myös ammattiosaston neuvottelijoille oli riidan aikana kerrottu, että monissa tehtaissa käytetään ulkopuolista siivousliikettä, mikä oli koettu jonkinasteisena painostuksena.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
Leiras Oy:n Tampereen tehtaiden pääluottamusmiehen jätettyä 12.9.1995 työnantajan edustajille neuvottelupyynnön siivoojien palkkauksesta on asiasta käyty neuvotteluja pääsemättä yksimielisyyteen. Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin siivoojien työnvaativuusluokan perustason nostamiseksi lääketehtaan työntekijät ovat olleet lakossa kanteessa kerrotuin tavoin 4. ja 12.10.1995 välisenä aikana. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.
Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosasto ja sen pääluottamusmies ovat toimineet aktiivisesti lakon toteuttamiseksi. Ammattiosaston puheenjohtaja ja luottamusmiehiä on myös osallistunut työtaisteluun. Ammattiosaston on lakon näin toimeenpannessaan myönnetty rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.
Liiton valvontavelvollisuus
Kemianliitto on vastauksesta ilmenevällä tavalla pyrkinyt aktiivisesti työriidan selvittämiseen ja lakkojen alettua työrauhan palauttamiseen. Työpaikalla 5.10.1995 käyneet liiton edustajat ovat osaltaan olleet myötävaikuttamassa siihen, että työt ovat alkaneet uudelleen seuranneella viikolla. Työtaistelun jatkuttua siivoojien osalta maanantaina 9.10.1995 ja lähes koko lääketehtaalla keskiviikkona ja torstaina on Kemianliitosta oltu useampaan otteeseen yhteydessä ammattiosaston pääluottamusmieheen lakon lopettamiseksi.
Kemianliiton toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä estämään lakkojen toistumista. Muutoinkin liiton olisi työrauhan uudelleen rikkouduttua maanantaina 9.10.1995 tullut ryhtyä tapahtunutta tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi. Tämän laiminlyödessään liitto on rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.
Oikeudenkäyntikulut
Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosasto ja Kemianliitto ovat jutun hävitessään velvollisia korvaamaan Kemianteollisuus ry:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Kantajaliiton oikeudenkäyntikuluvaatimus koostuu kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet liiton ulkopuolisen asiamiehen käyttämisestä, oikeudenkäyntimaksusta ja arvonlisäverosta. Vaatimusta on jutun laatu ja sen vaatimat toimenpiteet huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kemianliiton ja Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Kemianteollisuus ry:lle, liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 11 000 markkaa ja ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 13 000 markkaa.
Lisäksi Kemianliitto ja Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 7 710 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Uoti, Vänttinen, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.
Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:
Yhdyn muutoin enemmistön kantaan, mutta velvoitan Kemianliiton ja Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosaston yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.