Labor court dismisses claim that bonus paid for vacation time must be included in annual leave allowance calculation.

Virkaehtosopimuksen mukaan osa virkamiehen päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemasta lomarahasta tuli vaihtaa tätä vastaavaksi vapaaksi. Tällaiselta vapaaksi vaihdetulta ajalta ei virkaehtosopimuksen mukaan maksettu vuosilomalisää.

Luotsien palvelussuhteen ehtoja koskevan hallinnonalakohtaisen virkaehtosopimuksen mukaan vuosilomapalkkausta ja virantoimituksen keskeytysajalta suoritettavaa palkkausta laskettaessa otettiin sopimusmääräyksestä ilmenevin tavoin huomioon luotsihenkilölle maksetut luotsauspalkkiot ja luotsauspäivärahan veronalaiset palkkausosuudet.

Luotsien palvelussuhteen ehtoja koskevan edellä olevan määräyksen mukaista palkanlisää ei tullut ottaa huomioon siinä palkassa, joka luotsille maksettiin lomarahan asemesta vapaaksi vaihdetulta ajalta.

TUOMIO

Kantaja, STTK-J ry

Vastaaja, Valtiovarainministeriö

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 21.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 §

Se osa valtion virkamiesten 31.3.1994 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta ansaitusta lomarahasta, jota ei sopimuksen mukaan makseta rahana, muutetaan palkalliseksi vapaaksi jäljempänä olevan taulukon mukaisesti. Muutoin menetellään seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Vapaa-ajan palkan, sen siirtämisen ja sen pitämistä koskevien laskentasääntöjen osalta noudatetaan mitä vuosiloman osalta on säädetty, määrätty tai sovittu. Virkamiehen sairastuessa vapaa-aika keskeytyy siten, että se muuttuu seuraavan päivän alusta sairauslomaksi. Palkallisesta vapaa-ajasta ei ole oikeutta talvilomanpidennykseen eikä sen ajalta makseta vuosilomalisää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LOMARAHAN MUUNTAMINEN VAPAAPÄIVIKSI

Vuosilomapäivät,

Vapaaksi vaihdettavaa lomarahan osaa vastaavat vapaapäivät, joita ei pyöristetä, (Ilman pidennys päiviä)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskevissa 21.12.1993 sovituissa yleisissä virkaehtosopimusmääräyksissä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

F. Vuosiloma ja lomaraha

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

95 §

Vuosilomapalkka

Virkamiehelle, jonka vuosiloma määräytyy valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen (692/73) perusteella tai johon sanottua asetusta käytännössä muutoin sovelletaan, maksetaan 60 §:n mukainen palkkaus vuosiloman ajalta.

96 §

Vuosilomalisä

Edellä 95 §:ssä tarkoitetulle virkamiehelle maksetaan kutakin vuosilomapäivää kohden 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen ja liitteessä 9 mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä (vuosilomalisä). Vuosilomapäiviksi lasketaan myös talvilomapidennyksestä johtuvat päivät. Hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella voidaan liitteessä 9 mainituista palkanlisistä ja lisäpalkkioista sopia toisin edellyttäen, että poikkeamissopimuksesta ei aiheudu valtiolle lisäkustannuksia vaan kustannuslisäykset katetaan sopimuksista aiheutuvilla säästöillä. Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollisten talvilomapidennyspäivien osalta loma-marraskuun aikana. Palvelussuhteen päättyessä vuosilomalisä maksetaan palvelussuhteen päättyessä taikka mahdollisimman pian sen jälkeen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Merenkulkuhallituksen ja toiselta puolen Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välillä 17.12.1993 tehdyssä ja 28.12.1993 allekirjoitetussa luotsien palvelussuhteen ehtojen tarkistamista koskevassa hallinnonalakohtaisessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

Vuosilomapalkkaus ja luotsauspalkkiot

Vuosilomapalkkausta sekä virantoimituksen keskeytyksen ajalta suoritettavaa palkkausta laskettaessa otetaan huomioon asemakohtaisesti laskettuna luotsauspalkkiona markkamäärä, jonka kuukausitasoinen suuruus on 1/11 edellisenä kalenterivuonna luotsihenkilöä kohden lasketusta luotsauspalkkion määrästä sekä lisäksi 1/11 luotsauspäivärahan veronalaisesta palkkausosuudesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

STTK-J ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 21.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdan oikeaksi sisällöksi, että lomarahasta vapaaksi vaihdetulta ajalta maksettavaan palkkaan kuuluu luotsien palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 28.12.1993 allekirjoitetun hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukainen palkanlisä.

STTK-J ry on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan STTK-J ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Maaliskuun lopussa 1994 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta valtion virkamiehille oli maksettu lomarahana 31 prosenttia lomapäivän palkkauksesta ja jäljelle jäänyt osa lomarahasta oli muutettu palkalliseksi vapaaksi. Lomarahavapaan ajalta maksettavasta palkasta oli sovittu valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 21.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdassa. Mainitussa allekirjoituspöytäkirjan kohdassa oli muun muassa todettu, että vapaa-ajan palkan, sen siirtämisen ja sen pitämistä koskevien laskentasääntöjen osalta noudatetaan mitä vuosiloman osalta on säädetty, määrätty tai sovittu. Edelleen määräyksessä oli todettu, että palkallisesta vapaa-ajasta ei ollut oikeutta talvilomapidennykseen eikä sen ajalta maksettu vuosilomalisää.

Lomarahavapaan ajalta maksettava palkka määräytyi siten samojen perusteiden mukaan kuin vuosiloman ajalta maksettava palkka kuitenkin niin, että sen ajalta ei maksettu vuosilomalisää.

Valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:ssä oli sovittu vuosilomalisästä. Määräyksen mukaan saman sopimuksen 95 §:ssä tarkoitetulle virkamiehelle maksettiin kutakin vuosilomapäivää kohden 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen ja liitteessä 9 mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä. Vuosilomalisällä tarkoitettiin siten liitteessä 9 lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden perusteella määräytyvää lisää. Luotsisopimuksen 5 §:ään perustuva palkanlisää ei ollut mainittu tässä liitteessä 9, joten sitä ei voitu pitää yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:ssä tarkoitettuna vuosilomalisänä.

Allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdan määräystä oli tulkittava sen sanamuodon mukaan niin, että vuosilomalisällä tarkoitettiin mainitussa sopimusmääräyksessä yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:n mukaan määräytyvää vuosilomalisää. Koska luotsisopimuksen 5 §:n mukaista lisää ei voitu pitää allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdassa tarkoitettuna vuosilomalisänä, olisi mainittu luotsisopimuksen mukainen palkanlisä tullut maksaa virkamiehille lomarahavapaan ajalta.

Luotsisopimuksen 5 §:ään perustuva palkanlisä laskettiin eri perustein kuin yleisen virkaehtosopimuksen 96 §:ssä tarkoitettu vuosilomalisä. Tämäkin tuki sitä tulkintaa, että luotsisopimukseen perustuvaa palkanlisää ei voitu pitää yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:ssä ja allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdassa tarkoitettuna vuosilomalisänä.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on vaatinut lisäksi STTK-J ry:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Valtion virkamiesten lomarahan muuttamisesta palkalliseksi vapaaksi oli sovittu ensimmäisen kerran 11.5.1992 tehdyllä virkaehtosopimuksella. Seuraavan kerran asiasta oli sovittu 10.12.1992 tehdyllä virkaehtosopimuksella. Lomarahajärjestelyt olivat tuolloin perustuneet vapaaehtoisuuteen. Syksyn 1993 työmarkkinaratkaisun yhteydessä osa valtion virkamiehille maksettavista lomarahoista oli muutettu palkalliseksi vapaaksi. Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 21.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdassa oli sovittu palkallisen lomarahavapaan suuruudesta. Sopimuskohta oli ollut samansisältöinen kuin 11.5.1992 ja 10.12.1992 lomarahan vapaaehtoisesta vapaaksi vaihtamisesta tehdyissä virkaehtosopimuksissa. Kaikki lomarahan palkalliseksi vapaaksi vaihtamista koskevat järjestelyt oli tehty valtion henkilöstömenojen säästämistarkoituksessa.

Valtiolla lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevat järjestelyt olivat liittyneet keväällä 1992 työmarkkinoilla yleisesti tehtyihin sopimusratkaisuihin. Perusajatus oli ollut kaikissa ratkaisuissa sama eli lomarahaa vastaavalla markkamäärällä ostettiin tietty määrä vapaapäiviä. Valtiolla lomarahavapaapäivän hinnaksi oli sovittu valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 95 §:n mukainen normaali vuosilomapalkka. Sopimusratkaisun tarkoituksena oli ollut, että lomarahavapaan ajalta ei suoriteta mitään lisäpalkkaustekijöitä. Allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdan sanamuoto selittyi niillä sopimusmääräyksillä, joilla oli sovittu virkamiesten vuosilomapalkkauksesta.

Valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 95 §:n mukaan virkamiehelle maksettiin virkaehtosopimuksen 60 §:n mukainen palkkaus vuosiloman ajalta. Valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 60 §:n mukaisesti virkamiehelle suoritettiin vuosiloma-ajalta peruspalkka kalliinpaikan-, ikä-, kylmän- alueen- ja saaristolisineen. Lisäksi vuosilomapalkkaukseen luettiin palkkausluokkien eroina määräytyvät sekä säännöllisesti toistuvina tietyn suuruisina kuukausittaisina markkamääräisinä erinä maksettava palkanlisät ja lisäpalkkiot. Asianosaisten välillä vallitsi ilmeisesti yksimielisyys siitä, että luotsauspalkkiot ja luotsauspäivärahan palkkauksellinen osuus eivät olleet yleisten virkaehtosopimusmääräysten 60 §:n mukaisia palkkaustekijöitä.

Valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:ssä oli sovittu, että eräiden muiden palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärät kultakin lomanmääräytymisvuodelta kompensoitiin niin sanotulla vuosilomalisällä. Ennen 21.12.1993 tehtyä virkaehtosopimusta vuosilomalisiä oli maksettu niiden palkanlisien ja lisäpalkkioiden mukaisesti, jotka oli mainittu valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten liitteessä 2 tai muissa keskustasolla tehdyissä virkaehtosopimuksissa kuten esimerkiksi ulos-ottohenkilöstöä ja luotseja koskeneissa sopimuksissa.

Luotsipalkkioiden lukemisesta vuosilomalisään oikeuttavaksi palkkaustekijäksi oli sovittu ensimmäisen kerran valtiovarainministeriön ja keskusjärjestöjen välillä luotsien kokonaispalkkaukseen siirtymisestä 15.3.1980 tehdyllä virkaehtosopimuksella. Mainitun sopimuksen 4 §:n 1 momentissa oli todettu, että vuosilomapalkkausta laskettaessa otettiin lisäksi huomioon asemakohtaisesti laskettuna luotsauspalkkiona markkamäärä, jonka kuukausitasoinen suuruus oli 1/11 edellisenä kalenterivuonna luotsihenkilöä kohden lasketusta luotsauspalkkion määrästä. Sanonnaltaan sopimusmääräys oli vastannut 28.12.1993 allekirjoitettua luotsisopimusta, joskin uudessa sopimuksessa vuosilomalisään oikeuttavaksi katsottiin lisäksi 1/11 luotsauspäivärahan veronalaisesta palkkausosuudesta. Viimeksi mainittu palkkaustekijä oli otettu mukaan luotsisopimukseen vuonna 1982.

Kuten virkaehtosopimusmääräyksen sanamuoto osoitti, alkuperäisenä tarkoituksena oli ollut, että vuosilomapalkkausta laskettaessa otettiin vuosilomalisänä huomioon edellä mainitut palkkaustekijät. Niin sanottua vuosilomalisää ei maksettu varsinaisina lomapäivinä, vaan ne maksettiin valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:n mukaisesti kahdesti vuodessa kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollisten talvilomapidennyspäivien osalta lokamarraskuussa. Vakiintunut käytäntö merenkulkulaitoksessa oli ollut, että luotsisopimuksen mukainen vuosilomalisä maksettiin samanaikaisesti kuin valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:n mukaiset vuosilomalisät.

Siitä seikasta, että luotsihenkilöstön erityinen vuosilomalisä laskettiin edullisemman jakajan perusteella kuin muun valtion henkilöstön vuosilomalisä, ei voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että kysymyksessä ei olisi allekirjoittamispöytäkirjan 16 §:ssä tarkoitettu vuosilomalisä. Luotsihenkilöstön sopimuksessa oli mainittu kuukausitasoinen jakaja 1/11. Kutakin vuosilomapäivää kohden luotsihenkilöstölle suoritettiin vuosilomalisää 1/275 (=11 x 25) edellisenä vuonna maksetuista luotsauspalkkioista ja luotsauspäivärahan veronalaisesta palkkausosuudesta. Muulla valtion henkilöstöllä vastaava jakaja on 1/300. Laskentatapojen tarkastelu osoitti, että sekä valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:n että hallinnonalakohtaisen luotsisopimuksen 5 §:n mukaiset lisät laskettiin samojen periaatteiden mukaisesti eli tarkastelemalla kalenterivuoden mittaisen jakson aikana maksettuja palkkaustekijöitä ja maksamalla sovittu osuus tällöin suoritetusta palkkauksesta tiettyinä ajankohtina vuodessa.

Vuosilomalisään oikeuttavia palkkaustekijöitä ei ollut tarkoitettu mainita tyhjentävästi liitteessä 9, vaan myös hallinnonalaneuvotteluviranomaiset olivat voineet valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 96 §:n 2 momentin mukaisesti sopia näistä palkkaustekijöistä.

Vuosilomalisään oikeuttavat palkanlisät kompensoitiin valtion virkamiehelle myös sairausvirkavapausten ajalta niin sanotulla sairaslomalisällä. Asiasta oli sovittu valtion yleisten virkaehtosopimusmääräysten 80 §:ssä. Jotta myös luotseilla olisi oikeus vastaavaan sairausajan etuuteen, oli luotseja koskevassa virkaehtosopimuksessa sovittu, että luotsauspalkkiot luettiin hyväksi virantoimituksen keskeytyksen ajalta suoritettavaa palkkausta laskettaessa. Kun sopimusmääräyksessä ensimmäisen kerran 1980-luvulla oli käytetty käsitettä "virantoimituksen keskeytyksen ajalta", ei sopimusosapuolten tarkoituksena ollut voinut olla sopia tulevien lomarahavapaiden palkan laskusta. Vakiintunut käytäntö merenkulkulaitoksessa oli ollut, että virantoimituksen keskeytysajalla oli tarkoitettu sairaus- ja tähän rinnastettavia kuntoutusajanjaksoja.

Merenkulkulaitoksessa syksyllä 1993 käydyissä virkaehtosopimusneuvotteluissa ei ollut esitetty vaatimuksia siitä, että lomarahavapaalta tulisi poikkeuksellisesti maksaa vuosilomalisää eli että luotsisopimuksen 5 §:ssä tarkoitetut palkkaustekijät otettaisiin huomioon laskettaessa lomarahavapaan palkkaa.

Keskustason virkaehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 16 §:n 3. kohdan määräyksellä neuvotteluosapuolten tarkoituksena oli ollut sopia, että mitään ylimääräisiä palkkaustekijöitä ei otettu huomioon lomarahavapaan palkkausta laskettaessa. Mikäli STTK-J ry:n tarkoituksena olisi ollut sopia, että luotsien osalta noudatettaisiin muista henkilöstöryhmistä poikkeavaa palkanlaskentaa, olisi tästä tullut nimenomaisesti sopia allekirjoittamispöytäkirjaa tehtäessä. Näin olisi tullut menetellä myös siksi, että luotsisopimuksen mukaista vuosilomalisää ei ollut yhdessäkään tapauksessa maksettu vastaavan sisältöisten sopimusmääräysten perusteella vuoden 1993 vapaaehtoisia lomarahavapaita pidettäessä. Tämä olisi ollut perusteltua myös siksi, että vuosilomalisäkäsitettä oli vakiintuneesti merenkulkulaitoksessa tulkittu siten, että se sisälsi myös luotsisopimuksen 5 §:n mukaisen lisän.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 21.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu, että 31.3.1994 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta ansaitusta lomarahasta osa vaihdetaan vapaapäiviksi allekirjoituspöytäkirjaan sisältyvän taulukon mukaisesti. Allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdan mukaan vapaa-ajan palkan, sen siirtämisen ja sen pitämistä koskevien laskentasääntöjen osalta noudatetaan, mitä vuosiloman osalta on säädetty, määrätty tai sovittu. Kysymyksessä olevassa allekirjoituspöytäkirjan kohdassa on edelleen todettu, että palkallisesta vapaa-ajasta ei ole oikeutta talvilomanpidennykseen eikä sen ajalta makseta vuosilomalisää.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, tuleeko luotsien palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 17.12.1993 tehdyn virkaehtosopimuksen 5 §:ssä mainitut vuosilomapalkkausta ja virantoimituksen keskeytyksen ajalta suoritettavaa palkkausta laskettaessa huomioon otettavat luotsauspalkkiot ja luotsauspäivärahan veronalaiset palkkausosuudet ottaa huomioon myös suoritettaessa palkkaa siltä vapaa-ajalta, jonka virkamies on joutunut edellä mainitun tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan vaihtamaan lomarahaa vastaavaksi vapaaksi.

STTK-J ry on lähtenyt siitä, että luotsien palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 5 §:ssä tarkoitettua vuosiloma-ajan palkan ja virantoimituksen keskeytyksen ajalta maksettavassa palkassa huomioon otettavaa palkanlisää ei voida pitää virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdassa tarkoitettuna vuosilomalisänä.

Luotsien palvelussuhteen ehtoja koskevan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaan vuosilomapalkkausta sekä virantoimituksen keskeytyksen ajalta suoritettavaa palkkausta laskettaessa otetaan huomioon asemakohtaisesti laskettuna luotsauspalkkiona markkamäärä, jonka kuukausitasoinen suuruus on 1/11 edellisenä kalenterivuonna luotsihenkilöä kohden lasketusta luotsauspalkkion määrästä sekä lisäksi 1/11 luotsauspäivärahan veronalaisesta palkkausosuudesta.

Yleisten virkaehtosopimusmääräysten vuosilomalisää koskevan 96 §:n 1 momentin mukaan virkamiehelle maksetaan kutakin vuosilomapäivää kohden 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen ja liitteessä 9 mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä (vuosilomalisä). Kysymyksessä olevassa liitteessä ei ole mainittu luotsien palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 5 §:ssä tarkoitettuja luotsauspalkkiota ja luotsauspäivärahan veron-alaista palkkausosuutta.

Esitetyn selvityksen mukaan luotsien palvelussuhteen ehtoja koskevan virkaehtosopimuksen 5 §:ään perustuvan palkkion maksamisessa on käytännössä menetelty siten, että palkanmaksua koskeviin tietoihin palkanlisä on merkitty vuosilomalisän nimellä ja palkkio on maksettu samaan aikaan kuin vuosilomalisä virkaehtosopimuksen mukaan on sovittu maksettavaksi. Esitetyn selvityksen mukaan ei luotsien palvelussuhteen ehtoja koskevan virkaehtosopimuksen 5 §:ään perustuvaa palkkiota ole maksettu viranhaltijoille myöskään vuosina 1992 ja 1993 lomarahaa vastaavaksi vapaa-ajaksi vaihdetulta ajalta. Näinä vuosina lomarahan tai sen osan vaihtaminen vastaavaksi vapaaajaksi on perustunut vapaaehtoiseen valintaan. Luotsien kohdalla tällaisten tapausten lukumäärä on kuitenkin ollut pieni.

Mahdollisuudesta vaihtaa lomaraha tai sen osa vastaavaksi vapaa-ajaksi on sovittu ensimmäisen kerran 11.5.1992 tehdyllä tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Tuolloin virkaehtosopimukseen on otettu edellä mainittu allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdassa oleva määräys, joka on sisältynyt myös 10.12.1992 tehtyyn samaa asiaa koskevaan tarkentavaan virkaehtosopimukseen.

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeneisiin virkaehtosopimusneuvotteluihin osallistunut valtiovarainministeriön edustaja on todistajana kertonut, että lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevasta järjestelmästä alun perin sovittaessa tarkoituksena on ollut, että vapaaksi vaihdetulta ajalta ei makseta sellaisia lisiä, jotka virkaehtosopimuksen mukaan maksetaan vuosiloman ajalta. Määräyksen tarkoitus ei todistajan mukaan ole ollut enää esillä niissä vuonna 1993 käydyissä virkaehtosopimusneuvotteluissa, jotka ovat koskeneet lomarahan vapaaksi vaihtamista. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko asiaa koskeneissa virkaehtosopimusneuvotteluissa ollut erikseen esillä se, mitä tarkoitetaan kysymyksessä olevan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 §:n 3. kohdassa mainitulla vuosilomalisällä.

Todistajana kuultu viranhaltijapuolta virkaehtosopimusneuvotteluissa edustanut STTK-J ry:n neuvottelupäällikkö ei kertomansa mukaan muistanut, oliko nyt riidanalaisen määräyksen tarkoitus tullut neuvottelussa erityisesti esille.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Uski, Uotila, Kolula ja Kostiainen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.