Labor court dismisses claim as collective agreement prevails over individual contract terms regarding salary supplements.

Varustamo oli suorittanut neljälle laivasähkömiehelle työsopimuksen perusteella prosentuaalisen palkanlisän näiden suorittamien lisätehtävien perusteella. Varustamo oli lopettanut myöhemmin palkanlisän suorittamisen sillä perusteella, että myöhemmin tehdyn työehtosopimuksen perusteella solmituissa aluskohtaisissa miehityssopimuksissa oli sovittu sähkömiehen toimen muuttamisesta sähkömies/korjausmies yt-toimeksi, jossa asianomaisille maksettiin prosentuaalista yt-lisää. Kun tämän toimen toimenkuvaan sisältyivät entisen sähkömiehen toimen haltijoille maksetun palkanlisän perusteena olleet työt, ei sähkömies/korjausmiehelle tullut varustamon mielestä maksaa sekä sähkömiehen 10 prosentin palkanlisää että sähkömies/korjausmies yt-lisää.

Lausunnossa katsottiin jääneen selvittämättä, että työehtosopimuksilla olisi tarkoitettu korvata kantajille työsopimusten perusteella kuulunutta palkanlisää.

Kuultavat Suomen Merimies-unioni ry, Suomen Varustamoyhdistys ry, FG-Shipping Oy Ab, Oy Rettig Ab, Ålands Redarförening r.f.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Varustamoyhdistyksen ja Ålands Redarförening nimisen yhdistyksen sekä toiselta puolen Suomen MerimiesUnionin välillä voimassa olevaan ulkomaan liikenteen kansi ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevaan työehtosopimukseen samoin kuin sitä edeltäneeseen työehtosopimukseen sisältyi muun muassa seuraava yleistoimen palkkausta koskeva määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21.5. YLEISTOIMI Yleistoimeen otettu työntekijä on oikeutettu 10 %:lla korotettuun peruspalkkaan. (Palkka yt-lisineen palkkataulukossa)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen liitteessä 1 on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liite 1. TAULUKKOPALKAT 1.5.1994 alkaen

20.3. PALKAT RAHTIALUKSISSA

20.3.1. Kansi- ja konemiehistö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SÄHKÖMIES aluksen generaattoriteho

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- YT-lisineen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Finncarriers Oy Ab:n, Oy Finnlines LTd ja Oy Rettig Ab:n sekä toiselta puolen Suomen Merimies-Unionin kesken 31.3.1989 allekirjoitetussa sopimuspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoittaneet varustamot/työnantajat toiselta puolen ja allekirjoittanut työntekijäpuoli toiselta puolen ovat päässeet yhteisymmärrykseen liitteissä mainituista varustamo- /aluskohtaisista miehityksistä, vuorottelusta sekä taloushenkilökunnalle maksettavista erilliskorvauksista matkustajia kuljetettaessa. Muilta osin kuin mitä jäljempänä on sovittu, noudatetaan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen määräyksiä.

Tämän sopimuksen avulla pyritään säilyttämään linjaliikenne Suomen lipun alla/mahdollistamaan valtion korkotuen saanti ko. lastialuksille.

Liitteinä olevista varustamo- /aluskohtaisista miehityssopimuksista käy ilmi sopimuksen voimaanastumispäivä, kestoaika sekä irtisanomisaika. Myös aluskohtaiset irtisanomiset ovat mahdollisia. Varustamokohtaisiin miehityssopimuksiin voidaan erikseen neuvottelemalla liittää myös uusia aluksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tällä sopimuksella korvataan aiemmin ko. varustamojen kanssa solmitut aluskohtaiset miehityssopimukset. Uudet miehityssopimukset, jotka astuvat voimaan 1.5.1989 liitetään tähän sopimuspöytäkirjaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Oy Rettig Ab:n ja Suomen Merimies-Unionin välillä 12.4.1989 allekirjoitetussa miehityssopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

MIEHITYS ALUKSEN OLLESSA LIIKENTEESSÄ (kuljetushenkilökunta)

ALUS

MS BORE SONG

MS BORE KING

MS BORE QUEEN

MS BORE BRITANNICA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liikennealue

Lähi liikenne

Lähi liikenne

Lähi liikenne

Lähi liikenne

MIEHITYS

Sähkömies/Korjausmies YT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.1989 ja on voimassa helmikuun 28. päivään 1990 ja sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, jollei osapuoli ole sitä irtisanonut.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Suomen Merimies-Unioni on käräjäoikeudessa kanteessaan lausunut muun muassa, että sähkömiehet A, B, C ja D ovat työskennelleet Oy Rettig Ab:n palveluksessa merimieslain 1 §:n mukaisissa toistaiseksi voimassa olleissa työsopimussuhteissa A 31.7.1975 alkaen, B 20.2.1971, C 2.9.1977 - 15.1.1992 ja D 15.1.1973 - 21.9.1991. Kaikki neljä olivat aikaisemmin olleet Oy Bore Line Ab:n palveluksessa, josta he olivat siirtyneet Oy Rettig Ab:hen vuonna 1987.

A:n, B:n, C:n ja D:n työsuhteiden ehdot ovat määräytyneet Suomen Merimies-Unioni ry:n ja Suomen Varustamoyhdistys ry:n sekä Ålands Redarförening rf:n kesken solmitun ulkomaanliikenteen kansi- ja koneväen sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan, minkä lisäksi heille on maksettu henkilökohtaisten työsopimusten perusteella vuodesta 1981 lähtien 10 %:n palkanlisää.

Lisän maksaminen perustui Oy Bore Line Ab:n 31.12.1980 päivättyyn kiertokirjeeseen ja sen nojalla A:n, B:n, C:n ja D:n sekä työnantajan välillä tehtyihin sopimuksiin.

Edellä mainittu kiertokirje kuului seuraavasti:

"SÄHKÖMIEHEN TEHTÄVÄT JA PALKKAUS

Katkeamattoman käyttötoiminnan turvaamiseksi pitää linjaliikenteessämme sähkömiehen työkenttään kuuluvaksi kohtuuden nimessä myös laskea:

1. Paitsi lastihissien sähköisen varustelun valvonta ja huolto myös hydrauliikan vastaava työ.

2. Peräportin ja sääkannen luukun sähkövarustelun valvonta ja huolto mukaanlukien hydrauliikka.

3. Kattilan polttimon valvonta ja huolto.

Sähkömies, joka ilmoittautuu halukkaaksi suorittamaan myös yllä mainitut työt täydessä laajuudessa, saa 10 % palkkalisän.

Tämä on voimassa toistaiseksi ja siitä on sovittava laivalla konepäällikkö/sähkömies."

Oy Rettig Ab oli lopettanut yksipuolisesti lisän maksamisen 1.5.1989. Suomen Merimies-Unioni ry oli 26.1.1993 tiedustellut yhtiöltä syitä lisän maksamisen lopettamiseen.

Vastauskirjeessään Oy Rettig Ab oli perustellut lisien maksamisen lopettamista seuraavasti:

"Miehityssopimuksessa 1.5.1989 sähkömiehen toimi muuttui sähkömies/korjausmiehen YT-toimeksi. Tähän toimeen kuuluvat supistetun konemiehistön sähkömies/korjausmiehen toimenkuvan mukaiset tehtävät ja niistä maksettava työehtosopimuksen mukainen sähkömiehen peruspalkka YT-lisällä. Miehityssopimuksen sähkömies/korjausmiehen toimenkuvaan sisältyvät esimerkiksi entisen sähkömiehen toimen haltijoille maksetun palkanlisän perusteina em. kirjeessä luetellut työt. Niinpä pidämme vääränä sitä tulkintaa, että sähkömies/korjausmiehille olisi maksettava sekä sähkömiehen 10 % palkanlisä että sähkömies/korjausmiehen YT-lisä."

Miehityssopimuksen tarkoituksena oli pyrkiä "säilyttämään linjaliikenne Suomen lipun alla/mahdollistamaan valtion korkotuen saanti ko. lastialuksille. Sopimuksessa ei otettu millään tavalla kantaa sähkömiehelle 1.1.1981 alkaen henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella maksettuun 10 %:n lisään, joka sattumalta oli saman suuruinen kuin yt-lisä.

Valtion korkotuen saaminen edellytti työvoimakustannusten alentamista, mikä toteutettiin sopimuksen mukaisesta pienentämällä alusten miehitystä. Koska tästä johtunut kustannussäästö oli kuitenkin suurempi kuin tuen saaminen edellytti, osa kustannussäästöstä ohjattiin palkankorotuksena jäljelle jäävälle miehistölle kompensaationa heidän työmääränsä lisääntymisestä. Kansi- ja konemiehistön, johon sähkömiehet kuuluivat, osalta kompensaatio toteutettiin saattamalla heidät kaikki yt-lisän piiriin.

Miehityssopimuksen tarkoituksena ei näin ollen ollut pienentää jäljelle jäävän miehistön ansioita, vaan päinvastoin nostaa niitä korvauksena heidän työmääränsä lisääntymisestä. Nimenomaan sähkömiesten, eli A:n, B:n, C:n ja D:n osalta tämä tarkoitti sitä, että heille alettiin maksamaan entisen palkan lisäksi ytlisää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni, jolle kantajat ovat siirtäneet palkkasaatavansa, on vaatinut, että Oy Rettig Ab velvoitetaan suorittamaan Suomen Merimies-Unionille kerrotuin perustein syntyneitä saatavia vuosilta 1989 - 1993.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Oy Rettig Ab on käräjäoikeudessa vastauksessaan muun muassa lausunut, että kanteen tarkoittamassa riidassa on kysymys erimielisyydestä toistaalta Suomen Merimies-Unioni ry:n ja toisaalta vastaajayhtiön, Finncarriers Oy Ab:n ja Oy Finnlines Ltd:n 31.3.1989 allekirjoittaman sopimuspöytäkirjan ja sen 12.4.1989 allekirjoitettujen aluskohtaisten liitesopimusten tulkinnasta.

Edellä tarkoitetut sopimukset täyttävät työehtosopimuslain (436/46) 1 ja 2 §:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen tunnusmerkit ja muotovaatimukset.

Työtuomioistuin käsittelee erikoistuomioistuimen mm. työehtosopimuksen tietyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevat riita-asiat.

Tulkintaerimielisyys koskee tässä yksittäistapauksessa Suomen Merimies-Unionin ja kolmen varustamon välisen sopimuksen tarkoitusta yleensä sekä erityisesti sen liitesopimuksen miehitystä koskevien määräysten ilmaisun "sähkömies/korjausmies YT" ja kanteessa tarkoitettujen aikaisempien työsopimusperusteiden työ- ja palkkaehtojen suhdetta.

Tulkintaerimielisyyden kohteena olevan sopimuspöytäkirjan 1. kappaleessa viitataan ulkomaanliikenteen työehtosopimukseen, jossa tarkoitetaan Suomen Merimies-Unioni ry:n ja merenkulun työnantajaliittojen, Suomen Varustamoyhdistys ry:n ja Ålands Redarförening r.f:n, välistä työehtosopimusta. Sopimuspöytäkirjan osapuolina olevat varustamot olivat ja ovat Suomen Varustamoyhdistys r.y:n jäseninä työehtosopimuslain mukaan sidottuja mainittuun työehtosopimukseen. Ulkomaanliikenteen työehtosopimukseen sisältyy - ja on sisältynyt koko kanteessa tarkoitetun ajanjakson - mm. määräyksiä sähkömiehen ja korjausmiehen palkkaeduista sekä ns. yleistoimesta ja sellaiseen toimeen otetun merimiehen erityisestä yleistoimintalisästä eli 10 %:lla korotetusta peruspalkasta. Ilmaisu "yt-lisä" tarkoittaa tätä palkanlisää.

Itse asiasta Oy Rettig Ab on lausunut, että kantajan esittämässä 31.12.1980 päivätyssä kiertokirjeessä mainitut kolme tehtäväkokonaisuutta, joiden suorittamisesta oikeutensa kantajalle siirtäneet sähkömiehet ovat työsopimustasolla sopineet työnantajansa kanssa, sisältyvät 12.4.1989 päivätyssä kantajan ja vastaajan välisessä sopimuspöytäkirjan liitteessä "Miehitys aluksen ollessa liikenteessä", kohdassa "Miehitys" mainitun sähkömies/korjausmies YT-toimen edellyttämiin tehtäviin.

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen mukaan yleistoimeen otettu työntekijä on oikeutettu 10 %:lla korotettuun peruspalkkaan. Määräystä noudatetaan myös kanteessa tarkoitettuihin työntekijöihin. Sillä seikalla, että heillä on jo aikaisemmin ollut "henkilökohtainen yleistoimilisä", kun he ovat tosiasiallisesti tehneet yleistoimeen kuuluvia tehtäviä työsopimuksensa perusteella, ei ole lisän kaksinkertaistavaa merkitystä.

Yleistoimen ja sen mukaisista työtehtävistä maksettavan palkanlisän osalta on vuonna 1989 sopimuspöytäkirjan liitteellä sovittu työehtosopimustasolla, minkä jälkeen määräys sitoo työnantajaa myös muiden, sekä ennestään työsuhteessa olevien että työsopimuksen myöhemmin tekevien sähkömiesten osalta.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Oy Rettig Ab on ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvana ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Asianosaiset ovat käräjäoikeuden valmisteluistunnossa lausuneet toistensa esityksistä seuraavaa:

Kantajan lausunto

Vastaajan lausunto

Vastaaja on katsonut, että miehitysmääräyksissä YT-sähkömies/korjausmiehellä oli laajempi toimenkuva kuin sähkömiehellä. Puheena olevat merimiehet olivat sopineet samoista työtehtävistä samalla palkanlisällä kuin sittemmin oli sovittu työehtosopimustasolla. Tämän tarkoituksen selvittämiseksi tarvittiin työehtosopimuksen tulkintaa, joka kuului työtuomioistuimelle. Kysymys oli site YT-määräyksen tulkinnasta ja tätä koskevien määräysten suhteesta palkanlisiin. Sähkömiesten työtehtävät eivät olleet juuri muuttuneet, kysymyksessä oli tosiasiallisesti korvaus samoista työtehtävistä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on hyläten 25.1.1995 oikeudenkäyntiväitettä koskevassa valmisteluistunnossa asian tässä vaiheessa vaatimuksen kanteen tutkimatta jättämisestä käräjäoikeuden toimivaltaan kuulumattomana päättänyt pyytää työtuomioistuimelta siitä annetun lain 39 §:n 1 momentissa tarkoitetun lausunnon seuraavista kysymyksistä:

Edellyttääkö kantajan työsopimukseen perustuvana suorituskanteena esittämän vaatimuksen tutkiminen sen tulkitsemista, mitä 31.3.1989 Finncarriers Oy Ab:n, Oy Finnlines Ltd:n ja Oy Rettig Ab:n toiselta ja Suomen MerimiesUnioni ry:n toiselta puolelta allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa ja siihen liittyvissä 12.4.1989 allekirjoitetuissa aluskohtaisissa miehityssopimuksissa sekä toisaalta Suomen Varustamoyhdistys r.y:n ja ÅLands Redarförening r.f:n sekä Suomen Merimies-Unioni ry:n kesken solmitussa ulkomaanliikenteen kansi- ja koneväen sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksessa on määrätty "sähkömies/korjausmies YT" -toimesta, työtehtävistä ja palkkauksesta.

Onko sanottujen työehtosopimusmääräysten sanamuodosta tai muusta aineistosta selvitettävissä niiden väitettyä tarkoitusta suhteessa aikaisemmin toimenkuvan ja työtehtävien perusteella maksettuihin palkanlisiin; onko työehtosopimuksella tältä osin tarkoitettu korvata aikaisemmat, aluskohtaisiin työsopimuksiin perustuvat palkanlisät.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut työehtosopimuksiin osallisille tulla tilaisuuden asiassa kuulluksi.

Suomen Varustamoyhdistys FG-Shipping Oy Ab ja Oy Rettig Ab, joiden lausuntoon Ålands Redarförening on yhtynyt, ovat lausuneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. VASTAUS LAUSUNTOPYYNNÖSSÄ ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN

Allekirjoittaneet yhteisöt ovat vakuuttuneita siitä, että vastaus kaikkiin kolmeen työtuomioistuimen 8.3.1995 päivätyn lausuntopyynnön sisältämään, Helsingin käräjäoikeuden työtuomioistuimelle omassa lausuntopyynnössään 25.1.1995 esittämään kysymykseen on myönteinen.

Käräjäoikeudessa kantajana esiintyvän Suomen Merimies-Unionin työsopimusperusteisena esittämän vaatimuksen tutkiminen edellyttää ehdottomasti sen tulkitsemista, mitä Finncarriers Oy Ab:n, Oy Finnlines Ltd:n ja Oy Rettig Ab:n toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni r.y:n toiselta puolen välisessä 31.3.1989 allekirjoitetussa sopimuspöytäkirjassa aluskohtaisine miehityssopimusliitteineen sekä toisaalta Suomen Varustamoyhdistys r.y:n ja Ålands Redarförening r.f:n ja Suomen MerimiesUnioni r.y:n kesken solmitussa ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksessa on määrätty "sähkömies/korjausmies YT" -toimesta erityisesti ja yleisemmin yleistoimesta, sellaisen toimen työtehtävistä ja palkkauksesta.

Käräjäoikeudessa vireillä olevaa erimielisyyttä ei olisi lainkaan olemassa, elleivät asianosaiset, jotka ovat sekä työehtosopimuksen osallisia että vastaajayritys lisäksi työnantajaliiton jäsenenä liittotason työehtosopimukseen sidottu, olisi eri mieltä edellä mainittujen sopimusten tulkinnasta.

Edelleen on todettava, että edellä mainitut sopimukset ovat ainoa säännöstyslähde, jota tulkitsemalla - määräysten sanamuodon tai muiden vakiintuneiden tulkintaperiaatteiden avulla - ylipäänsä on mahdollista selvittää niiden väitettyä tarkoitusta suhteessa käräjäoikeudessa vireillä olevaan riitakysymykseen.

Itse riitakysymyksen ratkaisua koskevaan kysymykseen, onko työehtosopimuksella - jolla kysyjä tarkoittanee edellä mainittujen sopimusten muodostamaa kokonaisuutta - tarkoitettu korvata aikaisemmat, työsopimuksiin (jotka eivät ole aluskohtaisia!) perustuvat palkanlisät, vastaus löytyy työehtosopimuskokonaisuuden tulkinnasta. Allekirjoittaneet yhteisöt tulkitsevat sopimuksia siten, että vastaus on myönteinen.

2. PERUSTELUT

1.1. Yleistoimesta

Yleistoimella tarkoitetaan merenkulkualalla kauppa-aluksen miehitykseen kuuluvaa tointa 1. vakanssia 1. laivatyöpaikkaa, jossa oleva työntekijä on velvollinen työskentelemään yli perinteisen osastojaon (kansi-, kone- ja talousosastot) rajojen ulottuvissa työtehtävissä.

Ulkomaanliikenteen aluksissa yhtä laivatyöpaikkaa eli tointa/vakanssia hoitaa nykyisin yleensä kaksi keskenään vuorottelevaa työntekijää, joista toisen ollessa työssä aluksella toinen on palkallisella vapaalla maissa, jolloin kysymyksessä on ns. 1:1 -vuorottelujärjestelmä (aikayksikkö työjaksoa: aikayksikkö vapaajaksoa).

Käräjäoikeudessa vireillä olevaan juttuun vaikuttavia tai sitä muutoin valaisevia yleistointa koskevia säännöksiä ja määräyksiä sisältyy ainakin seuraaviin säännöstyslähteisiin:

1) Asetus aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä (250/84, myöhempine muutoksineen, ks. erityisesti 42, 55 ja 19 sekä 52 §:t), jäljempänä miehitysasetus;

2) Suomen Varustamoyhdistyksen, Ålands Redarföreningin ja Suomen Merimies-Unionin välinen ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus, vuodesta 1968 vuoteen 1986, ja vuodesta 1986 lähtien edelleen voimassa oleva määräys;

3) Finncarriers Oy Ab:n, Finnlines Ltd:n ja Oy Rettig Ab:n sekä Suomen Merimies- Unioni r.y:n välinen 31.3.1989 allekirjoitettu sopimuspöytäkirja siihen liittyvine aluskohtaisine miehityssopimuksineen (linjavarustamosopimus).

Yleistoimen käyttäminen perustuu joko merenkulkuhallituksen miehitysasetuksen perusteella antamaan aluskohtaiseen miehitystodistukseen tai varustamon ja ammattiliiton väliseen aluskohtaiseen miehityssopimukseen taikka molempiin. Työsopimustasolla ei sovita yleistoimen tai muidenkaan toimien perustamisesta tai muusta käyttöönotosta tietyssä aluksessa. Työsopimuksella voidaan sopia tietyistä työtehtävistä, jotka poikkeavat toimen nimikkeen ja vakiintuneen käytännön perusteella määräytyvistä työtehtävistä, mutta tällainen sopiminen ja sen vaikutukset rajoittuvat luonnollisesti vain kyseiseen työsopimussuhteeseen.

Miehitystodistuksen mukaiseen miehitykseen kuuluva yleistoimi edellyttää asetuksen mukaista yleistoimipätevyyttä, merenkulkuhallituksen antamine voimassa olevine pätevyyskirjoineen toimeen otettavalta työntekijältä ja on yleensä vaihtoehtoinen kahden eri osastoilla olevan toimen käyttämisen kanssa. Yleistoimen käyttäminen vaikuttaa aluksen miehitystodistuksen mukaista toimien kokonaismäärää vähentävästi. Toisin sanoen yleistoimen käyttäminen mahdollistaa yhden osastoon sidotun toimen vähentämisen jommalla kummalla osastolla. Tämä ilmenee oheisista m/s Bore Queenin miehitystodistuksista ennen (27.7.1988) ja jälkeen (25.5.1989) 31.3.1989 allekirjoitetun linjavarustamosopimuksen ja sen 12.4.1989 allekirjoitettujen miehitysliitteiden tekemistä.

Miehityssopimuksiin ei sinänsä sisälly yleistoimia koskevia pätevyysvaatimuksia. Miehityssopimuksen perusteella aluksessa voi olla yleistoimia, joita miehitystodistus ei tunne. Tällaiset yleistoimet perustuvat yksinomaan työehtosopimukseen; joko varustamon ja ammattiliiton tai molemmilta puolin liittojen väliseen. Miehityssopimuksen mukainen miehitys eli laivatyöpaikkojen lukumäärä voi olla sama tai lähinnä työmarkkinapoliittisista syistä yleensä suurempi kuin mitä miehitystodistuksessa on turvalliseksi vähimmäismiehitykseksi määrätty, mutta ei tietenkään pienempi.

Käsitteellä "yleistoimi" ei ole kaikissa suhteissa asetus- tai sopimusperusteisena yhtä yhtenäistä merkitystä. Vaikka asetuksen perusteella annettu miehitystodistus ei mahdollistaisi yleistoimen käyttämistä, voi varustamo työehtosopimusteitse käyttää yleistointa myös sellaisissa toimissa, joiden osalta miehitysasetus ei lainkaan tunne yleistoimipätevyyttä, kuten sähkömiehen toimen kohdalla on asianlaita. Tällaisessa tapauksessa sopimusperusteisen yleistoimen käyttäminen ei kuitenkaan vaikuta miehitystodistuksen mukaiseen toimien lukumäärään, vaikka työntekijä onkin velvollinen työskentelemään myös "oman" osastonsa/toimensa ulkopuolisissa työtehtävissä. Yleistoimeen nimenomaisin työsopimuksin otettu työntekijä on kuitenkin, riippumatta siitä perustuuko yleistoimi miehitystodistukseen vai ainoastaan -sopimukseen, työehtosopimuksen perusteella oikeutettu 10 % normaalitoimestaan maksettavaa korkeampaan peruspalkkaan.

Tässä jutussa on kysymys työehtosopimusperusteisesta yleistoimesta. Näin ollen miehitysasetuksella, miehitystodistuksilla tai työntekijöiden asetusperusteisella pätevyydellä ei ole tässä asiassa varsinaista merkitystä.

Sähkömies ja korjausmies ovat perinteisen osastojaon mukaan aluksen koneosaston toimia. Toimen nimikkeen perään liitetyt kirjaimet "YT" merkitsevät, että toimessa oleva sähkömies on velvollinen tekemään työtä myös muun osaston, lähinnä kansiosaston, puolella ja että työntekovelvollisuus tarvittaessa kattaa myös muut kuin varsinaiset sähkömiehen tehtävät. Yleistoimeen otettu sähkömies on oikeutettu 10 % työehtosopimuksen mukaista sähkömiehen peruspalkkaa korkeampaan peruspalkkaan.

Yleistoimea koskeva määräys on ollut ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa vuodesta 1968 saakka. Ennen vuonna 1984 annettua miehitysasetusta ei ollut säädöstasolla miehistö-aseman toimia koskevia pätevyys- tai muita säännöksiä, ainoastaan työehtosopimustason pätevyysmääräyksiä, kuten vuoden 1968 työehtosopimuksen 11 §:stä voidaan havaita. Asetustasolla oli säädetty vain päällystötason toimien pätevyysvaatimuksista (A kauppa-alusten päällystöstä, 522/64, jonka miehitysasetus kumosi). Miehistön lukumäärään ja pätevyyksiin vaikuttivat muilta osin suoraan tai epäsuorasti erinäiset meriturvallisuutta koskevat kansalliset ja kansainväliset normistot. Työehtosopimuksiin sisältyy edelleen, miehitysasetuksen säätämisen jälkeenkin, erinäisiä miehitystä, pätevyyksiä ja pätevyyslisiä koskevia määräyksiä, joiden tarkoituksenmukaisuudesta nyky-oloissa varmasti vallitsee useitakin eriperusteisia mielipiteitä.

Missään edellä mainituista säännöstyslähteistä ei ole varsinaista tyhjentävää määritelmää tai kuvausta yleistoimen sisällöstä. Vuosien 1968-1986 välillä voimassa olleessa työehtosopimusmääräyksessä on itse asiassa selkeimmin todettu yleistoimen keskeinen sisältö eli velvollisuus työskennellä muussa osastossa ja muissa tehtävissä kuin mihin työsopimuksen mukaisen "perustoimen" nimike (esim. matruusi) ja sen vakiintuneen käytännön mukainen toimenkuva velvoittaisi.

Toimenkuvien määrittelemättömyys pätee yleensäkin - aluksen ylimmän päällystön merilaissa säädettyjä velvollisuuksia lukuunottamatta - laivatyöpaikkojen tehtävänmäärityksiin säädös- tai työehtosopimustasolla. Eri toimien tehtävät ja nimikkeet perustuvat toisaalta pitkään historialliseen kehitykseen ja toisaalta ne saattavat vaihdella varustamoaluskohtaisesti suurestikin toisistaan. Eri asia on sitten yksittäisten varustamoiden henkilöstöpolitiikkaan liittyvät ja mahdolliset työsopimustasolla sovitut toimenkuvamääritykset.

2.2. Erimielisyyskysymyksestä

Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevassa Suomen Merimies-Unionin ja Oy Rettig Ab:n välisessä asiassa on kysymys Finncarriers Oy Ab:n, Oy Finnlines Ltd:n, Oy Rettig Ab:n ja Suomen MerimiesUnionin välisen 31.3.1989 allekirjoitetun sopimuksen ja sen varustamo- ja aluskohtaisten liitesopimusten tulkinnasta. Erimielisyyden kohde on sopimuksen aluskohtaisissa miehitysmääräyksissä käytetty ilmaisu "Sähkömies/korjausmies YT" ja sen suhde aikaisempiin Merimies-Unionin kanteessa tarkoitettujen sähkömiesten työsopimusperusteisiin työ- ja palkkaehtoihin.

Tulkintaerimielisyyden kohteena olevan sopimuspöytäkirjan 1. kappaleessa viitataan ulkomaanliikenteen työehtosopimukseen, jolla tarkoitetaan Suomen Merimies-Unioni r.y:n ja merenkulun työnantajaliittojen, Suomen Varustamoyhdistys r.y:n ja Ålands Redarförening r.f:n, välistä työehtosopimusta. Sopimuspöytäkirjan osapuolina olevat varustamot olivat ja ovat Suomen Varustamoyhdistys r. y:n jäseninä työehtosopimuslain mukaan sidottuja mainittuun työehtosopimukseen. Ulkomaanliikenteen työehtosopimukseen sisältyy - ja on sisältynyt koko kanteessa tarkoitetun ajanjakson - mm. määräyksiä sähkömiehen ja korjausmiehen palkkaeduista sekä ns. yleistoimesta ja sellaiseen toimeen otetun merimiehen erityisestä yleistoimilisästä eli 10 %:lla korotetusta peruspalkasta.

2.3. Kysymys on työehtosopimuksen tulkinnasta

Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee erikoistuomioistuimena mm. työehtosopimuksen tietyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevat riita-asiat. Tulkintariidan yhteydessä työtuomioistuin voi käsitellä ja ratkaista myös tulkinnasta riippuvan suoritusvaatimuksen.

Vastaajana käräjäoikeudessa oleva Oy Rettig Ab on katsonut, että kysymyksessä on erimielisyys työehtosopimuksen tulkinnasta, joka kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan ja vaatinut tällä perusteella kanteen tutkimatta jättämistä. Käräjäoikeus on kuitenkin asian tutkimatta jättämisen asemesta tässä vaiheessa päätynyt lausunnon pyytämiseen työtuomioistuimelta.

Edellä tarkoitettu ns. linjavarustamosopimus täyttää työehtosopimuslain (436/46) 1 ja 2 §:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen tunnusmerkit ja muotovaatimukset. Sopimus on tehty kirjallisesti kolmen työnantajan ja edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitetun rekisteröidyn työntekijöiden yhdistyksen välillä. Sopimus sisältää työntekijöiden palkka- ja työehtoja koskevia määräyksiä. Sitä on siten allekirjoittaneiden yhteisöjen käsityksen mukaan pidettävä työehtosopimuksena.

Linjavarustamosopimuksen taustaa ja tarkoitusta on selostettu käräjäoikeudelle jätetyssä aineistossa. Täydennykseksi siihen todettakoon, että tämä ns. kustannussäästösopimus tehtiin varustamoiden ja Merimies-Unionin välisenä siitä syystä, ettei Merimies-Unioni katsonut voivansa suostua valtiovallan varustamoille antaman tuen edellytykseksi asetettuihin säästötoimiin liittotason työehtosopimuksella, vaan edellytti säästöjen toteuttamista alus alukselta. Varustamoiden ja Merimies-Unionin välinen 31.3.1989 allekirjoitettu sopimus tehtiin siten liittotason työehtosopimuksen työnantajaosapuolen eli Suomen Varustamoyhdistys r.y:n tieten ja suostumuksella.

Käräjäoikeudessa kantajana oleva Merimies-Unioni on haastehakemuksessaan 29.12.1993 (s. 4) ja kirjallisessa lausumassaan 8.8.1994 (s. 4) tosiasiallisesti myöntänyt riidan kohteena olevan erimielisyyden johtuvan em. linjavarustamosopimuksen tulkinnasta. Muutoinhan koko erimielisyyttä ei olisi. Merimies-Unionin väitteet siitä, ettei olisi olemassa yksittäistä sopimusmääräystä, josta voisi vallita tulkintaerimielisyys, ovatkin ristiriitaisuudessaan täysin perusteettomia.

Merimies-Unioni on lisäksi käräjäoikeudessa 25.1.1995 pidetyssä valmisteluistunnossa asiaa nimenomaisesti vastaajan taholta kysyttäessä ilmoittanut pitävänsä linjavarustamosopimusta työehtosopimuksena. Erimielisyys johtuu siis siitä, että Oy Rettig Ab on työehtosopimukseen osallisena tulkinnut sopimusta eri tavoin kuin Merimies-Unioni.

Kun miehitysasetus ei tunne sellaista yleistoimea, jossa laivasähkömiehellä olisi yleistoimipätevyys ja joka näin ollen voisi vaikuttaa annettavan miehitystodistuksen mukaiseen miehitykseen, ei miehitysasetuksen tulkinnalla ole asiassa merkitystä. Varustamotason työehtosopimuksessa perustettua yleistointa on siten arvosteltava sopimuksen itsensä ja sen seikan valossa, että kaikki sopimuksen osapuolet ovat olleet liittotason työehtosopimukseen sidottuja ja että liittotason työehtosopimus sisältää - ja on vuodesta 1968 lukien sisältänyt - yleistointa koskevan määräyksen.

Varustamotason ja liittotason työehtosopimukset muodostavat kokonaisuuden, jonka tulkinnalla erimielisyys on ratkaistava. Varustamotason työehtosopimuksessa käytetty lyhenne "YT" tarkoittaa yleistointa. Tästä, sen enempää kuin siitäkään, että kyseisen lyhenteen olemassaolo sopimuksessa merkitsee sen tarkoittamille työntekijöille yleistoimihenkilön työntekovelvollisuutta ja työnantajalle ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen yleistoimilisämääräykseen perustuvaa velvollisuutta maksaa yleistoimessa olevalle työntekijälle 10 %:lla korotettua peruspalkkaa, ei ole erimielisyyttä.

Tulkintaerimielisyys koskee siten tässä yksittäistapauksessa em. Suomen Merimies-Unionin ja kolmen varustamon välisen sopimuksen, erityisesti sen liitesopimuksen miehitystä koskevien määräysten ilmaisun "sähkömies/korjausmies YT" sekä liittotason työehtosopimuksen yleistoimilisää koskevan määräyksen ja käräjäoikeudessa ajetussa kanteessa tarkoitettujen työsopimusperusteisten työ- ja palkkaehtojen suhdetta.

2.4. Sähkömies/korjausmies YT -määräyksen tulkinnasta

Työehtosopimukseen sidotun työntekijän työsopimuksen osana on voimassa oleva työehtosopimus. Työsopimusta ja työehtosopimusta on arvosteltava kokonaisuutena. Käräjäoikeudessa kantajana olevan Merimies-Unionin tavoin ei ole mahdollista erotella, että "työnantaja olisi jättänyt jompaan kumpaan sopimukseen perustuvan lisän maksamatta." Työehtosopimus muodostaa palkkaehtojen suhteen vähimmäistason, joka on tiettyjen kanteessa tarkoitettujen sähkömiesten osalta vuosina 1981-89 työsopimusehdoin ylitetty sen vuoksi, että oli sovittu tietyistä työtehtävistä, joita nämä sähkömiehet eivät aikaisemmin olleet suorittaneet.

Vuoden 1989 jälkeen nämä vuonna 1980 sovitut työtehtävät ovat sisältyneet työehtosopimusperusteisen sähkömies/korjausmiehen yleistoimen työtehtäviin. Työehtosopimukseen otetun määräyksen perusteella sähkömies/korjausmies YT-toimen haltijat ovat velvollisia tarvittaessa työskentelemään muussa osastossa ja muissa tehtävissä kuin vain koneosastossa ja vain perinteisissä sähkömiehen tai korjausmiehen tehtävissä. Osa vuonna 1980 työsopimuksin sovituista työtehtävistä voidaan lukea perinteisesti kansiosaston tehtäviin ja osa muihin kuin perinteisesti sähkömiehelle, lähinnä korjausmiehelle tai konemestarille, kuuluviin tehtäviin. Se seikka, että samat työtehtävät ja niistä maksettava palkanlisä ovat eri aikoina perustuneet eritasoisiin, mutta kuitenkin samoja osapuolia sitoviin sopimuksiin ei tarkoita, että palkanlisä olisi maksettava kaksinkertaisena. Sopimustaso ja -vaikutukset vain siirrettiin työsopimustasolta työehtosopimustasolle.

Työnantajaosapuolen tulkinta ja linjavarustamosopimus työehtosopimusvaikutuksineen merkitsevät, että kaikkiin - sekä kanteessa tarkoitettuihin että myöhemmin - sopimuksen piiriin tuleviin sähkömiehiin sovelletaan sopimuksen voimassaoloaikana yleistoimityöntekijää koskevia tes-määräyksiä, kuten yli osastorajojen ulottuvia työtehtäviä ja niistä maksettavaa 10 %:lla korotettua peruspalkkaa.

Sopimuspöytäkirjan osapuolten tarkoitus ei ole ollut asettaa samoja työtehtäviä tekeviä sähkömiehiä tässä mielessä eri asemaan siitä riippuen, milloin kunkin työsuhde on alkanut. Työsuhdeiän perusteella maksetaan työehtosopimuksen mukaisia ikälisiä.

Kanteessa tarkoitetut sähkömiehet ovat saaneet ennen vuotta 1989 ja saavat edelleen 10 %:lla korotettua peruspalkkaa. Korotettu palkka kattaa periaatteessa sekä aikaisemman työsopimusperusteisen että työehtosopimusperusteisen (YT-lisä) 10 %:n suuruisen lisän.

Työehtosopimusta tulkitsemalla on selvitettävä, oliko osapuolten tarkoitus, että tässä tapauksessa tietyt sähkömiehet saisivat samoista tehtävistä kaksi eriperusteista palkanlisää. Työnantajapuolen kielteinen tulkinta perustuu linjavarustamosopimukseen. Kun siinä on sovittu siirtymisestä YTmiehitykseen sähkömiesten osalta, kattaa ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen yleistoimilisä työsopimustasolla eräiden sähkömiesten kanssa samojen työtehtävien suorittamisesta sovitun palkanlisän.

Vuoden 1989 sopimusratkaisulla tavoiteltiin kustannussäästöjä, joita edellytettiin valtioneuvoston päätöksessä ulkomaanliikenteen lastialusten korkokustannusten alentamiseksi myönnettävistä avustuksista (762/89) tarkoitetun korkoavustuksen saamiseksi. Tässä tarkoituksessa alusten miehitysjärjestelyjä rationalisoitiin mm. muuttamalla erinäisiä toimia yleistoimiksi, jolloin aluskohtaisia miehityksiä voitiin pienentää. Ratkaisujen seurauksena työpaikkansa säilyttäneiden yksittäisten työntekijöiden - sähkömiehet mukaan lukien - ansiot eivät pienentyneet eikä se ollut tarkoituskaan. Sähkömiehiä ei miehityksistä vähennetty, sillä sähkömiehen toimia oli ennen sopimusta ja on sen jälkeen vain yksi alusta kohden.

Vuoden 1989 linjavarustamosopimuksen osapuolina ovat käräjäoikeudessa asianosaisina olevien kantajayhdistyksen ja vastaajayhtiön lisäksi myös Finncarriers Oy Ab ja Oy Finnlines Ltd. Oy Rettig Ab onkin käräjäoikeudessa lausunut, sen lisäksi, että kanne olisi käräjäoikeudessa jätettävä työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvana tutkimatta, että työehtosopimukseen osallisina sanotuille yhtiöille, tai oikeammin niiden seuraajalle FG-Shipping Oy Ab:lle, olisi varattava vähintäinkin tilaisuus tulla kuulluksi jutussa, jossa on kysymys niiden tekemän työehtosopimuksen tulkinnasta ja jonka ratkaisun oikeusvaikutukset ulottuvat myös niihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Merimies-Unioni on lausunut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Yleistä

Suomen Merimies-Unioni ry kiistää Oy Rettig Ab:n väitteen siitä, että Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevassa kanteessa olisi miltään osin kyse työehtosopimuksen tai sen yksittäisen määräyksen tulkinnasta. Kanne perustuu yksinomaan työntekijöiden henkilökohtaisiin työsopimuksiin ja koskee ainoastaan niiden mukaisia saatavia.

Suomen Merimies-Unioni ry uudistaakin käräjäoikeudelle jätetyssä ja 29.12.1993 päivätyssä haastehakemuksessa sekä tämän jälkeen toimitetun kirjelmien vaihdon yhteydessä annetussa ja 8.8.1994 päivätyssä kirjallisessa lausumassaan esittämänsä. Tämän lisäksi Suomen MerimiesUnioni ry pyytää kunnioittavasti saada todeta vielä seuraavaa.

2. Prosessiväitteen kiistämisen perusteluista

Käräjäoikeuden lausuntopyynnön mukaan Suomen Merimies-Unioni ry olisi pitänyt asiassa peruskysymyksenä sitä, voidaanko työehtosopimuksella poistaa tai vähentää työsopimukseen perustuvia etuja. Lausuntopyyntö antaa tältä osin virheellisen kuvan Suomen Merimies-Unioni ry:n kannasta.

Suomen Merimies-Unioni ry ei ole missään vaiheessa perustanut kannettaan työehtosopimukseen tai sen tulkintaan. Siten se ei ole myöskään pitänyt kanteessaan peruskysymyksenä sitä, onko työehtosopimuksella voitu vähentää työsopimuksen mukaisia etuja.

Asia on tullut esille vasta sen jälkeen, kun vastaaja on esittänyt prosessiväitteen, jonka mukaan kyseessä olisi työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluva asia. Suomen Merimies-Unioni ry on todennut prosessiväitteen johdosta,

- että vastaajan viittaamilla työehtosopimuksilla ei ole sovittu kanteen tarkoittamien henkilökohtaisten palkanlisien maksamisesta luopumisesta ja

- että tällainen ei edes olisi ollut mahdollistakaan.

Suomen Merimies-Unioni ry:n selkeä kanta on myös ollut koko ajan, että vuoden 1989 tarkoittamien sopimusjärjestelyjen tarkoituksena oli saattaa kaikki sähkömiehet uuden palkanlisän piiriin ja että missään vaiheessa ei ole sovittu millään tavoin siitä, että uutta lisää ei maksettaisi jollekin sähkömiesten ryhmälle.

2.1. Väitetyn sopimusmääräyksen olemassaolosta

Mikäli työehtosopimusosapuolten kesken olisi sovittu aikaisempien henkilökohtaisten lisien maksamisen lopettamisesta, työehtosopimukseen olisi pitänyt ottaa tätä koskeva nimenomainen määräys. Kuten jäljempänä selvitetään, tällainen ei olisi ollut juridisesti mahdollista: työehtosopimuksella ei voida lopettaa henkilökohtaiseen työsopimukseen perustuvan lisä maksamista.

Sopimusteknisesti asia olisi voitu järjestää ainoastaan siten, että työehtosopimuksessa olisi nimenomaisesti todettu uuden lisän koskevan vain niitä sähkömiehiä, joille ei oltu maksettu Oy Bore Line Ab:n 30.12.1980 päivättyyn kiertokirjeeseen perustuvaa ja sen nojalla työnantajan ja työntekijän välillä sovittua 10 %:n henkilökohtaista palkanlisää.

Maaliskuun 31. päivänä 1989 päivätyssä sopimuspöytäkirjassa ja sen tarkoittamissa miehityssopimuksissa ei ole kuitenkaan yhtään määräystä tai ehtoa, joka viittaisi aikaisemmin maksettuun henkilökohtaiseen palkanlisään.

Oy Rettig Ab ei ole myöskään esittänyt mitään selvitystä siitä, että aikaisemman henkilökohtaisen palkanlisän osalta olisi sovittu jollain muulla tavoin kuin työehtosopimuksella. Yhtiön puolelta on ainoastaan väitetty 16.3.1994 päivätyn vastineen sivulla 5, että

"Sopimuspöytäkirjaa ja liitesopimusta tehtäessä pidettiin itsessään selvänä asiana, etteivät ne sähkömiehet, jotka jo yhdeksän vuotta olivat saaneet 10 %:lla korkeampaa palkkaa ja joiden työtehtävät eivät olleet vuoden 1989 ratkaisulla lisääntyneet, olleet oikeutettuja saamaan samoista työtehtävistä samaa korotusta kahteen kertaan vain siksi, että heidän toimensa nimike muutettiin varustamotason työehtosopimuksella."

Yhtiö ei ole kuitenkaan selvittänyt, kuka tai ketkä pitivät asiaa itsestään selvänä.

On erittäin outoa, että tällaisesta Oy Rettig Ab:n mukaan riidattomasta, mutta kuitenkin erittäin tärkeästä ja yksittäisen työntekijän palkkaukseen oleellisesti vaikuttavasta asiasta ei otettu minkäänlaista määräystä sopimuspöytäkirjaan saati miehityssopimuksiin.

Jos työehtosopimusosapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia jostain aikaisemmasta henkilökohtaisesta palkanlisästä tai uuden lisän maksamisen rajoittamisesta vain niihin sähkömiehiin, joille ei oltu aikaisemmin maksettu henkilökohtaista palkanlisää, tästä olisi pitänyt erityisesti määrätä työehtosopimuksessa. Koska mitään tällaista työehtosopimuslain (436/46) 2 §:n absoluuttiset muotomääräykset täyttävää työehtosopimusmääräystä ei ole olemassa, ei voi myöskään olla olemassa tulkintariitaa työehtosopimusmääräyksen sisällöstä.

2.2. Kompetenssi vähentää työehtosopimuksella työsopimukseen perustuvia etuja

Työehtosopimuksella ei ole mahdollista vähentää työntekijälle henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella kuuluvia etuja. Kuten edellä on jo todettu, mahdollista olisi sen sijaan voinut olla se, että uuden palkanlisän soveltamisalan ulkopuolelle olisi rajattu tietyt edellytykset täyttävät työntekijät. Näin ei kuitenkaan tehty eikä tällaista määräystä kirjattu sopimukseen.

Vuonna 1989 toteutettu sopimusjärjestely koskikin kaikkia työntekijöitä ja sen tarkoituksena oli lisätä kaikkien jo olemassa olevia joko työ- tai työehtosopimukseen perustuvia etuja. Siten myös ne sähkömiehet, joille oli aikaisemmin maksettu syystä tai toisesta henkilökohtaisia lisiä, tulivat uuden palkanlisän piiriin: myös he olivat oikeutettuja saamaan työehtosopimukseen perustuvan uuden lisän, jota alettiin kutsumaan yleistoimipalkaksi (ytp).

2.3. Yleistä yleistoimesta ja yt-lisästä, vuoden 1989 palkanlisästä ja aikaisemmin sovituista sähkömiesten henkilökohtaisista palkanlisistä

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen tarkoittama yt-lisä ja vuoden 1989 sopimusjärjestelyyn sisältynyt uusi palkanlisä ovat täysin eri asioita eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Kumpaakaan ei saa myöskään sekoittaa 1980/1981 käyttöön otettuun henkilökohtaiseen palkanlisään.

2.3.1. Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen tarkoittamasta yleistoimesta ja yt-lisästä

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen tarkoittamaa yt-lisää, eli yleistoimilisää maksetaan työehtosopimuksen 21.5. kohdan mukaan yleistoimeen otetulle työntekijälle, jolla tarkoitetaan aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä annetun asetuksen (250/84) 2 §:n 1 momentin 11) kohdassa määriteltyä yleistoimihenkilöä, eli henkilöä,

"jolla on kansi-, kone- tai talousosaston henkilöltä vaadittavan pätevyyden lisäksi myös muun osaston tehtäviä varten vaadittava pätevyys, kansi- tai koneosastolla kuitenkin vähintään vahtimiehen pätevyys."

Työehtosopimuksen tarkoittaman yt-lisän maksamisesta ei tarvitse sopia erikseen työntekijätyönantaja -tasolla. Lisä maksetaan "automaattisesti" työehtosopimuksen perusteella kaikille yleistoimihenkilön toimeen otettaville.

2.3.2. Vuoden 1989 sopimusjärjestelyyn perustuvasta palkanlisästä

Vuonna 1989 käyttöön otetun lisän maksaminen perustui järjestelyyn, jolla pyrittiin "säilyttämään linjaliikenne Suomen lipun alla/mahdollistamaan valtion korkotuen saanti ko. lastialuksille." Valtion korkotuen saaminen taas edellytti työvoimakustannusten alentamista, mikä toteutettiin vähentämällä alusten miehitystä siten, että kansiosastolta poistettiin yksi matruusi, koneosastolta moottorimies ja talousosastolta II kokki.

Koska miehityksen vähenemisestä johtunut kustannussäästö oli suurempi kuin korkotuen saaminen edellytti, osa ylimääräisestä kustannussäästöstä ohjattiin palkankorotuksena jäljelle jäävälle miehistölle. Perusteluna menettelylle oli lisääntyneen työmäärän kompensoiminen nostamalla jäljelle jääneen miehistön ansiotasoa.

Siitä, että miehityksen vähentäminen kohdisti lisääntyneitä työpaineita kaikkiin jäljelle jääneisiin, ei ollut epäselvyyttä. Erityisesti sähkömiesten osalta miehityksen vähentäminen lisäsi heidän töitään mm. seuraavilla tehtävillä:

- pääkoneiden pneumatiikan korjaus ja huolto;

- saniteettityöt, suihkujen ja letkujen vaihtaminen sekä pesutupien viemäreiden aukaisu;

- peräportin ajo;

- alipaine-wc:n säiliön pumppaus biotankkiin/mereen sekä pumpun putkien aukaisu;

- suolan lisäys vedenpehmentäjään, säiliön pesu ja suolan kantaminen alas keulan laitehuoneeseen;

- kattolevyjen irroitus ja kiinnittäminen konemiesten ollessa putkitöissä;

- erilaisten jäähdytysvesipumppujen ja hydrofooripumppujen akselitiivisteiden kiristäminen ja pumppujen painemittareiden uusiminen;

- nostotason ajaminen poikkeustilanteessa;

- keulan laitehuoneen ja keulapotkurihuoneen siivous;

- ruorikonehuoneen siivous ja pesu;

- hydrauliikan pumppuhuoneen siivoaminen; sekä

- proviantin kantaminen.

Kansi- ja koneosastoihin kuuluvien osalta ansiotason nostaminen tapahtui siten, että heille alettiin maksamaan työehtosopimuksen tarkoittaman yleistoimilisän suuruisella lisällä korotettua palkkaa täysin riippumatta siitä, miten heidän aikaisempi palkkansa oli muodostunut. Tämä koski kaikkia työntekijöitä, myös sähkömiehiä.

Järjestelyn kompensaatioluonnetta kuvaa myös se, että miehityssopimuksessa ei otettu millään tavoin kantaa siihen, mitä työtehtäviä ylimääräisen lisän piiriin tulleet todellisuudessa tekivät eikä myöskään siihen, oliko heillä edes asetuksen mukaista yleistoimihenkilön pätevyyttä vai ei. Työntekijöistä, joille lisää alettiin maksamaan ei myöskään tehty ko. järjestelyn perusteella yleistoimihenkilöitä.

Mikäli sähkömiesten palkkoja ei olisi nostettu, heidän ansiotasonsa olisi laskenut uuden lisän verran suhteessa muihin. Jos taas ainoastaan ne sähkömiehet, joille ei oltu maksettu henkilökohtaista 10 %:n palkanlisää, olisi saatettu uuden lisän piiriin, sähkömiesten keskinäinen ansiotaso olisi järkkynyt. Tällaisesta järjestelystä ei tietenkään ollut kyse: ylimääräisen palkanlisän käyttöönoton tarkoituksena oli nostaa kaikkien kansi- ja koneosastoon kuuluneiden työntekijöiden palkkausta siitä riippumatta, millaisia työtehtäviä he tekivät.

Talousosastolla ansiotason nousu toteutettiin siten, että kokkistuertille alettiin maksamaan erillislisänä 25 mk laivassaolovuorokaudelta siitä lukien, kun uudet miehityssopimukset tulivat voimaan. Laivahuoltajalle taas alettiin maksamaan I kokin palkkaa.

2.3.3. Aikaisemmin sovitut henkilökohtaiset palkanlisät

Kanteen tarkoittamille sähkömiehille vuodesta 1980/1981 lukien maksetulla henkilökohtaisella palkanlisällä ei ole mitään tekemistä yleistoimilisän (yt-lisä) ja vuoden 1989 järjestelyyn perustuvan lisän kanssa. Palkanlisän maksaminen perustui työntekijän ja työnantajan väliseen kahdenkeskiseen sopimukseen, joka puolestaan nojautui Oy Bore Line Ab:n 31.12.1980 päivättyyn kiertokirjeeseen, jonka mukaan sähkömies, joka ilmoittautuu halukkaaksi suorittamaan kiertokirjeessä mainitut lisätyöt täydessä laajuudessaan, sai tästä korvauksena 10 %:n palkanlisän. Jokaisen halukkaan työntekijän piti erikseen ilmoittautua työnantajalle lisän saadakseen.

Tämä henkilökohtainen 10 %:n palkanlisä ei ollut henkilökohtainen yleistoimilisä tms., vaan erillinen korvaus erikseen määrättyjen lisätehtävien suorittamisesta. On syytä korostaa sitä, että ulkomaanliikenteen työehtosopimus saati alalla noudatettu käytäntö eivät edes tunne käsitettä henkilökohtainen yleistoimilisä.

3. Lopuksi

Edellä esitetyn mukaan Oy Rettig Ab:n väite siitä, että kysymys olisi työehtosopimuksen tulkinnasta, on perusteeton.

Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta,

- että ei ole olemassa sellaista työehtosopimusmääräystä, jonka tulkinnasta asiassa voisi olla kyse ja

- että Helsingin käräjäoikeudessa vireillä oleva kanne koskee työsopimuksiin perustuvien henkilökohtaisten palkanlisien suorittamista.

Kysymys ei ole yksinomaan työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvasta asiasta vaan normaalista muuhun kuin työehtosopimukseen perustuvasta suorituskanteesta, jonka tutkiminen kuuluu yleiselle alioikeudelle.

Korostettakoon vielä sitä, että Oy Rettig Ab on myöntänyt kanteen tarkoittamien sähkömiesten kanssa sovitun työsopimustasolla 10 %:n henkilökohtaisen palkanlisän maksamisesta. Yhtiö ei myöskään kiistänyt esitettyjen palkkalaskelmien oikeellisuutta eikä edes yrittänyt väittää, että kanteen tarkoittamia summia olisi maksettu. Lisäksi yhtiö on myöntänyt lopettaneensa henkilökohtaisen palkanlisän maksamisen sekä sekä alkaneensa maksamaan kaikille sähkömiehille vuodesta 1989 alkaen uutta palkkalaskelmissa yleistoimipalkaksi (ytp) kutsuttua lisää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin esittää lausuntonaan seuraavaa:

Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevassa kanteessa tarkoitettujen sYhkömiesten A:n, B:n, C:n ja D:n työsuhteen ehdot ovat aikaisemmin Oy Bore Line Ab:n palveluksessa ja sittemmin vuodesta 1987 lähtien Oy Rettig Ab:n palveluksessa pääsääntöisesti määräytyneet ulkomaanliinteen kansi- ja koneväen sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan.

Oy Bore Line Ab on 30.12.1980 lähettänyt eräiden alustensa konepäällikölle kiertokirjeen sähkömiehen tehtävistä ja palkkauksesta. Kirjeen mukaan sähkömies, joka ilmoittautuuhalukkaaksi suorittamaan siinä luetellut työ täydessä laajuudessaan, saa 10 prosentin palkan lisän. Kirjeen mukaan sähkömiehen tehtävistä ja palkkauksesta on tullut sopia konepäällikön ja sähkömiehen kesken. Oy Bore Line Ab on tehnyt A:n, B:n, C:n ja D:n kanssa kirjeessä tarkoitetun sopimuksen.

Oy Rettig Ab on 30.4.1989 lopettanut palkanlisän maksamisen mainituille sähkömiehille. Lisän maksamisen lopettamista yhtiö on perustellut sillä, että eräiden varustamoiden Suomen Merimies-Unionin kanssa 31.3.1989 tekemän työehtosopimuksen perusteella 12.4.1989 solmituissa aluskohtaisissa miehityssopimuksissa on sovittu sähkömiehen toimen muuttamisesta sähkömies/korjausmies yt-toimeksi. Yhtiön mukaan sanotun yt-toimen toimenkuvaan sisältyvät entisen sähkömiehen toimen haltijoille maksetun palkanlisän perusteena olleet, kiertikirjeessä mainitut työt. Tämän vuoksi yhtiö on katsonut, ettei sähkömies/korjausmiehelle tule maksaa sekä sähkömiehen 10 prosentin palkanliää että sähkömies/korjausmies yt-lisää.

Ulkomaanliikenteen kans- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimukseen on ainakin vuodesta 1980 lähtien sisältynyt määräys, jonka mukaan yleistoimeen otettu merimies on oikeutettu 10 prosentilla korotettuun peruspalkkaan. Työtuomioistuimelle esitetty selvitys ei osoita, että ainakaan Oy Bore Line Ab:ltä Oy Rettig Ab:lle siirtyneissä aluksissa, jossa kanteessa tarkoitetut sähkömiehet ovat työskennelleet, olisi ennen vuotta 1989 ollut työehtosopimuksissa tarkoitettuja yleistoimeen otettuja sähkömiehiä.

Oy Rettig Ab:n ja eräiden muiden laivan varustamoiden sekä Suomen Merimies-Unionin kesken on keväällä 1989 tehty edellä mainitut aluskohtaiset miehityssopimukset. Sopimusten tavoitteena on ollut neljän varustamon yhteensä viidentoista aluksen henkilöstökustannusten vähentaäminen, mikä on ollut edellytyksenä valtion tuen saamiselle aluksille. Sopimusten perusteella alusten henkiökuntaa on vähennetty 3-4 hengellä ja työtehtäviä aluksissa on järjestetty uudelleen. Miehityssopimuksilla on aluksiin näin perustettu muun muassa aikaisemmin sähkömiehen toimen tilalle sähkömies/korjausmies yt-toimet.

Vuoden 1989 työehtosopimuksneuvotteluissa ei esitetystä selvityksestä päätellen ole käsitelty erikseen sähkömiehen palkkausta niin, että sen perusteella olisi näytetty sovitun jotakin aikaisempien mahdollisten työsopimusperusteisten lisien säilymisestä tai poistumisesta sähkömiehen siirtyessä sähkömies/korjausmies yt-toimeen.

Puheena olevissa ulkomaanliikenteen työehtosopimuksissa ei esitetyn selvityksen mukaan ole ainakaan vuoden 1980 jälkeen ollut sähkömiehen tai sähkömies/korjausmies yt-toimien toimenkuvaa, vaan tehtävien sisältö on vaihdellut aluksissa noudatettujen käytäntöjen ja asianomaisten työntekijöiden ammattitaidon mukaan. Ottaen huomioon kysymyksessä oleville sähkömiehille vuonna 1980 tehtyjen sopimusten perusteella annetut tehtävät heille sähkömies/korjaumies yt-toimeen otettuina sähkömiehinä kuuluvat tehtävät eivät esitetyn selvityksen mukaan ole tosiasiassa lisääntyneet merkittävästi.

Kanteessa tarkoitetuille sähkömiehille maksettavasta kiertokirjeen mukaisesta 10 prosentin lisästä sovittaessa lisää ei ole väitettykään tarkoitetun työehtosopimuksen mukaiseen yleistoimeen otetulle merimiehelle työehtosopimuksen perusteella maksettavaksi lisäksi, vaikka lisä onkin ollut saman suuruinen. Kuitenkin Oy Rettig Ab:n edustajan mukaan ajatus 10 prosentin lisän maksamisesta kirjeessä mainituista tehtävistä on saatu työehtosopimuksen yt-lisästä. Lisä on maksettu kunkin sähkömiehen kanssa erikseen tehdyn työsopimuksen perusteella.

Työehtosopimuslain 6 §:n säänöksen mukaan, jos työsopimus on joiltakin osin ristiriidassa työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osin mitätön ja mitättömien sopimusehtojen sijasta on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimusmääräyksiä on kuitenkin vakiintuneesti tulkittu siten, että työsopimuksin työntekijälle voidaan sopia työehtosopimusta paremmat työehdot.

Lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa on edellä esitetyn mukaan jäänyt selvittämättä, että vuoden 1989 työehtosopimuksilla, jotka sitovat paitsi vastaajayhtiötä myös muita työehtosopimusten osallisyhdistysten varustamoita, olisi ainakaan tarkoitettu korvata kantajien työsopimusten mukaisia sähkömiesten palkanlisiä. Koska työsopimuksiin perustuvan kanteen tutkiminen ei muutoin edellytä vuonna 1989 tehtyjen työehtosopimusten tulkintaa, työtuomioistuimen ei ole perusteltua ottaa enemmälti kantaa lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana, sekä Saloheimo, Tuulensuu, Juvonen, Sulkunen ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.

Lausunto on yksimielinen.