Labor court rules vacation pay must include pre-vacation agreed wage increases per collective agreement.

Työehtosopimuksen mukaan lomarahan suorittamisesta kaikille toimihenkilöille samanaikaisesti voitiin sopia yrityskohtaisesti. Lomarahaa laskettaessa oli kuitenkin otettava huomioon ennen lomalle jääntiä toteutettaviksi sovitut työehtosopimusratkaisuun perustuvat palkankorotukset, jotka oli otettu huomioon myös vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Kantaja Meijeriväen Liitto MVL ry Vastaaja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n sekä Meijeriväen Liitto MVL:n ja Teknisten Liitto TL ry:n välillä 17.6.1994 solmitussa meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V VUOSILOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 § Lomaraha 1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

2. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

3. Yrityskohtaisesti voidaan sopia siitä, että lomaraha suoritetaan kaikille toimihenkilöille saman-aikaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Meijeriväen Liitto MVL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen 34 §:ssä tarkoitettua lomarahaa laskettaessa oli otettava huomioon ennen lomalle jääntiä toteutettaviksi sovitut työehtosopimusratkaisuun perustuvat palkankorotukset, jotka oli otettu huomioon myös vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Meijeriväen Liitto MVL on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Perustelut

Työehtosopimuksen 34 §:n 1 kohdassa oli sovittu lomarahan määrästä ja 2 kohdassa sen maksuajankohdasta. Pykälän 3 kohdan mukaan yrityskohtaisesti voitiin sopia siitä, että lomaraha suoritettiin kaikille toimihenkilöille samanaikaisesti. Tällä määräyksellä oli tehty mahdolliseksi sopia ainoastaan lomarahan maksuajankohdasta mutta ei sen sijaan lomarahan suuruudesta.

Eräissä meijerialan työpaikoissa, kuten Maitokaari Oy:ssä ja Valio Oy:ssä, oli työehtosopimuksen 34 §:n 3 kohdan mukaisesti sovittu lomarahan maksuajankohdasta vuonna 1994. Mainituissa yrityksissä lomaraha oli vuonna 1994 sovittu maksettavaksi 15.6. vuosiloman 24 päivän osalta. Talviloman osalta lomaraha oli maksettu myöhemmin korotetun palkan mukaisesti.

Työehtosopimuksessa oli sovittu palkkojen korottamisesta 1.7.1994 alkaen. Palkankorotusratkaisu oli korottanut toimihenkilöiden palkkoja 2,2 prosenttia, kuitenkin vähintään 200 markkaa kuukaudessa. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa oli sovittu myös järjestelyvarasta ja ohjelukujen korotuksesta.

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL oli ilmoittanut lomarahan laskemista koskevaksi tulkinnakseen, että 1.7.1994 jälkeen alkaneiden vuosilomien vuosilomapalkka maksettiin korotetun palkan mukaisesti, mutta ennen vuosiloman alkua maksettu lomaraha laskettiin korottamattoman palkan perusteella eikä työehtosopimusratkaisun tuomaa palkankorotusta tultaisi ottamaan huomioon maksetun lomarahan korjauksena. Tämä tulkinta oli johtanut muun muassa Maitokaari Oy:ssä ja Valio Oy:ssä keskimäärin 130 markan suuruiseen lomarahan vähennykseen niiden toimihenkilöiden kohdalla, joiden vuosiloma oli alkanut 1.7.1994 jälkeen.

Työnantajaliiton tulkinta johti työehtosopimuksen 34 §:n 1 kohdassa sovitun laskutavan kanssa ristiriitaiseen lopputulokseen. Tämän tulkinnan mukaan vuosilomapalkka laskettiin korotetun palkan mukaisesti, mutta lomarahan laskuperusteena oli muu kuin toimihenkilön vuosilomapalkka. Niin vuosilomalain kuin työehtosopimuksen mukaista vuosilomapalkkaa laskettaessa tuli työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset ottaa huomioon.

Työnantajaliitto ei ollut riitauttanut sitä Meijeriväen Liitto MVL:n kantaa, jonka mukaan muut palkankorotukset, kuten työehtosopimuksen mukaisen kokemusvuosiportaan saavuttaminen tai ylempään palkkaryhmään siirtyminen ennen vuosilomalle jääntiä, vaikuttivat sekä vuosilomapalkan että lomarahan laskemiseen siitä riippumatta, oliko lomaraha maksettu ennen korotuksen voimaantuloa vai sen jälkeen. Ratkaisevaa oli lomapalkan suuruus, joka määräytyi loman alkuajankohdan palkan perusteella.

Työehtosopimuksen sanamuoto oli työnantajaliiton laatima ja sanamuoto tuki Meijeriväen Liitto MVL:n omaksumaa tulkintaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä ja kantajan velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Sitä, ettei lakisääteistä vuosilomapalkkaa ollut tulkittu sanamuodon mukaan, kuvasti myös se, että lomaraha oli työehtosopimuksen 34 §:n 1 kohdan sanamuodosta riippumatta maksettu lakisääteiseen vuosilomaan kohdistuvasta, työehtosopimuksen mukaisesta palkasta. Tämä poikkesi lakisääteisestä vuosilomapalkasta toimihenkilön eduksi siten, että esimerkiksi sunnuntaityökorvaukset otettiin lomapalkassa ja myös lomarahassa huomioon.

Edellä esitetyt seikat puolsivat sitä tulkintaa, että kysymyksessä olevassa työehtosopimuksen määräyksessä mainittua lakisääteistä vuosilomapalkkaa voitiin tulkita muullakin tavoin kuin jokaisen toimihenkilön osalta hänelle hänen vuosilomansa ajalle kohdistuvalla palkalla. Niissä tapauksissa, joissa maksuajankohdasta oli sovittu työehtosopimuksen mukaisesti, lakisääteinen vuosilomapalkka tarkoitti maksuajankohdan mukaan laskettua lomapalkkaa.

Kun lomaltapaluurahamääräykseen vuonna 1977 oli sisällytetty se mahdollisuus, että toimihenkilö voi saada osan lomaltapaluurahasta etukäteen, oli samalla sovittu siitä, että yrityskohtaisesti voitiin sopia lomaltapaluurahan maksamisesta samanaikaisesti kaikille toimihenkilöille. Tarkoituksena oli ollut tehdä mahdolliseksi järkiperäistää ja joustavoittaa palkanlaskentaa kummankin osapuolen eduksi. Työnantajapuolella oli lähdetty siitä, että työehtosopimuksen mukainen sopiminen lomaltapaluurahan maksuajankohdasta sisälsi myös sen, että lomaltapaluuraha maksettiin kulloisenkin maksu-ajankohdan mukaan määräytyvän palkan mukaan laskettavasta vuosilomapalkasta. Sopimusmääräyksen lähtökohta oli, että lomaltapaluurahan maksuajankohdan jälkeen palkkauksessa tapahtuneet muutokset eivät aiheuttaneet muutoksia maksetun lomaltapaluurahan määrään. Tällaista kertakorvausajattelua tuki myös sopimusmääräyksen rakenne.

Mikäli määräystä olisi tarkoitettu tulkittavaksi kanteessa esitetyllä tavalla, olisi työehtosopimukseen pitänyt ottaa määräykset siitä, milloin mahdollinen korjauserä tulee maksaa. Työehtosopimuksessa oli todettu, että yrityskohtaisesti voitiin sopia lomarahan suorittamisesta kaikille toimihenkilöille samanaikaisesti. Jos maksetut erät pitäisi jälkikäteen tarkistaa, ei määräyksen sanamuoto samanaikaisuudesta toteutuisi, jos summia pitäisi tarkistella eri aikoina.

Erimielisyys 1.7.1994 sovitun palkankorotuksen vaikutuksesta jo maksettuihin lomarahoihin oli syntynyt Maitokaari Oy:n Lappeenrannan toimipisteestä. Asiasta oli neuvoteltu liittojen edustajien välillä 27.7.1994 ennen sittemmin laadittua erimielisyysmuistiota. Neuvotteluissa Meijeriväen Liitto MVL:n edustajat olivat antaneet ymmärtää, että asia oli poissa päiväjärjestyksestä ja että työnantajan tulkinta oli oikea. Sittemmin Meijeriväen Liitto MVL:n edustaja oli kuitenkin ilmoittanut, että liitto ei hyväksynyt sitä, että asia olisi poissa päiväjärjestyksestä. Tämän jälkeen asiasta oli käyty liittojen väliset erimielisyysneuvottelut.

Jos työnantaja olisi asiaa sopimatta yksipuolisesti maksanut lomarahat kaikille samanaikaisesti ilman sen mahdollistavaa työehtosopimuksen määräystä ja paikallista sopimusta, olisi lomarahoja tullut korjata vastaamaan lomapalkasta laskettua määrää. Liittojen välillä ei ollut ollut erimielisyyttä siitä, miten työehtosopimuksen mukaisen kokemusvuosiportaan saavuttaminen tai ylempään palkkaryhmään siirtyminen ennen vuosilomalle jääntiä vaikuttivat vuosilomapalkan laskemiseen. Liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa ei ollut kuitenkaan puhuttu mitään siitä, miten lomaraha määräytyi näissä tilanteissa. Käytännössä lomarahaa ei ollut korjattu näissäkään tilanteissa, jos se oli sovittu maksettavaksi kaikille toimihenkilöille samanaikaisesti ja maksuajan jälkeen on tapahtunut joko kollektiivinen tai yksilöperusteinen palkankorotus.

Mahdollisuus sopia lomarahan maksamisesta toimihenkilön tosiasiallisesta loma-ajankohdasta riippumatta oli ollut voimassa työehtosopimusmääräyksenä 17 vuotta ennen kuin asiasta oli syntynyt erimielisyyttä. Meijeriväen Liitto MVL ei ollut riitauttanut asiaa, vaikka sen tiedossa oli ollut työnantajaliiton tulkinnan mukainen käytäntö, sillä Meijeriväen Liitto MVL:n johtoon kuuluvia henkilöitä oli työskennellyt niissä toimipaikoissa, joissa mahdollisuutta sopia lomarahan maksamisesta oli käytetty alusta alkaen ja sovellettu käytäntöön työnantajaliiton tulkinnan mukaisesti.

Jos Meijeriväen Liitto MVL:n tulkinta asiassa katsottaisiin oikeaksi, olisi se johtanut monissa toimipisteissä jo maksettujen lomarahojen tarkistamiseen. Näin olisi tullut menetellä esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa lomarahat maksettiin kokonaisuudessaan kesällä ja palkkoja korotettiin syksyllä (talviloman osuus). Näin olisi tullut menetellä myös niissä tapauksissa, joissa lomaraha talviloman osalta maksettiin samanaikaisesti kaikille toimihenkilöille ja ennen loman pitämistä oli palkankorotus. Samoin olisi tullut menetellä myös kokemusvuosien noustessa ja palkkaryhmämuutosten yhteydessä sekä tilanteissa, joissa loma siirtyi esimerkiksi toimihenkilön sairauden vuoksi. Käytännöstä tehty noin 30:tä toimipistettä ja 1 000:ta toimihenkilöä koskeva selvitys kuitenkin osoitti, että kahta toimipaikkaa lukuun ottamatta toimihenkilöille samanaikaisesti maksettuja lomarahoja ei ollut korjattu jälkeenpäin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen 34 §:n 1 kohdan mukaan toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan. Saman pykälän 2 kohta sisältää lomarahan maksamisajankohtaa koskevat määräykset. Pykälän 3 kohdan mukaan yrityskohtaisesti voidaan sopia lomarahan suorittamisesta kaikille toimihenkilöille samanaikaisesti.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, tuleeko työehtosopimuksen 34 §:n 1 kohdassa tarkoitetun lomarahan määrää oikaista tilanteessa, jossa lomarahan maksamisesta samanaikaisesti kaikille toimihenkilöille on sovittu yrityskohtaisesti ja sopimuksen mukaisen maksuajankohdan jälkeen toteutettaviksi sovitut työehtosopimukseen perustuvat palkankorotukset korottavat myös vuosilomapalkkaa siitä, mikä on ollut lomarahan maksamisen perusteena käytetty vuosilomapalkka.

Työehtosopimuksen 34 §:n 3 kohtaa vastaava määräys on otettu ensimmäisen kerran Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välillä vuonna 1977 solmittuun runkosopimukseen. Määräystä on noudatettu tästä alkaen myös meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana. Viimeksi mainittuun työehtosopimukseen määräys on otettu vuonna 1988, jolloin myös aikaisemman määräyksen mukainen lomaltapaluuraha on muutettu lomarahaksi.

Todistajana kuullun Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n osastopäällikön kertoman mukaan runkosopimuksen määräyksestä sovittaessa tarkoituksena on ollut helpottaa yritysten palkanlaskentaa siten, että lomarahan laskemista ei tarvitsisi tehdä yrityksissä eri aikoina riippuen kunkin toimihenkilön vuosiloman pitämisen ajankohdasta. Runkosopimusneuvotteluissa ei ole tullut esille se, miten tulee menetellä tilanteissa, joissa toimihenkilölle maksettava vuosilomapalkka mahdollisten palkankorotusten johdosta muuttuu siitä, mitä työnantaja on käyttänyt perusteena maksaessaan lomarahan kaikille toimihenkilöille samaan aikaan. Tämä seikka ei ole tullut esille myöskään Meijeriväen Liitto MVL:n ja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL:n välisissä neuvotteluissa.

Edellä esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työehtosopimuksen 34 §:n 3 kohdan määräyksestä sovittaessa tarkoituksena olisi ollut ottaa kantaa lomarahan suuruuden määräytymiseen saman pykälän 1 kohdassa sovitusta poikkeavasti.

Työnantajaliitto on esittänyt selvitystä, jonka mukaan lomarahan määrää ei käytännössä ole oikaistu niissä tilanteissa, joissa toimihenkilölle vuosiloman ajankohdan mukaan määräytyvä vuosilomapalkka on ollut korkeampi kuin lomarahan maksamisen perusteena käytetty maksuajankohdan palkan mukaan laskettu vuosilomapalkka. Työnantajaliiton ilmoituksen mukaan tämä on ollut alan yleinen käytäntö, joskin eräissä yrityksissä on lomarahaa saatettu oikaista maksuajankohdan jälkeen tapahtuneen vuosilomapalkan suuruuteen vaikuttaneen palkankorotuksen johdosta.

Käytännössä erimielisyys on tullut esille ensimmäistä kertaa vuonna 1994, jolloin työehtosopimuksen mukaisten palkankorotusten ajankohdaksi on sovittu 1.7. ja lomarahat eräissä yrityksissä on sovittu maksettaviksi ennen tätä ajankohtaa. Ennen vuotta 1994 työehtosopimuksen mukaisia palkkoja on korotettu lomakauden aikana vuonna 1977, jolloin palkankorotusten ajankohta on ollut 1.8. ja jolloin ensimmäistä kertaa on ollut työehtosopimuksen perusteella mahdollisuus sopia lomarahojen maksamisesta samanaikaisesti kaikille toimihenkilöille. Työnantajaliitto on esittänyt selvitystä, jonka mukaan vuonna 1977 lomarahaa ei eräissä tapauksissa ollut oikaistu korotetun vuosilomapalkan mukaan tilanteissa, joissa lomarahat oli sovittu maksettavaksi ennen palkankorotuksen toteuttamisajankohtaa.

Kun lomarahan maksamiskäytäntö on työnantajaliitonkin esittämän selvityksen mukaan vaihdellut eri yrityksissä ja kun poikkeuksellisesta palkankorotusajankohdasta johtuen erimielisyys on tullut ensimmäistä kertaa esille vasta vuonna 1994, ei Meijeriväen Liitto MVL:n työtuomioistuimen mielestä voida katsoa hyväksyneen työnantajaliiton asiassa omaksumaa työehtosopimuksen sanamuodosta poikkeavaa tulkintaa. Lomarahan suuruus tulee siten määrätä työehtosopimuksen 34 §:n 1 kohdan mukaan toimihenkilölle maksetun vuosilomapalkan perusteella ja lomarahan suuruutta laskettaessa tulee näin ollen ottaa huomioon ennen lomalle jääntiä toteutettaviksi sovitut työehtosopimusratkaisuun perustuvat palkankorotukset, jotka on otettu huomioon myös toimihenkilön vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työehtosopimuksen 34 §:n 1 kohdassa tarkoitettua lomarahaa laskettaessa on otettava huomioon ennen lomalle jääntiä toteutettaviksi sovitut työehtosopimusratkaisuun perustuvat palkankorotukset, jotka on otettu huomioon myös vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL velvoitetaan suorittamaan Meijeriväen Liitto MVL:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 4 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Langinkoski, Uoti, Palanko-Laaka ja Orpana jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.