Labor court dismissed appeal; employer violated collective agreement by fixing leave dates before employee's hearing deadline.

Kuntayhtymällä oli ollut virkaehtosopimuksen edellyttämät taloudelliset ja tuotannolliset syyt lomauttaa hallintopäällikkö ensin määräajaksi ja myöhemmin toistaiseksi. Työnantaja oli käynyt hallintopäällikön kanssa virkaehtosopimuksen mukaisen selvittelymenettelyn ennen lomautusilmoitusta.

Tuomiossa vahvistettu, että työnantaja oli menetellyt virkaehtosopimuksen vastaisesti määrätessään hallintopäällikön vuosiloman ajankohdan ennen kuin hänelle varattu määräaika esittää mielipiteensä loman ajankohdasta oli päättynyt. Työnantajan ei kuitenkaan katsottu rikkoneen virkaehtosopimusta kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Kantaja Akava-JS ry Vastaajat Kunnallinen työmarkkinalaitos Lapin Liitto

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolelta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolelta muun muassa Akava ry:n välillä vuonna 1994 voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV LUKU VUOSILOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

89 § Vuosiloman vahvistaminen ja siirtäminen

1 mom. Vuosiloman ajankohta vahvistetaan lomajärjestyksellä, mikä saatetaan viranhaltijoiden/työntekijöiden tietoon, mikäli mahdollista vähintään kuukautta ennen vuosiloman alkamista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Ennen lomajärjestyksen vahvistamista viranhaltijalle/työntekijälle tai tämän edustajalle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IX LUKU TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

138 § Työntekijän lomauttaminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Selvittelymenettely (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) 3 mom. Ennen kuin työnantaja ratkaisee, onko työntekijöille annettava lomautusilmoitus työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan pysyvän tai tilapäisen vähentymisen vuoksi, on työnantajan neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden tai heitä edustavan luottamusmiehen kanssa, joita asia koskee. Tiettyä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Milloin työnantaja, työntekijä tai luottamusmies sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IX LUKU LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

143 § Viranhaltijan lomauttaminen

Kunnallinen viranhaltija voidaan lomauttaa noudattaen soveltuvin osin työsopimuslain lomauttamista koskevia säännöksiä sekä 138 ja 141 §:n määräyksiä siten täydennettynä, että lomautus voi koskea myös määräaikaista virkasuhdetta, joka on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.

Soveltamisohje

Sekä viranhaltijan että työntekijän määräaikaisen tai toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen perusteena voi olla mm. kunnan tai kuntayhtymän taikka sen kyseisen toimintayksikön kustannusten pakottava vähentämistarve. Viranhaltijoiden lomauttaminen merkitsee virantoimituksen palkatonta keskeyttämistä. Lomautus ei siis voi tulla kysymykseen, jos virantoimitus on jo muulla perusteella keskeytynyt, esimerkiksi virkavapauden tai vuosiloman johdosta. Opettajien lomautus voidaan toteuttaa opetustyön keskeytyksenä siten, että muut opettajat huolehtivat omien tuntiensa ohella lomautettujen opettajien tunneista. Tällöin ei sovelleta opetusalan virkaehtosopimuksen 1992 - 1993 12 §:ssä tarkoitettua 30 prosentin suuruista eikä muutakaan korvausta lisääntyneistä opetustehtävistä.

Mikäli edellä tarkoitettua järjestelyä ei tarkoituksenmukaisella tavalla voida toteuttaa, on lomautuksen sijasta voitava suorittaa lomautusta vastaava säästö palkkausmenoista. Lomautus ei voi alkaa tai päättyä sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan vapaapäivä (viikkolepopäivä, viikon toinen vapaapäivä tai arkipyhä).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Akava-JS on kanteessaan vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että silloinen Lapin Seutukaavaliitto, jonka sijaan on sittemmin tullut Lapin Liitto, oli rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen lomauttamista ja loman määräämistä koskevia määräyksiä lomauttaessaan Lapin Seutukaavaliiton kuntayhtymän hallintopäällikön Risto Haaviston 24.1.1994 tekemällään päätöksellä 90 päivän ajaksi ja 1.7.1994 lukien toistaiseksi, sekä loman määräämisessä jättänyt kuulematta Haavistoa.

Akava-JS on lisäksi vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Lapin Liiton hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, sekä vastaajien velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Perustelut

Haaviston lomautuksesta oli päätetty 24.1.1994 pidetyssä yhtymähallituksen kokouksessa. Haavistoa ei ollut millään tavoin päätöksen valmistelussa kuultu.

Lapin Seutukaavaliiton yhtymähallitus ei ollut määrännyt hallintopäällikölle sijaista muilta osin kuin yhtymähallituksen sihteerin tehtäviin, minkä päätöksen Lapin lääninoikeus oli lainvoimaisella päätöksellään todennut laittomaksi. Hallintopäällikön virkatehtävistä määrättiin muun muassa viraston johto-, talous-, arkisto- ja työterveyssäännössä.

Haaviston lomauttamiselle ei ollut tuotannollisia syitä. Kuntayhtymän hallintoyksikön tehtävänä oli ollut laatia Lapin Seutukaavaliiton oman tilinpäätöksen lisäksi myös erillinen Lapin Liiton tilinpäätös ajalta 1.6. - 31.10.19 93. Kun Haaviston vuosiloma oli määrätty lomautuksen vuoksi alkavaksi 14.2.1994, ei virastoon ollut jäänyt enää riittävää tietoa ja osaamista tilinpäätöksen laatimiseksi tilinpäätössuunnitelman edellyttämällä tavalla tai edes yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Tämän vuoksi vuoden 1994 käyttötalousmenot olivat olleet ainakin 70 000 markkaa suuremmat kuin niiden olisi tullut olla. Ennen tilinpäätöstyön valmistumista oli jouduttu käyttämään ulkopuolisen yhtiön asettamaa tilintarkastajaa, jonka avulla tilinpäätökset oli saatettu muodollisesti tarkastuskelpoisiksi.

Haavisto oli hoitanut 14.2.1994 asti itsenäisesti ja kokonaan seutukaavaliiton automaattisen tietojenkäsittelyn asiantuntijan tehtävät. Käytössä olleet talous- ja henkilöstöhallinnon sovellukset olivat olleet Haaviston laatimia. Haavisto oli ollut myös palkkatieto-ohjelman pääkäyttäjä ja ainoa asiantuntija. Esimerkiksi vuoden 1994 kirjanpitoa ei olisi kyetty aloittamaan ellei Haavisto vuosilomastaan huolimatta olisi pyydettäessä auttanut. Viraston automaattisen tietojenkäsittelyn lähiverkon asennus ei Haaviston poissaollessa ollut tapahtunut ilman ylimääräisiä kustannuksia eikä verkosta ollut saatu alkuperäisen suunnitelman mukaista hyötyä. Haavisto oli eräs maakunnallisten liittojen valtakunnantason asiantuntijoista tietokonesovelluksissa.

Haavisto oli toiminut palkka-asiamiehenä, jolla vallinneessa säästövelvoitetilanteessa olisi ollut huomattava määrä työtä. Kun yhtymähallituksen arkistosääntöön perustuvan pysyväismääräyksen nojalla Haavisto ainoana viranhaltijana vastasi arkistotoimesta, johon normaalin asiakirjahallinnon lisäksi kuului myös nimikirjan korvaavan palvelussuhderekisterin ylläpito, ei tuotannollisia perusteita muutoinkin laittomassa järjestyksessä syntyneelle ja täytäntöönpannulle lomautukselle voinut olla.

Laiton tilanne oli jatkunut lomautuksen muuttuessa 1.7.1994 alkaen toistaiseksi jatkuvaksi. Tuolloin annetussa lomautus-ilmoituksessa ei ollut ilmoitettu lomautuksen arvioitua kestoa.

Haaviston lomautukselle ei ollut ollut olemassa myöskään taloudellista perustetta. Kyseisenä vuonna oli investointeihin käytetty tarpeettomasti varauksia, joilla olisi voitu keventää käyttötaloutta. Päättäessään lomautuksen jatkamisesta yhtymähallituksella oli tiedossaan, että talousarvion toteutumisraportin mukaan säästötavoitteesta oli oltu edellä 31.5.1994. Tuolloin tiedettiin 30.6.1994 irtisanottujen projektipäällikön ja seutukaavainsinöörin henkilöstömenojen säästön olevan yhdessä kuukaudessa noin prosentin seutukaavaliiton koko vuoden talousarviomenosta sekä lisäksi se, että piirtäjän ja kanslistin palkka- ja sosiaalimenoihin tultaisiin talousarviovuotena käyttämään siihen varattujen yli 200 000 markan sijasta vain lomapalkkojen osuus. Haaviston lomauttamiselta olivat siten puuttuneet taloudelliset perusteet ja siitä oli aiheutunut päinvastoin lisämenoja.

Haaviston vuosilomaa määrättäessä ei Haavistoa ollut kuultu asianmukaisesti ja vuosilomajärjestys oli vahvistettu antamatta Haavistolle mahdollisuutta muutosesitykseen. Näin menettelemällä Lapin Seutukaavaliiton kuntayhtymä oli rikkonut lain ja virkaehtosopimuksen määräyksiä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli velvollinen valvomaan, että sen alaiset yksiköt noudattavat virkaehtosopimuksia. Lapin Seutukaavaliiton kuntayhtymässä oli toimittu vastoin virkaehtosopimuksen määräyksiä sekä Haaviston lomauttamisessa että loman määräämisessä.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lapin Liitto ovat vaatineet kanteen tutkimatta jättämistä siltä osin, kun kantaja on väittänyt, ettei Haavistoa ollut kuultu lomautuspäätöstä valmisteltaessa, koska asiasta ei ollut käyty paikallis- eikä keskusneuvotteluja. Muilta osin vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lapin Liitto, joka 31.12.1994 saakka on ollut nimeltään Lapin Seutukaavaliiton kuntayhtymä, ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Lapin Seutukaavaliiton kuntayhtymään kuuluvien jäsenkuntien maksuosuudet olivat pienentyneet 26,6 prosenttia vuoden 1994 talousarviossa verrattuna edellisen vuoden talousarvioon. Koska kuntayhtymän tulot valtaosin muodostuivat jäsenkuntien maksuosuuksista ja suurin osa menoista henkilöstömenoista, oli säästötarve jouduttu toteuttamaan vähentämällä pääasiassa palkkaus- ja muita henkilöstömenoja. Kuntayhtymän henkilöstömenojen säästötarve oli ollut noin 944 000 markkaa vuonna 1994.

Kustannusten säästö oli toteutettu lomauttamalla koko henkilöstö 30 päivän ajaksi ja irtisanomalla kaksi kuntayhtymän toimihenkilöä eli seutukaavainsinööri ja projektipäällikkö 1.7.1994 lukien. Hallintopäällikkö ja seutukaavatutkija oli lomautettu ensin 90 päivän ajaksi ja 1.7.1994 lähtien toistaiseksi.

Yhtymähallitus oli kokouksessaan 22.6.1994 todennut säästöjen toteutumisesta seuraavaa: yhtymähallituksen 24.1.1994 tekemän päätöksen mukaiset palkkakustannusten säästöt olivat noin 430 000 markkaa ja 9.5.1994 tehdyn päätöksen mukaiset palkkakustannusten säästöt noin 180 000 markkaa. Edellä mainituista päätöksistä aiheutuvat sosiaali- ja muiden vakuutusmaksujen säästöt olivat noin 180 000 markkaa. Lomautuksista aiheutunut niin sanotun lomautussakon mukainen lisäkustannus oli 17 400 markkaa. Jäljelle jäänyt säästötarve 171 000 markkaa katettiin väestötietojen myynnillä, sairausvakuutus- ja terveydenhuoltokorvauksilla noin 40 000 markkaa, tietopalvelutuloilla 18 000 markkaa, korkotuloilla 6 000 markkaa ja pitkäaikaisen sairasloman ajalta säästyvällä palkalla oheiskustannuksineen noin 11 000 markkaa.

Seutukaavaliiton syksyn 1994 palkkausmenoista tehty laskelma osoitti, että työnantajan näkemys liiton säästötarpeista 1.7.1994 lukien oli ollut oikea. Lapin Seutukaavaliiton kuntayhtymän säästötarve jo päätettyjen säästötoimien lisäksi oli 31.8.1994 ollut vielä 20 209 markkaa. Palkkakustannukset 1.9. - 31.12.1994 olivat olleet 833 747 markkaa. Tässä summassa oli otettu huomioon kaikki tiedossa olleet palkkausmenoja vähentävät seikat, kuten seutukaavainsinöörin ja projektipäällikön irtisanomisesta aiheutunut säästö sekä piirtäjän ja kanslistin palkattomista sairauslomista aiheutunut säästö. Palkkamenoissa oli otettu huomioon myös Haaviston ja seutukaavatutkijan vuoden 1994 loppuun kestäneistä lomautuksista saatu säästö.

Lapin Seutukaavaliiton tasekirjoista 1993 näkyivät käyttö-omaisuuden poistot. Poistot oli tehty normaalisti vuonna 1993.

Lapin Seutukaavaliiton kuntayhtymällä oli ollut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 143 §:ssä tarkoitetut taloudelliset perusteet Haaviston lomauttamiseksi aluksi 90 päivän ajaksi ja 1.7.1994 alkaen toistaiseksi.

Toimintoja priorisoitaessa pakottavista taloudellisista syistä oli erityisesti hallintokustannusten osuutta pyritty pienentämään ja toimintaa painottamaan toimintasuunnitelmaan sisältyviin seutukaavojen laatimistehtäviin. Toimintoja supistuneiden taloudellisten resurssien johdosta uudelleen järjesteltäessä oli uudelleenjärjestely voitu seutukaavaliiton henkilöstön pienestä määrästä johtuen kohdistaa erityisesti hallinnollisiin tehtäviin. Koska hallintopäällikön tehtävistä huomattava osa oli voitu seutukaavaliiton toimintoja priorisoitaessa ja uudelleen järjesteltäessä jättää suorittamatta ja jäljelle jääneet tehtävät voitu työnjohdollisesti jakaa muulle henkilöstölle, olivat Haaviston lomautukset perustuneet työsopimuslain 37 a §:n mukaisen säästötarpeen lisäksi myös ainakin osittain saman lainkohdan tarkoittamaan tuotannolliseen syyhyn.

Vaikka Haaviston tehtäviin kuntayhtymän automaattisen tietojenkäsittelyn asiantuntijana kuului muun henkilökunnan opastaminen tietokoneohjelmien käytössä, ei hän käytännössä ollut täyttänyt tätä velvollisuuttaan. Seutukaavajohtaja oli kahdenkeskisissä keskusteluissa huomauttanut tästä laiminlyönnistä Haavistolle muutamia kertoja vuodessa jo parin kolmen viime vuoden aikana, mutta Haavisto ei ollut työnantajan tietojen mukaan kertaakaan päinvastaisesta lupauksestaan huolimatta järjestänyt tällaista opastusta. Tästä oli aiheutunut käytännössä jatkuvasti hankaluuksia, koska seutukaavaliitossa käytössä olleet tietokoneohjelmien sovellukset olivat olleet pääosin Haaviston muokkaamia.

Vuoden 1994 kirjanpidon aloittamiseen oli tarvittu Haaviston apua siksi, että hän ei ollut työssä ollessaan huolehtinut siitä, että muut talousasioita hoitavat pystyisivät itsenäisesti käyttämään hänen laatimiaan tietokoneohjelmia. Haaviston antama apu oli ollut parin minuutin päätetyöskentely, jonka avulla oli selvitetty, miten hänen muokkaamansa ohjelma toimi. Haavistoa ei ollut erikseen pyydetty käymään tätä varten työpaikalla, vaan hänen puoleensa oli käännytty, kun hän oli muuten pistäytynyt virastossa.

Haavisto oli toiminut ennen lomauttamistaan seutukaavaliiton palkka-asiamiehenä eli kuntatyönantajan paikallisena edustajana. Palkka-asiamiehen eli aikaisemmin yhdysmiehen tehtävät oli määritelty Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeen 1/1970 VIII kohdassa, jonka mukaan "yhdysmies tulisi ylläpitämään sopimusvaltuuskunnan ja kunnallisten työnantajien välillä jatkuvaa tarpeellista informaatioyhteyttä ja olisi järjestelmässä eräänlainen paikallisen työn-antajapuolen luottamusmies". Seutukaavaliiton palveluksessa oli vuoden 1994 alkaessa ollut hieman yli 20 henkilöä, joten työssäolevat muut toimihenkilöt olivat kyenneet hoitamaan tarpeellisen yhteydenpidon Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen Haaviston lomautuksen aikana.

Hallintopäällikön tehtäviin kuului arkistotoimen valvominen, mutta Haaviston lomautuksen aikana valvonnasta oli vastannut virkasuhteinen seutukaavajohtaja. Käytännön työstä eli palvelussuhderekisterin ylläpitämisestä ja vuosittain muutamien rekisteriotteiden antamisesta sekä seutukaavaliiton hallituksen ja valtuuskunnan pöytäkirjojen säilyttämisestä oli huolehtinut seutukaavasihteeri sekä ennen Haaviston lomautusta että myös sen aikana.

Vuoden 1993 tilipäätössuunnitelman olivat laatineet seutukaavajohtaja ja kirjanpitäjä. Haavisto ei ollut tällaista suunnitelmaa missään vaiheessa tehnyt. Käyttötalousmenot eivät olleet lisääntyneet 70 000 markalla Haaviston väitetyn suunnitelman jäädessä toteutumatta vuosiloman ja lomautuksen vuoksi. Myöskään tieto ulkopuolisen yhtiön asettaman tilintarkastajan käyttämisestä seutukaavaliiton vuoden 1993 tilipäätöksen valmistelussa ei pitänyt paikkaansa.

Kantajajärjestö oli kanteessaan väittänyt, ettei Haavistoa ollut kuultu lomautuspäätöksen valmistelussa. Viranhaltijan lomautus ja lomautusmenettely perustuivat virkaehtosopimuksen määräyksiin, joten hallintomenettelylain ja virkasäännön kuulemista koskevia määräyksiä ei lomautustilanteessa sovellettu. Jos kantajajärjestön tarkoituksena oli väittää, ettei Haaviston osalta ollut suoritettu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 138 §:n 3 momentin mukaista selvittelymenettelyä, ei työtuomioistuin voinut väitettä tutkia, koska sitä ei ollut esitetty paikallis- ja keskusneuvotteluissa.

Seutukaavajohtaja oli kuitenkin käynyt Haaviston kanssa selvittelymenettelyn ennen lomautuspäätöksen tekemistä 24.1.1994.

Haavistolle oli ilmoitettu kirjeellä 27.4.1994, että hänen vuosilomansa vahvistettaisiin ajaksi 30.5. - 30.6.199 4. Haavistolle oli varattu tilaisuus viimeistään 5.5.1994 mennessä esittää mielipiteensä esitetystä vuosiloman ajankohdasta. Lomajärjestys oli vahvistettu 29.4.1994, mutta tällöin Haavistolle oli ilmoitettu, että hänen mahdollisesti esittämänsä muutosesitykset pyrittäisiin ottamaan huomioon. Haavisto ei 4.5.1994 päiväämässään kirjeessä ollut esittänyt muutosta vuosiloman ajankohtaan. Koska Haavisto ei ollut vastustanut vuosilomansa vahvistamista ehdotettuun ajankohtaan ja kun hänelle oli lisäksi ilmoitettu, että hänen muutosehdotuksensa voitiin ottaa huomioon vuosilomajärjestyksen vahvistamisen jälkeenkin, ei vuosiloman vahvistamisessa ollut rikottu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 89 §:n 1 momentin määräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lapin Liitto ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin siinä on väitetty silloisen Lapin seutukaavaliiton kuntayhtymän laiminlyöneen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 138 §:n 3 momentissa tarkoitetun selvittelymenettelyn ennen Haaviston lomauttamista 1.3.1994 lukien 90 päivän ajaksi. Vastaajien mukaan vaatimuksia ei voida tutkia sen vuoksi, että asia ei ole ollut esillä osapuolten välisissä paikallisissa eikä keskusneuvotteluissa.

Keskusneuvottelusta laaditun pöytäkirjan mukaan Akava-JS on kyseisessä neuvottelussa väittänyt, että Haaviston 1.3.1994 alkanut lomautus on valmisteltu voimassa olevien sopimusten vastaisesti. Tätä perustetta on sittemmin oikeudenkäynnin aikana täsmennetty niin, että kysymys on ollut edellä tarkoitetun selvittelymenettelyn laiminlyönnistä.

Kun kysymys lomautusmenettelyn sopimuksenmukaisuudesta on edellä todetuin tavoin otettu esille asianosaisten välisessä erimielisyysneuvottelussa ja kun Akava-JS on tässä oikeudenkäynnissä ainoastaan yksilöinyt aiemmin esittämänsä kanneperusteen, työtuomioistuin katsoo, että myös selvittelymenettelyn väitetyn puutteellisuuden osalta asiasta on neuvoteltu kunnallisen pääsopimuksen edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lapin Liiton oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisu

Perustelut

Haaviston lomauttaminen määräajaksi 1.3.1994 lukien

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu silloisen Lapin seutukaavaliiton seutukaavajohtaja on kertonut, että Haaviston kanssa oli pidetty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tarkoittama selvittelymenettely etukäteen sovittuna aikana vastaavasti kuten muidenkin henkilökuntaan kuuluvien kanssa. Haavisto oli valmistellut talousarvioehdotuksen vuodelle 1994 ja oli sen vuoksi tietoinen taloudellisesta tilanteesta, joten lomautuksen perusteista ei ollut suurta tarvetta keskustella, vaan painopiste oli ollut lomautuksen kestossa ja ajankohdassa. Henkilöstön kanssa aiemmin käydyissä keskusteluissa oli päädytty siihen, että aluksi tehdään esitykset lomautuksesta ainoastaan kesäkuun loppuun asti ja kesäkuun alussa vallitsevan taloudellisen tilanteen perusteella ratkaistaan sitten, missä määrin tarvitaan lisää lomautuksia. Tämä asia oli esillä myös Haaviston kanssa käydyssä selvittelymenettelyssä, joka todistajan muistaman mukaan oli 17.1.1994.

Haavisto itse on työtuomioistuimessa myöntänyt, että hänen kanssaan oli käyty keskustelua lomautuksen kestosta ja töiden järjestelystä. Kuitenkin tuolloin oli ollut esillä enintään 60 päivää kestävä lomautus, jota Haavisto oli itse pitänyt vähintäänkin riittävänä.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 138 §:n 3 momentin mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee, onko työntekijöille annettava lomautusilmoitus työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan pysyvän tai tilapäisen vähentymisen vuoksi, on työnantajan neuvoteltava toimenpiteen perusteesta, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden tai heitä edustavan luottamusmiehen kanssa, joita asia koskee. Virkaehtosopimuksen 143 §:n mukaan sopimuksen 138 §:n määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös virkamiehiä lomautettaessa. Vaikka määräaikainen lomautus sittemmin on toteutunut keskusteluissa esillä ollutta pitempänä, työtuomioistuin esitetyn selvityksen perusteella katsoo näytetyksi, että Haaviston ja työnantajan edustajan välillä on käyty selvittelymenettely edellä mainituissa virkaehtosopimusmääräyksissä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen Lapin seutukaavaliitto ei Haaviston lomauttaessaan ole väitetyllä tavalla rikkonut lomautusmenettelyä koskevia virkaehtosopimuksen määräyksiä.

Lapin seutukaavaliittoon kuuluvien kuntien maksuosuuksien pienennyttyä 26,6 prosenttia vuoden 1994 talousarviossa verrattuna edellisen vuoden talousarvioon kuntayhtymän menojen säästötarve on ollut vuonna 1994 noin 944 000 markkaa. Kun kuntayhtymän menot pääosin koostuvat palkka- ja muista henkilöstömenoista, on myös säästötarve vastaavasti kohdistunut näihin menoihin.

Kuntayhtymän hallitus on 24.1.1994 päättänyt kahden henkilön irtisanomisesta, kolmen henkilön - heidän joukossaan Haavisto - lomauttamisesta 90 päivän ajaksi ja koko muun henkilökunnan lomauttamisesta yhden kuukauden ajaksi. Tämän lisäksi on päätetty eräistä siivouskustannuksia alentavista muutoksista. Näillä toimenpiteillä on arvioitu katettavan noin puolet säästötarpeista.

Esitetyn selvityksen mukaan lomautukset on pyritty toimeenpanemaan niin, että kuntayhtymän varsinainen tehtävä seutukaavojen laatijana mahdollisimman vähän häiriintyisi. Tämän vuoksi säästöjä on pyritty saamaan ennen kaikkea kuntayhtymän hallinnon alalta. Toisaalta näyttämättä on jäänyt, että Haaviston lomauttamisesta olisi aiheutunut kuntayhtymälle ylimääräisiä toiminnallisia kustannuksia.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että Lapin seutukaavaliitolla on ollut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen edellyttämät taloudelliset ja tuotannolliset syyt lomauttaa Haavisto 1.3.1994 lukien 90 päivän ajaksi.

Haaviston lomauttaminen toistaiseksi 1.7.1994 lukien

Lapin seutukaavaliiton yhtymähallitus on kokouksessaan 9.5.1994 todennut, että 24.1.1994 tehtyjen päätöksien toteuttamisen jälkeenkin säästötarve on ollut vielä yli 200 000 markkaa. Yhtymähallitus on tämän vuoksi muun ohella todennut, että seutukaavaliiton työ painotetaan vuoden 1994 aikana toimintasuunnitelmassa olevien seutukaavojen laatimistehtäviin ja hallintokustannusten osuutta kaikista menoista pyritään pienentämään. Kun seutukaavaliiton henkilökunnan määrä oli myös vähentynyt, ei hallintotehtäviä ollut samassa määrin kuin aikaisemmin. Mainituista syistä on nähty perustelluksi lomauttaa kuntayhtymän hallintopäällikkö tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä 1.7.1994 alkaen toistaiseksi. Haavistolle kuuluneet tehtävät on jaettu eri henkilöiden hoidettaviksi.

Säästötarvetta on käsitelty vielä ennen Haaviston lomautuksen alkamista yhtymähallituksen kokouksessa 22.6.1994. Tuolloin on todettu, että yhtymähallituksen 24.1.1994 ja 9.5.1994 tekemien päätösten mukaiset palkkakustannusten säästöt olivat yhteensä 610 000 markkaa ja niistä aiheutuvat sosiaali- ja muiden vakuutusmaksujen säästöt noin 180 000 markkaa. Kun otettiin huomioon lomautussakkojen mukainen lisäkustannus oli jäljelle jäänyt säästötarve 171 000 markkaa. Tämä oli tarkoitus kattaa väestötietojen myynnillä, sairausvakuutus- ja terveydenhuoltokorvauksilla, tietopalvelutuloilla, korkotuloilla ja pitkäaikaisen sairausloman ajalta säästyvillä palkkakustannuksilla.

Akava-JS:n taholta on huomautettu, että palkkamenot oli arvioitu liian suuriksi, koska pitkäaikaisella sairauslomalla ja määräaikaisella eläkkeellä olleet kaksi työntekijää eivät olleet palanneet työhön. Lisäksi vuoden 1994 talousarviossa ei ollut huomioitu lainkaan tuloja, jotka kaikki keventävät säästötavoitetta.

Yhtymähallituksen päättäessä 9.5.1994 hallintopäällikön lomauttamisesta toistaiseksi on säästötavoitteesta merkittävä osa ollut toteutumatta. Tuossa vaiheessa ei ole ollut tiedossa palaavatko pitkäaikaisella sairauslomalla ja osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olleet työntekijät työhön. Kokouksessaan 22.6.1994 yhtymähallitus on edellä todetun mukaisesti todennut jo päätetyistä säästötoimenpiteistä huolimatta säästötarpeeksi vielä 171 000 markkaa, joka on päätetty kattaa vastaavalla määrällä tuloja.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että kuntayhtymälle on vuonna 1994 kertynyt tuloja yli edellä todetun ja myös enemmän, kuin mitä Haaviston lomauttamisella on säästynyt. Näitä tuloja on periaatteessa voitu käyttää henkilöstömenoihin kohdistuneen säästötarpeen vähentämiseen. Myös henkilöstömenoissa on sittemmin toteutunut säästöjä sairauslomien ja eläkkeelle siirtymisen johdosta. Toisaalta Lapin seutukaavaliitto on kuitenkin syksyllä 1994 joutunut varautumaan siihen, että kuntayhtymän toiminta lakkaa vuoden 1994 lopussa ja että virkamiehille saatetaan joutua maksamaan irtisanomisajan palkkoja ja lomarahoja sekä -korvauksia. Niin ikään kuntayhtymällä on syksyllä 1994 syntynyt perusteltu syy varautua maksamaan takautuvasti niiden kahden toimihenkilön lomautusajan palkat, joita koskevat lomautukset oli kumottu hallintotuomioistuimessa. Toteutuessaan edellä mainitut menot olisivat olleet yhteensä noin 1,2 miljoonaa markkaa.

Kaikkeen edellä todettuun viitaten työtuomioistuin katsoo, että Lapin seutukaavaliitolla on käytettävissään olleiden tietojen perusteella ollut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tarkoittama taloudellinen ja tuotannollinen syy lomauttaa Haavisto myös toistaiseksi edellä mainitulla tavalla.

Haaviston vuosiloman vahvistaminen

Haaviston vuosiloman ajankohta on vahvistettu ennen kuin hänelle varattu aika tulla kuulluksi oli päättynyt.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 89 §:n mukaan ennen lomajärjestyksen vahvistamista viranhaltijalle/työntekijälle tai tämän edustajalle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Määräyksen sanamuoto on sikäli selvä, että tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta on aina annettava ennen lomajärjestyksen lopullista vahvistamista. Toisaalta työnantajan menettelyä ei tee sopimuksenmukaiseksi se, että viranhaltijalla ei kenties ole ollut jälkeenpäin huomauttamista vahvistetusta loman ajankohdasta.

Työtuomioistuin edellä todettuun viitaten katsoo, että Lapin seutukaavaliitto on Haaviston loman vahvistaessaan ennen kuulemiselle asetetun määräajan päättymistä menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti. Kun esitetyn selvityksen mukaan vuosiloman ajankohtaa on sen vahvistamisenkin jälkeen voitu käytännössä muuttaa ja kun Haavistolle on joka tapauksessa varattu tilaisuus mielipiteensä esittämiseen loman ajankohdasta, Lapin seutukaavaliiton ei voida katsoa rikkoneen virkaehtosopimuksta kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontavelvollisuus

Kun Lapin seutukaavaliiton ei ole edellä todetun mukaisesti katsottava Haaviston lomauttaessaan rikkoneen virkaehtosopimuksen määräyksiä, myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei tältä osin ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Akava-JS ei ole edes väittänyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tienneen etukäteen Haaviston vuosiloman ajankohdan vahvistamisesta. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kunnallinen työmarkkinalaitos olisi myöskään tältä osin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Lapin Seutukaavaliiton kuntayhtymä on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 89 §:n vastaisesti määrätessään Haaviston vuosiloman ajankohdan ennenkuin hänelle varattu määräaika esittää mielipiteensä loman ajankohdasta oli päättynyt.

Enemmälti kanne hylätään.

Asian laatuu ja lopputulos huomioon ottaen asiaan osalliset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Määttänen, Langinkoski, Ahonen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.