Labor court orders compensation for union rep dismissal where no collective finding of no suitable work existed.

Sahan toimintaa ei ollut kokonaan keskeytetty eikä myöskään luottamusmiessopimuksen määräämin tavoin yhteisesti todettu, ettei teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehelle olisi voitu muuttuneessa tilanteessa tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Irtisanoessaan luottamusmiehen taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella yhtiö oli menetellyt vastoin luottamusmiessopimuksen määräystä. Yhtiö tuomittu maksamaan luottamusmiehelle korvausta sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä.

Työnantajaliitto ja keskusliitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

(Kts. TT 111/1991 ja 126/1993)

Kantaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry

Vastaajat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry Metsäteollisuus ry Kuultava Metsä-Serla Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n, nykyisen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry:n ja toiselta puolen Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry:n kesken 16.1.1990 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan yleissopimukseen sidottujen työnantajaliittojen jäsenyrityksissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Luottamusmiehen irtisanomissuoja

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä poiketa. Osastoluottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamusmiehestä tai osastoluottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 53 §:n 2 momentin edellyttämää niiden teollisuustoimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos luottamusmiehen tai osastoluottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin IML 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n velvoittamista suorittamaan luottamusmies Tiina Hellst‚nille luottamusmiessopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaisena korvauksena 30 kuukauden palkkaa vastaavat 199 920 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lisäksi vaatinut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Metsäteollisuus ry:n velvoittamista maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä vastaajien ja Metsä-Serla Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on lausunut, että liiton jäsen Tiina Hellst‚n oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 2.4.1984 alkaen Rymättylä Oy:hyn, sittemmin Metsäliiton Teollisuus Oy:hyn ja sittemmin Metsä-Serla Oy:hyn, joka oli Metsäteollisuus ry:n jäsenyritys.

Hellst‚n oli toiminut yhtiön Kyrön sahalla yleiskonttoristina. Hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet muun muassa tilastojen ja raporttien laatiminen, kortistojen hoito, tuotantoilmoitusten ja kuormakirjojen teko, kotimaan laskutus, puhelinvaihteen hoito, konttoritarvikkeiden tilaus, kahvitukset, erilaiset sihteerin työt ja arkistointitehtävät sekä siivousta. Lisäksi Hellst‚nin tehtäviin oli kuulunut vientilaskuttajan sijaistaminen, jolloin hän oli huolehtinut muun muassa vientilaskutuksesta ja tehnyt vientikuormakirjat. Työnsä ohella Hellst‚n oli toiminut teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehenä 1.1.1993 lähtien sekä henkilöstöedustuslain tarkoittamana henkilöstöedustajana 1.1.1994 lähtien.

Metsä-Serla Oy oli 31.3.1994 irtisanonut Hellst‚nin työsuhteen päättymään 31.7.1994 taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella. Irtisanomisaikaan ei ollut sisältynyt työvelvoitetta. Hellst‚nin palkka työsuhteen päättyessä oli 6 664 markkaa kuukaudessa. Työnantaja oli perustellut irtisanomista tehtävien vähentymisellä sahan johto-, markkinointi- ja taloustoimintojen Vilppulaan keskittämisen vuoksi. Tämän takia Hellst‚nille ei työnantajan mukaan ollut voitu tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Lisäksi työnantaja oli vedonnut siihen, ettei Hellst‚n ollut ottanut vastaan Vilppulan sahalta tarjottuja tehtäviä eikä Kyrön sahalta tarjottuja työntekijätehtäviä. Myöhemmin työnantaja oli ilmoittanut ammattitaitokysymyksen ratkaisseen irtisanottavan valinnan.

Metsä-Serla Oy:n Kyrön sahaa ei ollut lopetettu eikä tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetty luottamusmiessopimuksen 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaan. Hellst‚nin irtisanomishetkellä Kyrön sahalla oli työskennellyt hänen lisäkseen toimihenkilötehtävissä neljä henkilöä, joiden luottamusmies Hellst‚n oli. Nämä henkilöt olivat vientilaskuttaja, vientisihteeri, kirjanpitäjä ja palkanlaskija. Ainoastaan Hellst‚n oli irtisanottu hänen luottamusmiehenä edustamiensa toimihenkilöiden työskennellessä edelleen Kyrön sahalla. Toimintojen siirtyminen Vilppulaan oli merkinnyt toimihenkilöiden kannalta muutosta lähinnä vientimyyntiin liittyvien tehtävien osalta. Keskittämisellä ei ollut ollut suoranaista vaikutusta Hellst‚nin töihin. Ne olivat vähentyneet vain siltä osin kuin joitain rutiinitöitä oli siirretty atk-perusteisiksi. Muutoin Hellst‚nille kuuluneet tehtävät eivät olleet vähentyneet, niitä oli vain siirretty toisten henkilöiden suoritettaviksi.

Yhtiön Kyrön sahalta olisi helposti ainakin tehtäviä järjestelemällä löytynyt Hellst‚nille töitä. Vilppulasta tarjottuja toimihenkilötehtäviä Hellst‚n ei ollut voinut ottaa vastaan taloudellisista eikä henkilökohtaisista syistä. Työntekijätehtävistä oli Hellst‚nillä ollut perustellusti oikeus kieltäytyä. Työnantajan velvollisuus ottaa huomioon luottamusmiehen erityinen irtisanomissuoja muun muassa yhdistelemällä tehtäviä luottamusmiehelle soveltuvaksi kokonaisuudeksi oli todettu esimerkiksi työtuomioistuimen tuomiossa nro 62/1986.

Kyrön sahan taloudellisen tilan kohentamisesta oli pidetty yt-neuvottelukunnan kokouksia. Neuvotteluissa oli tuotu toimihenkilö- ja työntekijäpuolen taholta esille kannattavuutta ja sahan tuottavuutta parantavia esityksiä ja esitetty useita vaihtoehtoja henkilöstön vähentämiselle. Kokouksessa 1.10.1993 työnantaja oli todennut yhteistoimintalain edellyttämän neuvotteluajan ja -velvoitteen täyttyneen. Kuitenkaan kokouksessa ei ollut käsitelty mitenkään esimerkiksi irtisanottavien henkilöiden valintaperusteita. Hellst‚nille oli hänen 31.3.1994 tapahtunut irtisanomisensa tullut täytenä yllätyksenä. Myöhemmin työnantaja oli ilmoittanut, että Hellst‚nin edustamat toimihenkilöt olivat antaneet suostumuksensa Hellst‚nin irtisanomiseen. Työnantaja oli sittemmin palauttanut Vilppulaan siirretyt konttoritoimintoihin liittyvät toimihenkilötehtävät takaisin Kyröön vuoden 1995 alusta.

Vaikka työnantaja olisi voinut tarjota Hellst‚nille hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, ei työnantaja ollut näin menetellyt vaan päin vastoin tarkoituksellisesti kohdistanut irtisanomisen luottamusmiehenä toimineeseen Hellst‚niin. Perusteluiksi menettelylleen työnantaja oli esittänyt sen, että Hellst‚nillä oli toimihenkilöistä heikoin ammattitaito. Työnantaja ei ollut missään vaiheessa edes huomauttanut Hellst‚nille ammattitaidottomuudesta.

Luottamusmiessopimuksessa määriteltiin perusteet, joilla luottamusmies oli irtisanottavissa. Luottamusmiehen irtisanominen sillä perusteella, että luottamusmies työnantajan mielestä oli edustamistaan toimihenkilöistä heikoin ammattitaidoltaan, ei ollut luottamusmiessopimuksen mukainen peruste irtisanoa luottamusmiehen työsuhde.

Tiina Hellst‚n oli riitauttanut työsopimuksensa irtisanomisen 31.3.1994. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli vastustanut irtisanomista ja ilmoittanut siitä Metsäteollisuus ry:lle sekä vaatinut irtisanomisen ja työstä vapauttamisen peruuttamista. Neuvottelut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä olivat päättyneet tuloksettomina 26.5.1994. Metsäteollisuus ry katsoi, että työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittoa oli vaadittu 31.5.1995 täyttämään työehtosopimuslain mukainen valvontavelvollisuutensa.

Liittojen välisissä neuvotteluissa Metsäteollisuus ry oli tuonut esille luottamusmiehen irtisanomisen olleen tietoinen ja tahallinen valinta. Lisäksi oli esitetty väite, että työnantaja olisi kysynyt muilta toimihenkilöiltä luvan luottamusmiehen irtisanomiseen.

Luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu yhteinen toteaminen tapahtui luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Se, että työnantaja pyysi muut toimihenkilöt yksitellen keskustelemaan, ei ollut luottamusmiessopimuksessa tarkoitettua yhteistä toteamista, vaikka työnantaja saisi kultakin erikseen luvan irtisanoa luottamusmiehen. Hellst‚nin kanssa ei ollut yhteisesti todettu, ettei hänelle olisi voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Työtuomioistuin oli ottanut kantaa käsitteeseen yhteinen toteaminen tuomiossa n:o 126/1993. Tuomiossa työtuomioistuin nimenomaan totesi yhteisesti toteamisella tarkoitetun ensisijaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä tapahtuvaa toteamista. Tuomiossa oli kyse 15.1.1990 allekirjoitetusta STK-SAK välisestä luottamusmiessopimuksesta. Sopimus vastasi luottamusmiehen irtisanomissuojan osalta Hellst‚nin työsuhteeseen sovellettavaa luottamusmiessopimusta, jonka käsite luottamusmies oli rinnastettavissa STK:n ja SAK:n välisen luottamusmiessopimuksen käsitteeseen pääluottamusmies. Hellst‚nin asiassa yhteisesti toteamisen olisi tullut tapahtua työnantajan ja luottamusmiehen eli Metsä-Serla Oy:n ja Hellst‚nin kesken. Yhteisesti toteamisen tuli tapahtua myös silloin, kun sopivaa työtä ei olisi tarjolla, kuten työtuomioistuin oli tuomiossa n:o 111/1991 todennut.

Kun Metsä-Serla Oy:n Kyrön sahan toimintaa ei luottamusmiessopimuksen 9 §:n tarkoittamalla tavalla keskeytetty kokonaan ja kun Hellst‚nin edustamia toimihenkilöitä oli jäänyt yhtiöön työskentelemään tehtävissä, joista myös Hellst‚nille olisi voitu järjestää työtä ja kun Hellst‚nille aikaisemmin kuuluneet tehtävät eivät olleet juurikaan vähentyneet, eikä työpaikalla ollut myöskään yhteisesti todettu, ettei Hellst‚nille voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, oli Metsä-Serla Oy:n irtisanoessaan Hellst‚nin katsottava menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti.

Metsäteollisuus ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto olivat hyväksymällä Metsä-Serla Oy:n toiminnan ja laiminlyömällä toimenpiteisiin ryhtymisen työehtosopimuksen vastainen tilan poistamiseksi rikkoneet työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Koska Metsä-Serla Oy:llä ei ollut ollut luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaisesti oikeutta irtisanoa Hellst‚niä, oli Hellst‚n oikeutettu sanotussa määräyksessä tarkoitettuun korvaukseen. Korvauksen suuruutta määrättäessä oli otettava huomioon työnantajan törkeä luottamusmiessopimuksen vastainen menettely ja luottamusmiessopimuksen mukaisten oikeuksien loukkaaminen sekä työntekijän erittäin heikot mahdollisuudet nykyisessä työtilanteessa saada työtä.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat ja jutussa kuultu Metsä-Serla Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Perustelut

Kyrön saha oli Metsä-Serla Oy:n keskimääräistä pienempi saha, jonka konttorissa työskenteli vuoden 1993 aikana viisi konttoritoimihenkilöä. Heidän tehtävänsä olivat seuraavat:

Vientilaskuttaja vastasi sahatavaran varasto- ja laskutusjärjestelmistä sekä hoiti vientilaskutukseen liittyvät asiakirjat, kuten remburssit, pankkiperinnät ja vientivekselit. Tehtävä edellytti vähintään tyydyttävää englanninkielen taitoa.

Vientisihteerin tehtäviin kuului varata lastitilat, hoitaa aviisit ja notiisit sekä muutenkin olla yhteydessä huolitsijoihin sekä hoitaa yhteydet ulkolaisiin agentteihin ja myyntikonttoreihin. Tehtävä edellytti useamman kielen sujuvaa suullista ja hyvää kirjallista taitoa. Vientisihteeri oli koulutukseltaan puutalousinsinööri.

Kirjanpitäjän tehtäviin kuului sahan tietokonepohjaisen kirjanpidon hoitaminen. Kun kirjanpitäjä osasi ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa, hän hoiti erilaisia kielitaitoa vaativia erityistehtäviä, kuten tarvittaessa tulkkausta. Kirjanpitäjä oli koulutukseltaan ylioppilas-merkonomi.

Palkanlaskijan tehtäviin kuuluivat sahan henkilöstön palkkojen laskenta sekä kirjanpitäjän sijaisena toimiminen. Palkanlaskija oli koulutukseltaan merkantti.

Yleiskonttoristi Hellst‚nin tehtäviin kuuluivat puheluihin vastaaminen ensisijaisena henkilönä, tasaamosta tulevien pakettilappujen tallennus ja arkistointi, konttoritarvikkeiden tilaukset, postitus sekä tuotanto- ja myyntiraporttien puhtaaksikirjoitus. Tämän lisäksi Hellst‚n toimi vientilaskuttajan sijaisena. Hellst‚n oli saanut koulutuksen parturi-kampaajaksi.

Keväällä 1993 Kyrön saha oli yhdistetty hallinnollisesti yhtiön Vilppulan sahaan. Sen seurauksena sahojen hallinto- ja markkinointitoiminnot oli yhdistetty ja keskitetty Vilppulaan. Tämän lisäksi Kyrön sahalla aikaisemmin hoidetut yhtiön Vääksyn sahan vientitoimituksiin liittyvät tehtävät olivat siirtyneet Vääksyn sahalle. Konttoritoiminnoista Kyrön sahalle olivat jääneet vientitoimituksiin liittyvien paperien laadinta, palkanlaskenta sekä muut työpaikan yleiseen hallinnointiin liittyvät tehtävät. Samassa yhteydessä ylempien toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden lukumäärä oli pienentynyt viidestä henkilöstä kahteen henkilöön. Osittain toimintojen yhdistämisestä ja osittain yleisestä kehityksestä johtuen vuoden 1993 aikana oli siirretty useita hallinnollisia toimintoja tietokonepohjaiseksi, mikä oli merkinnyt rutiinitehtävien merkittävää vähenemistä.

Hellst‚nin tehtävistä olivat poistuneet tilastojen ja raporttien laatiminen sekä kortistojen hoito. Kuormakirjojen ja pakettilappujen tiedot olivat tallentuneet varastossa, ja kuormakirjat ja pakettilaput, samoin kuin kuukausiraportit, olivat tulostettavissa suoraan tietokoneelta.

Eräiden hallintotehtävien ja vientimyynnin Vilppulaan siirtämisen ja toisaalta atk-järjestelmien kehittymisen seurauksena pääosa Hellst‚nin työtehtävistä oli loppunut. Lisäksi vähäisemmät konttoripalvelut sekä kahvitus ja muut sellaiset työt olivat supistuneet hyvin vähiin, koska toimihenkilöiden määrä konttorissa oli vähentynyt, mistä oli seurannut vieraidenkin määrän väheneminen. Hellst‚nin aikaisemmin tekemistä töistä oli jäänyt jäljelle vain vientilaskuttajan sijaisuus. Tämä sijaisuus oli siirretty vientisihteerin tehtäväksi.

Hellst‚n ei ammattitaitonsa puolesta olisi kyennyt suoriutumaan vientilaskuttajan, vientisihteerin, kirjanpitäjän eikä palkanlaskijan tehtävistä. Tämä oli osoittautunut varmaksi hänen toimiessaan vientilaskuttajan lomansijaisena.

Kun konttoritoiminnoissa ei ollut Hellst‚nin ammattitaitoa vastaavaa työtä, oli hänelle tarjottu hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä sahalta, muun muassa sahatavaran paketointikoneelta tehtävää, joka olisi käsittänyt sahatavarapakettien merkkausta ja lähetyslappujen laittamista paketteihin. Hellst‚n oli kieltäytynyt vastaanottamasta sitä samoin kuin Vilppulan sahalta tarjottua yleiskonttoristin työtä. Hellst‚nille oli siis tarjottu työtä, joka vastasi hänen ammattitaitoaan, mutta hän oli kieltäytynyt ko. työstä.

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ei ollut ollut tietoinen erimielisyysasiasta ennen kuin Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden liiton väliset neuvottelut asiasta olivat päättyneet.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys ja sen tausta

Metsä-Serla Oy on 31.3.1994 taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanonut Kyrön sahan teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehen, yleiskonttoristi Tiina Hellst‚nin työsopimuksen päättymään 31.7.1994.

Teollisuustoimihenkilöitä koskevan luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaan jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä poiketa.

Kanteen mukaan Metsä-Serla Oy on Hellst‚nin irtisanoessaan menetellyt mainitun luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Kyrön sahan toimintaa ei ollut keskeytetty. Hellst‚nin kanssa ei myöskään ole luottamusmiessopimuksen tarkoittamalla tavalla yhteisesti todettu, ettei hänelle voitaisi tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Vastaajien ja kuultavan mukaan Hellst‚nin aiemmin hoitamat tehtävät ovat vähentyneet, minkä vuoksi hänelle on tarjottu vastaavaa yleiskonttoristin tehtävää yhtiön Vilppulan sahalta ja työntekijätehtäviä Kyrön sahalta. Näistä Hellst‚n on kuitenkin kieltäytynyt. Aiemmin käydyissä keskusteluissa teollisuustoimihenkilöt olivat yhteisesti ilmoittaneet, että he eivät tule työvoimaa vähennettäessä vetoamaan erityiseen luottamusmies- tai vastaavaan suojaan. Sittemmin vielä muut toimihenkilöt olivat antaneet kirjallisen suostumuksensa Hellst‚nin työsopimuksen irtisanomiseen. Yhtiö ei siten ollut menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti.

Hellst‚nin töiden vähentyminen

Kyrön sahalla on vuoden 1993 aikana ollut viisi konttoritoimihenkilöä; vientilaskuttaja, vientisihteeri, kirjanpitäjä, palkanlaskija ja yleiskonttoristi. Hellst‚nin tehtäviin on kuulunut muun muassa tilastojen ja raporttien laatimista, kortistojen hoitoa, tuotantoilmoitusten ja kuormakirjojen tekoa, kotimaan laskutusta, puhelinvaihteen hoitoa, konttoritarvikkeiden tilausta, kahvituksia, erilaisia sihteeritöitä ja arkistointitehtäviä sekä siivousta. Lisäksi Hellst‚n on toiminut muun muassa vientilaskuttajan sijaisena.

Kyrön sahalla ovat toimistotyöt vähentyneet ensisijassa sen vuoksi, että sahan johto-, markkinointi- ja taloustoimintoja oli keskitetty Vilppulaan. Tehtäviä on vähentänyt myös Vääksyn sahan markkinointiin liittyvien töiden loppuminen Kyrössä.

Uuden atk-toimistojärjestelmän käyttöönottaminen on merkinnyt sellaisten aikaisemmin käsin tehtyjen töiden vähenemistä tai kokonaan loppumista, jotka olivat muodostaneet merkittävän osan Hellst‚nin tehtävistä. Merkittävä muutos on ollut Hellst‚nille kuuluneen pakettilappujen manuaalisen syötön ja arkistoinnin loppuminen. Hellst‚nin tehtävien vähentymistä on merkinnyt myös aikaisemmin Kyröstä käsin hoidetun Vääksyn sahatavaran vientimyynnin aiheuttamien laskutus- ja muiden toimenpiteiden siirtyminen pois Kyröstä. Hellst‚nin tehtävistä on jäänyt pois myös konttoritarvikkeiden tilaus. Edelleen puheluiden määrä väheni niin, ettei Kyrössä enää ole tarvittu päätoimista puhelinkeskuksen hoitajaa. Vierailujen vähentymisen myötä myös niihin liittyneet tehtävät ovat vastaavasti vähentyneet.

Ammattia vastaava tai muutoin sopiva työ

Hellst‚nille on irtisanomisen vaihtoehtona tarjottu toimihenkilötehtäviä Vilppulan sahalta, joka sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Kyröstä. Toisena vaihtoehtona Hellst‚nille on tarjottu sahan paketointiosastolta työntekijätehtävää, johon olisi kuulunut pakettilappujen tulostamista, tarkastamista ja kiinnittämistä.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on esittänyt, että muutettaessa luottamusmiessopimusta vuonna 1990 muotoon, "mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä", ei ollut tarkoitettu muuttaa aikaisempaan sopimukseen sisältynyttä periaatetta, että tarjottavan työn tulee olla toimihenkilön ammattitaitoa vastaavaa tai muutoin sopivaa teollisuustoimihenkilön työtä.

Sovittaessa vuonna 1990 luottamusmiessopimuksesta ei kuultujen todistajien mukaan osapuolten kesken ole käsitelty kysymystä siitä, tuleeko tarjottavan työn kuulua toimihenkilösopimuksen piiriin. Kysymys ei ole ollut esillä myöskään STK:n ja SAK:n välisissä neuvotteluissa, koska kyseinen sinänsä samansisältöinen sopimus kattaa kaikki työntekijät, eikä vastaavalla rajauksella siten tuon sopimuksen soveltamisen kannalta ole samaa merkitystä kuin ammattiryhmäkohtaista sopimusta sovellettaessa.

Luottamusmiessopimuksen tarkoituksena on turvata luottamusmiehen toimintamahdollisuuksia muun ohella antamalla luottamusmiehelle muita työntekijöitä paremman suojan työsuhteen päättämistilanteissa. Jos luottamusmiessopimuksen mukainen muun työn vastaanottamisvelvollisuus koskisi työtä, jossa teollisuustoimihenkilö joutuisi toisen luottamusmiessopimuksen tai toisen luottamusmiesorganisaation piiriin, menettäisi luottamusmiessopimuksen irtisanomissuojamääräys tosiasiassa merkityksensä. Eri asia on, että myös luottamusmies voi toimihenkilönä vedota mahdollisen irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin tai työsopimuslain säännöksiin työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä irtisanomisen vaihtoehtona.

Kun Hellst‚n edellä todetun mukaisesti ei olisi voinut luottamusmiesasemansa säilyttäen siirtyä hänelle tarjottuihin tehtäviin, työtuomioistuin katsoo, että Metsä-Serla Oy ei ole tarjonnut Hellst‚nille luottamusmiessopimuksessa tarkoitettua, hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Yhteinen toteaminen

Kyrön sahan entinen päällikkö on todistajana kertonut, että sellaista tilaisuutta ei ollut järjestetty, jossa erityisesti olisi Hellst‚n nimeltä mainiten käsitelty yhtiön mahdollisuuksia tarjota hänelle työtä. Koska irtisanominen olisi kohdistunut Hellst‚niin, ei asiaa todistajan mukaan oltu käsitelty myöskään suoraan hänen kanssaan. Kuitenkin aikaisemmin kaikkien toimihenkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa oli yhteisesti todettu, että työvoimaa vähennettäessä ratkaisevaa on henkilön osoittama työtaito, koska niin pienellä työpaikalla ei mitään erityistä suojaa voitu pitää ratkaisevana. Kuitenkin Hellst‚n oli myöhemmin keväällä käydyssä keskustelussa ilmoittanut pitävänsä kiinni luottamusmiessuojastaan. Muut toimihenkilöt olivat antaneet kirjalliset suostumuksensa Hellst‚nin irtisanomiselle.

Työtuomioistuimessa todistajina kuultujen sopimusneuvottelijoiden kertoman mukaan luottamusmiessopimuksesta sopimista edeltäneissä neuvotteluissa ei käyty sellaisia keskusteluja, joiden perusteella olisi yksiselitteistä, mitä luottamusmiessopimuksessa yhteisellä toteamisella tarkoitetaan.

Työtuomioistuin on tuomiolla n:o 126/1993 tulkinnut vastaavaa luottamusmiessopimuksen määräystä todeten, että pääluottamusmiestä on pidettävä luottamusmiessopimuksen mukaisena neuvottelujärjestelmän tarkoittamana paikallisena neuvotteluosapuolena ja oikeana tahona neuvottelemaan työnantajan edustajien kanssa. Työtuomioistuin on tuomiossaan pitänyt luottamusmiessopimuksen oikeaa tulkintaa parhaiten vastaavana sitä, että yhteisen toteamisen tulee tapahtua ensisijaisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken. Sitä vastoin tuossa tuomiossa esitetty selvitys ei tukenut sitä tulkintaa, että yhteisen toteamisen voisi korvata pääluottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumus. Edelleen tuomiossaan 111/1991 työtuomioistuin on todennut, että sopimus edellyttää yhteistä toteamista myös silloin, kun sopivaa työtä ei tosiasiallisesti ole tarjolla. Työtuomioistuin ei näe syytä poiketa näistä tulkinnoista arvioitaessa teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehen irtisanomissuojaa.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Metsä-Serla Oy:n ja Hellst‚nin välillä olisi luottamusmiessopimuksen tarkoittamalla tavalla yhteisesti todettu, ettei yhtiöllä ole ollut tarjota Hellst‚nille edellä tarkoitettua työtä.

Yhteenveto

Metsä-Serla Oy:llä on ollut edellä todettuja taloudellisia ja tuotannollisia syitä vähentää työvoimaa Kyrön sahan toimihenkilötehtävistä. Irtisanominen on kohdistettu teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehenä toimineeseen Hellst‚niin, jolle ei ollut ennen irtisanomista tarjottu hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivan teollisuustoimihenkilön työtä.

Kun Metsä-Serla Oy:n Kyrön sahan toimintaa ei ole kokonaan keskeytetty eikä myöskään ole luottamusmiessopimuksen määräämin tavoin yhteisesti todettu, ettei Hellst‚nille olisi voitu muuttuneessa tilanteessa tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, Metsä-Serla Oy on Hellst‚nin irtisanoessaan menetellyt vastoin luottamusmiessopimuksen määräystä.

Valvontavelvollisuus

Metsäteollisuus ry on saatuaan tiedon Hellst‚nin irtisanomisesta hyväksynyt yhtiön menettelyn ryhtymättä riittäviin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja sopimuksenvastaisen menettelyn oikaisemiseksi. Myöskään Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ei ole tarkemmin pyrkinyt selvittämään luottamusmiehen irtisanomisen oikeellisuutta. Metsäteollisuus ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry ovat näin laiminlyöneet niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Metsä-Serla Oy on menetellyt luottamusmiessopimuksen 9 §:n vastaisesti irtisanoessaan Kyrön sahan teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehen Tiina Hellst‚nin.

Työtuomioistuin tuomitsee Metsä-Serla Oy:n maksamaan Hellst‚nille luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaisena korvauksena sopimuksenvastaisesta työsuhteen päättämisestä 110 000 markkaa 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Lisäksi työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metsäteollisuus ry:n ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton maksamaan hyvityssakkoa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, Metsäteollisuus ry:n 20 000 markkaa ja keskusliiton 15 000 markkaa.

Metsä-Serla Oy, Metsäteollisuus ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Uski, Mäkilä, Lähteenmäki ja Pystynen jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.

Tuomio on yksimielinen.