Union union liability reduced by employer's bad conduct despite procedural violation of strike ban.
Legislator summary
AI generatedThe labour court dismissed the union's claim that the union violated the strike ban due to procedural irregularities in the strike decision process. The court found the strike targeted the employer's management rights, making the union liable for the breach. However, the court reduced the damages by acknowledging the employer representative's bad conduct toward union representatives, which influenced the strike's execution.
Legislator headnote
AI generatedSection 3 of the Collective Agreements Act; Section 8 of the Collective Agreements Act: A union's liability for violating the strike ban is reduced if the employer's representative acted unprofessionally towards union representatives and employees, even if the union failed to prevent the strike.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Sahan työntekijöiden lakon syyksi oli ilmoitettu työnantajan edustajan käytös työntekijöitä ja ammattiosaston edustajia kohtaan. Lakko oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohtooikeutta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosaston edustajat olivat olleet läsnä kokouksessa, jossa oli päätetty lakon toimeenpanosta. Heidän ei ollut kuitenkaan selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin suunnitellun lakon estämiseksi. Ammattiosasto vastasi myös edustajiensa osallistumisesta lakkoon.
Ammattiosastolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomitun hyvityssakon määrää alentavana tekijänä otettu huomioon työnantajan edustajan epäasiallinen käytös ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä kohtaan.
Työnantajaliitolla oli oikeus ajaa kannetta työtuomioistuimessa siitä huolimatta, että työnantaja oli pyytänyt työnantajaliittoa peruuttamaan kanteen.
Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Puu- ja erityisalojen liitto ry Kuultava Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto ry
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Metsäteollisuus ry:n ja toiselta puolen muiden ohella Puu ja erityisalojen liiton välillä 18.1.1995 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET
5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Metsäteollisuus ry on vaatinut Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta. Lisäksi Metsäteollisuus ry on vaatinut Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perustelut
A. Ahlström Osakeyhtiön Pihlavan sahan työntekijät, jotka olivat Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston jäseniä, olivat ryhtyneet 15.3.1995 kello 6.00 lakkoon. Lakko oli kestänyt vuorokauden ja siihen oli osallistunut 49 työntekijää eli lähes kaikki sahan työntekijät mukaan lukien luottamusmiehet. Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi työnantajan suunnitelmat kulunvalvonnan järjestämiseksi, ulkopuolisen työvoiman käytön ja tehdaspäällikön liiallisen puuttumisen erilaisiin asioihin.
Työntekijät olivat pyrkineet lakolla painostamaan työnantajaa työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa. Lakko oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.
VASTAUS
Vaatimukset
Puu- ja erityisalojen liitto on vastauksessaan, johon Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto on yhtynyt, vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta. Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut toissijaisesti kanteen hylkäämistä. Ellei kannetta hylättäisi, tulisi hyvityssakon määrää harkittaessa ottaa huomioon työpaikan tulehtuneet henkilösuhteet, työnantajan halu luopua kanteen ajamisesta työtuomioistuimessa ja ammattiosaston edustajien toimenpiteet mielenilmaisusta aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi sekä lakon lyhyt kestoaika.
Perustelut
A. Ahlström Oy:n Pihlavan sahan toimitusjohtaja oli lähettänyt Metsäteollisuus ry:lle kirjeen ja pyytänyt sitä peruuttamaan ammattiosastoa vastaan nostetun kanteen. Tähän Metsäteollisuus ry ei ollut kuitenkaan suostunut. Koska työnantaja itse halusi jutun pois työtuomioistuimesta, ei Metsäteollisuus ry:llä ollut enää oikeussuojan tarvetta. Työtuomioistuimella ei tämän vuoksi ollut oikeutta käsitellä juttua ja kanne tulisi näin ollen jättää tutkittavaksi ottamatta.
Kanteessa tarkoitettu työntekijöiden mielenilmaisu ei ollut johtunut kulunvalvonnan järjestämisestä. Tästä asiasta oli sovittu työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä 3.2.1995 pidetyssä kokouksessa. Mielenilmaisu ei myöskään ollut johtunut ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Työntekijät eivät olleet vastustaneet ulkopuolisen työvoiman käyttöä, mutta asiasta oli keskusteltu työpaikalla paljon. Näissä yhteyksissä työntekijät olivat kehottaneet työnantajaa noudattamaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa sopimusta. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä oli päästy työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä 7.3.1995 pidetyssä kokouksessa sovintoon. Tuolloin oli todettu muun muassa taloudellisten marginaalien pienentyneen siinä määrin, että ulkopuolisen työvoiman käyttöä oli rajoitettava. Edelleen oli todettu, että tulevaisuudessa ulkopuolista työvoimaa käytetään vain pakottavissa ja esimerkiksi erikoisosaamista vaativissa tehtävissä.
Ennen kuin työpaikalla oli toimeenpantu kanteessa tarkoitettu mielenilmaisu, pääluottamusmies oli pitänyt 14.3.1995 sahan työntekijöille tiedotustilaisuuden. Tässä tilaisuudessa oli käsitelty muun muassa sahan liiketoiminnan yhtiöittämistä, uuteen työehtosopimukseen tulleita muutoksia, ylimääräistä seisokkia viikolla yhdeksän, ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteita ja vartioinnin tehostamista tehdasalueella sekä tehdaspäällikön menettelytapoja hänen hoitaessaan asioita työntekijöiden kanssa kahden vuoden aikana.
Kokouksessa oli keskusteltu tehdaspäällikön käyttäytymisestä työntekijöitä, luottamusmiehiä ja ammattiosastoa kohtaan. Työntekijät olivat olleet yksimielisiä siitä, että tehdaspäällikön käyttäytyminen oli ollut erittäin törkeää ja jopa moraalitonta koko henkilökuntaan kohtaan. Nämä seikat oli jo aikaisemmin kerrottu sahan johtajalle.
Työntekijöillä oli teetetty muun muassa ylitöitä työaikalain vastaisesti. Työntekijöitä oli myös uhkailtu lopputilillä ilmoittamalla, että lopputilipaperit oli kirjoitettu kaikille valmiiksi. Tehdaspäällikkö oli lisäksi nimitellyt pääluottamusmiestä ja ammattiosaston puheenjohtajaa kommunisteiksi ja esittänyt muutoinkin heihin kohdistuvia epäasiallisia lausumia. Tehdaspäällikkö oli työntekijöiden kuullen useaan otteeseen todennut, että hän ei ollut nähnyt missään näin heikkoa työn tasoa.
Työntekijät olivat 14.3.1995 pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen päättäneet pitää seuraavana päivänä mielenosoituspäivän tehdaspäällikön toiminnan vuoksi. Kysymyksessä oli ollut eräänlainen hätähuuto Pihlavan sahan puolesta, koska työntekijät olivat todenneet, että tällainen työnantajan ja työntekijöiden välinen toiminta ei voinut enää jatkua.
Pääluottamusmies oli ilmoittanut mielenilmaisusta 14.3.1995 sahan johtajalle ja tehdaspäällikölle. Tällöin hän oli maininnut mielenilmaisun johtuvan tehdaspäällikön menettelytavoista asioiden hoidossa ja suhtautumisesta työntekijöihin.
Ammattiosaston jäsenmäärä oli 344, joista maksavia jäseniä oli 194.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta, koska työnantaja on pyytänyt asian vireilletulon jälkeen Metsäteollisuus ry:tä peruuttamaan Pihlavan Puutyöväen ammattiosastoa vastaan nostetun kanteen ja koska Metsäteollisuus ry:llä ei tämän vuoksi enää ollut oikeussuojan tarvetta.
Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen osallisena Metsäteollisuus ry:llä on työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaan yksinomainen oikeus mainittua työehtosopimusta koskevassa asiassa panna kanne vireille ja ajaa sitä työtuomioistuimessa. Työehtosopimukseen osallisena Metsäteollisuus ry:llä on myös oikeus saada todetuksi, onko kanteessa esitetty menettely ollut työehtosopimuksen määräysten vastainen ja vaatia seuraamusta mahdollisen työehtosopimuksen vastaisen menettelyn johdosta. Näin ollen ja kun ei ole edes väitetty, että Metsäteollisuus ry olisi luopunut edellä tarkoitetuista oikeuksistaan, työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan esitetyn väitteen.
Pääasiaratkaisu
Perustelut
A. Ahlström Oy:n Pihlavan sahalla pääluottamusmies on 14.3.1995 pitänyt työntekijöille tiedotustilaisuuden, jossa on muiden asioiden ohella käsitelty ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteita sekä kulunvalvontaan ja vartioinnin tehostamiseen liittyviä seikkoja ja tehdaspäällikön menettelytapoja hänen hoitaessaan asioita työntekijöiden kanssa parin viimeisen vuoden aikana. Tässä tilaisuudessa on tehty päätös vuorokauden pituisen toimintapäivän pitämisestä 15.3.1995 kello 6 alkaen.
Sahan työntekijät ovat 15.3.1995 toimeenpanneet lakon edellisenä päivänä tehdyn päätöksen mukaisesti. Lakkoon on osallistunut yhteensä 49 työntekijää, heidän joukossaan ammatti-osaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet.
Työtuomioistuimessa todistajana kuullun pääluottamusmiehen kertoman mukaan lakon syynä on ollut yksinomaan tehdaspäällikön menettelytavat asioiden hoidossa ja epäasiallinen menettely ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä kohtaan. Pääluottamusmiehen mukaan lakon syynä eivät sen sijaan ole olleet ulkopuolisen työvoiman käyttöön tai kulunvalvonnan järjestämiseen liittyvät seikat. Nämä asiat ovat pääluottamusmiehen mukaan tulleet esille hänen ja työnantajan edustajien välisessä lakon syitä koskeneessa keskustelussa ainoastaan esimerkkeinä asioista, joissa tehdaspäällikkö oli menetellyt työntekijäpuolen mukaan epäasiallisesti.
Esitetyn selvityksen valossa on jäänyt jossain määrin epäselväksi, mitä yksilöityjä syitä lakon syyksi on esitetty. Kun lakko joka tapauksessa on ollut vastalause tehdaspäällikön menettelyä kohtaan, se on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosaston edustajien, jotka ovat olleet läsnä 14.3.1995 pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin suunnitellun lakon estämiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun.
Hyvityssakon määrää alentavana seikkana on otettu huomioon, että tehdaspäällikkö on esitetyn selvityksen mukaan eräissä tilanteissa menetellyt ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä kohtaan epäasiallisesti, mikä osaltaan on ollut vaikuttamassa kanteessa tarkoitetun lakon toimeenpanemiseen.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston maksamaan Metsäteollisuus ry:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 9 000 markkaa.
Ammattiosasto velvoitetaan suorittamaan Metsäteollisuus ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 3 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Mäkilä, Vänttinen, Pystynen ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.