Union union fined union branch for strike over temporary worker assignment violating work rules.

Ahtaajien työnseisausten tarkoituksena oli ollut vastalauseen esittäminen sille, että työnantaja poikkesi työnjakokäytännöstä määrätessään tilapäisen ahtaajan pelastustyöhön. Pääluottamusmies oli myötävaikuttanut työtaistelun toimeenpanoon. Ammattiosasto vastasi hänen toiminnastaan ja myös ammattiosaston puheenjohtajan osallistumisesta työtaisteluun.

Hyvityssakon määrää arvioitaessa otettu huomioon toisaalta työnantajan menettely ja toisaalta vallinnut tilanne muutoin.

Kantaja Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry Vastaaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Kuultava Turun Sataman Ahtaajat ry, osasto 139

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä ajaksi 5.1. 31.11.19 95 tehdyissä vakinaisia työntekijöitä sekä ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § TYÖRAUHAVELVOITE Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN, LAKKAAMINEN JA TYÖN TEKNILLINEN JÄRJESTELY Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohtamisesta.

Työnjako, työnjohto ja työn teknillinen järjestely, kuten työntekijöitten siirto työpisteestä toiseen ja työpisteitten miehitys ovat työnantajan vapaasti järjestettävissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on vaatinut, että Turun Sataman Ahtaajat ry, osasto 139 tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry:lle työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa rikkomisesta.

Lisäksi Suomen Lastauttajain Liitto SLL on vaatinut ammattiosaston velvoittamista suorittamaan korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 10 800,30 markaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perustelut

Naantalista Ahvenanmaan Långnäsiin liikennöivä autojenkuljetuslautta Fjärdvägen oli ajanut karille 30.1. 31.1.1995 välisenä yönä Nauvon pohjoispuolella noin 20 merimailin päässä Turusta. Fjärdvägenin pelastus- ja irrotustöihin oli lähetetty 31.1.1995 muun muassa merivartioston vartiolaiva, öljyntorjunta-alus sekä kaksi hinaajaa. Rekka-autojen siirtämistä varten Fjärdvägeniltä paikalle kuljetetulle ponttoonille oli tarvittu lisävoimia. Tämän vuoksi pelastusyhtiön edustajat olivat ottaneet yhteyttä Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n jäsenyritys Oy A. E. Erickson Ab:hen ja pyytäneet yhtiöltä yhtä miestä ja vetomestaria mukaan avustamaan pelastustyössä.

Pelastusyhtiö oli arvioinut, että työ kestäisi noin 2-3 tuntia ja että Turusta lähdettäisiin haveripaikalle noin kello 13. Koska kaikki aamuvuorossa olleet työntekijät olivat olleet työllistettyjä, Oy A. E. Ericson Ab oli päättänyt lähettää tilapäisen ahtaajan, jolla oli ollut pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus ahtausalan töistä. Lähtö oli tapahtunut vasta kello 17.

Oy A. E. Erickson Ab:n pääluottamusmies oli 1.2.1995 noin kello 8 soittanut hinaajalle ja käskenyt pelastustyössä avustanutta Oy A. E. Erickson Ab:n työntekijää lopettamaan työt ja lähtemään pois haveripaikalta. Myöhemmin samana päivänä Oy A. E. Erickson Ab:n tuotantopäällikkö ja pääluottamusmies olivat keskustelleet tästä pääluottamusmiehen menettelystä. Keskustelussa pääluottamusmies oli ilmoittanut soittonsa syyksi sen, että hän ei ollut hyväksynyt tilapäisen ahtaajan lähettämistä haveripaikalle. Haveripaikalle olisi pääluottamusmiehen mielestä tullut lähettää joku yhtiön vakinaisista ahtaajista. Tuotantopäällikkö oli puolestaan ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että kyseessä oli ollut yhtiön työnjohto-oikeutensa nojalla suorittama työpisteen miehitystä koskenut ratkaisu. Keskustelun päätyttyä pääluottamusmies oli ilmoittanut järjestävänsä asiasta lakon.

Pääluottamusmies oli 2.2.1995 kello 11.00 VHF-radiopuhelinta käyttäen määrännyt Turun satamassa aamuvuorossa työskennelleet Oy A.E. Erickson Ab:n työntekijät lopettamaan työt ja ajamaan koneet konehalliin. Työnseisaukseen oli osallistunut aamuvuoron 41 vakinaista ahtaajaa ja yksi ammattityöntekijä, ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu heidän joukossaan. Aamuvuoron työnseisaus oli kestänyt kello 11.00 - 15.00. Työnseisauksen johdosta olivat muun muassa roroalus m/s Antareksen lastaustyö ja kaikki terminaalityöt jääneet kesken.

Pääluottamusmies oli 2.2.1995 kertonut iltavuoroon tulleille työntekijöille aamuvuoron työnseisauksesta. Pääluottamusmies oli antanut iltavuoron työntekijöille vapauden menetellä haluamallaan tavalla lakon suhteen. Kaikki iltavuorossa työskennelleet työntekijät olivatkin kello 19 aloittaneet työnseisauksen. Siihen oli osallistunut 11 vakinaista ahtaajaa, seitsemän tilapäistä ahtaajaa ja kuusi ammattityöntekijää. Työnseisaukseen oli osallistunut myös varapääluottamusmies. Iltavuoron työnseisaus oli kestänyt kello 19.00 - 23.00. Työnseisauksen johdosta oli terminaalitöiden lisäksi jäänyt hoitamatta muun muassa m/s Silja Europan purkaus ja lastaus, konttilaiva Petsamon lastaus ja roroalus Antareksen lastaus.

Toteutetut työnseisaukset olivat olleet vastalause työnantajan työehtosopimuksen mukaisen työnjohto-oikeutensa nojalla antamaan määräykseen tilapäisen ahtaajan lähettämisestä haveripaikalle. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet siten työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Turun Sataman Ahtaajat ry:n, osasto 139 vastasi työtaistelusta, koska sen puheenjohtaja ja ammattiosaston asettamat pääluottamusmies sekä varapääluottamusmies olivat osallistuneet työtaisteluihin. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Ammattiosasto oli siten tietoisesti ja tarkoituksellisesti rikkonut sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut kanteen hylkäämistä ja korvausta oikeudenkäyntikuluista 16 prosentin korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, jonka esittämään Turun Sataman Ahtaajat ry, osasto 139 on puolestaan yhtynyt, on lausunut, että Oy A.E. Erickson Ab:n pääjohtaja oli noin puolitoista vuotta sitten määrännyt yhtiön Turun sataman toiminnoista vastaavan henkilön neuvottelemaan toimipisteessä esille nousseista, työntekijöiden näkökulmasta vakaviksi koetuista työvoiman käyttöön liittyvistä ongelmista. Tästä työntekijöiden edustajillekin tiedoksi saatetusta määräyksestä huolimatta neuvotteluja ei kuitenkaan ollut käynnistetty ja neuvottelujen kohteeksi tarkoitetut ongelmat olivat kaiken aikaa kärjistyneet.

Ahtausalan työehtosopimuksien mukaan vakinaisilla ahtaajilla oli ensisijainen oikeus työhön. Vakinaisten ahtaajien jälkeen työhön oikeutettuja olivat ammattityöntekijäkuntaan kuuluvat ahtaajat. Vasta viimeisenä tarjottiin työtä tilapäisille ahtaajille. Oy A.E. Erickson Ab:n Turun toimipisteessä oli noin 15 vuoden ajan ollut käytössä järjestelmä, jonka mukaan kanteessa tarkoitetun tapaisissa tilanteissa työtä oli aina ensin tarjottu vakituisille ahtaajille.

Kanteessa tarkoitettu tilapäinen ahtaaja oli tullut työhön 31.1.1995 kello 6.30. Hänet oli määrätty kanteessa tarkoitettuun palastustyöhön kysymättä kenenkään vakituisen tai ammattityöntekijäkuntaan kuuluvan ahtaajan halukkuutta tuohon työhön. Sanottu tilapäinen ahtaaja oli työskennellyt koko päivän aina kello 17:ään saakka, jolloin hän oli lähtenyt onnettomuuspaikalle. Kovan merenkäynnin vuoksi onnettomuuspaikalla ei ollut ollut mahdollisuutta lepoon. Ahtaaja oli työskennellyt yhtäjaksoisesti noin 24 tuntia.

Pääluottamusmies oli edellä selostetusta tilanteesta tietoisena keskustellut työnjohdon kanssa työntekijän vaihtamisesta uuteen, levänneeseen ahtaajaan. Työnjohto oli hyväksynyt vaihtamisen. Sen johdosta pääluottamusmies oli ottanut yhteyttä onnettomuuspaikalle ja pyytänyt työntekijän tulemaan pois onnettomuuspaikalta Turkuun lähtevällä aluksella. Työnjohto oli kuitenkin ilmoittanut työntekijälle pääluottamusmiehen soiton jälkeen, että hän ei saanut poistua.

Työvuorossa olleet ahtaajat olivat työnantajan menettelystä kuultuaan todenneet, ettei työnantaja kunnioittanut työntekijöiden kanssa sovittuja pelisääntöjä ja oli valmis vaarantamaan työntekijöiden turvallisuuden teettämällä erittäin vaarallisissa olosuhteissa kohtuuttoman pitkiä työrupeamia. Työntekijät olivat päättäneet ryhtyä työnseisaukseen osoittaakseen mieltään yhtiön harjoittamaa henkilöstöpolitiikkaa vastaan.

Pääluottamusmies tai ammattiosaston puheenjohtaja eivät olleet osallistuneet työnseisausta koskevaan päätöksentekoon. Molemmat olivat useampaan otteeseen aiemmin estäneet työnantajapuolen henkilöstöpolitiikasta ärsyyntyneiden työntekijöiden pyrkimykset osoittaa mieltä työnseisauksilla. Nyt tähän ei ollut ollut mitään mahdollisuutta. Puheenjohtaja oli saanut tiedon työnseisauksesta vasta sen jo alettua.

Työnseisaukseen osallistuneet ahtaajat eivät olleet vaatineet työnseisauksella mitään. Työnseisaus ei ollut kanteessa väitetyin tavoin kohdistunut työsuhteen syntymistä, lakkaamista ja työn teknillistä järjestelyä koskevan työehtosopimuksen pykälään.

Työnseisaus ei ollut kohdistunut työntekijän työskentelyyn haveripaikalla tai hänen määräämiseensä sinne. Työntekijät olivat ärsyyntyneet työnjohdon menettelystä, joka oli sotinut kaikkia sovittuja periaatteita vastaan ja oli omiaan vaarantamaan työntekijän turvallisuuden.

Vastaaja on paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 5 000 markkaa ylittävältä osalta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy A. E. Erickson Ab:n edustaja on 31.1.1995 aamupäivällä määrännyt erään aamuvuorossa työskennelleen tilapäisen ahtaajan kanteessa tarkoitettuihin karille ajaneen autojenkuljetuslautan pelastustöihin. Lähdön Turusta onnettomuuspaikalle on pitänyt tapahtua samana päivänä kello 13 ja pelastustöiden ilmoituksen mukaan kestää noin kolme tuntia. Eräiden viivästysten johdosta lähtö onnettomuuspaikalle on tapahtunut noin kello 16. Sanottu tilapäinen ahtaaja on tehnyt onnettomuuspaikalla erilaisia töitä myöhään yöhön ja jäänyt sen jälkeen alukselle nukkumaan.

Esitetyn selvityksen mukaan Oy A. E. Erickson Ab:ssä on varsin pitkään vallinnut käytäntö, jonka mukaan ylitöitä on ensisijaisesti tarjottu vakinaisille ahtaajille ja ammattityöntekijäkuntaan kuuluville työntekijöille ja vasta sen jälkeen tilapäisille ahtaajille. Yhtiön tuotantopäällikön kertoman mukaan nyt kysymyksessä olevaa tehtävää ei ole tarjottu vakinaisille ahtaajille tai ammattityöntekijäkuntaan kuuluville työntekijöille sen vuoksi, että kaikille halukkaille on tuona päivänä ollut tarjota ylityötä ja pelastustehtävään valitulla tilapäisellä ahtaajalla on ollut tehtävään sopiva ammattitaito.

Todistajana kuullun ammattiosaston puheenjohtajan mukaan työnseisauksen syynä on ollut laajempi tyytymättömyys työnjaossa noudatettuun menettelyyn ja viimekädessä tilapäisen ahtaajan määrääminen puheenaolevaan pelastustyöhön.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin katsoo, että työnseisausten välittömänä tarkoituksena on ollut vastalauseen esittäminen työnantajan menettelylle pelastustyöhön määräämisessä. Työnseisaukset ovat siten työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen 5 §:n määräykseen työnantajalle kuuluvasta työnjohto-oikeudesta. Työtaistelun työehtosopimuksen vastaisuutta ei poista työnantajan poikkeaminen työnjakokäytännöstä.

Ammattiosaston pääluottamusmies on edellä selostetulla tavalla myötävaikuttanut työtaistelun toimeenpanoon. Ammattiosasto vastaa hänen toiminnastaan ja siitä, että myös osaston puheenjohtaja on osallistunut työtaisteluun. Sen sijaan varapääluottamusmiehen ei ole näytetty olleen sellaisessa asemassa, että ammattiosasto vastaisi hänen osallistumisestaan työtaisteluun.

Hyvityssakon määrää arvioitaessa työtuomioistuin on ottanut huomioon toisaalta työnantajan menettelyn ja toisaalta vallinneen tilanteen muutoin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Sataman Ahtaajat ry, osasto 139:n maksamaan Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa.

Turun Sataman Ahtaajat ry, osasto 139 velvoitetaan suorittamaan Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 5 000 markkaa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan sitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Uski, Uoti, Sulkunen ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Silvola.

Tuomio on yksimielinen.