Labor court dismissed strike action claim as strike did not materially undermine specific port collective agreements.

Työntekijäliitto oli ilmoittanut ryhtyvänsä myötätuntotyötaistelutoimiin ahtausalalla tukeakseen liiton edustamien muiden alojen työehtosopimusneuvotteluja. Ahtausalan työehtosopimukset eivät olleet lakolla uhkaamisen vuoksi menettäneet merkitystään työrauhan turvaajina, joten uhkaus ei kohdistunut työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan eikä myöskään työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työntekijäliitto ei ollut asiassa rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

Kantaja Suomen Lastauttajain Liitto SLL ry Vastaaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.1. 31.12.1995 voimassa olevissa vakinaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa sekä ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § TYÖRAUHAVELVOITE Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN, LAKKAAMINEN JA TYÖN TEKNILLINEN JÄRJESTELY Työnantajilla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon ja velvoittamista korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on kanteessaan lausunut, että Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT olivat työehtosopimusten umpeuduttua 30.9.1994 neuvotelleet sopimusten uudistamisesta kuorma-autoalalle, linja-autoalalle sekä huoltokorjaamoiden työntekijöille. Neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina 12.1.1995.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli 16.1.1995 päättänyt työnseisauksesta, joka koskisi osaa edellä mainittujen alojen yrityksistä. Autoliikenteen Työnantajaliitolle 17.1.1995 tehdyn ilmoituksen mukaan työnseisaus alkaisi 31.1.1995 kello 17, ellei sitä ennen käytävissä neuvotteluissa päästäisi työntekijäliittoa tyydyttävään neuvottelutulokseen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus oli samanaikaisesti 16.1.1995 tukeakseen edellä mainittua työtaistelua päättänyt, että Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisten työehtosopimusten piirissä olevat ahtaajat eivät tekisi tavarasatamissa sellaista ahtaustyötä, joka liittyi tavarankuljetukseen maanteitse.

Työministeriö oli valtakunnansovittelijan esityksestä siirtänyt autoliikennettä koskevan työnseisauksen alkavaksi aikaisintaan 12.2.1995 kello 21. Vastaajaliitto oli tämän vuoksi 30.1.1995 ilmoittanut Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle, että ilmoitetut myötätuntotyötaistelutoimenpiteet satamissa peruuntuivat. Työnseisauksen peruuttamisella ei sinänsä ollut asiassa merkitystä, koska kiellettynä työtaistelutoimenpiteenä oli pidettävä jo kantajaliittoon kohdistunutta lakonuhkaa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ilmoittama uhkaus ahtaajien työnseisauksesta kohdistui Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisiin voimassa oleviin työehtosopimuksiin, erityisesti niiden työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, mutta myös sopimuksiin kokonaisuudessaan. Työtaistelutoimenpide oli näin ollen työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastainen.

Lakolla uhkaaminen ei ollut sallittu myötätuntotyötaistelutoimenpide. Sallitulla myötätuntotyötaistelutoimenpiteellä tarkoitettiin sellaista työtaistelua, joka oli tarkoitettu tukemaan ulkopuolista, muiden toimeenpanemaa työtaistelua. Oikeuskirjallisuudessa vallitsevan käsityksen mukaan asianosaiset sympatiatyötaistelutoimenpidettä koskevassa oikeudenkäynnissä olivat toiset kuin asianosaiset tuettavaa työtaistelua koskevassa oikeudenkäynnissä. Sallitulle työtaistelulle oli myös ominaista, että se ei saanut välillisestikään kohdistua omaan työehtosopimukseen eikä sillä saanut ajaa omia etuja.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoalan Työnantajaliiton välistä työtaistelua ei voitu pitää Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen ja sen jäseniin nähden ulkopuolisena työtaistelutoimenpiteenä; Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hän oli siinä osapuolena. Työntekijäyhdistys ei voinut laillisesti panna täytäntöön sekä tuettavaa että myötätuntotyötaistelutoimenpidettä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n päätökset Suomen Lastauttajain Liitto SLL:ään sekä autoliikenteen työnantajiin kohdistuvasta työtaistelusta oli tehty samalla kertaa ja työtaistelujen oli tarkoitus alkaa samanaikaisesti. Autoliikenteen työnantajilta vaadittiin työtaistelutoimenpiteillä uhaten samansisältöisiä etuuksia, joista oli sovittu Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisissä työehtosopimuksissa. Ahtaajien lakonuhka oli laajempi kuin autoliikenteen työnantajiin kohdistuva uhka, koska sitä ei ollut rajattu koskemaan tiettyjä yrityksiä. Kantaja- ja vastaajaliiton välisiin työehtosopimuksiin kohdistuvaa työtaistelua ei voitu näissä oloissa pitää sallittuna myötätuntotyötaistelutoimena, koska se merkitsisi koko työehtosopimusjärjestelmään kuuluvan työrauhavelvollisuuden mitätöitymistä.

Mikäli tällainen menettely sallittaisiin, mahdollistaisi se työtaistelutoimenpiteiden ristikkäisen käytön niin, että työehtosopimuksella saavutettu työrauha menettäisi koko merkityksensä. Tällaista ei voitu pitää lainmukaisena, mikä oli todettu muun muassa työtuomioistuimen tuomiossa n:o 22 vuodelta 1979.

VASTAUS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli ilmoittanut 27.1.1995 Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle, että kyseisten liittojen välisten työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluvat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenet ryhtyvät myötätuntotyötaistelutoimenpiteisiin autoliikenteen työntekijöiden työnseisauksen tukemiseksi 31.1.1995 kello 17 lukien. Työministeriön kiellettyä valtakunnansovittelijan esityksestä vastaajaliiton ilmoittaman autoliikenteen työnseisauksen toimeenpanemisen 12.2.1995 kello 21 saakka vastaajaliitto oli ilmoittanut kantajaliitolle ja valtakunnansovittelijalla 30.1.1995, että ilmoitetut myötätuntotyötaistelutoimenpiteet peruuntuvat.

Vastaajaliiton hallitus ei ollut vielä 16.1.1995 pitämässään kokouksessa päättänyt, että Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisten työehtosopimusten soveltamispiirissä työskentelevät vastaajaliiton jäsenet ryhtyisivät 31.1.1995 kello 17 autoliikenteen työnseisauksen alkaessa myötätuntotyötaistelutoimenpiteisiin. Vastaajaliiton hallitus oli päätöksessään ainoastaan todennut periaatteen, jonka mukaan liiton toimisto sai valtuudet tarvittaessa päättää myötätuntotyötaistelutoimenpiteistä satamissa sillä edellytyksellä, että ahtaajista koostuva satamajaosto tämän periaatteen hyväksyy. Satamajaosto oli 19.1.1995 pitämässään kokouksessa tämän hyväksynyt. Edellä mainittujen periaatepäätösten perusteella vastaajaliiton toimisto oli valmistellut autoliikenteen työtaisteluun liittyviä tukitoimia.

Myötätuntotyötaistelutoimenpiteet olivat sallittuja, jos ne eivät kohdistuneet omaan työehtosopimukseen ja tuettava työtaistelutoimenpide oli työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan sallittu. Myötätuntotyötaistelutoimenpide voitiin toteuttaa myös siten, että samaan liittoon kuuluvat eri työntekijäryhmät tukivat toisiaan. Tämä liittyi järjestäytymisen vapauteen.

Vastaajaliiton autoliikenteeseen ilmoittamat työtaistelutoimenpiteet oli todettu valtakunnansovittelijan toimesta kaikilta osin laillisiksi. Kuorma-autoalan, linja-autohenkilökunnan ja huoltokorjaamoiden työsopimukset olivat päättyneet 30.9.1994, joten työtaistelutoimenpiteet olivat myös työehtosopimuslain kannalta arvioituna laillisia.

Vastaajaliitto oli ilmoittanut, että sen jäsenet satamissa ryhtyisivät maanteiden tavaraliikenteeseen kohdistuviin myötätuntotyötaistelutoimenpiteisiin tukeakseen toisen työntekijäryhmän, autoliikenteen työntekijöiden työnseisausta. Vastaajaliitto ei ollut esittänyt mitään vaatimuksia sen ja kantajaliiton väliseen, voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen. Asianosaisten välillä ei ollut olemassa mitään mainittuun työehtosopimukseen kohdistuvaa eturistiriitaa, jonka perusteella ilmoitetun myötätuntotyötaistelun voisi katsoa kohdistuvan asianosaisten välillä voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Kyseessä oli satamissa toimeenpantava, puhtaasti toisen työntekijäryhmän työtaistelun tukeminen.

Työehtosopimusjärjestelmään työehtosopimuslaissa asetettu työrauhavelvollisuus ei ollut koskaan pitänyt sisällään kieltoa tukea toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Vastaajaliiton ilmoittama ja sittemmin peruuttama myötätuntotyötaistelu satamissa ei miltään osin voinut heikentää asianosaisliittojen välisten työehtosopimusten merkitystä työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla työrauhan turvaajina niiden soveltamispiirissä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Lastauttajain Liitto SLL ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ovat allekirjoittaneet 16.1.1995 liittojen väliset kaksi työehtosopimusta, joista toinen koskee vakinaisia työntekijöitä ja toinen ammattityöntekijäkuntaa sekä tilapäisiä työntekijöitä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välisten kuorma-autoalaa, linjaautohenkilökuntaa ja huoltokorjaamoiden työntekijöitä koskevien työehtosopimusten voimassaolo on päättynyt syksyllä 1994. Painostaakseen työnantajaliittoa solmimaan uudet työehtosopimukset Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus on 16.1.1995 päättänyt työnseisauksesta, joka koskisi osaa sopimusten piiriin kuuluvista yrityksistä. Työntekijäliiton 17.1.1995 antaman ilmoituksen mukaan työnseisaus alkaa 31.1.1995, jollei neuvottelutulosta sitä ennen syntyisi.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on 27.1.1995 ilmoittanut Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle, että työntekijäliiton jäsenet satamissa ryhtyvät 31.1.1995 maanteiden tavaraliikenteeseen kohdistuviin myötätuntotyötaistelutoimenpiteisiin tukeakseen autoliikenteen työntekijöiden samanaikaisesti alkavaa lakkoa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on sittemmin 30.1.1995 ilmoittanut Suomen Lastauttajain Liitto SLL:lle, että 27.1.1995 ilmoitetut myötätuntotyötaistelutoimenpiteet peruuntuvat.

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on katsonut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on uhatessaan ryhtyä satamissa myötätuntotyötaistelutoimenpiteisiin rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n mukaan lakolla uhkaaminen on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut ahtausalan työehtosopimusten työnjohtomääräyksiin, ja myös kyseisiin työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan, koska se on merkinnyt koko työehtosopimusjärjestelmään kuuluvan työrauhavelvollisuuden mitätöitymistä.

Myötätuntotyötaistelua, silloin kun sillä on tuettu työehtosopimuslain mukaan laillista työtaistelua, on pidetty sekä oikeuskirjallisuudessa että työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä sallittuna edellyttäen, että sillä ei ole pyritty vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen tai että oma työehtosopimus tukitoimien johdosta ei ole olennaisella tavalla menettänyt merkitystään työrauhan turvaajana.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kysymys varsinaisesta myötätuntotyötaistelusta, koska Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on ryhtynyt tukeviin työtaistelutoimiin ahtausalalla saadakseen aikaan työehtosopimukset kuorma-autoalalle, linja-autohenkilökunnalle ja huoltokorjaamoiden työntekijöille. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on näin pyrkinyt tukemaan omia työehtosopimustavoitteitaan kyseisillä aloilla. Työtuomioistuin on tuomiossaan nro 46 vuodelta 1981 arvioidessaan vastaavaa tilannetta todennut, että työtuomioistuin oli aikaisemmissa ratkaisuissaan soveltanut tälläisiin tapauksiin myötätuntotyötaisteluja koskevia periaatteita eikä siis ollut katsonut työtaistelua työrauhavelvoitteen vastaiseksi pelkästään sillä perusteella, että työntekijät kummassakin sopimuspiirissä ovat järjestäytyneet samaan työehtosopimuksissa osallisena esiintyvään yhdistykseen. Työtuomioistuimella ei tuolloin ollut eikä myöskään tämän asian yhteydessä ole aihetta poiketa aiemmin omaksumastaan kannasta.

Päätökset työtaistelutoimista kuorma-auto- ja linja-autoaloilla sekä huoltokorjaamoissa samoin kuin niitä tukevista työtaistelutoimista ahtausalalla on tehty samanaikaisesti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallituksessa ja työtaistelutoimenpiteiden on ollut myös määrä alkaa samanaikaisesti. Näille seikoille sellaisenaan ei kuitenkaan voida antaa merkitystä arvioitaessa tukitoimenpiteiden kohdistumista ahtausalan työehtosopimuksiin.

Työtuomioistuimessa kuultu Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n toimitusjohtaja on kertonut, että toteutuessaan uhattu lakko olisi pysäyttänyt kaiken maanteitse kuljetetun tavaran käsittelyn satamissa. Näin kuljetettavan tavaran määrä vaihtelee eri satamissa, mutta kuultavan arvion mukaan kaikkiaan noin puolet liiton jäsenyritysten käsittelemästä tavaramäärästä kuljetetaan autoilla.

Jos lakko olisi toteutunut uhkauksen mukaisesti, se olisi ollut tuettavaa kuorma-autoalan lakkoa kattavampi ja sillä olisi voinut olla edellä mainittuja merkittäviä vaikutuksia ahtausalalla. Kuitenkin työtuomioistuin katsoo, ettei lakolla uhkaamisella ole tässä tapauksessa näytetty olleen sellaisia vaikutuksia, että ahtausalan työehtosopimukset olisivat olennaisella tavalla menettäneet merkitystään työrauhan turvaajina. Lakolla uhkaamisen ei tämän vuoksi voida katsoa kohdistuneen myöskään kyseisiin työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ilmoittama lakon uhka olisi työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohdistunut ahtausalan työehtosopimuksiin ja että mainittu liitto siten olisi rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Uski, Niskanen, Sulkunen ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Tuomio on yksimielinen.