Labor court dismisses union claim against employer for terminating safety committee member without prior negotiation.

Työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken oli tilaisuudessa, jossa läsnä ollut työsuojelun yhteisasiamies oli esittänyt eriävän mielipiteensä, syntynyt yhteisymmärrys siitä, ettei työnantajalla ollut tarjota työsuojelun yhteisasiamiehelle hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä.

Työnantaja ei ollut tietensä rikkonut työsuojelusopimuksen määräyksiä irtisanoessaan työsuojelun yhteisasiamiehen. Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö eivät olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

Kantaja Rakennusliitto ry Vastaaja Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry Kuultavat Rakennusliike U. Lipsanen Oy Rakennusteollisuuden Keskusliiton Itä-Suomen piiri ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1992 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI. Sosiaaliset määräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

37 §

Työsuojelu

Työsuojelua koskevasta työnantajan ja työntekijäin yhteistyöstä allekirjoittaneet liitot ovat sopineet keskenään erikseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toiselta puolen Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja toiselta puolen muun muassa Rakennusliiton välillä 25.3.1992 solmitussa sopimuksessa työsuojeluyhteistyöstä rakennustyöpaikoilla on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

22 §

Työsuojelun yhteisasiamiehen työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaan irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojelun yhteisasiamieheen, ellei yrityksen toimintaa työsuojelun yhteisasiamiehen toimialueella keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojelun yhteisasiamiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos työsuojelun yhteisasiamiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojelun yhteisasiamiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 47 f §:n 2 momentissa on säädetty. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Milloin yrityksessä työsuojelun yhteisasiamiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä on alle 90, on 7 momentissa tarkoitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

23 §

Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva

Mikäli rakennustyökohteen tai sen ammattiryhmän, johon työsuojeluvaltuutettu kuuluu, työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun paitsi, mikäli työnantaja ei voi tarjota tässä rakennustyökohteessa työsuojeluvaltuutetulle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Mikäli työsuojeluvaltuutetulle ei voida tarjota edellisen perusteella työtä, työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu selvittävät mahdollisuudet tarjota työsuojeluvaltuutetulle edellä kerrottua työtä yrityksen toisella työmaalla RISS 27 §:n tarkoittamalla työssäkäyntialueella. Työnantajan tulee tarjota työsuojeluvaltuutetulle selvityksen osoittamaa työtä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

27 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntyvä erimielisyys ratkaistaan ensisijaisesti työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun välillä. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi, siirretään se ratkaistavaksi työehtosopimuksen yleisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike U. Lipsanen Oy on rikkonut työsuojeluyhteistyöstä rakennuspaikoilla solmittua sopimusta irtisanoessaan työsuojelun yhteisasiamies Ismo Leskisen työsopimuksen.

Rakennusliitto on vielä vaatinut, että Rakennusliike U. Lipsanen Oy velvoitetaan maksamaan Leskiselle työsuojelusopimuksen 22 §:n mukaisena korvauksena 24 kuukauden palkkaa vastaavat 205 440 markkaa 16 prosentin korkoineen 4.10.1993 lukien. Mikäli Leskisen työsuhde palautetaan työtuomioistuimen asettamaan määräpäivään mennessä Rakennusliike U. Lipsanen Oy on velvoitettava edellä vaaditun korvauksen asemesta maksamaan 15 kuukauden palkkaa vastaavat 128 400 markkaa sanottuine korkoineen.

Rakennusliitto on vielä vaatinut Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusteollisuuden Keskusliiton ItäSuomen piiri ry:n tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi.

Rakennusliitto on vaatinut Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden Keskusliiton Itä-Suomen piirin ja Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Leskinen oli työskennellyt nosturinkuljettaja-korjausmiehenä Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n palveluksessa 26.7.1971 alkaen. Työsuhteensa alkuvaiheessa Leskinen oli työskennellyt rakennuskohteissa, mutta myöhemmin hänen toimipaikakseen oli vakiintunut yhtiön varasto Pieksämäellä. Varastolta käsin Lipsanen oli huolehtinut nosturien ja muiden laitteiden asentamisesta ja korjaamisesta eri työkohteissa. Leskisellä oli ollut sähkötarkastuskeskuksen myöntämät valtuudet sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöihin. Hän oli toiminut yhtiössä myös sähkötöiden johtajana.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy oli 3.2.1993 ilmoittanut lomauttavansa Leskisen taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan työn vähyyden vuoksi ja irtisanovansa hänet, mikäli 90 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ei ilmaantunut uutta työtä. Leskisen lomautus oli alkanut 5.6.1993 ja hänen työsuhteensa oli päättynyt ilmoitetun ehdollisen irtisanomisen mukaisesti 5.9.1993.

Leskinen oli toiminut Rakennusliike U. Lipsanen Oy:ssä työsuojelusopimuksen 14 §:ssä tarkoitettuna työsuojelun yhteisasiamiehenä eli yrityskohtaisena työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 1981 lähtien. Sanotun sopimuksen 22 §:n mukaan yhteisasiamiestä ei voitu irtisanoa tai lomauttaa kollektiiviperusteella, ellei yrityksen toiminta yhteisasiamiehen toimialueella keskeytetty kokonaan. Säännöstä voitiin kuitenkin poiketa, mikäli yhteisesti todettiin, ettei yhteisasiamiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Rakennusalan työsuojelusopimuksen eräs erityispiirre oli kahdentasoinen työsuojeluvaltuutettujen järjestelmä. Kullakin työpaikalla valittiin oma työsuojeluvaltuutettu ja sen lisäksi valittiin työntekijöistä koko yritystä koskevissa työsuojeluasioissa edustamaan työsuojelun yhteisasiamies. Työsuojelun yhteisasiamies valittiin työsuojeluvaltuutettujen keskuudesta.

Työsuojelun yhteisasiamies edusti työntekijäpuolta kaikissa sellaisissa työsuojeluasioissa, jotka koskivat useampaa kuin yhtä rakennuskohdetta tai muuta työpaikkaa. Näin ollen työsuojelun yhteisasiamiestä voitiin luonnehtia yrityskohtaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi samalla tavalla kuin rakennusalalla puhuttiin yrityskohtaisesta pääluottamusmiehestä. Työsuojelun yhteisasiamiehen työsuhdeturva oli tarkoitettu sopia yhtä laajaksi kuin työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja keskusjärjestöjen välisessä sopimuksessa oli työsuojeluvaltuutetulle taattu.

Työnantajapuolen ilmoituksen mukaan Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n työtilannetta ja Leskisen lomautusta ja ehdollista irtisanomista oli käsitelty luottamusmiespalaverissa 28.5.1993. Tuollaista palaveria ei todellisuudessa ollut pidetty. Neuvottelut pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken asiasta oli käyty jo edellisenä tiistaina. Tuolloin asia oli pääluottamusmiehelle esitelty siten, että Varkauden kaupunki ei suostu ottamaan työkohteisiinsa muita kuin varkautelaisia työntekijöitä. Työnantaja oli ilmoittanut yrittävänsä neuvotella pääluottamusmiehelle siirtymismahdollisuuden, mutta yhteisasiamiehen osalta se ei ollut mahdollista. Työnantaja oli 28.5.1993 pidetyssä palaverissa ilmoittanut, ettei asiasta ollut enää neuvoteltavaa ja että Leskinen sai kirjata eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan.

Työsuojelusopimuksen 22 §:n mukaisesti ei ollut todettu, että Leskiselle ei ollut tarjota työtä. Sopimuksen tarkoittaman yhteisen toteamisen olisi tullut tapahtua työsuojelun yhteisasiamiehen ja työsuojelupäällikön välillä. Pääluottamusmiehen mahdollisella osallistumisella asian käsittelyyn ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Mikäli asiaa ei saatu paikallisesti sovituksi, erimielisyys siirrettiin aluejärjestöjen ja piiriyhdistysten välillä neuvoteltavaksi. Työsuojeluasiat selvitettiin työsuojeluorganisaatiossa myös työsuojelusopimuksen osalta.

Leskisen lomautuksen ja irtisanomisen perusteena oli ollut, että Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n työkohteet Pieksämäellä olivat loppuneet ja ettei Leskistä ollut lupa siirtää Varkauteen. Työnantajalla oli kuitenkin alkusyksystä 1993 alkanut ainakin kaksi uutta työkohdetta Pieksämäellä eli Osuuskunta Itäkeskuksen työmaa ja Tahiniemen työmaa. Näiltä työmailta Leskiselle olisi todennäköisesti voitu tarjota työtä.Lisäksi Rakennusliike U. Lipsanen Oy:llä oli ollut Varkaudessa kaksi Varkauden kaupungin tilaamaa työkohdetta. Niitä koskeneissa urakkasopimuksissa oli ollut niin sanottu työllistämisehto, jonka mukaan urakoitsijan tuli käyttää Varkaudesta kotoisin olevaa työvoimaa. Sopimuksen mukaan poikkeus voitiin tehdä urakoitsijan omien erikoisammattimiesten kohdalla. Työnantaja oli joka tapauksessa ollut velvollinen tarjoamaan Leskiselle työtä. Se olisi voinut tarjota työtä Leskiselle Varkauden työmailla Leskisen sähköasennusalan erikoisammattitaidon perusteella.

Työnantajan kanta työllistämisehdon merkityksestä oli ollut hyvin horjuva, sillä se oli työllistänyt yrityksen pääluottamusmiehen Varkaudessa. Rakennusliiton yritettyä vaikuttaa asiaan Varkauden kaupungin teknisen lautakunnan keskuudessa oli kesän 1993 kuluessa syntynyt yhteisymmärrys siitä, että Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n luottamusmies ja työsuojelun yhteisasiamies voitiin siirtää Varkauteen työllistämisehdosta huolimatta. Työnantaja oli kuitenkin pyytänyt vain pääluottamusmiehen sijoittamista Varkauteen. Yhteinen toteaminen olikin tältä osin toukokuussa perustunut vääriin tietoihin.

Luottamusmiespalaverin pöytäkirjassa oli mainita vain Leskisen lomauttamisesta mutta ei irtisanomisesta. Kun Rakennusliike U. Lipsanen Oy oli ilmeisesti tehnyt urakkatarjouksia muun muassa Pieksämäellä ja Hankasalmella syksyllä 1993 aloitettuihin työkohteisiin, Leskisen irtisanomismahdollisuutta 90 päivää lomautuksen alkamisen jälkeen ei ollut edes voitu käsitellä.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n Rakennusteollisuuden Keskusliitosta tai mahdollisesti Rakennusteollisuuden Keskusliiton Itä-Suomen piiristä saama väärä tieto työsuojelun yhteisasiamiehen työsuhdeturvasta oli ollut syynä tai se oli ainakin antanut oikeutuksen työnantajan kantaan.

Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden Keskusliiton välillä oli asiasta neuvoteltu 4.10.1993. Rakennusteollisuuden Keskusliitto oli vedonnut urakkasopimuksessa olevaan työllistämisehtoon ja katsonut, että Leskistä ei voitu siirtää Varkauden työmaille. Lisäksi Rakennusteollisuuden Keskusliiton käsityksen mukaan Rakennusliike U. Lipsanen Oy:ssä olisi yhteisesti todettu, ettei Leskiselle voida järjestää työtä. Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja sen Itä-Suomen piiri olivat laiminlyöneet velvollisuutensa valvoa, että työnantaja noudattaa työehtosopimusta ja tarjoaa Leskiselle työtä Varkauden työkohteista.

Työsuojelusopimuksen 22 §:n mukaan enimmäiskorvaus työsuojelun yhteisasiamiehen perusteettomasta irtisanomisesta oli 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Työtuomioistuimen tuli harkita, oliko edellytyksiä Leskisen työsuhteen palauttamiseen vielä olemassa. Mikäli edellytykset olivat olemassa ja Rakennusliike U. Lipsanen Oy otti Leskisen takaisin työhön, tuomittavan korvauksen tuli kattaa ainakin Leskisen menetetyt työansiot. Leskisen kuukausipalkka oli 8 560,44 markkaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Rakennusteollisuuden Keskusliitto, jonka esittämään Rakennusliike U. Lipsanen Oy ja Rakennusteollisuuden Keskusliiton Itä-Suomen piiri ovat osaltaan yhtyneen, on vaatinut kanteen hylkäämistä ja Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Rakennusalan työsuojelusopimuksen mukaan työsuojelun yhteistoiminta tapahtui kahdella tasolla. Perustason muodosti työpaikoilla tapahtuva yhteistoiminta. Sen yläpuolella oli yritys- tai yrityksen jonkin yksikön tasolla tapahtuva yhteistoiminta. Yhteistoimintaelimiä olivat työnantajan puolella työsuojelupäälliköt tai työsuojelupäälliköiden yhteysmies sekä työntekijä- ja toimihenkilöpuolella työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelun yhteisasiamies tai yhteisasiamiehet. Työsuojeluvaltuutettu valittiin työpaikalla, joka pääsääntöisesti oli rakennustyömaa. Joissakin pienissä yrityksissä työsuojeluvaltuutetun toimialueena saattoi olla koko yritys.

Yritykselle voitiin tietyin edellytyksin perustaa alueellista tai koko yritystä koskevaa yhteistoimintaa varten työsuojelun keskustoimikunta. Keskustoimikunnan työntekijöitä edustivat työsuojelun yhteisasiamies ja tämän varamies. Yhteisasiamies toimi siis alueellisena tai koko yrityksen alueen yhteistoimintahenkilönä kaikkia toimialueensa työntekijöitä yhteisesti koskevissa asioissa. Vaikka yhteisasiamies olikin lähes aina myös jonkin työpaikan työsuojeluvaltuutettu, se ei kuitenkaan antanut perustetta puhua työsuojelun yhteisasiamiehestä yrityskohtaisena työsuojeluvaltuutettuna. Työsuojelun yhteisasiamies ei aina ollut työsuojeluvaltuutettu, vaikka pääsääntöisesti näin olikin.

Yhteisasiamiehen asema saattoi vaikuttaa keskeiseltä, jos tarkasteltiin pelkästään hänen tehtäväluetteloaan. Todellisuudessa yhteisasiamiehen asema oli hyvinkin erilainen eri yrityksissä. Työsuojelun yhteisasiamiehen ja yrityksen työntekijöiden pääluottamusmiehen vertaaminen ei ollut täysin perusteltua heidän usein samantasoisista organisatoorisesta asemastaan huolimatta.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n työtilanne oli vuoden 1993 aikana supistunut aikaisempien vuosien määristä eikä uusien töiden saaminen ollut ollut mitenkään varmaa. Tämä oli johtanut yrityksen henkilöstön olennaiseen vähentämiseen. Pieksämäen seudulla Rakennusliike U. Lipsanen Oy:llä ei kesällä 1993 ollut ollut lainkaan käynnissä olevia työmaita. Tahiniemen työmaata koskeva urakkasopimus oli allekirjoitettu elokuussa 1993. Työmaata koskevat lopulliset rahoituspäätökset olivat tulleet vasta syyskuun lopulla ja työ oli käynnistynyt vasta lokakuun puolella. Osuuskunta Itäkeskuksen työmaalla oli syyskuussa ollut käynnissä kaksi urakkaliikkeille annettua purkuurakkaa.

Ainoat yhteisasiamiehen toimialueella käynnissä olleet työmaat olivat Leskisen lomauttamisen ja irtisanomisen aikaan olleet Varkaudessa. Näitä työmaita oli kuitenkin koskenut rakennuttajan asettama työllistämisehto, jonka mukaan työmailla piti käyttää Varkaudessa asuvia työntekijöitä. Tämä oli käytännössä estänyt Leskisen työllistämisen Varkaudessa. Työllistämisehdon täyttäminen oli yksi urakoitsijan velvoitteista. Leskinen ei ollut sellainen erikoisammattimies, jonka osalta poikkeus olisi voitu tehdä. Pääluottamusmiehen työllistäminen oli tapahtunut Varkauden kaupungin kanssa erikseen sopimalla. Hänenkin osaltaan kaupunki oli asettanut ehdoksi sen, että heti kun yrityksellä oli muualla työtä tarjolla, pääluottamusmies tuli siirtää pois Varkauden työmailta.

Yhteinen toteaminen ei edellyttänyt sopimista asiassa. Jos sellaista olisi edellytetty, siitä olisi jo työsuojelusopimuksen sopimustekstissä mainittu. Yhteiseen toteamiseen sisältyi jonkin asiantilan aineellisen olemuksen toteaminen. Se ei edellyttänyt, että asiantilan seuraamuksista oltaisiin yhtä mieltä. Mikäli yhteinen toteaminen edellyttäisi kaikin puolista yksimielisyyttä, yhteisasiamiehellä olisi todellisuudessa oikeus, jota voitaisiin käyttää mielivaltaisesti oman edun ajamiseen. Tätä sopimuksella ei ollut tarkoitettu.

Työsuojelusopimuksessa oli oma erimielisyyksien neuvottelujärjestelmänsä. Sen mukaan työpaikalla työsuojelusopimuksen soveltamisesta syntynyt erimielisyys ratkaistaan ensisijaisesti työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön välillä. Käytäntönä oli ollut, että rakennustyömaalla syntyneet erimielisyydet, jos niitä ei saatu työmaalla ratkaistua, ratkaistiin työsuojelun yhteisasiamiehen ja työnantajan edustajan ja mahdollisesti pääluottamusmiehen kesken. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ollut kysymys rakennustyömaalla syntyneestä erimielisyydestä.

Työsuojelusopimuksen neuvottelujärjestystä koskeva määräys oli kirjoitettu kysymyksessä olevaan muotoon, koska oli katsottu tarpeelliseksi, että ennen kuin mikään riita yrityksestä lähti ulkopuolisten selvitettäväksi, se käsiteltiin viime kädessä pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kanssa. Rakennusliike U. Lipsanen Oy oli toiminut neuvottelujärjestyksen mukaisesti eli pääluottamusmiehellä oli ollut oikeus neuvotella ja sopia asioista myös työsuojelupuolella. Luottamusmiessopimuksen neuvottelujärjestys oli yleinen neuvottelujärjestys. Lopullinen ratkaisu yrityksen sisällä tapahtui pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken.

Rakennusteollisuuden Keskusliiton ohjeistuksessa Rakennusliike U. Lipsanen Oy:lle oli koko ajan korostettu työsuojelusopimuksen oikeaa soveltamista. Asiassa oli painotettu sitä, että niin kauan kuin yrityksellä oli työntekijöitä työssä yhteisasiamiehen toimialueella, yrityksen toimintaa siellä ei ollut kokonaan keskeytetty eikä näin ollen ollut tätä perustetta lomauttaa tai irtisanoa yhteisasiamiestä. Samanaikaisesti Rakennusliike U. Lipsanen Oy:tä oli neuvottu toteuttamaan yhteinen toteaminen, jossa todetaan, ettei yhteisasiamiehelle voida tarjota hänen toimialueellaan hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Samalla oli korostettu, että kyseessä oli aito neuvottelutilanne, jossa asiat tuli käydä avoimesti läpi. Rakennusliike U. Lipsanen Oy:lle oli toisaalta myös kerrottu, ettei yhteisasiamiehellä ollut veeto-oikeutta ja ettei hänen kanssaan edellytetty sopimista, vaan molemminpuolista näkemystä tarjolla olevasta työstä tai paremminkin sen puuttumisesta.

Rakennusteollisuuden Keskusliiton taholta ei ollut missään vaiheessa annettu Rakennusliike U. Lipsanen Oy:lle tietoa, jonka mukaan pääluottamusmies ja yhteisasiamies olisivat jotenkin eri tavoin kohdeltavia sopimusmääräyksen soveltamisessa. Liittojen välisissä neuvotteluissa Rakennusteollisuuden Keskusliiton taholta oli tuotu esiin urakkasopimuksessa olevan työllistämisehdon asettamat rajoitukset muun muassa Leskisen työllistämiseksi Varkaudessa. Toisaalta oli todettu lomauttamisen ja irtisanomisen riittävänä perusteena olevan yhteisen toteamisen sellaisena kuin työsuojelusopimus sitä edellytti. Rakennusteollisuuden Keskusliiton Sisä-Suomen piiri oli ollut työnantajan kanssa läheisemmässä kanssakäymisessä. Se oli ohjeistanut työnantajaa edellä selostetulla tavalla.

Rakennusteollisuuden Keskusliiton mukaan yrityksessä toteutettu neuvottelu ja sen tulos täyttivät hyvin yhteisen toteamisen vaatimuksen. Sen perusteella työnantajalla oli ollut mahdollisuus sopimuksen mukaisesti lomauttaa ja irtisanoa Leskisen työsopimus.

Leskisen työsuhde oli päättynyt ehdollisen irtisanomismenettelyn jälkeen. Ehdollinen irtisanomismenettely oli alalla hyvin tavanomainen. Sen käyttämiselle ei siinä tilanteessa ollut ollut estettä. Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n työtilannetta oli käsitelty luottamusmiespalaverissa. Yhtiö oli pyrkinyt jatkuvasti hakemaan työtä ja sillä oli ollut urakkatarjouksia liikkeellä. Yhtiöllä ei kuitenkaan ollut ollut tarjota työtä Leskiselle sellaisen ajan kuluessa, jota voitiin pitää kohtuullisena ennen kuin voitiin irtisanomisesta päättää.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy ei ollut löytänyt edellytyksiä, jotka olisivat mahdollistaneet Lipsasen työsuhteen palauttamisen. Yhtiön tilanne oli vuoden kuluessa muuttunut huonompaan suuntaan. Leskisen vaatima korvaus oli määrältään kohtuuton.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työsuojelun yhteistoiminnasta rakennuspaikoilla tehdyn sopimuksen 22 §:n mukaan yrityksen työvoimaa irtisanottaessa tai lomautettaessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimenpidettä ei saa kohdistaa työsuojelun yhteisasiamieheen, ellei yrityksen toimintaa työsuojelun yhteisasiamiehen toimialueella keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojelun yhteisasiamiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy on 3.2.1993 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut lomauttavansa työsuojelun yhteisasiamiehen Ismo Leskisen taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi. Samalla yhtiö on ilmoittanut, että mikäli se ei pysty 90 päivän aikana lomautuksen alkamisesta tarjoamaan uutta työtä lomautusilmoitus katsotaan samalla irtisanomisilmoitukseksi. Leskisen lomautus on alkanut 5.6.1993 ja hänen työsuhteensa on päättynyt 5.9.1993.

Työtuomioistuimessa todistajina kuultujen Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n työpäällikön ja pääluottamusmiehen yhdensuuntaisten kertomusten mukaan yhtiölle on eräiden touko-kesäkuun 1993 vaihteessa päättyneiden työkohteiden jälkeen jäänyt ainoastaan Varkauden kaupungin vesitornin ja teknisen oppilaitoksen työmaat. Yhtiön palveluksessa on tuolloin ollut Varkauden työmaiden työntekijöiden lisäksi kaksi vuosikorjausmiestä, työpäällikkö, laskentatoimihenkilö ja kaksi toimistohenkilöä. Työpäällikön kertoman mukaan yhtiö on elokuun 1993 loppupuolella saanut kaksi uutta työkohdetta, joista toinen on aloitettu syyskuun puolivälin jälkeen ja toinen tosiasiallisesti lokakuun alkupuolella. Työpäällikön mukaan ensiksi mainitussa työkohteessa ei ensimmäisen kuukauden aikana ole ollut Leskiselle sopivaa työtä ja jälkimäisen kohteen alkaminen on varmistunut syyskuun loppupuolella.

Työpäällikön kertoman mukaan Rakennusliiton aluesihteeri on tammikuussa 1993 yhtiössä pidetyssä luottamusmiespalaverissa esittänyt, että yhtiön työntekijöiden vähentämistilanteessa pääluottamusmies lomautetaan ja muut työntekijät irtisanotaan. Syynä tähän on ollut pyrkimys säilyttää yhtiössä aloitettu uusi luottamusmiesjärjestelmä.

Työpäällikön mukaan Rakennusliike U. Lipsanen Oy:ssä on 28.5.1993 pidetty luottamusmiespalaveri. Siinä on todettu työnantajalla tekeillä olleet urakkatarjoukset ja keskusteltu Leskisen työsuhteen päättymisen johdosta tapahtuvasta pääluottamusmiehen ja työsuojelun yhteisasiamiehen tehtävien yhdistämisestä. Edelleen tilaisuudessa on käyty lävitse Varkauden kaupungin työkohteiden urakkasopimuksiin sisältyvät työllistämisehdot. Ehtojen mukaan työnantajalla ei pääsääntöisesti ole ollut oikeutta työllistää noissa työkohteissa Varkauden ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Kokouksessa on sovittu, että työnantaja yrittää työllistämisehdosta huolimatta saada pääluottamusmiehen Varkauden työmaille työhön. Työpäällikön mukaan kaikki kokouksessa läsnäolleet ovat osallistuneet keskusteluun työllisyysasiasta ja tuoneet kantojaan esille. Kaikki ovat ymmärtäneet, ettei työnantajalla ole töitä Pieksämäellä. Pääluottamusmies ei myöskään ole esittänyt Leskisen sijoittamista Varkauden työmaille.

Pääluottamusmiehen kertoman mukaan muutamaa päivää ennen edellä mainittua luottamusmiespalaveria on pidetty kokous, jossa on ollut läsnä toimitusjohtaja, työpäällikkö ja pääluottamusmies. Tuossa kokouksessa on keskusteltu työsuojelun yhteisasiamiehen tehtävien siirtämisestä pääluottamusmiehelle, Leskisen töiden loppumisesta ja verstaan työtehtävien siirtämisestä kuorma-autonkuljettajalle. Leskinen on 28.5.1993 pidetyssä luottamusmiespalaverissa riitauttanut lomauttamisensa, koska Leskisen mielestä työnantajalla on ollut tarjota hänelle töitä.

Leskinen on työtuomioistuimessa kertonut, että 28.5.1993 pidetyssä luottamusmiespalaverissa ei ole keskusteltu työkohteista. Toimitusjohtaja on ainoastaan tarjonnut hänelle allekirjoitettavaksi aikaisemmin samalla viikolla pidetyn luottamusmieskokouksen pöytäkirjan, jossa on ollut maininta työsuojelun yhteisasiamiehen lomauttamisesta. Leskinen on kieltäytynyt allekirjoittamasta pöytäkirjaa vedoten siihen, ettei hän ole ollut tilaisuudessa läsnä. Lisäksi Leskinen on ilmoittanut työnantajalle käsityksenään, että työnantajalla on tarjota hänelle töitä. Toimitusjohtaja on sen johdosta lisännyt pöytäkirjaan lauseen, jonka mukaan Leskinen riitauttaa asian.

Edellä tarkoitettuun 28.5.1993 pidettyyn luottamusmiespalaveriin on osallistunut yhtiön toimitusjohtaja, työpäällikkö, pääluottamusmies ja Leskinen. Siitä laaditun pöytäkirjan ovat toimitusjohtaja, työpäällikkö ja pääluottamusmies allekirjoittaneet. Pöytäkirjan mukaan yhtiöllä on ollut laskettavana tarjous kolmesta työkohteesta. Kokouksessa on todettu, että töihin jää vain Varkaudessa olevat miehet. Lisäksi pöytäkirjaan on tehty seuraava merkintä: "Koska Pieksämäeltä joudutaan lomauttamaan kaikki työntekijät, joudutaan myös työsuojeluyhteisasiamies lomauttamaan, koska häntä ei ole lupa siirtää Varkauden työmaille. Ismo Leskinen riitauttaa asian. Työsuojeluasiat hoidetaan jatkossa luottamusmiehen kanssa."

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuuden Keskusliitto ovat olleet erimielisiä siitä, kenen välillä työsuojelun yhteisasiamiehen lomauttamisen ja irtisanomisen edellytyksenä olevan yhteisen toteamisen tulee tapahtua ja täyttävätkö edellä selostetun luottamusmiespalaverin tapahtumat muutoin yhteisen toteamisen vaatimuksen. Rakennusliiton näkemyksen mukaan työsuojelun yhteisasiamiehen työsuhdeturvaa ja siis myös yhteistä toteamista koskevat neuvottelut on käytävä ensisijassa yhteisasiamiehen itsensä kanssa, ja mikäli asiaa ei saada tällä tasolla ratkaistuksi, asia siirretään piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen neuvoteltavaksi. Rakennusteollisuuden Keskusliitto on puolestaan katsonut, että asia on yleisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvoteltava yritystasolla pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken.

Työsuojelusopimuksen 27 §:n mukaan tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntyvä erimielisyys ratkaistaan ensisijaisesti työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun välillä. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi, siirretään se ratkaistavaksi työehtosopimuksen yleisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina työsuojelusopimuksen sopimusneuvotteluihin osallistuneita Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden Keskusliiton neuvottelijoita.

Rakennusliiton neuvottelijan käsityksen mukaan edellä mainitulla erimielisyyksien ratkaisemista koskevalla määräyksellä on tarkoitettu, että työsuojelusopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet neuvotellaan työsuojeluorganisaatiossa ja että työsuojelun yhteisasiamies itse omalta kohdaltaan osallistuu työn olemassaoloa koskevaan yhteiseen toteamiseen yritystasolla.

Rakennusteollisuuden Keskusliiton neuvottelija on puolestaan kertonut, että neuvottelujärjestystä koskeva sopimusmääräys on perustunut Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön tekemän työsuojelusopimuksen määräykseen. Lopullinen rakennusalaa koskevan sopimuksen sopimusteksti on Rakennusteollisuuden Keskusliiton laatima. Neuvottelijan mukaan määräyksen lähtökohtana on, että työpaikalla syntyneestä erimielisyydestä neuvottelevat työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö. Asian jäädessä erimieliseksi se siirtyy ratkaistavaksi työehtosopimuksen yleisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Tällöin asiasta yritystasolla neuvotellaan luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Työsuojelun yhteisasiamiestä koskeva erimielisyys neuvottelijan mukaan neuvotellaan suoraan yleisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Rakennusalan luottamusmiessopimuksen 5.1 kohdan mukaan pääluottamusmies ja luottamusmies toimivat työntekijöiden edustajana työsuhteisiin ja henkilöstöpolitiikkaan liittyvissä asioissa työnantajaan päin sekä tiedonvälittäjänä edustamiensa yrityksen työntekijöiden ja yrityksen välillä. Edelleen 5.2 kohdan mukaan pääluottamusmies ja luottamusmies valvovat ja huolehtivat työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamisesta toimialueellaan edustamiensa työntekijöiden ja itsensä osalta.

Sanotun luottamusmiessopimuksen 8. kohdan mukaan, jos rakennuskohteessa syntynyttä erimielisyyttä ei saada työpaikalla ratkaistuksi, siirretään kiistanalainen asia ratkaistavaksi pääluottamusmiehen ja hänelle nimetyn yrityksen edustajan välisessä neuvottelussa. Tälläkin tasolla ratkaisematta jäävä asia siirretään liittojen piiriyhdistysten ja aluejärjestöjen sekä tarvittaessa edelleen liittojen välisiin neuvotteluihin.

Asianosaisten kesken voidaan pitää riidattomana sitä, että edellä selostettu luottamusmiessopimuksen 8. kohdan mukainen neuvottelujärjestys sinänsä tarkoittaa työehtosopimuksen yleistä neuvottelujärjestystä.

Työtuomioistuin on aikaisemmissa tuomioissaan ottanut kantaa yhteisesti todetaan -sanonnan sisältöön. Tuomiossaan n:o 126/1993 työtuomioistuin on tulkitessaan vastaavansisältöistä keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksen määräystä katsonut, että sopimuksen mukaan työnantajan olisi tullut pääluottamusmiehen kanssa todeta, olisiko hänelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Lausunnossaan n:o 50/1994 työtuomioistuin on edelleen luottamusmiessopimuksen määräystä tulkitessaan yhtyen osallisliittojen yhteiseen kantaan katsonut, että yhteisesti todetaan- sanonnalla ymmärretään asianosaisten välistä yhteisymmärrystä siitä, ettei luottamusmiehelle soveltuvaa työtä ole tarjolla. Samoin on katsottu toisen alan työsuojelusopimuksen vastaavan sisältöisen määräyksen tulkintaa koskevassa tuomiossa n:o 63/1994.

Työtuomioistuin katsoo, ettei sillä ole perustetta poiketa aikaisemmista yhteisesti todetaan -sanonnan sisältöä koskevista kannanotoistaan.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Rakennusliiton Pieksämäen ja Varkauden alueilla toimivilla aluejärjestöillä on ollut eriävät käsitykset Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n luottamushenkilöiden työllistämisestä Varkaudessa. Rakennusliiton ilmoituksen mukaan sen pyrittyä vaikuttamaan asiaan Varkauden kaupungin teknisessä lautakunnassa on kesän 1993 kuluessa syntynyt yhteisymmärrys siitä, että työsuojelun yhteisasiamies voidaan noilla työmailla työllistää. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä tämän yhteisymmärryksen saattamisesta työnantajan tietoon ennen yhteisasiamiehen työsuhteen päättymistä.

Kun Leskiselle on annettu lomautusilmoituksen ohella ehdollinen irtisanomisilmoitus ja luottamusmiespalaverissa on tarkasteltu yhtiön tuolloin tiedossa ollutta työllisyystilannetta eikä työnantajan mahdollisuudessa tarjota Leskiselle työtä irtisanomisajan kuluessa näytetty tapahtuneen muutosta, työtuomioistuin katsoo, ettei Rakennusliike U. Lipsanen Oy ole rikkonut työehtosopimuslain 7 §:n tarkoittamalla tavalla työsuojelusopimuksen määräyksiä irtisanoessaan työsuojelun yhteisasiamies Leskisen työsopimuksen.

Rakennusteollisuuden Keskusliitto tai sen Itä-Suomen piiri eivät ole laiminlyöneet asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatu huomioon ottaen Rakennusteollisuuden Keskusliitto, Rakennusliike U. Lipsanen Oy ja Rakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Niskanen, Kontio, Lähteenmäki ja Palanko-Laaka jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.

Eri mieltä olevan jäsen Palanko-Laakan lausunto, johon jäsen Lähteenmäki yhtyi:

Rakennusalan työehtosopimuksen määräykset eivät sellaisenaan anna tukea kummallekaan osapuolelle. Työsuojelun yhteisasiamiestä koskevien neuvottelumenettelysäännöksien osalta on katsottava olevan aukko, minkä vuoksi esillä olevassa asiassa on pyrittävä löytämään ratkaisua työehtosopimuksen tulkintaperiaatteiden pohjalta. Sopimusneuvottelujen yhteistä tarkoitusta ei ole esitetyn selvityksen perusteella osoitettu olleen.

Liioin selvityksen perusteella ei ole ollut vakiintunutta käytäntöä. Ratkaisua on näin ollen etsittävä kohtuus- ja mielekkyysnäkökohdista.

Vaikkei sopijapuolilla ole ollut yhteistä tarkoitusta riidan alaisesta työehtosopimusmääräyksestä, osallisilla silti voidaan olettaa olleen tarkoitus antaa mielekäs sisältö työsuojelusopimuksen ja erityisesti sen työsuojelun yhteisasiamiestä koskevien määräyksien suhteesta alan luottamusmiessopimukseen. Näkemys siitä, että alan työsuojelusopimus on hierarkisesti alisteinen luottamusmiessopimukselle, voi johtaa ääritapauksessa työpaikkakohtaisen työsuojelutoiminnan estymiseen, mikä ei ole voinut olla sopijaosapuolten tarkoitus.

Työsuojeluorganisaation itsenäisyyttä tukee myös järjestelmän lakisääteinen perusta.

Työsuojeluorganisaation onkin katsottava olevan organisatorisesti itsenäinen luottamusmiessopimukseen nähden, minkä vuoksi työsuojelun yhteisasiamiehen työtilannetta koskeva yhteinen toteaminen olisi tullut tapahtua ensivaiheessaan työnantajan edustajan ja työsuojelun yhteisasiamiehen välillä. Tukea tälle antaa myös se työnantajapuolen näkemys työsuojelusopimuksen soveltamiskäytännöstä, jonka mukaan rakennustyömaalla syntyneet erimielisyydet on, jos niitä ei ole saatu työmaalla ratkaistuksi, ratkaistava ensisijassa työsuojelun yhteisasiamiehen ja työnantajan edustajan kesken. Työnantaja on muutoinkin toiminut työsuojelusopimuksen vastaisesti sivuuttaessaan erimielisyysneuvottelujen alkuvaiheessa työsuojeluorganisaation kokonaan.

Edellytyksiä työsuhteen palauttamiseen ei ole ollut.

Edellä olevan perusteella hyväksyn kanteen ja velvoitan Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n maksamaan Ismo Leskiselle työsuojelusopimuksen 22 §:n mukaisena korvauksena 90 000 markkaa 16 prosentin korkoineen vaatimuksen esittämisestä 4.10.1993 lukien.

Lisäksi velvoitan Rakennusteollisuuden Keskusliiton suorittamaan 20 000 markkaa ja Rakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin 15 000 markkaa Rakennusliitolle valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Asian laatuun nähden asianosaiset saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.