Labor court dismisses union appeal; employer failed to prove valid termination reason under collective agreement.

Konepajalla jyrsinkoneella työskennellyt metallijyrsijä oli kieltäytynyt ottamasta vastaan uusia työtehtäviä toisentyyppisellä jyrsinkoneella. Kieltäytymisen perusteella työnantajalla oli ollut oikeus irtisanoa jyrsijän työsopimus, mutta ei purkaa sitä.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. (Ään.)

Kantaja Metallityöväen Liitto ry Vastaaja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Kuultava Toijala Works Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 24.11.1993 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus allekirjoituspöytäkirjoineen ja soveltamisohjeineen 14.6.1991 sekä soveltamisohjeisiin 13.1.1992 tehtyine muutoksineen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei siten 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 43 §:n ja 44 §:n 2 momentin perusteella eikä työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Seuraamusjärjestelmä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 37 a §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:n perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Toijala Works Oy on purkanut palveluksessaan olleen Eero Ahosen työsopimuksen omaamatta edes irtisanomisperustetta ja näin ollen rikkonut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut, että Toijala Works Oy velvoitetaan maksamaan Ahoselle irtisanomisajan palkkana kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän 54 590,40 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.5.1994 lukien, lomakorvausta kuuden kuukauden irtisanomisajalta 5 822,98 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.5.1994 lukien ja korvauksena työsopimuksen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen vastaisesta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 218 361,60 markkaa 16 prosentin korkoineen kanteen vireilletulopäivästä 16.12.1994 lukien.

Edelleen Metallityöväen Liitto on vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Toijala Works Oy:n ja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Eero Ahonen oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Toijala Works Oy:n palveluksessa 20.1.1975 ja 16.5.1994 välisen ajan.

Työnantaja oli purkanut Ahosen työsopimuksen 16.5.1994. Työtodistukseen oli työsuhteen päättymisen syyksi ilmoitettu "työlainsäädäntö 43 § mom. 6". Ilmaisulla oli mitä ilmeisimmin tarkoitettu työntekijän työvelvoitteen laiminlyöntitapausta.

Työnantaja oli harjoittanut konepajatoimintaa. Ahosen käsityksen mukaan hänen työtehtävänsä oli rajattu koskemaan yleisjyrsinkoneella suoritettavia töitä. Näistä tehtävistä hän oli poikennut ainoastaan hyvin vähäisessä määrässä tekemällä kiilauria avennuskoneella silloin, kun ne olivat liittyneet hänen suorittamaansa jyrsintätyöhön tai kun jyrsintätyötä ei ollut ollut.

Ahosen ja työnantajan edustajan välille oli huhti-toukokuussa 1994 syntynyt erimielisyys, joka oli kulminoitunut myöhemmin tapahtuneeseen työsopimuksen purkamiseen. Työnantajan edustajana työnjohtaja oli 27.4.1994 ilmoittanut Ahoselle, että Ahonen joutuisi jatkossa työskentelemään myös pitkäjyrsimellä ja höylällä. Ahonen oli suhtautunut tähän työnantajan esitykseen kielteisesti perustellen kielteistä kantaansa sillä, että pitkäjyrsimellä ja höylällä työskentely oli huomattavasti raskaampaa kuin yleisjyrsinkoneella työskentely, että hänellä oli riittävästi työtä yleisjyrsinkoneella ja että työsopimuksen mukaan hänen työtehtäviinsä oli kuulunut työskentely ainoastaan yleisjyrsinkoneella.

Työterveyslääkäri oli sittemmin 23.5.1994 allekirjoittanut terveystarkastuksesta lausunnon, jossa oli todettu, että Ahoselle ei verenpainetaudin takia suositeltu raskasta työtä. Sen sijaan keskiraskaat ja kevyet työt sopivat hänelle.

Työnantaja oli purkanut Ahosen työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesti omaamatta edes irtisanomisperustetta.

Työpaikalla käydyt muistioneuvottelut 14.6.1994 eivät olleet johtaneet sovinnolliseen ratkaisuun. Tämän jälkeen asiassa oli käyty liittotason muistioneuvottelu 20.9.1994, jossa oli jääty erimieliseksi.

VASTAUS

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, jonka puolesta esitettyyn Toijala Works Oy on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä ja Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Toijala Works Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perustelut

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on lausunut, että Toijala Works Oy kuului Partek-yhtymään. Konepaja oli perustettu vuonna 1960 ja se oli yhtiöitetty Partekista vuoden 1990 alussa. Yhtiöittäminen oli merkinnyt olennaista muutosta konepajan liiketoiminnassa. Sen jälkeen Toijala Works Oy oli joutunut kilpailemaan koko työkannastaan. Yhtiön tilauskannan pituus oli viime aikoina ollut vain murto-osa entisestä. Toimitusajat olivat puolittuneet. Työpisteiden kuormitus oli vaihdellut tilauskannan mukaan, jolloin työntekijöiltä oli edellytetty monitaitoisuutta sekä valmiutta siirtyä joustavasti koneelta toiselle.

Työnantajan työnjohto-oikeus käsitti oikeuden antaa määräyksiä työsuhteen piiriin kuuluvista tehtävistä. Metalliteollisuudessa työsuhteen piiriin kuuluivat kaikki sellaiset työtehtävät, jotka esiintyivät yrityksen toiminnan yhteydessä, ellei työsopimuksesta nimenomaisesti muuta johtunut. Työnantajan tuli työnjohto-oikeutta käyttäessään ottaa huomioon työntekijän fyysiset ja ammattitaidolliset edellytykset suoriutua hänelle määrätyistä tehtävistä.

Ahosen kanssa oli aikoinaan tehty suullinen työsopimus, jonka tarkemmasta sisällöstä ei ollut saatavissa selkoa. Hänen työtehtäviään ei ollut rajattu koskemaan vain yleisjyrsinkoneella suoritettavia töitä. Tämäntapaisia, ahtaita työsopimuksia ei alalla, kuten ei myöskään yhtiössä, ollut käytännössä tehty. Työntekijät olivat yhtiössä velvollisia suorittamaan työnantajan heille osoittamaa työtä.

Ahonen oli erittäin ammattitaitoinen jyrsijä, joka oli pääsääntöisesti tehnyt työtä yleisjyrsinkoneella. Toisaalta Ahonen oli tehnyt työtä myös avennuskoneella. Ennen kevään 1994 tapahtumia työnantajalla ei ollut ollut pakottavaa tuotannollista tarvetta osoittaa Ahoselle työtä pitkäjyrsinkoneella. Yhtiöllä oli ollut lainmukainen oikeus milloin tahansa velvoittaa Ahonen työskentelemään pitkäjyrsinkoneella. Kun tätä oikeutta ei ollut aikoinaan käytetty, tästä ei ollut muodostunut sellaista vakiintunutta käytäntöä, joka kumoaisi kyseessä olevan oikeuden.

Työ pitkäjyrsinkoneella ei ollut raskasta eikä edes raskaampaa kuin yleisjyrsinkoneella. Objektiivisesti arvioiden yleisjyrsinkoneella työskentelyn pitäisi olla jopa raskaampaa, sillä työstöajat olivat työkappaleiden pienemmästä koosta johtuen yleensä lyhyemmät ja kappaleita joutui vaihtamaan useammin.

Yhtiössä oli toiminut joitakin vuosia sitten metalliteollisuuden uuden Parake-palkkarakenteen käyttöönoton yhteydessä työnantajan ja työntekijäin yhteistyöryhmiä (työnvaativuustyöryhmä ja Parake-työryhmä), joissa oli käsitelty ja arvioitu erilaisten töiden vaativuuksia. Yhtenä tekijänä työnvaativuuden määrittelyssä olivat työolosuhteet, joilla tarkoitettiin niitä työpaikoilla esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuivat muun muassa työn raskaudesta.

Työnvaativuustyöryhmässä oli ollut mukana muun muassa jyrsintätyössä työskennellyt työntekijä ja Parake-työryhmässä Ahonen. Sanotuissa työryhmissä oli ollut esillä niin sanottuna ohjetyönä pitkäjyrsinkoneella tehtävä kiskon koneistus. Asianomaisessa työnkuvauksessa työolosuhdepisteet tuosta työstä oli määrätty kuudeksi, mikä kuvasi keskiraskasta työtä. Kirjallisessakaan selostuksessa työolosuhteista ei ilmennyt mitään työn erityiseen raskauteen viittaavaa. Työryhmissä oli käsitelty neljä muutakin työtä jyrsinkoneella, joista kolme yleisjyrsinkoneella ja yksi pitkäjyrsinkoneella. Kaikissa näissä töissä työ oli katsottu keskiraskaaksi, kuuden työolosuhdepisteen työksi.

Oli olemassa se mahdollisuus, että Ahosen suullisessa työsopimuksessa olisi jotenkin rajoitettu hänen työtehtäviään. Vaikka Ahosen työsopimus työtehtävien määrittelyn suhteen olisikin ollut niin ahdas kuin kanteessa väitettiin, työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa perusteella ollut oikeus osoittaa Ahoselle työtehtäviä, jotka eivät olennaisesti muuttaneet hänen työnsä laatua.

Työ pitkäjyrsinkoneella suhteessa yleisjyrsinkoneella tehtävään työhön oli varsin samankaltaista. Ahoselle tarkoitettu ja määrätty työ oli ollut lisäksi tilapäistä ruuhkahuipun purkua. Hänen pääasiallisimmat työnsä olisivat edelleenkin säilyneet yleisjyrsinkoneella. Ahosella oli ollut velvollisuus joka tapauksessa tehdä nyt puheena olevaa työtä pitkäjyrsinkoneella.

Työnantajalla ei ollut ollut mitään aihetta odottaa Ahosen tarkoittamia lääkärinlausuntoja, koska työ pitkäjyrsinkoneella ei ollut ollut raskasta. Ahonen oli 16.5.1994 aloittanut työpäivänsä vastoin työmääräintä tekemällä työtä yleisjyrsinkoneella. Aamupäivällä valmistuspäällikkö oli kutsunut Ahosen, hänen työnjohtajansa ja osaston luottamusmiehen luokseen ja antanut Ahoselle varoituksen työnjohtajan hänelle osoittamasta työstä kieltäytymisen johdosta. Samalla Ahosta oli uhattu työsuhteen purkamisella, mikäli vastaava menettely toistuisi. Varoitusta ei ollut annettu kirjallisena, koska Ahonen oli kieltäytynyt sitä kuittaamasta. Varoitus oli annettu hänelle myös kirjallisessa muodossa luettavaksi. Tämän jälkeenkin Ahonen oli ilmoittanut, ettei hän tulisi tekemään työtä pitkäjyrsinkoneella. Valmistuspäällikkö oli varmistanut Ahoselta, että hän oli ymmärtänyt varoituksen merkityksen. Sitten valmistuspäällikkö oli ilmoittanut Ahoselle tämän työsopimuksen olevan puretun.

Ahonen oli tahallaan jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä ja varoituksesta huolimatta jatkanut laiminlyöntiään. Työnantajalla oli näin ollen ollut työsopimuslain 43 §:n mukainen tärkeä syy purkaa Ahosen työsopimus. Joka tapauksessa yhtiöllä oli ollut erityisen painava syy irtisanoa Ahosen työsopimus.

Ahosen korvausvaatimus oli kohtuuton, kun otettiin erityisesti huomioon työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen.

Ahosen irtisanomisajan palkka ei ollut erääntynyt vielä 16.5.1994 eikä viivästyskorkoa voitu tuomita tuosta ajankohdasta lukien. Irtisanomisajan palkka erääntyi erissä normaaleina palkanmaksupäivinä. Palkanmaksupäivät olivat kunkin kuun 8. ja 22. päivä. Vasta kulloisestakin palkanmaksupäivästä voitiin kullekin erälle tuomita viivästyskorkoa. Mikäli Ahonen olisi irtisanottu, hänen työsuhteensa olisi päättynyt 16.11.1994. Vasta tuona päivänä olisi erääntynyt vaadittu lomakorvaus. Viivästyskorko voitiin tuomita kyseessä olevalle erälle aikaisintaan 16.11.1994 lukien.

Työnantajaliitto ei ollut hyväksymällä yhtiön menettelyn laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ahonen on ammattikurssilla saanut koulutuksen metallijyrsijäksi. Hän on sen jälkeen työskennellyt Toijalan konepajalla vuodesta 1975 alkaen jyrsijän tehtävissä yleisjyrsinkoneella. 1970-luvun loppupuolelta alkaen hänen tehtäviinsä on lisätty työskentely tarpeen mukaan avennuskoneella. Näitä tehtäviä Ahosella on ollut varsin vähän.

Osaston työnjohtaja on 27.4.1994 ilmoittanut Ahoselle, että Ahosen tulee 16.5.1994 alkaen siirtyä uusiin työtehtäviin niin sanotulle pitkäjyrsinkoneelle. Työnjohtaja on lisäksi ilmoittanut, että Ahosen tulee työskennellä näillä koneilla tarpeen mukaan. Ahonen on ilmoittanut työnjohtajalle, ettei hän suostu aikaisempien, työsopimuksensa mukaisten työtehtävien muuttamiseen. Lisäksi hän on todennut työnjohtajalle, että työtehtävät pitkäjyrsinkoneella ovat hänelle liian raskaita hänen verenpainetautinsa takia.

Ahonen on keskustellut yhtiön valmistuspäällikön kanssa asiasta ja esittänyt hänelle jo työnjohtajalle esittämänsä näkemykset työtehtävien muuttamisesta. Edelleen Ahonen on 5.5.1994 käynyt työpaikan lääkärin vastaanotolla ilmoitettujen tulevien työtehtävien raskauden johdosta. Lääkärinlausunto on valmistunut 23.5.1994. Myös työntekijäliiton edustaja on pyrkinyt valmistuspäällikön kanssa keskustelemaan Ahosen työtehtävien muuttamisesta.

Ahonen on 16.5.1994 aamulla suorittanut kesken olleen jyrsintyön loppuun. Sen jälkeen hän on mennyt työnjohtajan luo hakemaan uutta työtehtävää. Työnjohtajan kanssa käydyn keskustelun yhteydessä Ahonen on ilmoittanut olevansa tehtävämuutoksesta samaa mieltä kuin aikaisemminkin. Työnjohtajan kehotuksesta Ahonen on mennyt tapaamaan yhtiön valmistuspäällikköä. Valmistuspäällikkö on esittänyt Ahoselle kirjallisen varoituksen työtehtävien laiminlyönnistä. Ahosen vastustettua sanotulla perusteella annettua varoitusta työnantaja on laatinut uuden kirjallisen varoituksen, johon varoituksen syyksi on merkitty kieltäytyminen työnjohtajan osoittamasta työstä. Varoituksen antamisen jälkeen käydyn keskustelun yhteydessä Ahonen on edelleen kieltäytynyt työskentelemästä pitkäjyrsinkoneella tai hankkimasta koulutusta sille.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun valmistuspäällikön kertoman mukaan konepajan toimintaperiaatteiden muuttumisen myötä vuodesta 1990 alkaen työntekijöiden määrää on vähennetty ja heidän tehtäviään on ryhdytty monipuolistamaan. Keväällä 1994 pitkäjyrsinkoneella työskennellyt työntekijä on jäänyt eläkkeelle. Tämän vuoksi pitkäjyrsinkoneelle on tarvittu työntekijä ajoittain purkamaan ruuhkia. Tehtävään koulutettavaksi on valittu jyrsintätehtävissä ennestään työskennellyt Ahonen. Ahosen siirtäminen pitkäjyrsimelle puheenaolevana ajankohtana on todistajan mukaan ollut tarpeen pitkäjyrsimellä olleen työtilanteen vuoksi. Työhön ei ole ollut siirrettävissä muita työntekijöitä.

Valmistuspäällikkö on edelleen kertonut, että yleisjyrsinkone ja pitkäjyrsinkone ovat työtavoiltaan samanlaisia ja että molemmilla tehdään lähes yksinomaan jyrsintyötä. Yleisjyrsinkoneen ja pitkäjyrsinkoneen ero on lähinnä siinä, että pitkäjyrsinkone on kooltaan suurempi ja sillä työstettävät kappaleet selvästi kookkaampia. Pitkäjyrsinkoneella on pääsääntöisesti tehty jyrsintyötä. Valmistuspäällikön mukaan pitkäjyrsinkoneella työskentely ei ole raskaampaa kuin yleisjyrsinkoneellakaan, koska pitkäjyrsinkoneella työstettävien kappaleiden liikuttamiseen on käytettävissä tehokkaita apuvälineitä. Pitkäjyrsinkoneen käytön oppimiseen valmistuspäällikön arvion mukaan kuluu jyrsijältä aikaa enintään kaksi viikkoa. Ansiotaso ja palkkaustapa molemmilla koneilla on samanlainen.

Todistajana kuullun luottamusmiehen kertoman mukaan työskentely pitkäjyrsinkoneella on vaativampaa ja olennaisesti raskaampaa kuin yleisjyrsinkoneella. Todistajan näkemys perustuu siihen, että pitkäjyrsinkoneella työskentely on työluokituksessa sijoitettu korkeammalle tasolle ja koneella työstetään olennaisesti suurempia kappaleita kuin yleisjyrsinkoneella. Vaikka suurten kappaleiden liikuttamiseen on apuvälineitä, kappaleita joudutaan kääntämään myös käsivoimin. Lisäksi pitkäjyrsinkoneella työskenneltäessä syntyvät lastut lisäävät työn raskautta. Ahosen työsopimuksen päättymisen jälkeen yleisjyrsinkoneelle on palkattu työntekijä, joka ajoittain työskentelee myös pitkäjyrsinkoneella.

Työntekijäliiton työehtotoimitsija on todistajana kuultuna kertonut, että yleisjyrsinkone ja pitkäjyrsinkone ovat kooltaan merkittävästi erilaisia. Pitkäjyrsinkoneella voidaan tehdä sekä höyläystyötä että suurempien työkappaleiden jyrsintää. Mikäli koneella suoritetaan höyläystä, se on täysin eri työtä kuin jyrsintä. Todistajan mukaan esimerkiksi 1960-luvulla hänen työskennellessään konepajalla ammattinimikkeet ovat olleet varsin suppeita. Tällöin on esimerkiksi jyrsijöitä palkattu nimenomaan jyrsijän työhön.

Esitetyn selvityksen mukaan Toijalan konepajalla on metalliteollisuuden Parake-palkkarakenteen käyttöönoton yhteydessä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä arvioitu erilaisten töiden vaativuutta. Vaativuusryhmittelyn mukaan jyrsintyö pitkäjyrsinkoneella on oppimisajan suhteen jossakin määrin vaativampaa kuin yleisjyrsinkoneella. Sen sijaan työskentelyolosuhteet, joissa yhtenä tekijänä on otettu huomioon työn raskaus, ovat kummallakin koneella jyrsintyössä samanlaiset.

Ahonen on ammatiltaan metallijyrsijä ja hän on ymmärtänyt tehneensä työsopimuksen jyrsijän työstä yleisjyrsinkoneella ja myöhemmin laajentaneensa sopimusta avennuskoneella tehtävään työhön. Pitkäjyrsinkoneella suoritettava työ poikkeaa yleisjyrsinkoneella tehtävästä työstä työstettävien kappaleiden koon ja liikuteltavuuden suhteen, minkä lisäksi työskentelyyn vaikuttavat suuret lastumäärät. Tämän vuoksi työ pitkäjyrsinkoneella saattaa käytännössä muodostua jossakin määrin raskaammaksi kuin työ yleisjyrsinkoneella. Työtuomioistuimelle esitetty selvitys ei kuitenkaan osoita, että jyrsintyö pitkäjyrsinkoneella poikkeaisi siinä määrin Ahosen yleisjyrsinkoneella suorittamasta työstä, että hänellä olisi sen vuoksi ollut työsopimuksensa mukaiseen tehtävään perustuva hyväksyttävä syy kieltäytyä työnantajan hänelle osoittamasta työstä pitkäjyrsinkoneella. Sanotun työn ei myöskään ole näytetty olleen Ahoselle hänen terveydentilansa vuoksi soveltumatonta.

Kun Ahosen siirtämiseen yleisjyrsinkoneelta ei ole ollut välitöntä tarvetta ja kun työnantajan olisi muutenkin ollut tarpeen paremmin selvittää Ahosen siirtämiseen liittyvät kysymykset, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantajalla olisi ollut tärkeä syy välittömästi purkaa Ahosen työsuhde. Ahosen työstä kieltäytyminen on kuitenkin sellainen erityisen painava syy, jonka perusteella hänen työsuhteensa olisi voitu irtisanoa. Ahosella, jonka työsopimus on päätetty ilman irtisanomisaikaa, on siten oikeus palkkaan irtisanomisajalta. Palkka irtisanomisaikana on erääntynyt työnantajapuolen ilmoittamina palkanmaksupäivinä ja irtisanomisajan päättymispäivänä.

Kun yhtiöllä on ollut perusteet Ahosen työsopimuksen päättämiseen ja kun tulkinnanvaraista on ollut, ovatko perusteet oikeuttaneet työsopimuksen purkamiseen vai ainoastaan irtisanomiseen, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Toijala Works Oy on purkaessaan Ahosen työsopimuksen menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 4 §:n vastaisesti.

Toijala Works Oy velvoitetaan suorittamaan Ahoselle irtisanomisajan palkkana ajalta 16.5. - 16.11.1994 54 590 markkaa 40 penniä 16 prosentin korkoineen muun selvityksen puuttuessa irtisanomisaikaan sisältyvälle ensimmäiselle palkkaerälle 1 949,66 markalle 22.5.1994 lukien, kullekin seuraavalle 11 palkkaerälle 4 549,20 markalle jokaisen irtisanomisaikaan sisältyvän kuukauden 8. ja 22. päivästä lukien ja viimeiselle palkkaerälle 2 599,54 markalle 16.11.1994 lukien, sekä irtisanomisaikaan kuuluvana lomakorvauksena 5 822 markkaa 98 penniä 16 prosentin korkoineen 16.11.1994 lukien.

Kanne hylätään enemmälti.

Toijala Works Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 12 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kallio, Rautiainen, Virtanen, Hynönen ja Korpela jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Eri mieltä ollut jäsen Hynönen lausui:

Ahonen on kertonut sopineensa suullisesti työhön tullessaan silloisen työnjohdon kanssa, että hänen sopimuksen mukaiset työtehtävänsä muodostuvat yleisjyrsinkoneella tehtävistä töistä, joihin hän oli saanut ammattikurssilla koulutuksen. Sittemmin hän oli 1970-luvun loppupuolella sopinut työnantajan edustajan kanssa, että hänen tehtäviinsä kuului myös tarpeen mukaan työskentely avennuskoneella. Ahosen työtehtävät ovat olleet koko työsuhteen ajan eli lähes 20 vuotta edellä sanotun mukaiset.

Työnantaja on vaatinut yksipuolisena toimenpiteenään Ahosta siirtymään uusiin työtehtäviin pitkäjyrsinkoneelle. Pääkäsittelyssä todistajina kuultujen luottamusmiehen ja työntekijäliiton toimitsijan kertomuksista käy ilmi, että työtehtävien muutos olisi ollut olennainen ja työ merkittävästi fyysisesti raskaampaa kuin Ahosen entisissä tehtävissä.

Ahonen, joka sairasti verenpainetautia, oli huolestunut siitä, että hän joutuisi suorittamaan työtä, jonka katsoi terveydelleen haitalliseksi. Tämän vuoksi hän kävi työterveyslääkärillä 5.5.1994. Tarkemmat tutkimukset vaativat muun muassa käyntiä röntgenissä ja lääkärinlausunnon saaminen välittömästi oli mahdotonta tuossa akuutissa tilanteessa. Tämän vuoksi työterveyshuollosta oltiin yhteydessä työnantajan edustajaan ja suositeltiin, että asiassa ei tehdä mitään ennen kuin tutkimukset on suoritettu.

Työnantaja ei kuitenkaan ole noudattanut suositusta. Työterveyslääkäri on sittemmin 23.5.1994 eli työntekijän työsopimuksen purkamisen jälkeen antamassaan lausunnossa todennut, ettei Ahoselle verenpainetaudin takia suositella raskasta työtä.

Näyttö Ahosen työsopimuksen sisällöstä on oikeudenkäynnissä jäänyt epävarmaksi. Ahosen lähes 20 vuoden aikana vakiintunut tehtävänkuva kuitenkin tukee Ahosen kertomusta. Työoikeudessa on katsottu, että työntekijällä on velvollisuus suorittaa työsopimuksen mukaisia tai siihen läheisesti verrattavia töitä. Tehtävät pitkäjyrsinkoneella eivät ole Ahosen entisiin työtehtäviin läheisesti verrattavia töitä vaan niitä olennaisesti raskaampia.

Kun Ahosen siirtämiseen yleisjyrsinkoneelta ei ole ollut välitöntä tarvetta ja kun työnantajan olisi muutenkin ollut tarpeen paremmin selvittää Ahosen siirtämiseen liittyvät kysymykset, kuten työsopimuksen sisältö ja Ahosen terveydentilan vaikutus aiottuun siirtoon, katson näyttämättä jääneen, että työnantajalla olisi ollut tärkeä syy purkaa tai edes erityisen painava syy irtisanoa Ahosen työsopimus.

Ahosen kieltäytyminen edes tilapäisesti, eli siihen asti kunnes edellä mainittu selvitys on suoritettu, siirtymästä uusiin tehtäviin, on sellainen tekijä, joka vaikuttaa alentavasti tuomittavan vahingonkorvauksen määrään.

Sanotuilla perusteilla vahvistan, ettei Toijala Works Oy:llä ole purkaessaan Ahosen työsopimuksen ollut edes irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen mukaista irtisanomisperustetta. Tämän vuoksi velvoitan samalla tavoin kuin tuomiossa Toijala Works Oy:n maksamaan Ahoselle irtisanomisajan palkan lomakorvauksineen ja korkoineen ja lisäksi vahingonkorvauksena työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä kymmenen kuukauden palkkaa vastaavan 90 984 markkaa 16 prosentin korkoineen 16.11.1994 lukien.

Hylkään kanteen enemmälti.

Toijala Works Oy:n velvoitan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 20 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.