Local fire association unions fined for striking over pay while still bound by collective agreements.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court dismissed the plaintiff's procedural objections and ruled that local fire association unions violated their legal duty of industrial peace. Although the unions had notified their affiliation to the national union, they remained bound by collective agreements regarding salaries until the six-month notice period expired. The court found that the unions' participation in a strike targeting salary clauses constituted a breach of their statutory obligations under the Municipal Civil Service Agreement Act.
Legislator headnote
AI generatedKunnallisen virkaehtosopimuslain 9 ja 10 §:n nojalla; unionit, jotka ovat edelleen virkaehtosopimuksiin sidottuja, eivät saa osallistua työtaisteluihin, jotka kohdistuvat sopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kunta-alan virkaehtosopimuksiin sidotun liiton sääntöjen mukaan sen jäsenyhdistys oli vapaa liiton jäsenyydestä kuuden kuukauden kuluttua eroilmoituksen tekemisestä. Kun sääntöjen edellyttämä kuuden kuukauden määräaika ei ollut vielä kulunut, olivat liitolle eroilmoituksen tehneet paikallisia palo- ja pelastushenkilöstöön kuuluvia viranhaltijoita edustavat yhdistykset olleet edelleen sidottuja kunta-alalla solmittuihin virkaehtosopimuksiin, jotka sisälsivät muun muassa mainittujen viranhaltijoiden palkkausta koskevat määräykset.
Eroilmoitusten tekemisen jälkeen olivat kysymyksessä olevien yhdistysten jäsenet yhtyneet palomiehiä edustavan liiton toimeenpanemaan lakkoon, jonka tarkoituksena oli tukea muun muassa liiton esittämiä palo- ja pelastushenkilöstön palkkausta koskevia vaatimuksia. Lakko oli kohdistunut yhdistyksiä ja sen jäseniä sitovien kunnallisten virkaehtosopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin. Yhdistykset, joiden luottamushenkilöitä oli osallistunut lakkoon, olivat syyllistyneet niille kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvan työrauha- ja valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Kanteen tutkimista vastaan puuttuvan asiavaltuuden sekä kanteen kielletyn laajentamisen ja muuttamisen perusteella esitetyt väitteet hylätty.
Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Tampereen palomiehet KTV ry Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV ry Joensuun palomiesyhdistys KTV ry Lahden palomiesten yhdistys KTV ry Kuopion palomiesyhdistys KTV ry Oulun palomiesyhdistys KTV ry
TUOMIO
VIRKAEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen Kuntaalan unioni ry:n ja Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n välillä 30.1.1995 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I LUKU YLEINEN OSA
1 § Soveltamisala
1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien 1) viranhaltijoihin
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
jollei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty taikka Kunnallinen työmarkkinalaitoksen suostumuksella tehdystä palkkaussopimuksesta muuta aiheudu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 mom. Soveltamisalaa koskevat rajoitukset
1) Teknisen alan henkilöstö
Kuntien ja kuntayhtymien teknistä henkilöstöä koskevan virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvaan henkilöstöön sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä vain siltä osin kuin kuntien ja kuntayhtymien teknistä henkilöstöä koskevassa virka- ja työehtosopimuksessa on määrätty.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6 § Työrauha
Viranhaltijat 1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II LUKU PALKKAUS
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunta-alan unionin välillä 30.1.1995 allekirjoitetussa teknisten sopimuksessa 1995 - 1996 on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I LUKU YLEINEN OSA
1 § Sopimuksen luonne
TS-95 on kunnallinen teknistä henkilöstöä koskeva virka- ja työehtosopimus.
2 § Määräysten voimaantulo ja voimassaolo
1 mom. TS-95:n määräykset tulevat voimaan 1.1.1995 lukuunottamatta palkkausmääräyksiä (II luku Palkkaus 7 - 29 §:t), jotka tulevat voimaan mainitun päivän jälkeen viimeistään 1.12.1995.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Palkkausmääräysten voimaantulo 2 mom. Kunnan/kuntayhtymän ao. viranomainen päättää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivästä kunnassa/kuntayhtymässä, kuitenkin niin, että viimeinen mahdollinen voimaantulopäivä on 1.12.1995. TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivään asti kunta/kuntayhtymä noudattaa TVTES 1994:n palkkausmääräyksiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Soveltamisala
TS-95:tä sovelletaan kuntien/kuntayhtymien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka tekevät teknisen alan tuotanto- ja ylläpitotöiden johtotehtäviä, suunnittelutehtäviä, tutkimustehtäviä, hinnoittelutehtäviä, kustannuslaskentatehtäviä, tarkastus- ja valvontatehtäviä, hankintatehtäviä, materiaalipalvelutehtäviä, työnjohtotehtäviä, ammattimiestehtäviä ja muita teknisen alan tehtäviä mm. seuraavissa toiminnoissa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ja palo- ja pelastustoimi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 § KVTES:n eräitten määräysten noudattaminen
Noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) seuraavia määräyksiä sellaisina kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu:
I Luku Yleinen osa 1 § 3 mom. 1), 4), 5), 8) ja 9) kohdat, 2-4 §:t ja 6 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
VIII Luku Luottamusmiehet
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II LUKU PALKKAUS
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Tampereen palomiehet KTV:n, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV:n, Joensuun palomiesyhdistys KTV:n, Lahden palomiesten yhdistys KTV:n, Kuopion palomiesyhdistys KTV:n ja Oulun palomiesyhdistys KTV:n tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla maksamaan Kunnalliselle työnmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut edellä mainittujen yhdistysten velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut.
Perustelut
Suomen Palomiesliitto SPAL ry oli 24.3.1995 kello 16 laajentanut toimeenpanemaansa työtaistelua siten, että työtaistelun piiriin olivat tulleet kaikissa Suomen kuntien palolaitoksissa työskentelevät liiton jäsenet.
Tampereen palomiehet KTV:hen jäseninä kuuluvaa 199 palo- ja pelastustoimen viranhaltijaa oli ryhtynyt lakkoon 24.3.1995 kello 16. Mainittuun lukuun sisältyi myös viranhaltijoita, jotka olivat olleet sairaus- tai vuosilomalla. Muiden viranhaltijoiden ohella lakkoon olivat osallistuneet yhdistyksen puheenjohtaja, luottamusmies ja sihteeri.
Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV:hen jäseninä kuuluvaa 16 palo- ja pelastustoimen viranhaltijaa oli ryhtynyt lakkoon 24.3.1995. Vuosilomien vuoksi edellä mainituista viranhaltijoista kolme tai neljä oli jäänyt lakkoon vasta 25.3.1995 tai vähän sen jälkeen. Muiden viranhaltijoiden mukana lakkoon olivat osallistuneet yhdistyksen puheenjohtaja ja luottamusmies.
Joensuun palomiesyhdistys KTV:hen jäseninä kuuluvaa 51 palo- ja pelastustoimen viranhaltijaa oli ryhtynyt lakkoon 24.3.1995 kello 16. Lakkoon ryhtyneiden joukossa olivat olleet yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, luottamusmies ja sihteeri.
Lahden palomiesten yhdistys KTV:hen jäseninä kuuluvaa 88 palo- ja pelastustoimen viranhaltijaa oli ollut lakossa 28.3.1995 kello 20 alkaen. Viranhaltijoista yksi ollut ollut lakossa 5.4.1995 alkaen. Muiden ohella lakkoon olivat osallistuneet yhdistyksen puheenjohtaja/luottamusmies ja sihteeri.
Kuopion palomiesyhdistys KTV:hen jäseninä kuuluvaa 74 palo- ja pelastustoimen viranhaltijaa oli ryhtynyt lakkoon 24.3.1995 kello 16. Muiden ohella lakossa olivat olleet yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääluottamusmies ja luottamusmies.
Oulun palomiesyhdistys KTV:hen jäseninä kuuluvaa 92 palo- ja pelastustoimen viranhaltijaa oli ryhtynyt lakkoon 24.3.1995 kello 16. Lakkoon osallistuneiden joukossa olivat olleet yhdistyksen puheenjohtaja, luottamusmies ja sihteeri.
Edellä mainituilla paikkakunnilla lakko oli jatkunut vielä 7.4.1995.
Toimeenpantujen lakkojen tarkoituksena oli ollut tukea Suomen Palomiesliitto SPAL:n esittämiä palo- ja pelastustoimessa työskentelevän henkilöstön palkkausta koskevia vaatimuksia. Kysymyksessä olevien viranhaltijoiden palkkauksesta oli sovittu 30.1.1995 allekirjoitetulla kunnallisella yleisellä virka- ja työehtosopimuksella sekä samana päivänä allekirjoitetulla teknisten sopimuksella 1995 - 1996. Lakot olivat siten kohdistuneet mainittujen sopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin. Lisäksi työtaistelut olivat kohdistuneet kuntien ja kuntayhtymien teknistä henkilöstöä koskevan virka- ja työehtosopimuksen 1994 määräyksiin, koska mainitun sopimuksen määräykset olivat voimassa niin kauan kunnes teknisten sopimuksen uudet palkkausmääräykset otettiin käyttöön. Suomen Palomiesliitto SPAL oli käydyissä neuvotteluissa esittänyt myös luottamusmiehen asemaa koskevia vaatimuksia ja työtaistelu oli siten kohdistunut myös virka- ja työehtosopimuksen näihin määräyksiin.
Kaikki edellä mainitut yhdistykset olivat ilmoittaneet eroavansa Kunta-alan unionin alayhdistyksestä Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:stä. Tampereen palomiehet KTV oli tehnyt Kunta-alan ammattiliitto KTV:lle eroilmoituksen 21.2.1995, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV 15.3.1995, Joensuun palomiesyhdistys KTV 6.3.1995, Lahden palomiesten yhdistys KTV 3.3.1995, Kuopion palomiesyhdistys KTV 16.1.1995 ja Oulun palomiesyhdistys KTV 6.3.1995.
Yhdistyslain 13 §:n mukaan yhdistyksen säännöissä voitiin määrätä, että eroaminen tuli voimaan määrätyn ajan kuluttua eroamisesta. Kunta-alan ammattiliitto KTV:n sääntöjen mukaan yhdistys oli vapaa liiton jäsenyydestä kuuden kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä lukien. Kaikki edellä mainitut yhdistykset olivat siten eroilmoituksen tekemisestä huolimatta vielä kanteessa tarkoitettuna aikana olleet Kunta-alan ammattiliitto KTV:n jäseniä. Näin ollen mainitut yhdistykset olivat kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan edelleen sidottuja Kunta-alan unionin solmimiin virkaehtosopimuksiin. Yhdistykset olivat siten olleet velvollisia välttämään virkaehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä ja valvomaan, että niiden jäsenet eivät riko työrauhavelvollisuutta.
Tuomittavien hyvityssakkojen määrässä tulisi ottaa huomioon se, että yhdistykset olivat olleet jäsenmäärältään suhteellisen suuria ja että lakkoihin olivat osallistuneet kaikki yhdistyksen jäsenet eikä mitään toimintoja ollut rajattu lakon ulkopuolelle. Lisäksi hyvityssakon määrässä tulisi ottaa huomioon, että lakot oli pantu toimeen vastoin kunnallisen virkariitalautakunnan 28.2.1995 tekemää päätöstä.
VASTAUS
Vaatimukset
Tampereen palomiehet KTV, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV, Joensuun palomiesyhdistys KTV, Lahden palomiesten yhdistys KTV, Kuopion palomiesyhdistys KTV ja Oulun palomiesyhdistys KTV ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta tai vaihtoehtoisesti sen hylkäämistä.
Edellä mainitut yhdistykset ovat lisäksi vaatineet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan yhdistysten oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.
Perustelut
Tampereen palomiehet KTV, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV, Joensuun palomiesyhdistys KTV, Lahden palomiesten yhdistys KTV, Kuopion palomiesyhdistys KTV ja Oulun palomiesyhdistys KTV eivät olleet panneet toimeen lakkoa, eikä niillä ollut ollut lakon laajennuksen kanssa mitään tekemistä. Kanne oli siten kohdistettu vääriin vastaajiin ja se tulisi jättää tutkimatta.
Kunnallinen työmarkkinalaitos oli myös kielletyllä tavalla laajentanut kannetta, koska Tampereen palomiehet KTV:tä, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV:tä, Joensuun palomiesyhdistys KTV:tä, Lahden palomiesten yhdistys KTV:tä ja Kuopion palomiesyhdistys KTV:tä koskevassa haastehakemuksessa työtaistelun oli katsottu kohdistuneen teknisten sopimuksen 1995 - 1996 määräyksiin. Asian valmistelun aikana Kunnallinen työmarkkinalaitos oli katsonut työtaistelun kohdistuneen myös näiden yhdistysten osalta muihin sopimusmääräyksiin. Kanne tulisi jättää tutkimatta siltä osin, kuin sitä oli edellä tarkoitetulla tavalla laajennettu.
Kunnallinen työmarkkinalaitos oli edelleen kielletyllä tavalla muuttanut kannetta, koska haastehakemuksessa hyvityssakkoon tuomitsemista koskeva vaatimus oli perustettu kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 momenttiin. Lainkohta oli valmistelun aikana muutettu saman lain 10 §:n 2 momentiksi.
Kuopion palomiesyhdistys KTV oli 16.1.1995 eronnut Kuntaalan ammattiliitto KTV:stä ja liittynyt Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäsenyhdistykseksi 17.1.1995, jolloin Suomen Palomiesliitto SPAL oli hyväksynyt Kuopion palomiesyhdistys KTV:n jäsenekseen. Kuopion palomiesyhdistys KTV jäsenineen oli Suomen Palomiesliiton jäsenenä ryhtynyt Suomen Palomiesliiton toimeenpanemaan lakkoon.
Sen sijaan Tampereen palomiehet KTV, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV, Joensuun palomiesyhdistys KTV, Lahden palomiesten yhdistys KTV ja Oulun palomiesyhdistys KTV eivät olleet tehneet päätöksiä lakkoon ryhtymisestä, eivätkä ne yhdistyksinä myöskään olleet ilmoittaneet menevänsä lakkoon. Kaikki edellä mainittuihin yhdistyksiin kuuluvat lakkoon osallistuneet viranhaltijat olivat yhtyneet lakkoon Suomen Palomiesliitto SPAL:n henkilöjäseninä. Ainoa yhdistys, joka oli tehnyt lakkoa koskevan päätöksen oli Suomen Palomiesliitto SPAL. Edellä tarkoitetuilla viidellä yhdistyksellä ei ollut mitään tekemistä tämän Suomen Palomiesliitto SPAL:n toimeenpaneman lakon kanssa. Työnantajapuolelle oli näissä kysymyksessä olevissa viidessä kunnassa myös tehty selväksi, että yhdistykset eivät liittyneet lakkoon, vaan lakkoon osallistuivat Suomen Palomiesliitto SPAL:n jäsenet.
Kuopion palomiesyhdistys KTV oli ennen teknisten sopimuksen 1995 - 1996 allekirjoittamista eronnut KTV:stä. Yhdistys ei siten ollut sidottu tähän Kunta-alan unionin 30.1.1995 solmimaan sopimukseen.
Virkaehtosopimuksen osapuolet olivat 30.1.1995 voineet sopia sopimuskauden alkavaksi 1.1.1995. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että sopimusosapuolet voisivat kolmansiin tahoihin nähden taannehtivasti sopia sidottuisuudesta 1.1.1995 alkaen. Voimassa olevaa Kunta-alan unionin solmimaa virkaehtosopimusta edeltäneen sopimuksen voimassaolo oli päättynyt vuoden 1994 lopussa. Mainitun ajankohdan ja 30.1.1995 välisenä aikana ei Kunta-alan unionilla ollut ollut voimassa olevaa virkaehtosopimusta. Se seikka, että virkaehtosopimuksista käytännöllisistä tai muista vastaavista syistä tehtiin ajallisesti katkeamattomia, ei tarkoittanut sitä, että sopimuksia voitaisiin tehdä siten, että ne sitoisivat taannehtivasti kolmansia osapuolia. Virkaehtosopimukseen osalliset järjestöt eivät olleet 30.1.1995 voineet tehdä ainakaan sellaista sopimusta, johon sidottuja olisivat myös yhdistykset, jotka olivat eronneet Kunta-alan unionista ennen mainittua ajankohtaa. Työrauhavelvollisuus ei voinut astua voimaan taannehtivasti.
Yhdistyksen jäsenellä oli mahdollisuus erota yhdistyksestä koska tahansa. Kuuden kuukauden aika, joka oli mainittu Kunta-alan ammattiliitto KTV:n säännöissä, tarkoitti ainoastaan maksuvelvollisuutta. Mainittu kuuden kuukauden aika ei estänyt yhdistystä välittömästi eroamaan liitosta. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei voinut vedota vastapuolen yhdistysten sääntöihin.
Kunta-alan ammattiliitto KTV:n ja Kunta-alan unionin oikeus sopia Kuopion palomiesyhdistys KTV:n puolesta työ- ja virkasuhteiden ehdoista oli päättynyt silloin, kun Kuopion palomiesyhdistys KTV oli ilmoittanut erosta Kunta-alan ammattiliitto KTV:lle eli 16.1.1995. Kuntaalan unionin 30.1.1995 allekirjoittama sopimus ei siten voinut sitoa Kuopion palomiesyhdistys KTV:tä. Perustuslakien mukaan Suomessa oli järjestäytymisvapaus. Tämä merkitsi sitä, että Kuopion kaupungin palveluksessa olevat palo- ja pelastustoimen viranhaltijat voivat erota yhdistyksistä silloin kun halusivat, eikä tätä voitu sitoa irtisanomisaikoihin. Kysymyksessä olevilla viranhaltijoilla ei ollut velvollisuutta antaa jonkun toisen yhdistyksen hoitaa asioitaan edellä tarkoitettuna määräaikana. Yhdistyksistä eroamisten jälkeisistä vastuista saattoivat kysymykseen tulla vain maksuvelvollisuudet, kuten jäsen- ja työttömyysturvamaksu. Oikeus edustamiseen päättyi kuitenkin välittömästi, kun sitä haluavan niin tahtoi.
Kuopion palomiesyhdistys KTV:n ja kaikkien muiden vastaajayhdistysten virkaehtosopimukseen sidottuisuuden osalta oli otettava huomioon myös se, että pääsopimuksen tai palvelussuhteen ehtoja koskevien erityisten virkaehtosopimusten voimassaolo ei estänyt painostamasta vastapuolta työtaistelutoimenpitein. Kanteessa mainittu teknisten sopimus oli kiistatta juuri tällainen erityinen virkaehtosopimus ja tällaisena sitä oli julkisuudessa esitelty. Tämä kävi ilmi myös sopimuksen 1 luvun 1 §:n sopimuksen luonnetta koskevasta kohdasta, jossa oli todettu, että sopimus oli kunnallinen teknistä henkilöstöä koskeva virka- ja työehtosopimus. Myös sopimuksen 3 §:ssä oli yksiselitteisesti korostettu erityisyyttä, kun määräyksessä oli todettu, että sopimusta sovellettiin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka tekivät teknisen alan sopimuksessa mainittuja erityisammattitöitä.
Edellä tarkoitettu teknisten sopimus oli solmittu 30.1.1995. Suomen Palomiesliitto SPAL oli jo 28.11.1994 ilmoittanut vaatimuksensa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle. Asiaa koskeva työnseisausilmoitus oli tehty 11.1.1995 ja tässä ilmoituksessa oli todettu, että työnseisaus mahdollisesti laajenee, kun sen alkuvaiheessa oli todettu koskevan Helsingin ja Vantaan pelastuslaitoksella ja Espoon palolaitoksella työskenteleviä liiton jäseniä. Kaikki lakon laajennukset olivat perustuneet tähän 11.1.1995 tehtyyn ilmoitukseen. Näin ollen oli täysin selvää, että työtaistelulla ei ollut pyritty vaikuttamaan edellä tarkoitetun teknisten sopimuksen eikä myöskään 30.1.1995 allekirjoitetun kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin, koska mainittuja sopimuksia ei ollut vielä edes tehty silloin kun työnseisausilmoitus oli annettu.
Nyt oli kysymys Suomen Palomiesliitto SPAL:n toimeenpanemasta lakosta eli sallitusta työtaistelutoimenpiteestä. Suomen Palomiesliitto SPAL:llä ei ollut voimassa olevaa työ- tai virkaehtosopimusta, joten liitto voi sopia kunnallisten viranhaltijain palvelussuhteen ehdoista. Suomen Palomiesliitto SPAL:n lakko ei mitenkään liittynyt Kuntaalan unionin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen solmimiin sopimuksiin tai kohdistunut näitä vastaan. Työtuomioistuin ei voinut tutkia Suomen Palomiesliitto SPAL:n lakon laillisuutta eikä mainittu liitto ollut asiassa vastaajana.
Jos kuitenkin katsottaisiin vastaajayhdistysten syyllistyneen työrauhavelvollisuuden tai valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin, tulisi yhdistykset jättää hyvityssakkoon tuomitsematta, koska kysymys ei ollut vastaajayhdistysten toimeenpanemasta lakosta eivätkä vastaajat olleet tietensä tai perustellusta syystä tienneet menetelleensä asiassa virheellisesti.
Jos vastaajayhdistykset kuitenkin tuomittaisiin hyvityssakkoihin, tulisi sakon määrää vähentävänä tekijänä ottaa huomioon vastaajayhdistysten pieni koko. Tampereen palomiehet KTV:n jäsenmäärä oli 183, Raahen palo- ja Pelastushenkilöstö KTV:n 16, Joensuun palomiesyhdistys KTV:n 52, Lahden palomiesten yhdistys KTV:n 76, Kuopion palomiesyhdistys KTV:n 69 ja Oulun palomiesyhdistys KTV:n runsaat 90. Alentavana tekijänä tuli lisäksi ottaa huomioon työnantajapuolen menettely muun muassa siinä, että työnantajapuoli oli kirjoittanut muistioita, joista palomiesten kannat oli jätetty pois tai kirjoitettu ne osin virheellisesti. Työnantaja oli myös vuosilomalain säännösten vastaisesti peruuttanut vuosilomia ja ilmoittanut ryhtyvänsä laillisen lakon vuoksi laittomiin irtisanomisiin ja esittänyt muita vastaavia uhkauksia. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli myös antanut lausuntoja, joissa palohenkilöstön työtä oli väheksytty.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Vastaajayhdistykset ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että kysymyksessä olevat yhdistykset eivät ole oikeita vastaajia asiassa, koska ne eivät olleet toimeenpanneet kanteessa tarkoitettua lakkoa eivätkä olleet olleet tekemisissä lakon laajentamisen kanssa.
Kun kanteessa on kysymys siitä, ovatko yhdistykset toimenpiteillään menetelleet niille kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvien velvollisuuksien vastaisesti ja tällaisen menettelyn mahdollisista seuraamuksista, vastaavat yhdistykset kanteeseen työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaisesti. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan tällä perusteella esitetyn väitteen.
Vastaajayhdistykset ovat edelleen katsoneet, että kanne tulisi jättää tutkimatta siltä osin kuin Tampereen palomiehet KTV:hen, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV:hen, Joensuun palomiesyhdistys KTV:hen, Lahden palomiesten yhdistys KTV:hen ja Kuopion palomiesyhdistys KTV:hen kohdistetun kanteen perusteita on valmistelun aikana muutettu.
Haastehakemuksessa on vaadittu mainittujen yhdistysten tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla työrauha- ja valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon sillä perusteella, että yhdistyksillä on teknisten sopimukseen sidottuina ollut velvollisuus välttää työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuivat tähän sopimukseen tai joihin on ryhdytty uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Se seikka, että haastehakemuksessa esitetyn hyvityssakkovaatimuksen perusteluksi on sittemmin ilmoitettu työtaistelun kohdistuminen edellä mainitun sopimuksen ja muun yhdistyksiä sitovan virkaehtosopimuksen määräyksiin, ei muuta haastehakemuksessa esitettyä kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien vastaiseen menettelyyn perustuvaa hyvityssakkovaatimusta siten, että kysymys olisi kielletystä kanteen laajentamisesta. Näin ollen työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan tällä perusteella esitetyn väitteen.
Vastaajayhdistykset ovat katsoneet kantajan edelleen kielletyllä tavalla muuttaneen kannetta, koska kantaja on valmistelussa esittänyt hyvityssakkoon tuomitsemisen perusteluiksi kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n 2 momentin, vaikka vaatimus haastehakemuksessa on perustettu saman lain 10 §:n 1 momenttiin. Haastehakemuksen perusteluista on kuitenkin käynyt ilmi, ja vastaajayhdistysten on täytynyt se myös havaita, että kantajan vaatimus on tarkoitettu perustaa lain 10 §:n 2 momenttiin. Korjatessaan käsittelyn aikana lainkohdan oikeaksi ei kantaja ole kielletyllä tavalla muuttanut kannetta. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää myös tämän kanteenmuutoskiellon rikkomista koskevan väitteen.
Pääasiaratkaisu
Perustelut
Tampereen palomiehet KTV:n, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV:n, Joensuun palomiesyhdistys KTV:n, Kuopion palomiesyhdistys KTV:n ja Oulun palomiesyhdistys KTV:n jäsenet ovat kanteessa kerrotuin tavoin 24.3.1995 kello 16 alkaen yhtyneet Suomen Palomiesliiton toimeenpanemaan lakkoon. Lahden palomiesten yhdistys KTV:n jäsenet ovat yhtyneet kanteessa kerrotuin tavoin lakkoon 28.3.1995. Eri paikkakunnilla lakkoon osallistuneista palo- ja pelastustoimen viranhaltijoista enemmistö on ollut mainittujen yhdistysten jäseniä. Lakko jatkuu vielä jutun pääkäsittelypäivänä.
Lakon tarkoituksena on tukea Suomen Palomiesliiton esittämiä liiton jäsenistön työ- ja palkkaehtoja koskevia vaatimuksia, joista ei liiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisissä neuvotteluissa ole päästy Suomen Palomiesliittoa tyydyttävään ratkaisuun.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunta-alan unionin välillä on 30.1.1995 allekirjoitettu teknisten sopimus 1995 - 1996, jonka muutokset on sovittu tulemaan voimaan 1.1.1995 alkaen ellei toisin ole määrätty. Samojen asianosaisten välillä on 30.1.1995 allekirjoitettu myös kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus. Tämän sopimuksen muuttuneiden määräysten on sovittu tulevan voimaan 1.2.1995, ellei erikseen muuta ole määrätty.
Tampereen palomiehet KTV, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV, Joensuun palomiesyhdistys KTV, Lahden palomiesten yhdistys KTV ja Oulun palomiesyhdistys KTV ovat kanteessa tarkemmin mainittuina päivinä 21.2.1995 ja 15.3.1995 välisenä aikana tehneet Kunta-alan ammattiliitto KTV:lle ilmoituksen, jolla ne ovat ilmoittaneet eroavansa järjestön jäsenyydestä. Kuopion palomiesyhdistys KTV on 16.1.1995 tehnyt Kunta-alan ammattiliitto KTV:lle vastaavan ilmoituksen.
Kun myös Kuopion palomiesyhdistys KTV on edellä todetun mukaisesti ollut jäsenyytensä perusteella sidottu kyseisiin virkaehtosopimuksiin, työtuomioistuimen ei ole tarpeen tämän asian yhteydessä ottaa kantaa siihen, voidaanko virkaehtosopimuksen voimaantulosta sopia takautuvasti niin, että myös työrauhavelvollisuus olisi sopimuksen voimaantuloajankohdasta lukien voimassa.
Kunta-alan unionin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä tehdyssä teknisten sopimuksessa 1995 - 1996, jonka määräyksiin Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut kanteessa tarkoitetun lakon kohdistuvan, on sovittu muun muassa kuntien palveluksessa olevien palo- ja pelastustoimen tehtävissä toimivien viranhaltijoiden palkkauksesta. Kun nyt kysymyksessä olevilla työtaistelutoimenpiteillä on pyritty vaikuttamaan muun muassa tässä sopimuksessa sovittuihin palkkausta koskeviin asioihin, ei kysymys ole kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n viimeisessä virkkeessä tarkoitetusta sallitusta, muita kysymyksiä koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi toimeenpannusta työtaistelusta.
Kanteessa tarkoitettujen lakkojen pääasiallisena tarkoituksena on ollut painostaa Kunnallista työmarkkinalaitosta sopimaan palo- ja pelastushenkilöstön palkkausehdoista toisin kuin mitä näistä on sovittu vastaajayhdistyksiä sitovissa teknisiä koskevissa sopimuksissa ja kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Lakot ovat siten kohdistuneet mainittujen sopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin.
Toimeenpantuihin lakkoihin eri paikkakunnilla ovat muiden viranhaltijoiden ohella osallistuneet kanteessa mainitut yhdistysten puheenjohtajat ja luottamusmiehet. Jo ennen lakon alkamista on ainakin Tampereella ja Joensuussa työnantajan taholta muistutettu lakkoon aikovia viranhaltijoita lakon laittomuudesta ja työrauhavelvoitteesta. Lakon alkamisen jälkeen on kunkin yhdistyksen puheenjohtajalle annettu tiedoksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirje, jossa on todettu lakon olevan lain ja sopimuksen mukaisen työrauhavelvoitteen vastainen ja kehotettu yhdistyksiä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin ei yhdistysten ole edes väitetty ryhtyneen. Edellä selostetulla menettelyllään ovat yhdistykset syyllistyneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 ja 10 §:n 2 momentissa säädettyjen velvollisuuksien laiminlyöntiin.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 10 ja 20 §:n nojalla Tampereen palomiehet KTV:n, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV:n, Joensuun palomiesyhdistys KTV:n, Lahden palomiesten yhdistys KTV:n, Kuopion palomiesyhdistys KTV:n ja Oulun palomiesyhdistys KTV:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, Tampereen palomiehet KTV:n 10.000 markkaa, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV:n 2.000 markkaa, Joensuun palomiesyhdistys KTV:n 6.000 markkaa, Lahden palomiesten yhdistys KTV:n 6.000 markkaa, Kuopion palomiesyhdistys KTV:n 6.000 markkaa ja Oulun palomiesyhdistys KTV:n 6.000 markkaa.
Tampereen palomiehet KTV, Raahen palo- ja Pelastushenkilöt KTV, Joensuun palomiesyhdistys KTV, Lahden palomiesten yhdistys KTV, Kuopion palomiesyhdistys KTV ja Oulun palomiesyhdistys KTV velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 5.000 markalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Niskanen, Voipio, Sulkunen ja Ahonen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.