Labor court dismissed union strike threats and ordered damages for violating work peace obligations under Finnish labor law.

Työntekijäliitto oli työnantajaliiton hallituksen puheenjohtajalle toimittamassaan kirjeessä ilmoittanut, ettei se voinut hyväksyä työnantajan omaksumaa työntekijäliiton jäsenistöä syrjivää linjaa, jonka mukaan liiton jäsenet aiottiin jättää henkilöstölle maksettavan voittopalkkion ulkopuolelle. Kirjeessä oli ilmoitettu, että mikäli henkilöstön tasapuolista kohtelua ei taata, poistuvat työntekijäliiton jäsenet työpaikalta vuorokauden ajaksi ja mielenilmaisut jatkuvat tämänkin jälkeen.

Esitetyn uhkauksen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa maksamaan kysymyksessä olevan työntekijäliiton jäsenille ylimääräinen, lisäpalkkioon rinnastettava voittopalkkio. Tämän palkkion työnantaja oli sopinut maksavansa niille työntekijöille, joita edustavat liitot olivat hyväksyneet työnantajan esityksen vuosilomien lyhentämisestä. Uhkaukset työtaistelujen toimeenpanemisesta olivat kohdistuneet kysymyksessä olevan työntekijäliiton solmimien työehtosopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin. (Ään.)

Kanteen kiellettyä laajentamista koskeva väite hylätty.

Kantaja PT:n Työnantajaliitto ry Vastaaja Postiliitto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

PT:n Työnantajayhdistys ry:n, nykyisen PT:n Työnantajaliiton, ja Postiliiton välillä 25.3.1994 solmitussa kuljetus, käsittely ja jakelutehtäviä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työnjohto sekä työsuhteen alkaminen ja päättyminen

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Palkat ja palkkaperusteet

Palkat ja palkkaperusteet määräytyvät tämän sopimuksen palkkaliitteen perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Vuosiloma

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä pykälässä sovitun mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Posti- ja telelaitoksesta osakeyhtiön palvelukseen 1.1.1994 lukien siirtyneen työntekijän vuosiloma ja lomaraha

10. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomarahaan noudatetaan lisäksi seuraavaa:

Vuosiloman pituus Työntekijä saa vuosilomaa:

1. kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja

2. kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden ja

3. kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä on ennen loman alkamista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 § Työrauha

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten välillä 21.4.1994 tehdyssä suunnittelijoita ja tutkijoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Toimihenkilön yleiset velvollisuudet

1. Toimihenkilön tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

25 § Palkkaperusteet

1. Toimihenkilöiden palkat määräytyvät tähän työehtosopimukseen liittyvän palkkaliitteen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten välillä 21.4.1994 tehdyssä korjaamoiden ja kiinteistöhuoltoalan tehtäviä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Käyttäytyminen työssä

1. Työntekijän tulee noudattaa tarkoin työaikaa sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26 § Palkkaperusteet

1. Työpalkka määrätään joko ajan perusteella laskettavana aikapalkkana tahi kokonaan tai osaksi työsuorituksen perusteella laskettavana suorituspalkkana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten välillä ajaksi 1.1.1994-31.10.1995 tehdyssä sanomalehdenjakajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työssä käyttäytyminen

1. Työntekijän on vältettävä työssä kaikkea, mikä voi vaarantaa työpaikan turvallisuutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Palkka ja palkanmaksu

1. Palkka, joka on kuukausipalkka, määräytyy jakelureittien työaikojen ja jakelupäivien lukumäärän mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten välillä 27.5.1994 tehdyssä postilinjojen autohenkilöstöä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Käyttäytyminen työssä

1. Työntekijän tulee noudattaa tarkoin työaikaa sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖPALKAT

14 § Palkkaperusteet

1. Kokopäivätyötä tekevien autonkuljettajien palkat määräytyvät takuupalkkana maksettavan kuukausipalkan, joka vastaa kaksiviikkoisjaksossa 73 tuntia, sekä kuukausipalkan lisäksi kaksiviikkoisjaksossa 73 työtuntia ylittäviltä tehdyiltä työtunneilta maksettavan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suunnittelijoita ja tutkijoita koskevan työehtosopimuksen 43 §, korjaamoiden ja kiinteistöhuoltoalan tehtäviä koskevan työehtosopimuksen 49 §, sanomalehdenjakajia koskevan työehtosopimuksen 27 § ja postilinjojen autohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen 29 § sisältävät samansisältöiset määräykset kuin edelle jäljennetty kuljetus-, käsittely- ja jakelutehtäviä koskevan työehtosopimuksen 19 §.

Samojen asianosaisten välillä 21.12.1994 laaditussa työehtosopimusneuvottelupöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § (vuosiloman pituus)

Sovittiin, että sopijaosapuolten välisten työehtosopimusten vuosiloman pituutta koskevista sopimusmääräyksistä poiketen työntekijä, joka on siirtynyt yhtiön palvelukseen 1.1.1994 ja jolla on ennen vuosiloman alkamista 15 vuotta vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa, saa täydeltä lomanmääräytymisvuodelta (1.4.1994 - 31.3.1995) vuosilomaa 36 + 9 arkipäivää. Lomakautena pidettyjen vuosilomapäivien määrä ei vaikuta täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaittavan vuosiloman pituuteen. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

PT:n Työnantajaliitto on vaatinut Postiliiton tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan PT:n Työnantajaliitolle korkeimman mahdollisen hyvityssakon.

PT:n Työnantajaliitto on vaatinut lisäksi Postiliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen.

Perustelut

Postiliitto oli lähettänyt PT:n Työnantajaliiton hallituksen puheenjohtajalle 10.3.1995 päivätyn kirjeen, jonka mukaan Postiliitto ei hyväksynyt Suomen PT-konsernin omaksumaa Postiliiton jäsenistöä syrjivää linjaa. Kirjeessä oli katsottu työnantajan syyllistyvän Postiliiton jäsenten syrjintään, koska heille ei aiottu maksaa muille työntekijöille maksettavaa voittopalkkiota. Kirjeessä oli todettu, että mikäli henkilöstön tasapuolista kohtelua ei taata, Postiliiton jäsenet poistuvat vastalauseeksi työpaikoiltaan 28.3.1995 kello 00 vuorokauden ajaksi. Kirjeen mukaan mielenilmaisut tulevat jatkumaan myös sen jälkeen.

Työehtosopimukseen osallisten välillä oli 21.12.1994 neuvoteltu työehtosopimusneuvottelupöytäkirjan 3 §:ssä sovituin tavoin vuosilomajärjestelyistä. Näissä neuvotteluissa Postiliitolle oli tarjottu mahdollisuutta sopia vuosilomapäivien määrän vähentämisestä. Hyvityksenä tästä työnantaja olisi maksanut jokaiselle Postiliiton jäsenelle 2 000 markan rahapalkkion keväällä 1995. Muut PT:n Työnantajaliiton kanssa samasta asiasta neuvotelleet järjestöt olivat sopineet valtion liikelaitosajalta periytyvien vuosilomapäivien vähentämisestä. Heille oli luvattu samassa yhteydessä maksaa 2 000 markan suuruinen rahapalkkio.

Postiliitto ei ollut käydyissä neuvotteluissa suostunut lomapäivien vähentämiseen ja se oli torjunut työnantajan puolelta tarjotun 2 000 markan rahapalkkion maksamisen. Postiliiton kanssa oli 21.12.1994 työehtosopimusneuvottelupöytäkirjalla sovittu siitä, että sopijaosapuolten välisten työehtosopimusten vuosiloman pituutta koskevista sopimusmääräyksistä poiketen työntekijä, joka oli siirtynyt yhtiön palvelukseen 1.1.1994 ja jolla oli ennen vuosiloman alkamista 15 vuotta vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa, sai täydeltä lomanmääräytymisvuodelta (1.4.1994 - 31.3.1995) vuosilomaa 36 + 9 arkipäivää.

Työnantajaliitto oli Postiliiton työehtosopimuksen irtisanomisuhkausten jälkeen tarjoutunut sopimaan 21.12.1994 vuosilomista työehtosopimuksen 8 §:stä poiketen. Postiliitto oli hylännyt 21.12.1994 työnantajan tarjouksen 2 000 markan rahapalkkiosta ja lyhyemmistä vuosilomista ja sopinut tämän tarjouksen sijasta pidemmistä vuosilomista. Tehty vuosilomasopimus koski kaikkia Postiliiton jäseniä ja jäljempänä mainittavia Postiliiton solmimia työehtosopimuksia.

Vastoin Postiliiton 10.3.1995 päivätyssä kirjeessä esitettyä työnantajan menettely ei ollut syrjivää eikä epätasapuolista. Postiliitolle oli tehty samanlainen rahapalkkiotarjous vuosilomien lyhentämisen vaihtoehtona kuin muillekin järjestöille. Postiliitto oli kuitenkin torjunut tämän työnantajan tarjouksen. Näin ollen epätasapuolista olisi ollut antaa 2 000 markan rahapalkkio myös sellaiselle järjestölle, joka ei ollut suostunut lomapäivien vähentämiseen kuten ne henkilöstöryhmät, joille palkkio maksettiin. Postiliitto yritti saada itselleen työtaistelutoimenpiteellä perusteettomasti rahallista etua jo sovittujen palkankorotusten lisäksi ja ilman muiden henkilöstöryhmien työehtosopimuksin sopimaa lomapäivien vähentämistä. Työehtosopimusten vastaisuutta ei poistanut se, että työntekijäliitto väitti rahavaatimuksensa olevan jotakin muuta kuin palkkaa, esimerkiksi voittopalkkiota.

Käydyissä neuvotteluissa esillä ollut rahapalkkio ei ollut sellainen voittopalkkio, jota voittopalkkiolla yleisessä kielenkäytössä tarkoitettiin. Nyt esillä oleva rahapalkkio rinnastettiin palkkaan muun muassa siinä, että siitä maksettiin eläkemaksut. Sen suuruus ei myöskään määräytynyt yhtiön tuloksen perusteella, vaan perusteena sille oli vuosilomapäivien vaihtaminen rahapalkkioksi.

Postiliiton työtaistelu-uhkaus oli työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastainen. Uhkaus kohdistui työtaistelutoimenpiteenä kuljetus-, käsittely- ja jakelutehtäviä koskevan työehtosopimuksen 4 §:n palkkamääräyksiin. Lisäksi se kohdistui mainitun työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin työn-antajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen ja 8 §:n vuosilomamääräyksiin sekä 21.12.1994 tehdyn vuosilomia koskevan työehtosopimusneuvottelupöytäkirjan määräyksiin.

Postiliiton työtaistelu-uhkaus kohdistui työtaistelutoimenpiteenä myös suunnittelijoita ja tutkijoita koskevan työehtosopimuksen, korjaamoiden ja kiinteistöhuoltoalan tehtäviä koskevan työehtosopimuksen, sanomalehdenjakajia koskevan työehtosopimuksen ja postilinjojen autohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin ja sen lisäksi myös näiden työehtosopimusten työnantajan työnjohto-oikeutta ja vuosilomaa koskeviin määräyksiin.

Mahdollisesta työtaistelusta koituisi työnantajalle useiden miljoonien markkojen vahingot. Työtaistelu koski yhteensä lähes 16 000:ta työntekijää ja se tulisi pysäyttämään koko maan postinkulun. Työtaisteluilmoitus aiheutti jo ilmoitusvaiheessa huomattavaa vahinkoa siihen varautumisen vuoksi. Sopimusrikkomus oli lisäksi tahallinen ja osoitti välinpitämättömyyttä työrauhavelvoitteen noudattamisesta sekä sopimuksen pitämisestä. Edellä mainitut seikat tulisi ottaa huomioon hyvityssakon määrää harkittaessa.

VASTAUS

Vaatimukset

Postiliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin kannetta oli valmistelun aikana laajennettu koskemaan muuta kuin mitä haastehakemuksessa on esitetty. Postiliitto on muilta osin vaatinut kanteen hylkäämistä.

Postiliitto on vaatinut PT:n Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Postiliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päätöksen antamisesta.

Perustelut

PT:n Työnantajaliitto oli laajentanut kannetta kielletyllä tavalla, koska haastehakemuksessa työtaistelu-uhkauksen oli väitetty kohdistuneen vain kuljetus-, käsittely- ja jakelutehtäviä koskevan työehtosopimuksen määräyksiin. Myöhemmässä kirjelmässään PT:n Työnantajaliitto oli katsonut työtaistelu-uhkauksen kohdistuneen myös neljän muun työehtosopimuksen määräyksiin. Haastehakemuksessa hyvityssakkovaatimusta ei myöskään ollut perustettu työehtosopimuslain 8 §:ään vaan ainoastaan työehtosopimuksen työrauhavelvollisuutta koskevaan määräykseen, joka ei oikeuttanut hyvityssakkoseuraamukseen tuomitsemista.

PT:n Työnantajaliiton ja Postiliiton välisen kuljetus-, käsittely- ja jakelutehtäviä koskevan työehtosopimuksen 8 §:ssä oli sovittu muun muassa vuosilomien pituudesta. Työehtosopimukseen osallisten välillä 14.3.1994 tehdyn työehtosopimusneuvottelupöytäkirjan 3 § sisälsi määräykset niin sanotusta talviloman pidennyksestä, jonka muuttamista PT:n Työnantajaliitto oli vaatinut.

Suomen Posti Oy:n voittotulos oli keskeisesti perustunut nimenomaan Postiliiton jäsenten suorittamaan työhön. Työnantajan menettely oli siten outoa, koska voitonjakoon eivät päässeet osallisiksi ne työntekijät, jotka voiton olivat saaneet aikaan.

Työnantajapuoli oli itse syyllistynyt työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen pyrkiessään muuttamaan työehtosopimusneuvottelupöytäkirjan 3 §:n vuosilomamääräystä.

Haastehakemuksessa mainittuun kuljetus-, käsittely- ja jakelutehtäviä koskevaan työehtosopimukseen ei sisältynyt määräyksiä voitonjaosta, joten kanteessa väitetty työtaistelutoimenpide ei kohdistunut mihinkään työehtosopimuksen määräykseen enempää kuin työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Kun vuosilomakysymyksestä oli neuvoteltu osapuolten välillä, oli Postiliiton taholta tiedusteltu, pitikö työnantajapuoli voitonjakokysymystä työehtosopimusasiana ja voitiinko siitä tehdä työehtosopimuksena sitova sopimus siten, että voitonjako toteutetaan. Työnantajapuoli oli ollut sitä mieltä, että voitonjakokysymys ei ollut työehtosopimusasia, vaan se kuului työnantajan yksin päätettäviin asioihin, joten siitä ei voitu tehdä työehtosopimusta eikä muutakaan sopimusta.

Kanteessa tarkoitettu Suomen PT Oy:n toimitusjohtajalle osoitettu kirje ei ollut työehtosopimuslain tai työehtosopimuksen vastainen työtaistelutoimenpide. Se oli lähetetty nimenomaan kyseisen yhtiön johtajalle siitä syystä, että työnantajapuoli ei ollut pitänyt voitonjakokysymystä työehtosopimusasiana, joten asiasta ei ollut voitu neuvotella työnantajajärjestön kanssa.

Kanteessa väitetty työtaistelutoimenpide ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työn johtamisella ja jakamisella ei tarkoitettu voitto-osuuden jakamista työntekijöille joko lahjoituksena tai sopimukseen perustuvana velvoitteena vaan työmääräyksien antamista työntekijöille. Mikäli työnjohto-oikeus hyväksyttäisiin kohdistumisobjektiksi, merkitsisi se sitä, että kaikkien työntaistelutoimenpiteiden voitaisiin aina katsoa kohdistuvan tähän määräykseen.

Väitetty uhkaus ei ollut kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä myöskään työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Voitonjaossa ei ollut kysymys palkkauksesta eikä palkanmaksusta eikä muustakaan palkanmääräytymiseen liittyvästä kysymyksestä. Postiliiton taholta oli ilmoitettu jo ennen loppuvuonna 1994 käytyjä palkankorotusneuvotteluja, että se tulisi jollakin tavalla reagoimaan työnantajapuolen menettelyyn voitonjakokysymyksessä. Tämä osoitti, että kysymys ei ollut missään vaiheessa ollut palkankorotuksen vaatimisesta voitonjaon nimikkeellä.

Väitetty työtaistelu-uhkaus ei myöskään ollut millään tavoin kohdistunut työehtosopimuksen 8 §:n vuosilomamääräyksiin tai joulukuussa 1994 tehdyn vuosilomia koskevan työehtosopimusneuvottelupöytäkirjan määräyksiin. Kanteessa työtaistelutoimenpiteeksi katsotussa kirjeessä tai ylipäätään voitonjakoon liittyvässä asiassa Postiliitto ei ollut esittänyt mitään vaatimuksia, jotka olisivat koskeneet vuosilomamääräysten soveltamista.

Mielenosoitukseen varautuminen ei voinut aiheuttaa työnantajalle erityisiä kustannuksia. Myöskään kanteessa ilmoitettu tieto useiden miljoonien markkojen vahinkojen aiheutumisesta yhden päivän mielenosoituksesta ei voinut pitää paikkaansa. Kuljetus-, käsittely- ja jakelutehtäviä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuului noin 13 500 työntekijää.

Ainakin yksi niistä järjestöistä, joka oli työnantajapuolen kanssa suostunut sopimaan vuosilomaetuuksien huonontamisesta, oli tuonut julki kantansa siitä, että mikäli Postiliiton jäsenille annettiin voittopalkkio-osuus ilman, että samalla huononnettaisiin vuosilomaetuuksia, tulisi myös tämä järjestö purkamaan aiesopimuksen, jolla se oli sitoutunut vuosiloman pituuden huonontamiseen. Tämä järjestöpoliittinen piirre oli indisio siitä, että kysymyksessä ei ollut kohdistumisobjektin kannalta työehtosopimusasia lainkaan eikä Postiliiton taholta palkankorotuspyrkimys. Asiassa esiin tulleet seikat osoittivat, että työnantaja aikoi jatkossakin käyttää voittopalkkiojärjestelmää vain niiden järjestöjen jäseniin, joiden järjestöt olivat hyväksyneet työnantajan työnehtosopimuksen huononnusesitykset. Menettelyssä ei ollut miltään osin kysymys palkankorotuksista.

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen myös työnantajaliiton mainitsemien neljän muun työehtosopimuksen määräyksiin kiistettiin edellä esitetyillä perusteilla.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Perustelut

Postiliitto on vuosilomia koskevan työehtosopimusneuvottelupöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen esittänyt tyytymättömyytensä siihen, että Postiliiton jäsenille ei makseta neuvotteluissa esillä ollutta ja muiden vuosilomista työnantajapuolen ehdottamin tavoin sopineiden liittojen jäsenille maksettavaa rahapalkkiota. Postiliitto on katsonut työntekijöiden tasapuolisen kohtelun edellyttävän tämän voittopalkkioksi kutsutun rahamäärän maksamista myös Postiliiton jäsenille. Tätä vaatimusta Postiliitto on perustellut sillä, että Suomen PT-konsernin voitollisen tuloksen syntyminen on ollut pääasiassa Postiliiton jäsenten ansiota.

Postiliitto on 10.3.1995 päivätyllä Suomen Posti Oy:n hallituksen puheenjohtajalle, joka myös on PT:n Työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja, toimittamallaan kirjeellä ilmoittanut, ettei Postiliitto voi hyväksyä Suomen PT-konsernin omaksumaa Postiliiton jäsenistöä syrjivää linjaa, jonka mukaan Postiliiton jäsenet aiotaan jättää henkilöstölle jaettavan voittopalkkion ulkopuolelle. Kirjeessä on todettu, että mikäli henkilöstön tasapuolista kohtelua ei taata, Postiliiton jäsenet poistuvat vastalauseeksi työpaikoiltaan 28.3.1995 kello 00.00 alkaen vuorokauden ajaksi ja mielenilmaisut tulevat jatkumaan myös sen jälkeen.

Kirjeessä esitetyillä uhkauksilla työstä poistumisilla ja muilla mielenilmaisuilla on ollut tarkoitus painostaa työnantajaa suostumaan vaatimukseen edellä mainitun 2 000 markan suuruisen ylimääräisen, lisäpalkkioon rinnastettavan voittopalkkion maksamisesta Postiliiton jäsenille. Kirjeessä esitetyt uhkaukset, jotka ovat perustuneet Postiliiton hallituksen päätökseen, ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä kanteessa mainittujen työehtosopimusten palkkausta koskeviin määräyksiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Postiliiton maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta PT:n Työnantajaliitolle 38 000 markkaa.

Postiliitto velvoitetaan korvaamaan PT:n Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 9 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tästä päivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Mäkilä, Lähteenmäki ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Lähteenmäen lausunto:

Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta tuomitsen Postiliiton maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta PT:n Työnantajaliitolle 25 000 markkaa.