Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by dismissing reception inspector before technical buyer.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that the employer violated a collective agreement's job reduction rules by dismissing a reception inspector before a technical buyer. The court found the inspector lacked the necessary language skills and technical training to perform the buyer's duties, making the dismissal order justified. Consequently, the union's request for damages and the employer's failure to supervise were rejected.
Legislator headnote
AI generatedSection 17 of the collective agreement regarding job reduction rules; The employer is not in breach of a collective agreement's job reduction rules if the dismissed employee lacks the specific skills required for the remaining positions.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiö ei ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti irtisanoessaan vastaanottotarkastajan, eikä myöskään työnantajaliitto ollut asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Kanne hylätty.
TUOMIO
Kantaja, Teknisten Liitto TL ry
Vastaajat, Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Bombardier-Nordtrac Oy
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto ry:n, sittemmin Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja toiselta puolen muun muassa Teknisten Liitto TL:n välillä 1.3.1992 - 31.10.1993 voimassa olleen metallin palkkasopimuksen 1 §:ssä on seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK ry:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisuuden Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T ry:n välillä joulukuun 5. päivänä 1991 allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Mainitussa runkosopimuksessa on sen irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 14.6.1991 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa on muutoin sovittu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edellä mainitussa irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 §
Työvoiman vähentämisjärjestys
Irtisanomisen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Teknisten Liitto TL on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Bombardier-Nordtrac Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta sekä Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n työehtosopimuslain 9 §:n tarkoittamaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Lisäksi Teknisten Liitto TL on vaatinut vastaajien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan oikeudenkäyntikulut 15 838 markalla 16 prosentin korkoineen.
Perustelut
Teknisten Liitto TL on Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:iä ja Bombardier-Nordtrac Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että vastaanottotarkastaja Esko Tasala oli työskennellyt työsopimuslain 1 §:n tarkoittamassa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa moottorikelkkoja valmistavan Bombardier-Nordtrac Oy:n palveluksessa yhtiön toiminnan käynnistämisestä 7.12.1978 alkaen. Tasala oli työskennellyt ensin varastonhoitajana ja varaston esimiehenä vastaten kuljetuksista ja kuljetuskaluston kunnosta, materiaalin vastaanotosta ja tarkastuksesta sekä varastoinnista ja valmiiden tuotteiden lähetyksestä. Tasala oli siirtynyt vastaanottotarkastajaksi 15.11.1988. Vastaanottotarkastajana Tasalan tehtäviin oli kuulunut toimitusvalvonta, vastaanottotarkastus, reklamaatio, varastointikirjanpito tietokoneelle sekä ostoja tuotantoon ja kuljetuskalustoon.
Työnantaja oli irtisanonut Tasalan työsuhteen 9.3.1993 päättymään 15.8.1993. Irtisanomisen perusteeksi oli ilmoitettu tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Tasalan työsuhteen päättyessä vastaajayhtiön palvelukseen oli jäänyt toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 11 teknistä toimihenkilöä, joista vain kolmella oli ollut yhtä pitkä työsuhde kuin Tasalalla. Tasalan työsuhdetta lyhyemmän työsuhteen omaavia teknisiä toimihenkilöitä oli jäänyt myös tehtäviin, joita Tasala olisi kyennyt tekemään.
Tasalan työsuhdetta huomattavasti lyhyempi työsuhde oli muun muassa teknisenä ostajana toimivalla Rauno Salmelalla. Salmelan työsuhde oli alkanut 8.5.1989. Tasala olisi kyennyt Salmelan työtehtäviin. Tasala oli saanut jo varaston esimiestehtävissä kokemusta ostotoiminnasta ja yhteistyöstä ostopäällikön kanssa. Vastaanottotarkastajana Tasalan tehtäviin oli kuulunut myös ostoja. Tasala tunsi sekä työssä tarvittavat tietokonejärjestelmät että ostettavat tuotteet. Vastaanottotarkastajana Tasala oli käyttänyt samoja tietokoneohjelmia kuin tekninen ostaja ja hänellä oli ollut erittäin hyvä osien tuntemus.
Tasala oli tehnyt niin sanottuja pikaostoja eli ostanut tarvittaessa kaikkia komponentteja erikoiskemikaaleista ja maaleista lasikuitumattoihin ja teräsjousiin. Pääasiassa Tasala oli kuitenkin huolehtinut ostetun tavaran tarkastamisesta ja laatureklamaatioista.
Tasala oli työskennellyt myös ulkomailta tulevan tavaran vastaanottotarkastuksessa. Tasala ei ollut opiskellut englantia, mutta hän oli tottunut käsittelemään englanninkielisiä tuotelistoja työssään jo aikaisemmin ja hän tunsi tuotteet, jotka pääasiassa yksilöitiin numerosarjoin.
Salmelakaan ei ollut ostajana joutunut käyttämään englantia kuin osassa työtehtävistään. Tavarantoimittajat olivat 80 prosenttisesti kotimaisia. Osto-organisaatiota oli lisäksi vahvistettu ostotehtävissä työskentelevällä henkilöllä, ostopäälliköllä sekä sihteerillä. Nämä olivat englanninkielen taitoisia henkilöitä ja tekivät enemmän ostoja ulkomaisilta toimittajilta kuin Salmela.
Työnantaja ei ollut kiinnittänyt mitään huomiota Tasalan Salmelan työsuhdetta huomattavasti pitempään työsuhteeseen. Kun Tasalan ja Salmelan huoltovelvollisuuden määrässä ei ole ollut eroa, Bombardier-Nordtrac Oy oli irtisanoessaan Tasalan tietensä rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ää.
Liittotason neuvotteluissa työnantajaliitto ei ollut kiinnittänyt mitään huomiota siihen, että Tasalan työsuhde oli huomattavasti pitempi kuin Salmelan työsuhde. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n olisi pitänyt tarkemmin selvittää jäsenyrityksensä toimia ja puuttua sen menettelyyn. Työnantajaliitto oli hyväksyessään jäsenyrityksensä menettelyn ja kieltäytyessään ryhtymästä työehtosopimuksen vastaisen asiantilan poistamiseen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Teknisten Liitto TL on paljoksunut vastaajien esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta.
VASTAUS
Vaatimukset
Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Bombardier-Nordtrac Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Vastaajat ovat lisäksi vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 15 000 markalla 16 prosentin korkoineen. Samalla vastaajat ovat paljoksuneet kantajaliiton oikeudenkäyntikuluvaatimusta.
Perustelut
Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Bombardier- Nordtrac Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Bombardier-Nordtrac Oy oli kanadalaisen Bombardier Oy:n omistama yhtiö, jonka kotipaikka oli Rovaniemi ja päätuotteita olivat moottorikelkat. Yhtiön palveluksessa oli henkilöstöä noin 140. Yhtiö koostui kolmesta osastosta eli lasikuitu-, kokoonpano- ja osavalmistusosastosta. Tasala oli työskennellyt yhtiön varastossa.
Suurimman osan työsuhteessaoloajastaan Tasala oli toiminut lähinnä työntekijätehtävissä. Ollessaan varastonhoitajana 7.12.1978 - 30.6.1985 hän ei ollut kuulunut teknisiin toimihenkilöihin. Vastaanottotarkastajan työ, jota hän oli tehnyt 15.11.1988 alkaen oli ollut lähinnä työntekijätehtävä.
Tasalan siirryttyä vastaanottotarkastajaksi varaston esimieheksi oli tullut henkilö, joka oli sittemmin siirtynyt toisen yhtiön palvelukseen, jolloin varaston esimiehen toimi oli myös lopetettu.
Vastaanottotarkastajan työnä oli ollut lähinnä ostotyön avustaminen ja sen tarkastaminen, vastasiko toimitettu tavaramäärä tilausta. Tasala oli tarkastanut tuotteen määrän ja laadun. Mikäli Tasala oli havainnut puutteita toimituksessa, oli hän raportoinut siitä ostoesimiehelleen. Tasala ei ollut toiminut ostajana eikä pitänyt yhteyttä tavarantoimittajiin. Tasalalla oli ollut oikeus ostaa tuotannon ylläpitämiseksi tarvikkeita lähikaupasta eli lähinnä muttereita ja rautalankaa. Tuotannon muita ostoja Tasala ei ollut tehnyt.
Bombardier-Nordtrac Oy oli irtisanonut vuonna 1993 muun henkilöstön mukana neljä teknistä toimihenkilöä, mukaan lukien Tasalan. Tasala oli jouduttu irtisanomaan, sillä hänen työtehtävänsä olivat loppuneet kokonaan, koska vastaanottotarkastusta ei enää ollut tehty eikä varastossa ollut ollut enää työnjohtoa.
Tasala oli kuulunut yhtiön osto-organisaatioon, jossa oli toiminut kolme henkilöä: Tasalan lisäksi tekninen ostaja Rauno Salmela sekä osastosihteeri. Teknisiä toimihenkilöitä oli Tasalan lisäksi ollut ainoastaan Salmela. Tasala ei olisi kyennyt Salmelan tehtäviin, eikä häntä olisi voitu niihin edes kouluttaa.
Salmela oli ollut vastaajayhtiön palveluksessa vuosina 1984 ja 1985, kesät vuosina 1986, 1987 ja 1988 sekä tois taiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 8.5.1989 alkaen. Salmela oli toiminut yhtiön kokoonpanossa ja hän tunsi erittäin perusteellisesti kaikki yhtiön tuotannossa tarvittavat osat.
Salmela oli käynyt peruskoulun ja ammattikoulun sekä suorittanut teknikon tutkinnon teknillisessä oppilaitoksessa vuonna 1989. Lisäksi hän oli käynyt englanninkielen kursseja, joten hänellä oli vaadittava englannin kielen taito, mitä Tasalalla ei ollut lainkaan. Tasala oli käynyt kansakoulun.
Tekniselle ostajalle englannin kielen taito oli erittäin tärkeä, koska useat tavarantoimittajat olivat ulkomaisia ja monet varaosanimikkeet englanninkielisiä. Kielitaidon vaatimus oli korostunut vastaajayhtiössä kaiken kaikkiaan sen jälkeen kun kanadalainen Bombardier Oy oli tullut yhtiön omistajaksi ja englanti yhtiön viralliseksi kieleksi.
Ostotoiminnan arvo oli noin sata miljoonaa markkaa, josta noin viidenkymmenen miljoonan markan arvosta tavaraa tuli ulkomailta. Edes näitä tavaranimikkeitä Tasala ei ollut hallinnut. Salmela neuvotteli jatkuvasti ja päivittäin englannin kielellä tavarantoimittajien kanssa ja lähetti tarjouspyyntöjä ynnä muita. Tavarantoimittajia oli myös jatkuvasti yhtiön tiloissa neuvottelemassa, koska ostotoiminta oli myös tuotekehitystoimintaa tavarantoimittajien kanssa. Salmela oli ostopäällikön varamies ja saattoi toimessaan myös käydä ulkomailla ostamassa tarvikkeita, neuvottelemassa ja tekemässä sopimuksia. Ostajan perusvaatimus oli se, että hän pystyi kommunikoimaan ja kirjoittamaan englannin kielellä ja vaatimus korostui, koska ostopäälliköllä oli oltava varamies. Tähän Tasala ei kyennyt.
Irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestysmääräyksen mukaan työsuhteen kestoaika ja toimihenkilön huoltovelvollisuus olivat toissijaisia kriteerejä siinä tapauksessa, mikäli henkilöt ammattitaitotyöntekijä -arvioinnin perusteella olivat samassa asemassa. Teknikon koulutuksen omaava ja englannin kieltä hallitseva Salmela oli yrityksen toiminnalle tärkeämpi ammattityöntekijä kuin kansakoulun käynyt Tasala, joka oli toiminut lähinnä työntekijätehtävissä. Tasalan kouluttaminen Salmelan tehtäviin olisi kestänyt usean vuoden, eikä se olisi ollut edes mahdollista.
Yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimusta eikä Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Vastaanottotarkastaja Esko Tasala on ollut Bombardier-Nordtrac Oy:n palveluksessa yhtiön toiminnan käynnistämisestä 7.12.1978 alkaen. Tasala on työskennellyt ensin varastonhoitajana ja varaston esimiehenä sekä 15.11.1988 alkaen vastaanottotarkastajana. Työnantaja on lomauttanut Tasalan 15.1.1992 alkaen ja irtisanonut hänen työsopimuksensa 9.3.1993 tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä päättymään 15.8.1993.
Teknisten Liitto TL on kanteessaan katsonut, että Bombardier-Nordtrac Oy oli Esko Tasalan irtisanoessaan rikkonut irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä. Tasalan työsuhteen päättyessä yhtiön palvelukseen oli jäänyt tekniseksi ostajaksi Rauno Salmela, jonka tehtäviä Tasala olisi kyennyt tekemään ja jolla oli Tasalan työsuhdetta lyhyempi työsuhde.
Työtuomioistuimessa on todistajana kuultu yhtiön ostopäällikköä, joka on kertonut Tasalan toimenkuvaan kuuluneen vastaanottoon tulevan materiaalin tarkastamisen, siihen liittyvän reklamoinnin, kotimaisten toimitusten valvonnan ja tietokoneella tapahtuvan tilauskannan seuraamisen. Lisäksi Tasalan tehtäviin kuului tuotannon ylläpitoon kuuluvien tarvikkeiden hankintaa. Tekninen ostaja puolestaan neuvotteli, teki tarjouspyyntöjä ja sopimuksia. Hän suoritti tarvelaskentaa ja oli mukana myös tuotekehittelyssä hakien tarvittavia uusia tuotteita alihankkijoilta testattavaksi tuotantoa varten. Todistajan kertoman mukaan kaikista ostoista noin puolet tapahtui ulkomaan valuutalla. Salmelalla oli tehtävässään sopimuksentekovastuu, kun taas Tasala oli työssään noudattanut jo tehtyjä ostosopimuksia ja niin sanottuna kotiinkutsujana tilannut tavaraa yhtiön tarpeisiin sen mukaan, mitä tuotannossa oli määritelty. Teknisen ostajan yhteydenpito ulkomaalaisiin toimittajiin oli todistajan arvion mukaan nykyisin päivittäistä.
Ostopäällikön mukaan Tasalaa ei olisi voitu sijoittaa teknisen ostajan tehtäviin hänen puutteellisen kielitaitonsa vuoksi. Myöskään Tasalan tekniset tiedot eivät olleet riittävät Salmelan tehtävään. Todistajan arvion mukaan Tasalan siirtäminen Salmelan tehtäviin olisi edellyttänyt ainakin kahden vuoden lisäkoulutusta.
Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Salmela on kertonut Tasalan suorittaneen kotimaisten toimitusten valvontaa, koska hänen kielitaitonsa ei ollut riittänyt muihin kuin kotimaisiin yhteydenottoihin. Todistajan mukaan tekninen ostaja oli päivittäin yhteyksissä ulkomaalaisiin tavarantoimittajiin, joiden määrä on kasvanut Tasalan irtisanomisen jälkeen.
Yhtiön pääluottamusmies on puolestaan todistajana kertonut, että Tasala tunsi huomattavasti Salmelaa paremmin tuotannossa käytetävät osat ja tarvikkeet, koska hän jo varastonhoitajan ominaisuudessa oli joutunut niiden kanssa päivittäin tekemisiin. Tasalan tehtäviin sittemmin kuuluneet vastaanottotarkastus ja kotiinkutsumenettely loivat ostotyössä tarvittavia kontakteja asiakkaisiin ja tavarantoimittajiin. Siinä vaiheessa kun yhtiössä oli lomautuksia, ei ulkomaisten toimitusten osuus ollut todistajan mukaan kovin suuri, mutta nyttemmin se on kokonaistilauksista ehkä 25-30 prosenttia.
Tasala ja Salmela ovat kumpikin työskennelleet yhtiön osto-organisaatiossa, mutta eri tehtävissä; Salmela teknisenä ostajana ja Tasala ns. kotiinkutsujana ja toimitusten valvojana. Salmelan tehtävät ovat edellyttäneet teknistä osaamista ja kielitaitoa. Vaikka Tasala on aikaisemman työkokemuksensa perusteella tuntenut hyvin tarvittavat osat ja tarvikkeet, hänellä ei puuttuvan teknisen koulutuksen ja kielitaidon vuoksi ole ollut samoja mahdollisuuksia kuin Salmelalla osallistua tuotekehittelyyn ja hoitaa yhteydenpitoa ulkomaisiin asiakkaisiin. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että Tasalaa ei olisi ainakaan ilman huomattavan pitkää koulutusta voitu siirtää teknisen ostajan tehtäviin. Näin ollen yhtiö ei kohdistaessaan irtisanomisen Tasalaan ennen Salmelaa ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.
Kun yhtiö ei ole menetellyt irtisanomissuojasopimuksen määräysten vastaisesti, ei myöskään Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ole asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Irtisanomissuojasopimuksen mukainen irtisanomisjärjestys ei kysymyksessä olevassa tapauksessa ole työtuomioistuimen mielestä ollut siinä määrin epäselvä, että Teknisten Liitto TL:llä olisi sen vuoksi ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Se on sen vuoksi jutun hävitessään velvollinen korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut. Kun kulujen määrästä ei ole esitetty muuta selvitystä, työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi määräksi asiamiehen käyttämisestä, matkoista ja todistelusta muutoin aiheutuneista kustannuksista yhteensä 6 000 markkaa.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Teknisten Liitto TL velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Bombardier-Nordtrac Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 6 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Pystynen ja Porttila jäseninä. Esittelijä on ollut Niemitalo.
Tuomio on yksimielinen.