Labor court dismisses claim that city must continue special sick pay system after general agreement overrides local rules.

Kun tehdyllä erillisvirkaehtosopimuksella oli sovittu kaupungin viranhaltijoiden sairausajan palkkausta koskevan kuntakohtaisen erityislaatuisen järjestelmän lakkauttamisesta ja siirtymisestä soveltamaan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen sairausajan ja työtapaturma-ajan palkkausta koskevia määräyksiä, ei kaupungilla ollut enää velvollisuutta noudattaa kuntakohtaisena erityislaatuisena järjestelmänä ammattioppilaitosten opettajien kohdalla aikaisemmin noudatettua kaupunginhallituksen päätökseen perustunutta järjestelmää, jonka mukaan ylituntipalkkiot oli otettu huomioon sairausajan palkkaa laskettaessa.

Kantaja Akava r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Turun kaupunki

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Akavan välillä 24.3.1988 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEINEN OSA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimuksen voimassaolo ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta taikka Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä kunnallisen viranhaltijan palkkaussopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijain palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virkaehtosopimuksen nojalla noudatettavina 29.2.1988.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassa olleita kunta- tai kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä noudatetaan edelleenkin. = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty kuitenkin siten, että virkaehtosopimuksen I luvun 10 kohdan 2 momentin mukaan viranhaltijain palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virkaehtosopimuksen nojalla noudatettavina 28.2.1990.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Akavan välillä 19.2.1992 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Sopimuksen voimassaolo ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 mom. Viranhaltijat Voimassa olleita kunta- tai kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä noudatetaan viranhaltijoihin edelleenkin sellaisena, kuin ne olivat voimassa edellisen sopimuksen voimassa ollessa.

Soveltamisohje

Erityislaatuiset järjestelmät perustuvat ao. kunnallisen viranomaisen ennen 1.12.1970 tekemiin päätöksiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Akavan välillä 4.4.1989 tehdyssä virkaehtosopimuksessa Turun kaupungin viranhaltijoiden sairausajan palkkausta koskevan kuntakohtaisen erityislaatuisen järjestelmän lakkauttamisesta 1.5.1989 lukien on sovittu seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Turun kaupungin viranhaltijoiden sairausajan palkkausta koskeva kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä lakkautetaan 1.5.1989 lukien jäljempänä mainituin poikkeuksin. Mainitusta ajankohdasta lukien Turun kaupungin viranhaltijoihin sovelletaan kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen sairausajan ja työtapaturma-ajan palkkausta koskevia määräyksiä. Palolaitoksen viranhaltijoihin sovelletaan kuitenkin edelleenkin kuntakohtaisena erityislaatuisena järjestelmänä sitä vanhan virkasäännön määräystä, että palokuntaan kuuluvalla, joka hälytystehtävään osallistuessaan menettää tapaturmaisesti työkykynsä, on oikeus saada täysi palkka sairauslomansa aikana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Akava on Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Turun kaupungissa oli ennen 1.5.1989 voimaan tullutta erillisvirkaehtosopimusta ollut kaksi kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa tarkoitettua kuntakohtaista erityislaatuista järjestelmää. Turun kaupungin vanhaan virkasääntöön perustunut erityislaatuinen järjestelmä oli poikennut virkaehtosopimuksen mukaisesta järjestelmästä muun muassa siinä, että ne ajanjaksot, joilta työnantaja oli sairaus- ja tapaturmatilanteissa velvollinen maksamaan viranhaltijalle täyttä palkkaa ja osapalkkaa, olivat olleet eripituiset. Myöskin edellä mainittujen palkkaetujen laskentajaksot olivat olleet erilaiset virkasäännössä ja virkaehtosopimuksessa. Lisäksi virkasäännön nojalla palokuntaan kuuluvalla, joka hälytykseen osallistuessaan tapaturmaisesti menetti työkykynsä, oli oikeus saada täysi palkka sairausloman ajalta sen kestosta tai ajoittumisesta riippumatta.

Turun kaupungissa oli ollut myös toinen, virkasääntöön perustumaton kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä, jota oli noudatettu sairaus- ja työtapaturma-ajan palkan maksamisessa. Turun kaupunginhallituksen 2.9.1969 tekemän päätöksen nojalla ammattioppilaitosten opettajille oli suoritettu sairaus- ja työtapaturma-ajan palkka heidän kokonaispalkkauksensa perusteella. Tämä erityislaatuinen järjestelmä oli koskenut ainoastaan ammattioppilaitosten opettajia.

Neuvottelujen tuloksena oli päädytty siihen, että virkasäännön mukaisesta sairaus- ja työtapaturma-ajan palkkauksesta siirryttiin virkaehtosopimuksen mukaiseen järjestelmään lukuun ottamatta virkasäännön ainoata yksiselitteisesti parempaa etua eli palolaitoksen viranhaltijoita koskevaa määräystä. Missään neuvottelujen tai asian valmistelun vaiheessa ei ollut ollut esillä ammattioppilaitosten opettajien sairaus- ja työtapaturma-ajan palkan maksamisessa noudatettu käytäntö. Myöskään erillisvirkaehtosopimuksesta käytyjen neuvottelujen yhteydessä tämä asia ei ollut ollut esillä.

Ammattioppilaitosten opettajia koskeva sairaus- ja työtapaturma-ajan palkan maksaminen kokonaispalkkauksen perusteella oli yksiselitteisesti parempi etuus kuin virkaehtosopimuksen mukainen menettely. Etuus perustui lisäksi Turun kaupunginhallituksen päätökseen eikä virkasääntöön. Erillisellä virkaehtosopimuksella oli kumottu virkasääntöön perustunut kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä. Sen sijaan erillisvirkaehtosopimuksella ei ollut kumottu eikä ollut edes tarkoitettu kumota ammattioppilaitosten opettajia koskevaa erityislaatuista järjestelmää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että Turun kaupungin tulee noudattaa kuntakohtaisena erityislaatuisena järjestelmänä ammattioppilaitosten (ammattikoulujen) opettajien osalta sairausajan palkan maksamista kokonaispalkkana ylituntipalkkioita vähentämättä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Turun kaupungissa ei ollut ollut ammattikoulun opettajia koskevaa omaa erityislaatuista järjestelmää. Turun kaupunginhallitus ei ollut tehnyt asiaa koskevaa päätöstä eikä kanteessa tarkoitettua toista erityislaatuista järjestelmää Turun kaupungissa ollut syntynyt muullakaan perusteella. Turun ammattikoulun opettajien sairaus- ja tapaturma-ajan palkan maksamisessa oli noudatettu kuntakohtaista erityislaatuista järjestelmää, mutta se oli perustunut virkasääntöön. Tämä kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä oli lakkautettu 1.5.1989 voimaan tulleella erillisvirkaehtosopimuksella.

Kaupunginhallitus ei ollut voinut tehdä päätöstä uudesta erityislaatuisesta järjestelmästä siitäkään syystä, että palvelussuhdeasioista päättämistä ei tuolloin voimassa olleiden kaupunginhallituksen johtosäännön ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan ollut delegoitu kaupunginhallitukselle, vaan näistä asioista päättäminen kuului kaupunginvaltuustolle. Kunnallislain mukaan virkasäännön muuttamisesta voi päättää vain valtuusto.

Turun kaupungissa oli vuosina 1985 - 1987 käsitelty virkasäännön muuttamista. Niin sanotun vanhan neuvotteluoikeuslain mukaan tässä yhteydessä oli kuultu viranhaltijoita edustavia järjestöjä. Näissä neuvotteluissa ei missään vaiheessa ollut esitetty epäilyjä sen suhteen, etteivätkö neuvottelut koskeneet myös ammattioppilaitosten opettajia ja virkasäännön soveltamista heihin. Neuvotteluissa eräänä keskeisenä kohtana oli ollut sairausajan palkkaa koskeva virkasäännön 61 §:n määräys. Työnantajapuolen esitettyä tähän muutoksia, oli järjestöjen taholta esitetty vastavaatimuksena niin sanotun harkinnanvaraisen sairausajan palkan käyttöön ottaminen.

Erillisvirkaehtosopimuksessa oli säilytetty erityislaatuinen järjestelmä ainoastaan palolaitoksen viranhaltijoiden kohdalla. Tämä seikka oli otettu esille käydyissä neuvotteluissa. Sitä vastoin järjestöjen taholta ei missään vaiheessa ollut otettu esille ammattikoulun opettajien sairausajan palkan määräytymisessä noudatetun järjestelmän säilyttämistä. Työnantaja oli järjestöjen kanssa tehdyn yksimielisen neuvotteluratkaisun edellyttämällä tavalla omalta puoleltaan täyttänyt sopimuksen tekemällä päätöksen harkinnanvaraisen sairausajan palkan maksamisesta. Näin oli myös käytännössä menetelty.

Kun virkaehtosopimusjärjestelmä oli tullut voimaan vuonna 1971, kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli selvittänyt kaikki tuolloin noudatetut erityislaatuiset järjestelmät. Tiedustelut ja selvitykset olivat perustuneet sopijaosapuolten yhteisesti asettaman työryhmän työhön. Kuntia ja kuntainliittoja oli pyydetty kirjallisesti ilmoittamaan kaikki erityislaatuisen järjestelmän olemassaoloa osoittavat määräyksensä ja päätöksensä riittävästi yksilöityinä. Turun kaupunki ei ollut ilmoittanut tuolloin, että kaupungissa olisi voimassa erityislaatuinen järjestelmä, joka koskisi nimenomaan ammattikoulujen opettajia. Kaupunki oli ilmoittanut ainoana erityislaatuisena järjestelmänä noudatetun järjestöjen kanssa sovitun mukaisesti virkaehtosopimuksen 66 ja 67 §:n sijasta vanhan virkasäännön 61 ja 62 §:n määräyksiä.

Kun Turun kaupunkia koskevalla 1.5.1989 tulleella erillisvirkaehtosopimuksella oli kumottu vanhan virkasäännön sairausloma-ajan palkkaa koskevat määräykset erityislaatuisena järjestelmänä, olivat samalla kumoutuneet virkasäännön määräysten soveltamiseen liittyvät tulkinnat.

Vastineessa esitetty vaatimus

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Akava on vielä lausunut, että erityislaatuiset järjestelmät poikkesivat huomattavasti kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesti toisistaan. Kun Turun kaupunginhallitus oli 2.9.1969 tehnyt päätöksen, jolla oli perustettu ammattioppilaitosten opettajia koskeva erityislaatuinen järjestelmä, oli useissa kunnissa ja kuntainliitoissa ollut voimassa nimenomainen virkasäännön määräys, jonka mukaan ammattikoulun opettajien sairausloma-ajan palkkaan kuului viranhaltijan kokonaispalkka ilman kotityökorvauksia. Turun kaupungissa ei kuitenkaan ollut ollut tällaista virkasäännön määräystä ja ammattikoulun opettajien sairausloma-ajan palkka oli määräytynyt opettajan opetusvelvollisuustuntien perusteella, jolloin ylitunnit oli vähennetty sairausajan palkasta.

Turun kaupunginhallituksen edellä tarkoitetulla päätöksellä oli nimenomaisesti perustettu ja vahvistettu virkasääntöä muuttamatta silloisille ammattikoulun opettajille oikeus kokonaispalkkaukseen sairausajalta. Sairausajan palkan maksamisen perustana oli ollut virkasääntö, sillä kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot olivat ennen virkaehtosopimusjärjestelmän voimaantuloa perustuneet valtaosin virkasääntöihin. Turun kaupungissa oli kaupunginhallituksen päätöksellä virkasääntöä muuttamatta päätetty ammattikoulun opettajien palvelussuhteen tietystä ehdosta.

Turun kaupunginhallituksen päätös oli merkinnyt Turun kaupungille taloudellista rasitusta. Tästä huolimatta järjestelmä oli otettu käyttöön kaupunginhallituksen päätöksen perusteella virkasääntöä muuttamatta. Tämäkin osoitti, että kysymyksessä oli ollut erillinen ja itsenäinen kunnallisen viranomaisen päätökseen perustuva myöhemmin erityislaatuiseksi järjestelmäksi virkaehtosopimusten nojalla muodostunut palkkausjärjestelmä. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli toimivaltakysymyksiin viitaten väittänyt, ettei kaupunginhallitus olisi voinut tehdä päätöstä ammattikoulun opettajien sairausajan palkasta. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli kuitenkin myöntänyt, että Turun kaupungissa oli ollut tällainen järjestelmä käytössä ja se oli perustunut Turun kaupunginhallituksen tekemään päätökseen.

Turun kaupungissa oli vuosina 1985 - 1987 valmisteltu virkasäännön muutosta. Riippumatta siitä, mitä tässä yhteydessä niin sanotun vanhan neuvotteluoikeuslain nojalla oli neuvoteltu tai mistä oli jätetty neuvottelematta sekä myös riippumatta siitä, mitä Turun kaupunki oli päättänyt virkasääntönsä muutoksista, voimassa olleet niin sanotut erityislaatuiset järjestelmät olisivat jääneet joka tapauksessa noudatettaviksi virkaehtosopimuksen nojalla.

Syy siihen, ettei ammattioppilaitosten opettajien sairausajan palkan maksamisessa noudatettu menettely ollut tullut neuvotteluissa esille, oli kuitenkin ollut siinä, ettei kukaan ollut edes mieltänyt asian voivan olla käytävien neuvottelujen kohteena. Tämä oli johtunut siitä, että neuvotteluoikeuslain mukaiset neuvottelut olivat koskeneet virkasääntöä, johon ei ollut sisältynyt määräyksiä ammattikoulun opettajien sairausajan palkkauksesta. Kun asiaa ei kummankaan osapuolen taholta ollut otettu esille neuvotteluoikeuslain mukaisissa neuvotteluissa, osoitti tämä, että kumpikaan osapuoli, sen enempää työnantaja- kuin viranhaltijapuolikaan, ei ollut tarkoittanut, että asia olisi neuvottelujen kohteena.

Helsingin kaupungin vuodelta 1951 olleen virkasäännön 39 §:n 1 momentissa oli määrätty viranhaltijan oikeudesta sairauslomaan. Virkasäännön 39 §:n 2 momentissa oli todettu, että laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua palkkaa otettiin ammattikoulun opettajilla peruspalkan luonteisena huomioon myös opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetut korvaukset enintään kahdeksalta viikkoylitunnilta. Tästä huolimatta ei Helsingin kaupunkia koskevassa erillisvirkaehtosopimuksessa ollut nimenomaisesti sovittu järjestelmän säilyttämisestä, vaan asia oli ainoastaan todettu soveltamisohjeella. Tämän huomioon ottaen ei järjestöillä ollut ollut mitään syytä olettaa, että Turun kaupungin osalta sovittaisiin sellaisen järjestelmän poistamisesta, joka ei ilmennyt virkasäännöstä, kun neuvottelujen kohteena koko ajan oli ollut virkasääntö.

Uuden virkasäännön hyväksymisen yhteydessä Turun kaupunginvaltuusto oli tehnyt päätöksen, jonka mukaan sairaus- ja tapaturma-ajan palkkauksessa tulisi pyrkiä virkaehtosopimuksen mukaiseen järjestelmään. Kaupunginvaltuuston päätöksessä oli nimenomaisesti mainittu virkasääntöön perustuvat erityislaatuiset järjestelmät ja viitattu henkilöstöasiantoimiston esitykseen, jossa ei ammattikoulun opettajien sairausajan palkkaa koskevaa erityislaatuista järjestelmää ollut mainittu. Käytyjen neuvottelujen yhteydessä Turun kaupunki oli työnantajana tehnyt kaikki selvitykset ja vertailut virkasäännön ja virkaehtosopimuksen välisistä eroista ja neuvottelut oli käyty tältä pohjalta. Vaikka järjestöillä voitiin katsoa olevan selonotto- ja huolenpitovelvollisuus, ei työnantajapuoli voinut neuvotteluja käytäessä lähteä siitä olettamuksesta, että keskeinen palvelussuhteen ehto, joka ei ollut tullut neuvotteluissa millään tavoin esille, tulisi sopimuksen osaksi tai sisällöksi.

Sen jälkeen kun erillisvirkaehtosopimus oli allekirjoitettu ja nyt puheena oleva erimielisyys Turun kaupungissa oli syntynyt, oli Turun kaupungin taholta esitetty erillisvirkaehtosopimuksen muuttamista. Turun kaupungin esityksen mukaan erillisvirkaehtosopimusta olisi muutettu siten, että niin sanotut uudet viranhaltijat olisi nimenomaisesti suljettu sairausajan kokonaispalkkauksen ulkopuolelle ja niin sanotut vanhat viranhaltijat olisi jätetty sen piiriin.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mainitsemaa luetteloa kuntakohtaisista erityislaatuisista järjestelmistä ei ollut otettu virkaehtosopimuksen osaksi. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen taholta ei aikaisemmin ollut väitetty, että tämän luettelon perusteella määräytyisi erityislaatuisen järjestelmän olemassaolo.

VASTAAJAN LISÄVASTINE

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vielä lausunut, että ammattikoulun opettajien sairausajan palkkaa koskeva erityislaatuinen järjestelmä oli perustunut Turun kaupungin virkasääntöön. Erillisvirkaehtosopimuksesta neuvoteltaessa tarkoituksena oli ollut poistaa kaikki virkasääntöön perustuneet sairausajan palkkaa koskevat erityislaatuiset järjestelmät. Paikallisten järjestöjen olisi tullut ymmärtää myös edellä mainittu seikka. Tehty erillisvirkaehtosopimus ei ollut sisältänyt poikkeusta ammattikoulun opettajien kohdalla. Myös Akavan edustajien olisi tullut ymmärtää kysymyksessä oleva asia heidän allekirjoittaessaan virkaehtosopimuksen.

Virkasäännön muuttamista koskeneilla neuvotteluilla oli ollut selkeästi ajallinen ja asiallinen yhteys sairausajan palkkamääräyksien muuttamiseen. Vanhan virkasäännön sairausajan palkkamääräykset kokonaisuudessaan olivat olleet virkaehtosopimuksen määräyksiä edullisemmat, koska virkasäännön mukaan viranhaltija sai palkkaetuudet 12 kuukauden sairausajalta, kun virkaehtosopimuksen mukaan palkka maksettiin kahdeksalta kuukaudelta. Lisäksi palkallinen aika oli vuosilomaa, lomarahaa ja palvelulisää kerryttävää. Jo virkasääntöneuvotteluissa järjestöjen puolelta oli esitetty vaatimus harkinnanvaraisen sairausajan palkan käyttöön ottamisesta, mikäli virkasääntöä muutettaisiin. Sama vaatimus oli esitetty erillisvirkaehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa.

Järjestöjen kannalta sairausajan palkkaa koskevien määräysten kohdalla oli ollut kysymys erittäin merkittävästä edusta. Asia oli vuodesta 1985 lähtien ollut keskeisenä esillä käydyissä neuvotteluissa. Järjestöjen selonotto- ja huolenpitovelvollisuus korostui erityisesti siitä syystä, että työnantajan tavoitteena neuvotteluissa oli ollut kaikkien erityislaatuisten järjestelmien poistaminen. Tämä työnantajan tavoite oli tehty selväksi jo neuvotteluja ennen. Virkasäännön muutoksesta neuvoteltaessa ja myöhemmin käydyissä erillisvirkaehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa järjestöjen intressi oli kohdistunut siihen, että työnantaja ryhtyisi maksamaan harkinnanvaraista sairausajan palkkaa. Työnantajalla ei siten ollut ollut perusteltua aihetta olettaa, että järjestöillä olisi ollut mahdollisesti muitakin vaatimuksia.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Turun kaupunki on yhtynyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen asiassa esittämään.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Akavan välillä on 4.4.1989 allekirjoitettu virkaehtosopimus Turun kaupungin viranhaltijoiden sairausajan palkkausta koskevan kuntakohtaisen erityislaatuisen järjestelmän lakkauttamisesta 1.5.1989 lukien. Virkaehtosopimuksessa on sovittu, että mainitusta ajankohdasta lukien Turun kaupungin viranhaltijoihin sovelletaan kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen sairausajan ja työtapaturma-ajan palkkausta koskevia määräyksiä. Palolaitoksen viranhaltijoihin on sovittu edelleen noudatettavaksi kuntakohtaisena erityislaatuisena järjestelmänä vanhan virkaehtosopimuksen määräystä siitä, että palokuntaan kuuluvalla, joka hälytystehtävään osallistuessaan menettää tapaturmaisesti työkykynsä, on oikeus saada täysi palkka sairauslomansa aikana.

Turun kaupungissa aikaisemmin noudatettu sairausajan palkan maksua koskeva kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä on perustunut kaupunginvaltuuston vuonna 1950 hyväksymään virkasääntöön. Virkasäännön 61 §:ään on sisältynyt määräys viranhaltijan oikeudesta saada sairauden tai tapaturman vuoksi virkavapautta ja hänen oikeudestaan saada täysi palkkansa virkavapauden ajalta kahdelta kuukaudelta ja sen jälkeen 2/3 palkasta yhteensä kymmeneltä kuukaudelta. Virkasäännön 62 § on sisältänyt määräykset viranhaltijan oikeudesta palkkaan virkatehtävissä sattuneen työtapaturman tai niistä aiheutuneen sairauden tai ammattitaudin aiheuttamalta sairausajalta. Mainittuun pykälään on sisältynyt myös edellä mainitun sisältöinen määräys palokuntaan kuuluvan viranhaltijan oikeudesta täyteen palkkaan tapaturmasta johtuvan sairausloman aikana.

Turun kaupunginhallitus on 2.9.1969 tekemällään päätöksellä hyväksynyt noudatettavaksi Kaupunkiliiton 16.6.1969 päivätyssä, kaupunkien ja kauppaloiden hallituksille osoitetussa kirjeessä esitetyn suosituksen siitä, että kaupungit ja kauppalat tulkitsivat virkasäännössä mainittua varsinaisen palkan käsitettä virkasäännön sairausloman palkkaa koskevat määräykset ennallaan säilyttäen siten, että ammattikoulun opettajien kohdalla varsinaiseen palkkaan katsottiin kuuluvan sairausajan palkkaa maksettaessa myös opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksettavat korvaukset 40 viikkotuntiin saakka. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen jälkeen on Turun kaupungin palveluksessa oleville ammattikoulun opettajille, nykyisten ammattioppilaitosten opettajille, maksettu sairausajan palkka edellä mainitun kaupunginhallituksen virkasäännön tulkitsemista koskevan päätöksen mukaisesti siten, että myös ylitunnit on otettu huomioon sairausajan palkkaa laskettaessa.

Akava on kanteessaan lähtenyt siitä, että Turun kaupungissa on ammattioppilaitoksen opettajien sairausajan palkan osalta ollut olemassa kaupunginhallituksen päätökseen perustuva virkasäännöstä erillinen kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä, jota ei ole kumottu 1.5.1989 voimaan tulleella virkaehtosopimuksella. Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että edellä tarkoitettu ammattikoulujen opettajien sairausajan palkkaa koskeva kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä on perustunut virkasääntöön, jota kaupunginhallituksen edellä tarkoitetulla päätöksellä on tulkittu Kaupunkiliiton kirjeessä esitetyin tavoin. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan Turun kaupungissa ei ole ollut ammattikoulun opettajia koskevaa omaa kuntakohtaista erityislaatuista järjestelmää.

Turun kaupunginvaltuusto on 7.12.1987 hyväksynyt uuden virkasäännön ja samalla todennut, että Turussa noudatetaan virkaehtosopimusjärjestelmän voimaan tullessa käytössä olleita henkilöstöasiaintoimiston esityksessä mainittuja kuntakohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä sairaus- ja tapaturma-ajan palkkauksen osalta. Kaupunginvaltuusto on velvoittanut kaupunginhallituksen ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin, jotta sairaus- ja tapaturmaajan palkanmaksun osalta siirrytään noudattamaan voimassa olevaa virkaehtosopimusta.

Jo uudesta virkasäännöstä neuvoteltaessa on kaupungin ja sen viranhaltijoita edustavien järjestöjen välisissä neuvotteluissa keskusteltu virkasääntöön sisältyvistä sairaus- ja tapaturma-ajan palkkausta koskevista määräyksistä ja verrattu niitä virkaehtosopimuksen vastaaviin määräyksiin. Kun virkasäännön muuttamista koskeneissa neuvotteluissa ei tältä osin ole päästy yksimielisyyteen, on sairaus- ja tapaturma-ajan palkan maksamista koskevat määräykset säilytetty uudessa virkasäännössä entisen sisältöisinä.

Käytyjen neuvottelujen lopputuloksena pääsopijajärjestöjen edustajat ovat hyväksyneet henkilöstöasiaintoimiston esityksen erillisen virkaehtosopimuksen tekemisestä, jolla kumotaan virkasäännön sairausloma-ajan ja tapaturmaajan palkkaa koskevat määräykset ja siirrytään noudattamaan virkaehtosopimuksen vastaavia määräyksiä. Muutoksen edellytykseksi on pääsopijajärjestöjen edustajien taholta kuitenkin asetettu, että kaupunki toteuttaa myönteisesti virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisen sairausajan palkan maksamista koskevia määräyksiä.

Käydyissä neuvotteluissa ei missään vaiheessa ole tullut esille ammattioppilaitosten opettajien palkkauksessa noudatettu kuntakohtainen erityislaatuinen järjestelmä. Edellä mainittujen todistajien mukaan tämä on johtunut siitä, että neuvotteluissa on käsitelty vain niitä seikkoja, jotka ovat käyneet ilmi suoraan virkasäännön määräyksistä.

Erillisvirkaehtosopimusneuvottelujen käyminen Turun kaupungissa on perustunut edellä mainitun kaupunginvaltuuston päätökseen, jossa on edellytetty kaupunginhallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin, jotta sairaus- ja tapaturmaajan palkan maksamisessa siirryttäisiin noudattamaan virkaehtosopimusta. Tämä työnantajapuolen tarkoitus on ollut myös neuvotteluja käyneiden pääsopijajärjestöjen paikallisten edustajien tiedossa.

Ylituntien huomioon ottamisesta ammattioppilaitosten opettajien sairausajan palkassa ei ole määräyksiä itse virkasäännössä, vaan se perustuu kaupunginhallituksen tekemään päätökseen siitä, kuinka virkasäännössä tarkoitettua täyden palkan käsitettä tulee tulkita maksettaessa sairausajan palkkaa ammattioppilaitosten opettajille. Riippumatta siitä, onko tätä kaupunginhallituksen päätökseen perustuvaa menettelyä pidettävä virkasäännöstä erillisenä järjestelynä, on kysymys kuitenkin ollut sairausajan palkkaa koskevasta kuntakohtaisesta erityislaatuisesta järjestelmästä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Kunnallinen työmarkkinalaitos kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Virtanen, Määttänen, Wetterstrand ja Vertanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.