Legislator Case Law & Legislation
TT:1994-62 AI generated

Labour court dismisses claim that temporary contract non-renewal violates trustee agreement protections. Court rules non-renewal upon expiry is not dismissal. Temporary contractee has no protection against automatic expiry.

Case Number TT:1994-62
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the plaintiff's claim against the Ministry of Finance regarding the non-renewal of a temporary lecturer's contract. The plaintiff argued that the State Trustee Agreement prohibited ending a contract based on trustee duties, but the court found the agreement did not apply to temporary contracts expiring naturally. The court determined that since the contract ended due to the passage of time rather than a termination act, the specific protections against dismissal did not apply.

Legislator headnote

AI generated

State Trustee Agreement 7 §; State Civil Servant Act 23 §: The State Trustee Agreement's provisions protecting civil servants from dismissal do not apply to temporary civil servants whose service contracts expire naturally upon the passage of the agreed term without a termination act.

Keywords

AI generated
temporary civil servant contract expiry trustee agreement non-renewal dismissal protection labour court civil service law

Cited Legislation

AI generated
State Trustee Agreement 7 §
State Civil Servant Act 23 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Taideteollisen korkeakoulun lehtori, joka oli valittu myös luottamusmieheksi, oli ollut korkeakoulun palveluksessa pitkään eripituisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa toimien muun muassa tilapäisenä päätoimisena tuntiopettajana ja viimeksi muotoilukeskuksen tilapäisenä kurssin johtajana.

Korkeakoulu ei ollut menetellyt valtion luottamusmiessopimuksen vastaisesti jättäessään uusimatta kysymyksessä olevan tilapäisen virkamiehen virkamääräyksen viimeksi annetussa virkamääräyksessä tarkoitetun ajan kuluttua umpeen.

Kantaja Akava r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Joulukuun 13. päivänä 1991 solmitussa valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen asema

7 §. Pääluottamusmies ja luottamusmies on velvollinen noudattamaan virkasuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita virkasuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä. Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivaa virkamiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen virkaan tai tehtävään, jonka palkkaus on hänen aikaisemman virkansa palkkausta huonompi tai jossa luottamusmiestehtävien hoito olennaisesti vaikeutuu, eikä erottaa virastaan. Mikäli virkamiehiä joudutaan erottamaan, irtisanomaan tai siirtämään, on toimenpide pyrittävä kohdistamaan viimeisenä pääluottamusmiehinä ja luottamusmiehinä toimiviin virkamiehiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia. = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Akava on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että lehtori Martti Huttunen oli ollut Taideteollisen korkeakoulun palveluksessa yli 20 vuoden ajan eri tehtävissä. Vuodesta 1989 alkaen Huttunen oli toiminut päätoimisena tuntiopettajana. Huttunen oli vuonna 1992 ottanut vastaan Akavan luottamusmiehen tehtävät. Taideteollinen korkeakoulu oli keväällä 1993 jättänyt uusimatta Huttusen tuntiopetusmääräyksen.

Valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksen 7 §:n määräyksistä kävi ilmi, että luottamusmiestehtävä ei saanut olla perusteena virkasuhteen päättämiselle. Sopimuksessa ei ollut rajoitettu määräysten soveltamista vain vakinaisessa virkasuhteessa oleviin luottamusmiehinä toimiviin virkamiehiin, vaan määräykset koskivat kaikkia luottamusmiehinä toimivia virkamiehiä. Näin ollen myöskään määräaikaisessa virkasuhteessa olevan luottamusmiehen virkasuhdetta ei saatu päättää luottamusmiestehtävän hoitamisen johdosta. Määräaikaisessa virkasuhteessa olevan luottamusmiehen suojan tarve oli jopa suurempi kuin vakinaisen virkamiehen. Määräaikaisen virkasuhteen uusimatta jättäminen ei ollut muodollisesti irtisanomista, joten oikaisuvaatimuksen tekeminen ja virkasuhteen päättämisen perusteiden tutkittavaksi saattaminen virkamieslautakuntaan ei ollut mahdollista.

Luottamusmiessopimuksessa oli myös asetettu suoja luottamusmiehen siirtämistä, erottamista ja irtisanomista vastaan siten, että toimenpiteet tuli pyrkiä kohdistamaan viimeiseksi luottamusmieheen. Tällöin tuli ottaa huomioon kaikki ne henkilöt, joita luottamusmies edusti. Luottamusmiehenä Huttusen toimialue oli ollut koko Taideteollinen korkeakoulu ja hän oli edustanut kaikkia Taideteollisen korkeakoulun Akavan jäsenjärjestöihin kuuluvia henkilöitä. Taideteollinen korkeakoulu ei ollut pyrkinyt kohdistamaan erottamista viimeiseksi Huttuseen. Luottamusmiessopimuksen 7 §:ssä tarkoitetun erottamiskäsitteen piiriin kuului myös tuntiopetusmääräyksen uusimatta jättäminen.

Virkasuhteen luonne eli oliko kysymys vakinaisesta tai tilapäisestä virkamiehestä oli yleensä ratkaistu sillä perusteella, oliko asianomainen työnantajaviranomainen tehnyt tietyn nimisen hallintopäätöksen, joko virkaan nimittämispäätöksen tai antanut määräyksen tilapäiseksi virkamieheksi. Virkasuhteen pysyvyyden luonne voitiin ratkaista myös tosiasiallisiin olosuhteisiin liittyvillä perusteilla kuten työoikeudessa yleensä. Koska valtion virkamieslain tarkoituksen mukaan pysyvät tehtävät tuli hoitaa vakinaisilla virkamiehillä, oli Huttusen palvelussuhde tosiasiallisesti ollut luonteeltaan vakinainen.

Valtion virkamieslain voimaantulon eli 1.1.1988 jälkeen solmituissa luottamusmiessopimuksissa oli erottamiskäsitteen sisältö toinen kuin sitä aikaisemmin tehdyissä sopimuksissa. Kun valtion virkamieslaki tunsi palvelussuhteen päättämismenettelynä vain irtisanomisen, oli erottamiskäsitteelle haettava sisältöä sopijaosapuolten tarkoituksesta sovittaessa luottamusmiesten palvelussuhteen ehdoista valtion virkamieslain voimaantulon jälkeen. Nyt sovellettavana oleva sopimus oli solmittu 13.12.1991.

Valtion virkamieslain säätämisen eräänä päämääränä oli ollut virkatyyppien määrän vähentäminen ja virkamiesaseman oikeudellisen luonteen selventäminen. Pääsääntö oli, että virkamiehet olivat joko vakinaisia tai poikkeuksellisesti tilapäisissä tehtävissä tilapäisiä virkamiehiä. Valtiovarainministeriön laatimissa valtion virkamieslain soveltamisohjeissa oli todettu, että tilapäisiä virkamiehiä ei tullut ottaa pysyväisluonteisiin tehtäviin. Tästä huolimatta tilapäisten virkamiesten käyttö pysyväisluonteisissa tehtävissä oli valtionhallinnossa sangen tavallista huolimatta siitä, että näin ei valtion virkamieslain tarkoituksen mukaan tulisi olla asianlaita.

Valtiovarainministeriön ja järjestöjen yhteisessä tekstityöryhmässä oli vuonna 1993 käsitelty sopimusten tekstien uudistamista. Tällöin myös luottamusmiessopimuksen määräykset olivat olleet esillä ja uuden yhteistoimintatehtävään osallistuvan henkilöstön edustajan sekä luottamusmiehen asemaa koskevan sopimuksen määräyksistä oli poistettu erottaa-sana. Erottaa-sanan poistamisesta ja sen sisällöstä ei tekstityöryhmässä ollut vallinnut yksimielisyyttä. Neuvottelujen yhteydessä Akavan taholta oli otettu esille huoli määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien luottamusmiesten asemasta. Näillä uutta sopimusta koskevilla neuvotteluilla ei kuitenkaan ollut merkitystä nyt esillä olevassa asiassa, jossa oli kysymys uutta sopimusta edeltäneen sopimuksen tulkinnasta.

Jättäessään Huttusen virkamääräyksen uusimatta oli Taideteollinen korkeakoulu rikkonut tietensä valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksen 7 §:n 2 momentin määräystä. Koska erottamista ei myöskään ollut pyritty kohdistamaan viimeiseksi Huttuseen, oli Taideteollinen korkeakoulu rikkonut tietensä myös luottamusmiessopimuksen 7 §:n 3 momentin määräystä.

Huttusen virkasuhteen päättämisestä oli käyty paikallisneuvottelut 17.9.1993. Keskusneuvottelut asiassa oli käyty 19.10.1993. Neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut valtiovarainministeriön tuomitsemista hyvityssakkoon valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksen 7 §:n 2 ja 3 momentin määräysten tieten rikkomisesta.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Graafisen suunnittelun laitoksen projektitoiminta oli vähentynyt taloudellisen tilanteen heikentyessä dramaattisesti vuoden 1992 aikana. Tilanne oli pahentunut edelleen vuoden 1993 aikana, jolloin myös valtion vuoden 1993 talousarvion mukaiset säästöt olivat vaikuttaneet paitsi graafisen suunnittelun laitoksen myös koko Taideteollisen korkeakoulun toimintaan. Heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi kaikki graafisen suunnittelun laitoksen päätoimisen tuntiopettajan määräykset olivat päättyneet ennen suunniteltua aikaa viimeistään 30.4.1993. Huttusen palvelussuhteen jatkuminen graafisen suunnittelun laitoksella ei olisi tämänkään vuoksi ollut enää mahdollista.

Huttusen työtehtävät ajalla 1.1. - 15.2.1993 olivat käsittäneet lähinnä työllisyyskurssien suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Tämän jälkeen Huttuselle oli työnantajan toimesta pyritty vielä tarjoamaan määräaikaista työtä ajaksi 16.2. - 30.4.1993 aiemman suunnittelutyön tuloksena toteutetun työllisyyskurssin tilapäisenä kurssinjohtajana Itä-Suomen muotoilukeskuksessa. Määräaikaisen palvelussuhteen päätyttyä 30.4.1993 Huttuselle ei enää taloudellisten syiden takia ollut voitu järjestä muita työtehtäviä Taideteollisesta korkeakoulusta.

Tilapäisten virkamiesten asemaa koskevat säännökset sisältyivät valtion virkamiesasetuksen 22-25 §:iin. Virkamiesasetuksen 22 §:n 3 momentin mukaan tilapäinen virkamies otettiin määräajaksi. Virkamiesasetuksen 23 §:n 1 momentissa oli puolestaan todettu muun muassa se, että määräajaksi otetun tilapäisen virkamiehen virkasuhde päättyi ilman irtisanomista, kun määräaika oli kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ollut päättynyt sitä ennen.

Huttunen oli valtion virkamiesasetuksen 22 §:n mukaisesti otettu Taideteollisen korkeakoulun palvelukseen eripituisiin määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Virkamiesasetuksen 23 §:n 1 momentin mukaisesti hänen viimeisin määräaikainen palvelussuhteensa ajalla 16.2. - 30.4.1993 oli päättynyt ilman irtisanomista, kun määräaika oli kulunut loppuun.

Valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksen 7 §:n 1 momentissa korostettiin sitä, että luottamusmieheksi valittu virkamies oli edelleen virkasuhteessa valtioon ja häneen sovellettiin sitä koskevia säännöksiä, vaikka hänet oli valittu luottamusmiestehtävään. Tästä johtui muun muassa se, että tilapäisenä virkamiehenä toimivan luottamusmiehen palvelussuhde päättyi normaalisti ilman irtisanomista kun määräaika oli kulunut loppuun, vaikka hänet olisi valittu luottamusmiestehtävään pidemmäksi ajaksi.

Luottamusmiessopimuksen 7 §:n 2 ja 3 momentilla oli parannettu luottamusmiesten palvelussuhdeturvaa. Sopimuksen 7 §:n 2 momentin mukaan luottamusmiestä ei tämän tehtävän takia saanut erottaa virastaan. Edellä sanotussa muodossa sopimusmääräys oli ollut voimassa 1.1.1971 lukien. Erottaa-sanan käyttäminen luottamusmiessopimuksessa oli johtunut virkamiesten senaikaisesta oikeudellisesta asemasta.

Luottamusmiessopimusta solmittaessa 1970-luvun alussa tärkeimmät valtion virkamiesryhmät oli voitu jakaa vakinaisiin, ylimääräisiin ja tilapäisiin virkamiehiin. Vakinaiset virkamiehet puolestaan oli voitu jakaa kolmeen pääryhmään. Nämä ryhmät olivat valtakirjalla nimitetyt valtakirjavirkamiehet, avoimella kirjeellä nimitetyt luottamusvirkamiehet ja toimikirjalla nimitetyt pysyväisen toimen haltijat.

Turvatuin virassapysymisoikeus valtion vakinaisista virkamiehistä oli ollut valtakirjavirkamiehillä. Valtakirjalla virkaan nimitetty voitiin vapauttaa virastaan niin sanottua hallintoprosessuaalista menettelyä noudattaen, jos hän ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin ja sielun voimien vuoksi oli pysyvästi menettänyt työkykynsä eikä saamastaan kehotuksesta huolimatta eronnut. Lisäksi hänet voitiin panna viralta niin sanottua kurinpitomenettelyä noudattaen, jos hän toiminnallaan tai käyttäytymisellään oli osoittanut, ettei hän ansainnut sitä luottamusta tai kunnioitusta, jota hänen asemansa viranhaltijana edellytti.

Luottamusvirkamies voitiin vapauttaa virastaan pelkällä hallintotoimella, kun yleinen etu sitä vaati. Tällöin saattoi vapauttaminen johtua monesta muustakin syystä kuin vain sairaudesta, jonka perusteella valtakirjamiehen vapauttaminen oli siis vain mahdollista.

Pysyväisen toimen haltija puolestaan oli aina hallintotoimella vapautettavissa toimestaan, kun syytä siihen oli. Toimenhaltija voitiin lisäksi samoin edellytyksin kuin valtakirjavirkamieskin panna kurinpitotoimin viralta.

Ylimääräiset virkamiehet voitiin irtisanoa toimestaan 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Ylimääräisen virkamiehen toimimääräys saatettiin lisäksi peruuttaa samoin edellytyksin kuin valtakirjavirkamiehet tai pysyväisen toimenhaltijat voitiin kurinpidollisesti panna viralta.

Tilapäisten virkamiesten virkasuhde päättyi 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Tehtävään annettu toimimääräys saatettiin myös peruuttaa samoin edellytyksin kuin ylimääräisten virkamiestenkin toimimääräys. Virkaatoimittavalla virkamiehellä eikä viransijaisella ollut sellaista oikeutta virassa pysymiseen kuin viran vakinaisella haltijalla. Väliaikais- ja sijaismääräys oli hyväksyttävästä syystä koska tahansa peruutettavissa.

Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan erottaa-sanalla oli tarkoitettu kaikkia edellä mainittuja viranomaisten toimenpiteitä, joilla voimassa oleva virkasuhde saatettiin yksipuolisesti päättää.

Nyt sovellettavana olevan luottamusmiessopimuksen 7 §:n 5 momentissa todettiin muun muassa, ettei luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan saanut heikentää luottamusmiestehtävän takia. Määräyksestä voitiin päätellä, ettei luottamusmiestä saanut luottamusmiestehtävän takia asettaa esimerkiksi viranhoitomääräyksiä annettaessa muita virkamiehiä huonompaan asemaan eikä muutenkaan syrjiä tai painostaa. Mikäli Huttusen viranhoitomääräys olisi jätetty uusimatta luottamusmiestehtävän takia, olisi menettelyllä rikottu mainittua luottamusmiessopimuksen määräystä.

Edellä mainitut taloudelliset tekijät osoittivat, ettei Huttusen tilapäisen tehtävän määräyksen uusimatta jättäminen ollut miltään osin johtunut hänen noin vuoden kestäneestä luottamusmiestehtävän hoitamisestaan.

Vaikka luottamusmiessopimuksen 7 §:n 3 momentin mukainen erottamiskäsite ei pitänyt sisällään määräaikaisen virkamiehen tehtävään määräämisen uusimatta jättämistä, oli Taideteollisessa korkeakoulussa käytännössä toimittu sanotun määräyksen mukaisesti. Määräyksen mukaan erottaminen oli pyrittävä kohdistamaan viimeisenä luottamusmiestehtävää hoitavaan virkamieheen. Määräyksen sanamuoto osoitti, ettei määräys asettanut viranomaiselle ehdotonta velvoitetta kohdistaa siinä tarkoitettuja toimenpiteitä viimeisenä luottamusmiehenä toimiviin virkamiehiin.

Edellä esitetyn mukaisesti kaikki päätoimisen tuntiopettajan määräykset graafisen suunnittelun laitoksella olivat päättynet ennen suunniteltua aikaa. Huttunen oli 1.1. - 15.2.1993 pyritty työllistämään antamalla hänelle lähinnä työllisyyskurssien suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Tämän jälkeen hänet oli vielä pyritty työllistämään tämän työn tuloksena toteutetun työllisyyskurssin tp. kurssin johtajana Itä-Suomen muotoilukeskuksessa. Taideteollisen korkeakoulun toiminta sanotuissa olosuhteissa oli kaikilta osin ollut luottamusmiessopimuksen 7 §:n 3 momentin mukaista.

Vastauksessa esitetyt vaatimus

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Lehtori Matti Huttunen on 30.4.1993 saakka ollut eripituisissa peräkkäisissä määräaikaisissa palvelussuhteissa Taideteollisen korkeakoulun palveluksessa yhteensä 20 vuoden ajan. Huttunen on hoitanut muun muassa graafisen suunnittelun lehtorin määräaikaista virkaa 1.3.1985 31.7.1989. Tämän jälkeen hän on toiminut määräaikaisesti tilapäisenä päätoimisena tuntiopettajana 15.2.1992 saakka. Viimeksi hän on hoitanut Taideteollisen korkeakoulun Itä-Suomen muotoilukeskuksen tilapäisen kurssinjohtajan virkaa ajan 16.2.1993 - 30.4.1993.

Huttunen on valittu vuonna 1992 Taideteollisen korkeakoulun palveluksessa olevien Akavaan kuuluvien henkilöiden luottamusmieheksi.

Akava on katsonut Taideteollisen korkeakoulun rikkoneen tietensä valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksen 7 §:n 2 momentin määräystä sen kieltäytyessä uusimasta Huttusen virkamääräystä 30.4.1993 jälkeen. Akavan mukaan virkamääräyksen uusimatta jättäminen on johtunut Huttusen luottamusmiestehtävien hoitamisesta. Akava on katsonut Taideteollisen korkeakoulun rikkoneen tietensä myös luottamusmiessopimuksen 7 §:n 3 momentin määräyksiä, koska erottamista ei määräyksessä tarkoitetuin tavoin ole pyritty kohdistamaan viimeksi Huttuseen.

Valtiovarainministeriön mukaan Huttusen määräyksen uusimatta jättäminen on johtunut Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun laitoksen ja koko Taideteollisen korkeakoulun taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Huttunen on vuodesta 1990 alkaen työskennellyt korkeakoulun graafisen suunnittelun laitoksella, jonka ulkopuolisiin tilauksiin perustuva projektitoiminta on vähentynyt merkittävästi aikaisempaan verrattuna vuosina 1992 ja 1993. Myös valtion vuoden 1993 talousarvion mukaiset säästöt ovat vaikuttaneet siten, että koko korkeakoulun ja sen graafisen suunnittelun laitoksen toimintaa on jouduttu supistamaan. Kaikkien korkeakoulun graafisen suunnittelun laitoksen päätoimisten tuntiopettajien määräykset ovat taloudellisesta tilanteesta johtuen päättyneet viimeistään 30.4.1993.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä sopimukseen osalliset ovat luottamusmiessopimuksesta aikanaan sovittaessa sopimukseen otetulla erottaa-sanalla tarkoittaneet. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan erottaa-sana on kattanut kaikki eri tavat, joilla virkasuhde aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaan on voitu työnantajan toimesta yksipuolisesti päättää. Akava puolestaan on katsonut, että Huttusen virkasuhteen päättämisaikana voimassa olleessa luottamusmiessopimuksessa mainittu erottaminen on käsittänyt kaikki eri palvelussuhteen päättämistavat ja siten myös kanteessa tarkoitetun kaltaisen tilanteen. Akava on perustellut tätä sillä, että luottamusmiessopimuksessa olevaa erottaa-sanaa ei ole muutettu irtisanomiseksi, vaikka vuonna 1988 voimaan tulleen virkamieslain mukaan virkamiesten oikeudellista asemaa on yhtenäistetty muun muassa siten, että virkasuhteen lakkauttaminen irtisanomisella on tehty mahdolliseksi eri virkamiesryhmien kohdalla.

Kysymyksessä olevan luottamusmiessopimuksen määräyksen solmimisajankohtana voimassa olleen virkamiehiä koskevan lainsäädännön sekä vuonna 1993 käydyistä sopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että luottamusmiessopimuksessa tarkoitetulla erottamisella on ymmärrettävä viranomaisen toimesta tapahtuvaa voimassa olevan palvelussuhteen lakkauttamistoimenpidettä.

Valtion virkamiesasetuksen 23 §:n mukaan määräajaksi otetun tilapäisen virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika on kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päättynyt ennen sitä. Tilapäisen virkamiehen virkasuhde päättyy siten määräajan kuluttua umpeen ilman viranomaisen tai viranhaltijan taholta tapahtuvaa virkasuhteen lakkaamiseen tähtäävää toimenpidettä. Näin ollen työtuomioistuimen mielestä luottamusmiessopimuksen kanteessa tarkoitetut määräykset eivät voi tulla sovellettaviksi tilanteessa, jossa määräajaksi otetun tilapäisen virkamiehen virkasuhde päättyy määräajan loppuun kulumisen vuoksi. Taideteollinen korkeakoulu ei siten ole tietensä rikkonut kanteessa tarkoitettuja luottamusmiessopimuksen määräyksiä jättäessään uusimatta Huttusen virkamääräyksen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Virtanen, Ekuri, Leivo ja LehtoKannisto jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.