Labor court dismisses sick pay claim where employee's own gross negligence caused injury during a fight.

Työntekijä oli vapaa-aikanaan osallistunut ravintolassa syntyneeseen tappeluun. Ravintolan henkilökunta oli tilanteen rauhoittamiseksi poistanut hänet ravintolasta voimatoimin, missä yhteydessä työntekijä oli saanut työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman.

Kun työntekijä oli omalla käyttäytymisellään antanut aiheen häneen kohdistuneisiin toimenpiteisiin, hänen oli työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräystä sovellettaessa katsottava aiheuttaneen työkyvyttömyyteen johtaneet vammansa itse omalla, työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetulla törkeällä tuottamuksellaan. Hänellä ei siten ollut oikeutta vaatimaansa palkkaan työkyvyttömyysajalta.

Kieltäytyessään sairausajan palkan maksamisesta ei yhtiö ollut tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry Vastaajat Sähkö- ja telealan työnantajaliitto r.y. Are Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.1.1990 allekirjoitetussa sähköasennusalan työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on 29.11.1991 tehdyllä sopimuksella jatkettu 31.10.1993 saakka, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

1 Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1.10.1991 tai sen jälkeen alkaneiden sairauksien osalta työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että sähköasentaja A oli ollut Are Oy:n palveluksessa vuodesta 1972 alkaen. Työsuhde oli päättynyt 12.2.1993.

Ollessaan 4.9.1992 asiakkaana Pupujussi-nimisessä ravintolassa Jyväskylässä A oli joutunut ravintolan vahtimestarin pahoinpitelemäksi. Pahoinpitelystä oli seurannut henkitorven ruhjevamma. Lääkäri oli määrännyt vamman vuoksi A:lle sairauslomaa 7. - 13.9.1992.

Työnantaja oli aluksi maksanut A:lle mainitulta ajalta sairausajan palkkaa, mutta oli perinyt sen takaisin 9.10.1992 maksetusta tilistä. Perusteeksi takaisinperinnälle työnantaja oli selittänyt, että työntekijän antaman selvityksen mukaan tapaturmaan liittyi rikos ja ettei työnantaja pitänyt selvitystä riittävänä tapaturman aiheuttajasta ja olosuhteista. Edelleen työnantaja oli esittänyt, että poliisitutkimusten perusteella tulisi tapaturman aiheuttaja selviämään ja korvausvelvoitteet määräytyisivät sen mukaan.

Asiasta oli suoritettu poliisitutkinta, jossa A:ta oli kuulusteltu asianomistajana ja vahtimestaria syytettynä. Syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen vahtimestarin osalta. Tutkinta oli suoritettu rikosnimikkeellä "järjestysmiehen väkivaltainen vastustaminen". Kyseessä oli siten virallisen syytteen alainen rikos. A:n ei kuitenkaan ollut todettu syypääksi mihinkään rikokseen eikä häntä ollut edes asetettu syytteeseen. Syyttäjän kannanotosta selvisi, ettei kyseessä ollut ollut "törkeä tuottamus".

Vaikka työnantaja oli saanut tietoonsa poliisitutkinnassa esiin tulleen, se ei ollut suostunut maksamaan A:lle sairausajan palkkaa. Työnantaja ei ollut osoittanut mitään muutakaan perustetta, jolla se olisi voinut välttyä sairausajan palkan maksamiselta. Työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskeva määräys oli tältä osin yksiselitteinen ja selvä.

Jättämällä maksamatta sairausajan palkan työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliitto oli tukenut työnantajan menettelyä. Tällä teollaan se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asiasta oli käyty paikallinen ja liittojen välinen neuvottelu pääsemättä sovintoon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut, että Are Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle sairausajan palkkana 2 402 markkaa 16 prosentin korkoineen 9.10.1992 lukien ja että Are Oy tuomitaan työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut, että Sähkö- ja telealan työnantajaliitto tuomitaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto sekä Are Oy ovat lausuneet, että yhtiö oli kieltäytynyt sairausajan palkan maksamisesta työehtosopimuksen 17 §:n 6 kohdan perusteella.

A oli ollut 4.9.1992 ravintola Pupujussissa yhdessä vävynsä kanssa. Poliisitutkintapöytäkirjan mukaan he olivat kertoneet ennen ravintolaan siirtymistään nauttineensa alkoholia ja juoneensa myös ravintolassa olutta ja viinaa. Molemmat olivat käyttäytyneet ravintolassa järjestystä häiriten, joten ravintolan vahtimestarit olivat käskeneet heitä poistumaan ravintolasta. A oli työntänyt suurikokoisena miehenä vahtimestarin kädellään syrjään eikä ollut noudattanut vahtimestarien käskyä. A oli käynyt käsiksi myös erääseen ravintolan asiakkaaseen. Kun A ei ollut noudattanut vahtimestarien poistumiskäskyä, olivat nämä joutuneet käyttämään voimakeinoja. A oli saatu poistettua ravintolasta, kun vahtimestarin avuksi oli tullut eräs ravintolan asiakas.

Tapauksen jälkeen A ja hänen vävynsä olivat tehneet poliisille rikosilmoituksen ja syyttäneet vahtimestareita pahoinpitelystä. Rikosilmoituksen johdosta syyttäjä oli suorittanut tutkinnan ja todennut, ettei ollut aihetta nostaa syytettä vahtimestareita vastaan.

Noudattamalla vahtimestarin laillisena järjestysmiehenä antamaa käskyä poistua ravintolasta A ei olisi saanut minkäänlaisia vammoja. Hänelle oli tullut vammoja, kun hänet oli jouduttu tarpeellisia voimakeinoja käyttäen poistamaan ravintolasalista.

A oli aikaansaanut työkyvyttömyytensä työehtosopimuksen 17 §:n 6 kohdan tarkoittamalla törkeällä tuottamuksellaan ja jopa tahallisuudellaan. Jos asiakasta käskettiin poistumaan ravintolasta järjestysmiehen toimesta eikä käskyä noudattanut, vaan syyllistyi jopa tappeluun toisten ravintola-asiakkaiden kanssa, niin asiakas teki tämän varmasti tahallaan. Kun syyttäjä oli todennut, että vahtimestarit olivat A:ta ravintolasta poistaessaan käyttäneet tilanteen edellyttämiä voimakeinoja eikä syytetoimiin heitä vastaan ollut aihetta, A oli työehtosopimuksen 17 §:n 6 kohdan mukaisesti itse tahallisesti tai ainakin törkeällä tuottamuksellaan aiheuttanut työkyvyttömyytensä. Työnantajalla ei tämän vuoksi ollut palkanmaksuvelvollisuutta.

Oli tavanomaisen oikeuskäsityksen vastaista, että ravintolassa tapelleelle, vahtimestarin laillista poistumiskäskyä tottelemattomalle asiakkaalle, joka jouduttiin laillisia voimakeinoja käyttäen poistamaan ravintolasta ja joka näissä "laillisissa puitteissa" tämän toimenpiteen vuoksi joutui lyhytaikaisesti työkyvyttömäksi, maksettaisiin työkyvyttömyysajalta palkkaa. Kun laillinen järjestysmies käytti laissa hänellä olevaa oikeutta poistaa lain sallimissa rajoissa voimakeinoja käyttäen ravintolassa häiriköineen asiakkaan ravintolasta, työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman syntymiseen oli syypää poistumiskäskyä noudattamatta jättänyt asiakas. Olipa järjestyksenvalvoja poistumiskäskyä antaessaan oikeassa tai väärässä, poistumiskäskyä oli noudatettava.

Työehtosopimus ei edellyttänyt A:n toteamista syylliseksi mihinkään rikokseen. Työehtosopimusmääräyksen mukaan törkeä tuottamus jo riitti siihen, että palkkaa ei sairausajalta maksettu. A:n käyttäytymisestä ravintolassa ei ollut tehty rikosilmoitusta eikä asiaa ollut tältä kannalta tutkittu.

Yhtiö ei työehtosopimuksen mukaan ollut velvollinen maksamaan A:lle vaadittua sairausajan palkkaa. Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ei ollut syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto sekä Are Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Are Oy:n palveluksessa ollut sähköasentaja A on 4.9.1992 Jyväskylässä poistettu eräästä ravintolasta ravintolan vahtimestarin voimatoimin. A on saanut tässä yhteydessä henkitorven ruhjevamman, minkä johdosta hän on ollut sairauslomalla 7. - 13.9.1992.

Työnantajayhtiö on kieltäytynyt maksamasta A:lle palkkaa sairausajalta. A on käynyt ravintolassa käsiksi erääseen asiakkaaseen ja jättänyt noudattamatta vahtimestarin poistumiskäskyä. A:n vamma on syntynyt siitä, kun hänet on vahtimestarin toimesta tarpeellisia voimakeinoja käyttäen poistettu ravintolasta. A on näin ollen työnantajan mukaan aikaansaanut työkyvyttömyytensä työehtosopimuksen 17 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla törkeällä tuottamuksellaan tai tahallisuudellaan.

Ravintolan tapahtumien johdosta on suoritettu poliisitutkinta ja asia on ollut syyteharkinnassa. Virallisen syyttäjän 13.9.1993 päivätyn syyttämättäjättämispäätöksen mukaan vahtimestaria on kuultu syylliseksi epäiltynä siitä, että hän olisi toimiessaan ravintolassa järjestysmiehenä kuristanut A:ta kurkusta ja siten tahallaan aiheuttanut A:lle kipua ja särkyä. Päätöksen perustelujen mukaan vahtimestari on poistanut ravintolasta häiriötä aiheuttaneen A:n ja tämän vastustettua pois vientiä vahtimestari on käyttänyt sellaisia voimatoimia kuin tilanne on edellyttänyt. Edelleen päätöksen mukaan ei ole kertynyt näyttöä siitä, että vahtimestari olisi käyttänyt liiallisia voimakeinoja ja että hän olisi tahallaan pahoinpidellyt A:ta.

Ravintolassa asiakkaana ollut autopeltiseppä on työtuomioistuimessa todistajana kertonut, että hän oli joutunut ravintolassa käsirysyyn erään asiakkaan kanssa, jolloin A oli tullut paikalle ja käynyt häneen käsiksi. Todistaja oli kaatanut A:n lattialle ja ravintolan vahtimestarit olivat tämän jälkeen poistaneet A:n ja tämän kaverin ravintolasta.

Ravintolan vahtimestari on todistajana kertonut, että hän oli tullut paikalle erimielisyyttä selvittämään ja pyytänyt A:ta poistumaan ravintolasta, jolloin A oli työntänyt hänet syrjään ja lähtenyt kävelemään kohti ravintolasalia. Tällöin vahtimestari oli kertomansa mukaan ottanut A:ta kiinni takaapäin kaulasta ja kädestä ja kaatanut tämän lattialla sekä vienyt ravintolan ulkopuolelle.

Sekä A että hänen kanssaan ravintolaan tullut koneistaja ovat työtuomioistuimessa kertoneet nauttineensa yhdessä alkoholia sekä ennen ravintolaan tuloaan että myös ravintolassa kumpikin yhteensä ehkä 6-7 ravintola-annosta. A oli nähtyään kyseistä koneistajaa lyötävän tai tönäistävän ja tämän kaatuvan mennyt katsomaan, kuinka tälle oli käynyt. Samassa häneen oli tartuttu takaa ja puristettu kurkusta niin, että hän oli osittain menettänyt tajuntansa. A:ta ei kertomansa mukaan ollut kehotettu poistumaan ravintolasta, vaan hänet oli suoraan raahattu ulos. Ravintolan ulkopuolella häntä oli vielä sumutettu kaasulla.

Tapahtumien yksityiskohtainen kulku ei kaikilta osin ole tullut työtuomioistuimessa riidattomasti selvitetyksi. Kuitenkin työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, että A:n tuttavan jouduttua tappeluun ja kaaduttua ravintolan lattialle A on mennyt paikalle ja käynyt käsiksi nujakan toisena osapuolena olleeseen autopeltiseppään, jolloin on seurannut tönimistä ja painiskelua. Ravintolan vahtimestarit ovat erottaneet osapuolet toisistaan ja poistaneet voimakeinoja käyttäen A:n ja tämän mainitun tuttavan ravintolasta.

Työtuomioistuin toteaa, että A on edellä todetulla tavalla ja olosuhteissa osallistunut ravintolassa syntyneeseen tappeluun. Ravintolan henkilökunta on ollut velvollinen ryhtymään välttämättömiin toimenpiteisiin tilanteen rauhoittamiseksi. Tämän on katsottu edellyttävän A:n ja tämän tuttavan välitöntä poistamista ravintolasta, missä yhteydessä A on saanut työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman.

Kun A on omalla käyttäytymisellään antanut aiheen häneen kohdistuneisiin toimenpiteisiin, hänen on työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräystä sovellettaessa katsottava aiheuttaneen työkyvyttömyyteen johtaneet vammansa itse omalla, edellä mainitussa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetulla törkeällä tuottamuksellaan. Hänellä ei siten ole oikeutta vaatimaansa palkkaan työkyvyttömyysajalta. Näin ollen yhtiö ei ole kieltäytyessään maksamasta sairausajan palkkaa rikkonut työehtosopimuksen määräystä. Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ei liioin ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ja Are Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Rautiainen, Virtanen, Porttila ja Hölttä jäseninä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Hölttä, jonka lausuntoon jäsen Porttila yhtyi, lausui:

A ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallaan tai omalla törkeällä tuottamuksellaan. Syy-yhteyttä hänen oman toimintansa ja hänen saamansa ruumiinvamman välillä ei ole, koska ravintolatapahtumista esitetyn näytön perusteella ei ole ollut ennalta arvattavissa edes mahdollisuutta menettää työkykyään.

Velvoitan Are Oy:n maksamaan A:lle sairausajan palkkana 2 402 markkaa 16 prosentin korkoineen 9.10.1992 lukien.

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden katson, ettei yhtiö ole rikkonut tieten työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Tällä perusteella hylkään yhtiöön ja työnantajaliittoon kohdistetut hyvityssakkovaatimukset. Samasta syystä saa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.