Labor court dismisses union fine for strike but allows fine for union official's participation.

Työntekijöiden toimeenpanemien lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan vuorojen miehityksen pienentämistä koskevista suunnitelmista. Lakot olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, jonka toimenpiteitä työruhavelvollisuuden täyttämiseksi ei katsottu riittäviksi ja joka vastasi myös luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Kemianteollisuus KT ry Vastaaja Kemianliitto ry Kuultava Kokkolan Kemiantyöntekijät ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.12.1993 allekirjoitetussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työtuntijärjestelmän muuttaminen

9. Pysyväisluontoisista työtuntijärjestelmän muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta ao. työntekijän kanssa. Muutoksista on ilmoitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kemianteollisuus KT on Kemianliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Kemira Agro Oy:n Kokkolan tehtailla oli aloitettu rehufosfaatin koetuotanto joulukuun alussa 1993 ja sen oli ollut määrä kestää 31.3.1994 saakka. Työjärjestelyihin liittyneiden epäselvyyksien vuoksi koetuotantoa oli kuitenkin jatkettu siihen asti, jolloin osastolle perustetun työryhmän selvitystyö oli ollut tarkoitus saada valmiiksi eli 31.8.1994 saakka. Rehufosfaattituotannossa työskenneltiin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä nelivuorojärjestelmässä vuorovahvuuden ollessa kolme työntekijää. Työnantajan tavoitteena oli ollut siirtyä kolmen työntekijän vuorovahvuudesta kahden työntekijän vuorovahvuuteen ja viisivuorojärjestelmään. Tämän rinnalla toimisi keskeytymätön kaksivuorojärjestelmä sitoen kolme työntekijää ja näiden lisäksi työssä olisi kaksi päivätyöntekijää.

Rehufosfaattitehtaan miehityksestä oli neuvoteltu 25.8.1993 alkaen, jolloin työntekijöiden toivomuksesta oli aloitettu yt-neuvottelut. Yt-neuvottelut olivat päättyneet 14.6.1993. Viimeisessä neuvottelussa oli ollut esillä siirtyminen kahden työntekijän vuorovahvuuteen. Vuorojärjestelyistä ja rehufosfaattituotannon työntekijöiden palkoista oli tämän jälkeen neuvoteltu 24.1., 4.2., 13.2. ja 24.3.1994. Viimeksi mainitussa neuvottelussa oli perustettu työryhmä miettimään muun muassa kahden työntekijän vuoroihin siirtymistä. Neuvotteluja oli jatkettu edelleen 29.8., 30.8. ja 31.8.1994.

Käydyistä neuvotteluista ja työryhmän työstä huolimatta työntekijät olivat kolmeen otteeseen ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa. Ensimmäinen lakko oli toimeenpantu 21.3.1994 kello 15 24.3.1994 kello 06. Tähän lakkoon oli osallistunut 10 työntekijää. Toinen lakko oli toimeenpantu 25.8.1994 kello 15.30 - 29.8.1994 kello 06. Lakkoon oli osallistunut 12 työntekijää heidän joukossaan osaston luottamusmies. Työntekijät olivat olleet kolmannen kerran lakossa 1.9.1994 kello 12 - 8.9.1994 kello 14. Lakkoon oli osallistunut 12 työntekijää. Osaston luottamusmies oli osallistunut lakkoon 1.9. ja 2.9.1994.

Edellä mainitut lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon.

Koska ammattiosasto vastasi luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon ja lakot olivat toistuneet ja kestäneet pitkään, oli ammattiosasto syyllistynyt työtaistelutoimenpiteiden yhteydessä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomiseen.

Kemianteollisuus KT oli 2.9.1994 lähettänyt Kemianliitolle telefaxilla kirjeen, jossa oli vaadittu Kemianliittoa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Kemianliitto oli samana päivänä lähettänyt pääluottamusmiehelle kirjeen, jossa se oli kehottanut osastoa ja sen luottamushenkilöitä ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Lakko oli tästä huolimatta jatkunut 8.9.1994 saakka. Huomioon ottaen lakon pitkän kestoajan ei työntekijäliiton toimenpiteitä voitu pitää riittävän tehokkaina tilanteen saattamiseksi normaaliksi työpaikalla. Näin ollen myös Kemianliitto oli syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Lakkojen johdosta menetetystä tuotannosta yhtiölle oli aiheutunut taloudellista vahinkoa noin 6 miljoonaa markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuus KT on vaatinut Kokkolan Kemiantyöntekijät ry:n ja Kemianliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon. Kemianteollisuus KT on lisäksi vaatinut Kemianliiton ja Kokkolan Kemiantyöntekijät ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianteollisuus KT:n oikeudenkäyntikulut lainmukaisine 16 prosentin korkoineen.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Kemianliitto on lausunut vastauksessaan, johon Kokkolan Kemiantyöntekijät ry on osaltaan yhtynyt, että kanteessa esitetyt työnseisausten ajankohtia ja niihin osallistuneita työntekijöitä koskevat tiedot olivat paikkansa pitäviä. Osaston luottamusmiehen olisi 1.9. ja 2.9.1994 kuulunut olla töissä yövuorossa. Hän oli omin lupinensa jäänyt pois yövuorosta selvittämään tilannetta päivävuoron aikana. Tilanne oli ilmeisesti tulkittava siten, että luottamusmies oli tällä toiminnallaan osallistunut lakkoon.

Osaston luottamusmies oli työnseisauksien yhteydessä korostanut sitä, että erimielisyyksien ratkaisukeinona tulisi käyttää neuvotteluja. Paikallisesti erimielisyyskysymyksestä oli neuvoteltu lähinnä työosastotasolla. Ammattiosaston toimikunta oli jokaisen työseisauksen yhteydessä käsitellyt asiaa ja ilmoittanut, että se ei tukenut työnseisauksia vaan edellytti työntekijöiden palaavan töihin välittömästi. Ammattiosasto oli suullisten kehotusten lisäksi 2.9.1994 antanut työntekijöille luottamusmiehen välityksellä kirjallisen kehotuksen palata työhön.

Kemianliitto oli toiminut työnseisauksen lopettamiseksi niin nopeasti ja tehokkaasti kuin se olosuhteet huomioon ottaen oli ollut mahdollista. Myös ammattiosasto oli pyrkinyt valvomaan työrauhaa niin hyvin kuin mahdollista. Mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrää alentavana seikkana tuli ottaa huomioon se, mitä työtaisteluiden syystä oli edellä esitetty. Työnseisauksesta työnantajalle aiheutuneen kanteessa mainitun vahingon määrää ei kiistetty.

Kokkolan Kemiantyöntekijät ry:n kokonaisjäsenmäärä oli syyskuussa 1994 ollut 625, joista 415 oli maksavia jäseniä.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut siihen kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä. Ammattiosastolle mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrässä tulisi ottaa huomioon ammattiosaston toimenpiteet työnseisausten lopettamiseksi sekä työnseisausten syyt.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kemira Agro Oy:n Kokkolan tehtailla on toukokuun lopussa 1993 aloitettu työnantajan ja työntekijäpuolen väliset neuvottelut rehufosfaattitehtaan miehityksestä. Neuvotteluja on jatkettu vuoden 1994 aikana. Työnantaja on neuvottelujen kuluessa esittänyt muun muassa työvuorossa työskentelevien työntekijöiden lukumäärän vähentämistä kolmesta työntekijästä kahteen työntekijään. Vastalauseena työnantajan vuorojen miehityksen pienentämistä koskeville suunnitelmille ovat työntekijät olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 21.3. - 24.3.1994, 25.8 29.8.1994 ja 1.9. - 8.9.1994. Elokuussa 1994 toimeenpantuun lakkoon on muiden työntekijöiden ohella osallistunut osaston luottamusmies, joka on osallistunut lakkoon myös 1.9. ja 2.9.1994.

Lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan vuorojen miehityksen pienentämistä koskevista suunnitelmista ja lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston toimikunta on 23.3., 26.8. ja 1.9.1994 pitämissään kokouksissa todennut lakot työehtosopimuksen vastaisiksi ja kehottanut työntekijöitä palaamaan töihin. Ammattiosaston toimikunnan 1.9.1994 pitämässä kokouksesta tehdystä päätöksestä on annettu osaston luottamusmiehelle kirjallisesti tieto seuraavana aamuna. Ammattiosaston toimikunta on kokoontunut tilanteen johdosta vielä 8.9.1993. Tämän kokouksen jälkeen pidetyssä työntekijöiden kokouksessa pääluottamusmies ja osaston luottamusmies ovat kehottaneet työntekijöitä palaamaan töihin, minkä jälkeen työt ovat käynnistyneet. Työnseisausten uusiutumisen ja keston huomioon ottaen ei ammattiosaston toimenpiteitä voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiosasto vastaa myös luottamusmiehensä osallistumisesta työtaisteluun.

Kemianteollisuus KT on työpaikalla 21.3.1994 alkaneen lakon johdosta ollut 23.3.1994 yhteydessä Kemianliittoon. Kemianliiton edustaja on samana päivänä ollut puhelimitse yhteydessä työpaikalle ja lähettänyt työpaikalle telefaxsanoman. Lakko onkin päättynyt seuraavana aamuna. Elokuussa 1994 toimeenpannusta lakosta ei Kemianliiton ole näytetty olleen tietoinen ainakaan lakon kestäessä. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että Kemianliitto olisi mainittujen lakkojen yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kokkolan Kemiantyöntekijät ry:n maksamaan Kemianteollisuus KT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 17 000 markkaa.

Kemianliitto ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Kokkolan Kemiantyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Kemianteollisuus KT ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä päivästä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kitunen, Nouro, Tuulensuu, Korpela ja Lähteenmäki jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.