Labor court dismisses union strike claim as employer had legitimate business reasons for staff transfers.

Paperitehtaan painokoneryhmän työntekijät olivat olleet lakossa painostaakseen työnantajaa peruuttamaan työntekijän siirron varamiestehtäviin. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi eikä palauttamiseksi. Luottamusmiehet olivat lisäksi osallistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeusmääräykseen kohdistuneeseen sanottuun työtaisteluun.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi kahden työntekijän siirtämisellä pyrkinyt työehtosopimuslain vastaisesti painostamaan työntekijöitä palkkiokiistassa tai että työntekijöillä olisi ollut perustellusti syytä olettaa työnantajan näin menettelevän.

Kantajat Metsäteollisuus ry Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuus ry Neopac Oy Kuultava Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan (15 §).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § KESKITUNTIANSIO

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta) 2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

METSÄTEOLLISUUS RY:N KANNE

Kanteen perustelut

Neopac Oy:n Tampereen tehtaan rotaatiostanssin toisen vuoron kaksi työntekijää oli siirretty 10.11.1993 alkaen varamiestehtäviin. Työnantaja oli edellisenä päivänä käydyssä neuvottelussa perustellut siirrot pääluottamusmiehelle.

Torstaina 11.11.1993 olivat kaikki saman painokoneryhmän 12 työntekijää kieltäytyneet aloittamasta työntekoa. Vuoron varaluottamusmies oli ilmoittanut työnjohtajalle, etteivät painokonemiehet ryhdy ajamaan koneita, ellei toista varamieheksi siirrettyä sijoiteta takaisin entiseen työtehtävään.

Henkilöstöpäällikkö oli kello 8.05 kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Tämä oli ilmoittanut kello 10.15, etteivät työntekijät aloita töitä ennen kuin työnantaja on peruuttanut siirrot.

Pääluottamusmies oli järjestänyt kello 14 tehtaalla kokouksen ja ilmoittanut sen jälkeen työntekijöiden päättäneen lakosta, joka kestäisi ko. iltavuoron ja seuraavan päivän aamu- ja iltavuoron. Näin oli käynytkin.

Maanantaina 22.11. kello 6 työtaistelu oli alkanut uudelleen koko tehtaalla. Henkilöstöpäällikkö oli kehottanut kello 7.30 pääluottamusmiestä ryhtymään heti toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Kello 11 heidän ja osaston varaluottamusmiehen neuvottelussa pääluottamusmies oli ilmoittanut, etteivät työntekijät hyväksy kahden työntekijän siirtoa ja että työt voidaan käynnistää, jos ko. työntekijät siirretään takaisin entisiin tehtäviinsä. Henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut työnantajalla olleen oikeuden ko. siirtoihin ja kehottanut pääluottamusmiestä palauttamaan työrauhan.

Iltavuoron työntekijät olivat saapuneet työpaikalle kello 14, mutta eivät aloittaneet töitä. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että iltavuoron työntekijät poistuvat tehtaalta kello 16, johon mennessä työnantaja voi muuttaa kantaansa. Työnantaja ei peruuttanut siirtoja, vaan keskeytti toistaiseksi rotaatiostanssin toiminnan. Työtaistelu kesti ko. iltavuoron loppuun.

Työtaistelu oli siten kestänyt 11.11. aamu- ja iltavuoron (kello 6 - 22), 12.11. aamu- ja iltavuoron (kello 6 - 22) ja 22.11. aamu- ja iltavuoron (kello 6 - 22). Työtaisteluun osallistui yhteensä 180 työntekijää, joiden joukossa myös työosastojen viisi luottamusmiestä.

Pääluottamusmiehen ja varaluottamusmiehen kertomuksista ja asiayhteydestä kävi ilmi, että lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa perumaan kahden työntekijän siirrot toisiin tehtäviin. Työnantajalla oli oikeus määrätä kyseisistä siirroista. Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston edustajaa kehotettiin useaan kertaan ryhtymään nopeisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ottaen huomioon työtaistelun keston ja sen toistumisen samasta syystä, ei ammattiosaston voida katsoa ryhtyneen riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Koska pääluottamusmies ei ole saanut työpaikalla olleita lopettamaan työtaistelua, eivät työrauhan väitetyt palauttamisyritykset ole olleet todellisia. Ammattiosasto vastasi lisäksi luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTAUS

Paperiliitto, jonka lausumaan jutussa kuultu Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 omalta osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että Neopac Oy:n Tampereen tehtaalla rotaatiostanssin kaksi työntekijää oli siirretty 10.11.1993 alkaen varamiestehtäviin. Työnantaja oli perustellut siirrot vetoamalla työnjohto-oikeuteen ilman, että olisi pystynyt perustelemaan, mihin järkevään syyhyn työnjohto-oikeuden käyttäminen ko. tilanteessa perustui.

Osastolla oli samanaikaisesti syntynyt erimielisyyttä erään palkkion maksamisesta. Työntekijät olivat tulkinneet työnantajan menettelyn työnantajan työtaisteluksi, jolla pyrittiin painostamaan työntekijöitä työnantajalle mieleiseen ratkaisuun palkkiokiistassa.

Työnantajan menettelyn johdosta työntekijät olivat keskeyttäneet työt kanteessa kerrottuna ajankohtana.

Pääluottamusmies oli syntyneessä tilanteessa tehnyt voitavansa tilanteen normaalistamiseksi tehtaalla. Työnantajan menettely ei kuitenkaan ollut mahdollistanut suotuisaa lopputulosta. Luottamusmiehet olivat osallistuneet työnseisaukseen.

PAPERILIITON VASTAKANNE

Paperiliitto on vastakanteessaan ja sitä kehitellessään lausunut, että Neopac Oy:n Tampereen tehtaan rotaatiostanssi Genco oli kahdella painoyksiköllä ja stanssiyksiköllä varustettu aaltopahvinjalostuskone, joka oli marraskuuhun asti käynyt työaikamuodossa 25. Toisessa näistä vuoroista olivat työskennelleet Risto Rajasalo ja Mauri Mäkelä.

Satunnaisesti koneella oli ajettu myös miniaaltoisia arkkeja, jolloin painokoneiden luottamusmies ja työsuhdeteknikko olivat sopineet suullisesti maksettavaksi normaalista palkkiosopimuksen mukaisesta palkkiosta poiketen ns. urakan keskituntiansiota. Koneella oli suoritettu myös 18.10. ja 22.10.1993 miniaaltoisen arkin ajoa. Ajojen tultua suoritetuksi työnantaja oli ilmoittanut työntekijöille 25.10.1993, ettei keskituntiansiota enää miniajoista makseta ja että 18.10. ja 22.10.1993 suoritettujen ajojen osalta urakan keskituntiansion maksu perutaan.

Miniaaltopahvi oli raaka-aineena muista aaltopahvilaaduista huomattavasti poikkeavaa. Normaaleilla palkkiotaulukoilla palkkiotaso olisi olennaisesti alentunut. Asiasta käydyssä neuvottelussa 25.10.1993 työntekijäpuoli oli vedonnut työehtosopimuksen 12 §:n 4 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämiseksi. Työnantaja ei ollut hyväksynyt vaatimusta. Neuvotteluja oli jatkettu muun muassa 5.11.1993, jolloin myös liittojen edustajat olivat osallistuneet paikallisiin neuvotteluihin. Liittojen edustajat saattoivat todeta, että ajossa oli runsaasti häiriöitä ja että nopeus oli tavanomaista alhaisempi miniaaltopahvia ajettaessa.

Rotaatiostanssi Gencon palkkiosopimus oli ollut voimassa pääasiallisesti samansisältöisenä ja 1980-luvun alusta. Stanssia käyttöönotettaessa työntekijöitä oli informoitu, että koneella ajettaisiin B- ja C-aaltoista sekä 2-aaltoista aaltopahvia. Ns. miniaaltoista aaltopahvia ei eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ollut ajettu. Palkkiosopimuksen lähtökohtana oli siis ollut B- ja C-aaltoisen aaltopahvin käyttö raaka-aineena.

Ns. keskiportaan takuupalkkiota oli maksettu paitsi koeajon nimikkeellä sovituista ajoista, jossa raaka-aineena oli ollut myös muita aaltopahvilaatuja kuin minipahvi, myös siksi, että raaka-aine oli ollut nimenomaan miniaaltoista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja olivat sopineet E-aaltoisen aaltopahvin ajosta maksettavaksi takuupalkkiota, josta oli muodostunut pysyvä käytäntö. Tämän käytännön mukaisesti työnjohto oli kuitannut työntekijöiden työilmoituksiin merkitsemän maininnan keskiportaan takuusta. Näin oli menetelty myös esimerkiksi 18. ja 22.10.1993, jolloin työnjohto on aluksi hyväksynyt työilmoituksen merkinnän. Merkinnät oli jälkeenpäin mitätöity yliviivauksin. Työnantaja siten oli muuttanut sopimustulkintaa ja vallitsevaa käytäntöä, eivät työntekijät. Asiasta oli työntekijöille ilmoitettu vasta seuraavalla viikolla jälkikäteen.

Pääluottamusmies oli esittänyt vakiintuneen käytännön jatkamisesta, toisin sanoen urakan keskiportaan takuun maksamisesta. Raaka-aineesta ei sopimuksessa ollut erityismainintaa, koska alunperin oli ymmärretty sopimuksen koskevan vain B- ja C-aaltoisia sekä 2-aaltoisia arkkeja. Muillakin jalostuskoneilla oli sovittu poikkeuksia palkkiosopimuksiin, kun oli muutettu raaka-aineita samaan tapaan kuin esim. E-aaltoisen aaltopahvin ajon osalta.

Tiistaina 9.11.1993 työnantaja oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että rotaatiostanssin koneenhoitaja Rajasalo ja varakoneenhoitaja Mäkelä siirretään pois koneelta varamiehiksi ja että toiset työntekijät tulevat ajamaan stanssia sillä vuorolla. Siirto tuli voimaan seuraavasta päivästä alkaen. Työnantajan perustelut kuuluivat ainoastaan, että: "Työ ei näytä maistuvan" ja että "Mäkelällä on ollut paljon poissaoloja".

Aikaisemmin työnantajalla ei ollut ollut huomauttamista työn laadusta tai määrästä missään vaiheessa eikä koneen miehityksessä olleiden työntekijöiden välillä ollut myöskään ollut eroja. Rajasalo oli keskituntiansioltaan ollut parhaiten palkattu, mikä osaltaan heijasteli myös palkkio-osuuden määrää. Se taas oli riippuvuussuhteessa rotaatiostanssin ajomääriin. Poissaoloistaan Rajasalo oli tiettävästi esittänyt aina hyväksyttävän selvityksen.

Mäkelällä oli pitkäaikainen sairaus, joka oli ollut työnantajan tiedossa jo pidempään. Mäkelä oli aina esittänyt sairaspoissaoloistaan työehtosopimuksen mukaisen selvityksen. Mäkelä oli ollut sairauslomalla jo silloin, kun työnantaja oli siirtomääräyksen antanut, joten hän ei siirtoilmoituspäivänä ollut työssä. Mäkelä oli palannut työhön 22.11.1993 sairausloman jälkeen pidettyään oman työvuoronsa mukana vuorovapaansa.

Pääluottamusmies ei voinut siirtoa hyväksyä, koska oli mm. ilmoitettu, että uusia miniajoja oli koneelle tulossa. Myöskään vakiintuneen käytännön mukaisia varamiestehtäviä ei sillä hetkellä ollut avoinna, eli osastolla oli valmiiksi tavanomainen määrä varamiehiä. Työntekijät olivat tulkinneet siirron työnantajan painostustoimenpiteeksi, joka kohdistui käytyyn palkkioneuvotteluun. Työnantajan suorittamalle siirrolle ei ollut missään vaiheessa esitetty järkevää työnjohdollista perustelua.

Työnantajan painostustarkoitus näkyi siitäkin, että työnantaja ei ollut suostunut asiallisiin neuvotteluihin. Työnantaja oli kieltäytynyt käynnistämästä toista vuoroa, vaikka työntekijöiden käsityksen mukaan töitä kummallekin vuorolle olisi riittänyt.

Liittojen edustajat olivat 5.11.1993 seuranneet tahtaalla miniaaltoisen aaltopahvin ajoa tilanteessa, johon työnantaja oli saanut virittää koneet parhaaseen vireeseen. Tämän mukaisesti työnantaja oli varannut koneelle ajettavuuden kannalta optimaalisen tilauksen, joka käsitti ns. poikkiaaltoista ja mitoiltaan sopivankokoista aaltopahvia. Työnantajaliiton edustaja oli esimerkiksi todennut koneen kaipaavan korjausta jotta ajo voisi sujua, koska koneella ei ollut voitu ylläpitää normaalia tuotantoajonopeutta häiriöiden vuoksi.

Työntekijöiden käsityksen mukaan palkkiotaso ns. miniaaltopahvin ajolla on jäänyt selvästi alle muiden aaltopahvilaatujen.

Rotaatiostanssi oli miehitetty uudelleen kahteen vuoroon 7.3.1994 alkaen, jolloin työnantaja oli sijoittanut Mäkelän takaisin koneelle. Rajasalo oli sijoitettu jo aiemmin eräälle toiselle painokoneelle. Rotaatiostanssilla oli ajettu jo ennen vakituisesti miehittämistä myös toisella vuorolla varamiesten ynnä muiden tilapäisten miehitysten voimin.

Työnantajan menettelystä ja asiayhteydestä kävi ilmi, että työntekijöiden siirroilla oli pyritty painostamaan työntekijöitä työnantajalle mieleiseen ratkaisuun miniaaltopahvia koskevassa palkkiosopimuskiistassa, vaikka asiasta oli aiemmin luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä suullisesti sovittu. Siirroille ei ollut järkevää työnjohdollista perustaa. Työnantaja rikkoi työrauhavelvollisuutensa ulottamalla työnjohto-oikeutensa laajemmalle kuin se työehtosopimuksen mukaan oli mahdollista rikkomalla toisaalta neuvotteluvelvoitteitaan palkkiosopimuskiistassa ja toisaalta painostamalla työntekijöitä kohdistamalla siirtoja mielivaltaisesti työntekijöihin.

Työnantajalle oli ilmoitettu, että työntekijät pitivät työnantajan siirtomenettelyä työtaistelutoimenpiteenä. Työnantaja ei ollut millään tavoin reagoinut työntekijöiden ilmoituksiin, vaan ainoastaan yleisellä tasolla työnjohto-oikeuteen vetoamalla jatkanut siirtojen toimeenpanoa.

Palkkiosopimusta koskeva erimielisyys oli sittemmin sovittu aikaisemman sopimuksen mukaisesti, mitä työntekijät oliva edellyttäneetkin.

Vastakanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsisi Neopac Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

METSÄTEOLLISUUS RY:N JA NEOPAC OY:N VASTAUS

Vastauksen perustelut

Kanteessa tarkoitettuina päivinä 18.10. ja 22.10.1993 oli ajettu E-aaltoisia aaltopahviarkkeja rotaatiostanssilla pelkästään halkileikkaustarkoituksessa. Työntekijät olivat merkinneet työilmoitukseen maksuperusteeksi ko. ajosta omavaltaisesti keskiportaan takuun varmistamatta etukäteen menettelyn oikeutetusta työnjohdolta, kuten olisi ollut normaali menettely. Työnjohtaja oli katsonut ajon olleen normaalia tuotantoajoa eikä hyväksynyt keskiportaan takuuta. Ko. halkileikkausajoa ei miltään osin voitu edes rinnastaa edellä selostettuihin tilanteisiin, joiden kunkin osalta maksuperusteesta oli erikseen sovittu.

Rotaatiostanssin toisessa vuorossa työskennelleet Rajasalo ja Mäkelä oli siirretty varamiehiksi ensinnäkin siitä syystä, että ko. työparin tulokset olivat huonoja. Toiseksi molemmilla oli paljon poissaoloja. Siirrot olivat työnjohdollisesti perusteltuja eikä niihin sisältynyt minkäänlaista painostustarkoitusta. Varamiesten määrä tehtaalla vaihteli tarpeen mukaan eikä heidän määrästä ole sovittu. Rajasalo ja Mäkelä oli siirretty varamiehinä tekemään mm. E-aaltoisten arkkien pinoamistyötä, mikä oli seurausta siitä, että he eivät suostuneet ajamaan ko. arkkeja rotaatiostanssilla, joka olisi automaattisesti hoitanut pinoamisen. Mäkelä tosin oli sairastunut heti siirtokäskyn saatuaan, eikä häntä voitu käyttää ko. töissä.

Paikallisissa neuvotteluissa pääluottamusmies oli vaatinut ko. ajoista maksettavaksi työehtosopimuksen 15 §:ssä tarkoitettua keskituntiansiota ja katsoi, että kysymyksessä oli työehtosopimuksen 12 § 4 kohdan tarkoittama muutos raaka-aineissa.

Kyseinen keskituntiansioon perustuva vaatimus oli perusteeton, koska kysymyksessä ei ollut muutos raaka-aineissa. Näin ollen 12 §:n 4 kohtaa ei ollut sovellettava esillä olevaan tilanteeseen. Ko. kohta määräsi maksuperusteen tilanteessa, jossa ollaan yksimielisiä raaka-aineissa tapahtuneista muutoksista.

Raaka-aineesta ei mainita palkkiosopimuksessa ja työnantaja katsoi neuvotteluissa kaikkien aaltopahvilajien sisältyvän sopimukseen niiden vahvuuksista riippumatta. Tehtaan aaltopahveissa oli neljä eri vahvuutta ja E-aaltoista pahvia oli tehtaalla käytetty vuodesta 1971 lähtien. Myös rotaatiostanssilla oli esimerkiksi vuoden 1994 tammi- ja helmikuussa ajettu E-aaltoisten aaltopahvin poikkileikkausta useampaan otteeseen ja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta päästy palkkiotaulukon eri palkkioportaille.

Liittojen edustajat olivat käyneet 5.11.1993 seuraamassa ko. ajoa tilanteessa mikä ei ollut normaali. Stanssilla oli tuolloin tilapäinen miehitys ja yksi kuljettimeen liittyvä säätöventtiili oli ennen ajoa ilmeisesti tarkoituksellisesti saatettu toimintakyvyttömäksi. Edellä mainituista seikoista johtuen liittojen edustajien paikalla ollessa stanssilla oli runsaasti häiriöitä.

Työnantaja oli pyrkinyt ratkaisemaan asian neuvottelemalla asiallisesti yli 12 tuntia, joten kanteessa esitetty väite työnantajan neuvotteluhaluttomuudesta oli perusteeton.

Rotaatiostanssi oli ollut koko ajan vajaakäytössä. Tämä oli yksi peruste sille, miksi työnantaja viime syksynä yritti aloittaa E-aaltoisen aaltopahvin halkileikkauksen stanssilla. Kun tätä työtä ei suostuttu tekemään, ei työtä stanssilla riittänyt kuin enintään yhdelle vuorolle. Vaikka ko. työtä sittemmin suostuttu tekemään, ei stanssilla edelleenkään ole ollut täyttä kuormitusta kahdelle vuorolle.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry ja Neopac Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja ammattiosasto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Neopac Oy:n Tampereen tehtaalla on lokakuussa 1993 syntynyt erimielisyys siitä, kuuluuko niin sanotun E-aaltoisen pahvin halkileikkaus rotaatiostanssin tuotantolisistä 13.8.1990 tehdyn sopimuksen piiriin. Yhtiö on katsonut sopimuksen soveltuvan kyseiseen työhön viitaten muun ohella sopimuksen sanamuotoon, jossa eri aaltopahvilajeja ei ole asetettu sopimuksen soveltamisen suhteen eri asemaan. Työntekijäpuoli taas on katsonut tämän pahvilaadun osalta muodostuneen käytännön, jonka mukaan palkka maksetaan niin sanotun keskiportaan takuupalkan mukaan.

Kun työntekijät eivät ole hyväksyneet työnantajan näkemystä palkkiosopimuksen soveltamisesta, ja kun asiasta ei ole päästy sovintoon paikallisissa eikä liittojen välisissä neuvotteluissa, yhtiö on koneen työaikamuotoa muuttamatta päättänyt 9.11.1993 siirtymisestä yhteen vakinaiseen vuoroon ja siirtänyt vuorossaan työparina työskennelleet Mäkelän ja Rajasalon varamiestehtäviin 10.11.1993 lukien.

Painostaakseen työnantajaa peruuttamaan Mäkelän siirron varamiestehtäviin saman painokoneryhmän työntekijät ovat kanteesta ilmenevällä tavalla olleet lakossa 11., 12. ja 22.11.1993. Työtaisteluun on ottanut osaa yhteensä 180 työntekijää, joukossaan viisi Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n asettamaa luottamusmiestä.

Lakot ovat työtaistelutoimina kohdistuneet työehtosopimuksen määräykseen työnjohto-oikeudesta.

Ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi tai palauttamiseksi. Kun lisäksi ammattiosastoa edustaneet luottamushenkilöt ovat osallistuneet työtaisteluun, ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Paperiliitto on vastakanteessaan katsonut, että työntekijöiden siirto varamiestehtäviin on ollut työtaistelutoimenpide, jolla työnantaja on työntekijöiden tulkinnan mukaan painostanut työntekijöitä haluamaansa ratkaisuun palkkiokiistassa.

Työtuomioistuimessa kuultu yhtiön henkilöstöpäällikkö on kertonut, että kyseinen rotaatiostanssi on jo pitkään käynyt kahdessa vuorossa vajaateholla. Koneelle on pyritty löytämään lisätöitä muun muassa kokeilemalla muutoin laakastanssilla tehtävää E-aaltoisen pahvin stanssausta. Samassa tarkoituksessa on koneella myös tehty kyseistä pahvilaatua olevien arkkien halkaisua. Kun muita lisätöitä ei koneelle ollut saatu ja kun arkkien halkaisuun tällä koneella palkkiosopimuksen mukaisesti ei ole näyttänyt olevan valmiutta, rotaatiostanssi on päätetty todistajan mukaan siirtää yhteen vuoroon.

Mainittu henkilöstöpäällikkö on edelleen kertonut, että koneelta siirrettäviksi henkilöiksi on valittu Mäkelä ja Rajasalo sen vuoksi, että heidän osallistumisensa työntekoon oli ollut selvästi heikompaa, kuin koneella vakituisina työskennelleen kahden muun työntekijän. Kokonaistyöajasta sairauspoissaoloja on Mäkelällä ollut 43,3 prosenttia ja Rajasalolla 25,8 prosenttia, kun vastaavat prosenttiluvut koneelle jääneillä työntekijöillä ovat olleet 2,5 ja 3,8.

Todistajana kuultu yhtiön pääluottamusmies on todistajana kertonut, että ilmoitettaessa Mäkelälle ja Rajasalolle siirrosta varamiestehtäviin työnantajan edustajat ovat viitanneet muun muassa siirrettävien poissaoloihin ja siihen, että heidän työsuorituksensa jo pidemmän aikaa olisivat olleet huonot. Kuitenkin todistajan mukaan Rajasalon keskituntiansio oli koneella työskennelleistä ollut kaikkein korkein.

Henkilöstöpäällikön kertoman mukaan Mäkelän ja Rajasalon ansiot eivät olleet varamieheksi siirtämisen yhteydessä oleellisesti alentuneet. Rajasalon aiempaan palkkaukseen on todistajan mukaan vaikuttanut se, että hän on työskennellyt välillä muissa paremmin palkatuissa tehtävissä.

Palkkioerimielisyys on sovittu joulukuussa 1993 siten, että edellä tarkoitettuun työhön sovelletaan koneen palkkiosopimusta, kuitenkin niin, että työstä maksetaan viidennen portaan mukainen takuupalkka.

Rotaatiostanssilla on maaliskuussa 1994 siirrytty takaisin kahteen vuoroon. Tuolloin Mäkelä on palannut koneen vakinaiseen miehistöön.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että Neopac Oy:llä on ollut taloudelliset ja tuotannolliset syyt siirtää kyseinen rotaatiostanssi työskentelemään yhdessä vuorossa. Niin ikään on selvitetty, että työnantajalla on ollut asialliset syyt siirtää juuri Mäkelä ja Rajasalo koneelta varamiestehtäviin. Rotaatiostanssin työllistämismahdollisuuksista ja palkkiokiistasta on neuvoteltu sekä paikallisten osapuolten että liittojen välillä. Edellä todettuun nähden ja huolimatta siitä, että siirto on ajallisesti ja asiallisesti liittynyt vireillä olleeseen työriitaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi Mäkelän ja Rajasalon siirtämisellä pyrkinyt työehtosopimuslain vastaisesti painostamaan työntekijöitä palkkiokiistassa tai että työntekijöillä olisi ollut perustellusti syytä olettaa työnantajan näin menettelevän. Yhtiön ei siten ole näytetty rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 18 000 markkaa.

Paperiliiton kanne hylätään.

Paperiliitto ja Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian laatuun nähden Neopac Oy saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Korpela ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.