Labor court rules union representative's authority limited to specific union members, not all employees.

Kysymys siitä, mitä auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa tarkoitetulla luottamusmiehen irtisanomis- ja lomautustilanteissa edellytetyllä yhteisellä toteamisella tarkoitetaan ja miten sen tulisi tapahtua. Kysymys myös luottamusmiehen edustusvallan laajuudesta ja työtuomioistuimen toimivallasta lausuntoasiassa.

Kuultavat Autoalan Keskusliitto ry Metallityöväen Liitto ry

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoalan Työnantajaliitto r.y:n, nykyisen Autoalan Keskusliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 15.2.1990 allekirjoitetun auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen, jonka voimassaoloa on sittemmin jatkettu 31.10.1993 saakka osana noudatettavassa työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä 29.1.1991 tehdyssä luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata liittojen välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tämän sopimuksen mukaisen neuvottelujärjestelmän tavoitteena on edellä mainitun lisäksi ehkäistä, mikäli mahdollista, jo ennakolta erimielisyyksien syntymistä ja muutoinkin toimia yrityksen ja sen henkilöstön yhteistoiminnan kehittämiseksi, sekä parantaa neuvottelujärjestelmän toimivuutta.

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

1 Luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Metallityöväen Liitto r.y:n rekisteröityä ammattiosastoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1 Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, (jäljempänä luottamusmiehen) ja hänen varamiehensä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei korjaamon toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1 Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2 Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvotteluja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Autopeltiseppä Veli-Pekka Laurila on Autoliike Asko Mäkelä Ky:tä ja sen vastuunalaisia yhtiömiehiä Asko Mäkelää ja Maija-Liisa Mäkelää vastaan Tampereen käräjäoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut työskennelleensä Automyynti Asko Mäkelä Ky:n palveluksessa 26.9.1989 lukien. Laurila oli valittu yhtiön työntekijöiden luottamusmieheksi vuoden 1993 alusta lukien.

Autoliike Asko Mäkelä Ky harjoitti liiketoimintaa toimialalla, jolla työsopimuslain 17 §:n perusteella noudatettiin korjaamotyöntekijöiden työsuhteissa auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta. Mainittu työehtosopimus sisälsi muun muassa luottamusmiessopimuksen.

Automyynti Asko Mäkelä Ky oli 1.9.1993 annetulla lomautusilmoituksella ilmoittanut lomauttavansa Laurilan 15.9.1993 alkaen toistaiseksi. Työnantaja oli 10.9.1993 annetulla uudella lomautusilmoituksella ilmoittanut lomauttavansa Laurilan kahden kuukauden ajaksi. Syyksi lomauttamiselle työnantaja oli ilmoittanut auto-peltikorjaamon jatkuvasti heikentyneen työtilanteen, johon ei ollut lähiaikoina odotettavissa ratkaisevaa parannusta.

Yhtiön palveluksessa oli kahdeksan korjaamotyöntekijää. Laurilan lisäksi yhtiön palveluksessa oli myös toinen autopeltiseppä. Tämän toisen autopeltisepän työntekovelvollisuus oli Laurilan lomautuksen aikana jatkunut normaalisti. Myöskään muille työntekijöille ei ollut annettu lomautusilmoituksia tai -varoituksia. Edellinen lomautusvaroitus oli annettu vuoden 1993 vaihteen aikoihin, mutta lomautusta ei ollut pantu toimeen.

Lomautuksen alkaessa Laurilalta oli jäänyt kesken kaksi erillistä työkohdetta. Laurilan useista pyynnöistä huolimatta työnantaja ei ollut antanut hänen tehdä loppuun näitä töitä ennen lomautuksen alkamista.

Työsuhteensa alkaessa Laurila oli sitoutunut kykyjensä mukaan tekemään kaikenlaisia töitä, mikäli peltisepän töitä ei olisi riittävästi. Näin olikin tapahtunut. Automyynti Asko Mäkelä Ky:n palveluksessa oli Laurilan lomautuksen aikana ollut työssä työntekijöitä, joiden tekemää työtä hän olisi pystynyt tekemään.

Työsopimuslain 17 §:n 3 momentin mukaan työnantaja oli velvollinen kohtelemaan työntekijöitään tasapuolisesti. Työnantaja ei saanut asettaa ketään työntekijää perusteettomasti eri asemaan toisiin työntekijöihin nähden syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Työsopimuslain 30 §:n mukaan työntekijä voitiin lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos työ oli tilapäisesti vähentynyt eikä työnantaja voinut kohtuudella järjestää muuta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta. Laurilan lomautuksen yhteydessä työnantajan taholta ei ollut puhuttu mitään muun työn tekemisestä eikä mahdollisesta koulutuksesta. Työnantajan kanssa käydyissä keskusteluissa työnantajaa oli yritetty saada kohdistamaan lomautus tasapuolisesti kaikille työntekijöille. Tähän työnantaja ei ollut suostunut.

Huomioon ottaen Laurilan luottamusmiesaseman oli hänen lomautuksensa ollut laiton. Työnantaja oli siten velvollinen korvaamaan Laurilalle tästä aiheutuneen vahingon työsopimuslain 51 §:n mukaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Laurila on vaatinut Automyynti Asko Mäkelä Ky:n sekä Asko Mäkelän ja Maija-Liisa Mäkelän velvoittamista yhteisvastuullisesti maksamaan hänelle työsopimuslain 51 §:n mukaisena vahingonkorvauksena hänen luottamusmiesasemassa tapahtuneesta laittomasta lomauttamisestaan kahden kuukauden palkkaa vastaavat 15 640 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.11.1993 lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 16 prosentin korkoineen.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Automyynti Asko Mäkelä Ky sekä Asko Mäkelä ja Maija-Liisa Mäkelä ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että yrityksessä toimeenpannut lomautukset olivat kohdistuneet muihinkin työntekijöihin kuin Laurilaan. Jo loppuvuodesta 1992 työnantaja oli antanut lomautusvaroitukset ja 26.11.1992 annetulla ilmoituksella ilmoittanut neljän työntekijän lomauttamisesta määräajaksi. Annetun ilmoituksen mukaisesti lomautukset oli pyritty kohdistamaan vuorotellen eri työntekijöihin siten kuin se kulloisenkin työtilanteen mukaan oli ollut tarkoituksenmukaisinta. Koska työtilanne oli alkuvuodesta 1993 parantunut, ei lomautuksia ollut tarvinnut panna toimeen annetun ilmoituksen mukaisesti kuin kolmen työntekijän kohdalla. Talviolosuhteista johtuen ei alkuvuonna 1993 ollut lomautettu autopeltiseppiä.

Laurilan lomauttamisen yhteydessä työnantaja oli noudattanut työsopimuslain 53 §:n 2 momentin säännöstä ja hankkinut lomautukselle Laurilan edustamien työntekijöiden enemmistön suostumuksen. Viisi työntekijää oli ilmoittanut antavansa suostumuksen Laurilan lomauttamiselle ja kaksi työntekijää ei ollut ottanut kantaa lomautuskysymykseen. Luottamusmiehen irtisanominen oli mahdollista silloin kun irtisanomisen yleiset edellytykset täyttyivät ja työntekijöiden enemmistö antoi asialle suostumuksensa. Lomautus oli mahdollinen aina silloin kun työsopimus voitiin irtisanoa. Näin ollen työnantajalla oli ollut vallinneessa tilanteessa laillinen peruste irtisanomista lievempään toimenpiteeseen eli lomautukseen.

Lomautuksen kohdistuminen Laurilaan oli ollut perusteltua erityisesti sen vuoksi, että muussa tapauksessa työnantaja olisi joutunut lomauttamaan sellaisia työntekijöitä, jotka jo aikaisemmin olivat olleet lomautettuina. Laurila ei olisi myöskään pystynyt tekemään sellaisia huolto- ja korjausasentajien töitä, joita tuolloin oli ollut tarjolla enemmän kuin peltisepän töitä. Töihin jäänyt toinen peltiseppä sen sijaan oli pystynyt ruuhka-aikoina tekemään myös asentajien töitä. Laurilaa ei siten ollut luottamusmiesaseman vuoksi syrjitty ja asetettu muita työntekijöitä huonompaan asemaan.

Merkitystä lomautuksen laillisuuden kannalta ei ollut sillä, että Laurila ei omasta mielestään ollut saanut kaikkia töitään tehdyksi. Ellei yritystoiminta kokonaan lakannut, työpaikalla oli aina meneillään joitakin sellaisia töitä, joita lomautuksen ilmoittamisen aikaan ei ollut voinut olla tiedossa. Laurilan lomautuksen alkaessa ei ollut jäänyt kesken mitään sellaisia töitä, jotka olisi erikseen nimetty Laurilan tehtäviksi ja joita toiset työntekijät eivät olisi voineet tehdä. Koska työnantajalla ei ollut ollut mahdollisuutta työn tarjoamiseen koko henkilöstölle, ei estettä ollut ollut sille, että toiset olisivat tehneet niitä töitä, joita lomautettu työntekijä oli aikaisemmin tehnyt. Tämä oli tavallinen tilanne lomautusten yhteydessä.

Työnantaja ei ollut saanut Laurilan ilmoitusta tämän valinnasta luottamusmieheksi, eikä työnantajalla siten ollut ollut tietoa siitä, että Laurila oli toiminut ammattiosaston valitsemana luottamusmiehenä. Laurila oli ollut työsopimuslain 53 §:ssä tarkoitettu luottamusmies, joka voitiin lomauttaa työntekijöiden enemmistön suostumuksella. Enemmistön suostumus korvasi sen, mitä luottamusmiessopimuksessa tarkoitettiin yhteisellä toteamisella.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Automyynti Asko Mäkelä Ky sekä Asko Mäkelä ja Maija-Liisa Mäkelä ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja Laurilan velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut.

KANTAJAN VASTASELITYS

Laurila on vastaajien vastauksen johdosta todennut, ettei hän kiistänyt sitä, että kolme työntekijää oli ollut lomautettuina loppuvuonna 1992 ja alkuvuonna 1993. Näillä lomautuksilla ei ollut mitään tekemistä Laurilan lomautuksen kanssa. Aikaisemmin toteutetut lomautukset osoittivat ainoastaan työnantajan asenteen järjestäytyneitä työntekijöitä kohtaan. Kaikki kolme aikaisemmin lomautettua työntekijää olivat olleet järjestäytyneitä työntekijöitä. Lomautusten toimeenpano oli lopetettu siinä vaiheessa, kun lomautuksen oli ollut määrä kohdistua järjestäytymättömään työntekijään.

Työnantaja ei ollut saanut Laurilan lomautukselle työntekijöiden enemmistön suostumusta. Jos enemmistön suostumuksen katsottaisiin olleen olemassa, oli suostumus joka tapauksessa saatu painostuksen kautta ja se sisälsi muotovirheen, joka teki suostumuksen mitättömäksi. Tapani Kahri ja Harri Hietala olivat "Työsopimuslaki" -nimisessä kirjassaan todenneet luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta seuraavaa: "Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa ensiksikin silloin, kun niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä asianomainen on, antaa siihen suostumuksensa. Käytännössä enemmistön kannan selvittäminen saattaa tuottaa vaikeuksia, sillä momentissa enempää kuin sen perusteluissakaan ei anneta sen toteuttamista vastaavia ohjeita. Täytynee kuitenkin katsoa, että jos luottamusmies on ammattiosaston tai työhuonekunnan valitsema, sen suostumus on riittävä irtisanottaessa."

Auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen liitteenä olevan luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmies edusti ammattiosastoa työnantajaansa nähden. Tämä tarkoitti sitä, että luottamusmiesvaaleihin voivat osallistua ainoastaan järjestäytyneet työntekijät ja ainoastaan järjestäytyneet työntekijät voivat antaa enemmistön suostumuksen luottamusmiehen irtisanomiselle tai lomauttamiselle.

Työnantaja oli esittänyt todistuksen, jonka mukaan viisi työntekijää olisi antanut suostumuksensa Laurilan lomauttamiselle. Suostumuksensa antaneista työntekijöistä kaksi oli ollut lomauttamisajankohtana Metallityöväen Liitto ry:n jäseniä. Kaksi suostumuksen antaneista työntekijöistä oli ollut järjestäytymättömiä. Yksi suostumuksen antaneista työntekijöistä oli ollut työnjohtaja. Vaikka viimeksi mainittu työntekijä olikin Metallityöväen Liiton jäsen, ei hänen suostumuksellaan ollut asiassa merkitystä, koska hän asemansa puolesta oli työnantajan edustaja. Työnjohtaja-asemansa johdosta hänen olisi kuulunut olla Teknisten Liitto ry:n jäsen.

Laurilan lomauttamiselle ei ollut ollut työntekijöiden enemmistön suostumusta. Työpaikan työntekijöistä kaksi ei ollut ottanut kantaa Laurilan lomauttamiseen. Nämä työntekijät olivat olleet Metallityöväen Liiton jäseniä. Suostumuksen antaneiden Metallityöväen Liittoon kuuluvien työntekijöiden lukumäärä oli ollut kaksi ja kaksi liiton jäsenenä olevaa työntekijää oli kieltäytynyt ottamasta kantaa lomauttamiseen.

Työnantaja oli esittänyt 16.11.1993 päivätyn todistuksen, josta työnantajan mukaan kävi esille työntekijöiden antama suostumus lomautukseen. Laurila oli saanut lomautusilmoituksen 1.9.1993. Ilmoituksen saatuaan hän oli välittömästi ottanut yhteyttä Metallityöväen Liiton edustajaan, joka oli käynyt työpaikalla 2.9.1993. Liiton toimitsija oli tuolloin tiedustellut työntekijöiltä, olivatko he antaneet suostumuksensa Laurilan lomauttamiselle. Kukaan työntekijöistä ei ollut vastannut myöntävästi. Näin ollen oli pääteltävissä, että työnantajan esittämä todistus oli allekirjoitettu painostuksen jälkeen.

Luottamusmiehen lomauttamisen samoin kuin irtisanomisen täytyi tapahtua siten, että työntekijöiden suostumus annettiin ennen toimenpidettä eikä jälkikäteen. Koska kukaan todistuksen allekirjoittaneista työntekijöistä ei ollut 2.9.1993 ilmoittanut liiton toimitsijalle antaneensa suostumusta Laurilan lomauttamiselle, oli jälkikäteen mahdollisesti annettu suostumus oikeustoimena mitätön. Näin ollen kanne tulisi hyväksyä jo sillä perusteella, että työnantaja oli menetellyt työsopimuslain 53 §:n 2 momentin vastaisesti.

Laurilan lomauttamisen yhteydessä ei ollut yhteisesti todettu, että pääluottamusmiehelle ei voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Laitoksen toimintaa ei myöskään ollut luottamusmiessopimuksessa tarkoitetulla tavalla keskeytetty kokonaan. Jos työsopimuslain tarkoittaman luottamusmiessuojan ei katsottaisi ulottuneen Laurilaan, niin Laurilaa koski ainakin työehtosopimuksen mukainen luottamusmiessuoja.

Laurila oli valittu työntekijöiden pääluottamusmieheksi marraskuussa 1992 pidetyssä kokouksessa yksimielisesti. Pääluottamusmiehen valintakokoukseen olivat osallistuneet Laurilan lisäksi työntekijöiden aikaisempi pääluottamusmies ja neljä muuta työntekijää. Entinen pääluottamusmies oli täyttänyt pää- ja varapääluottamusmiesvalinnasta tehdyn ilmoituksen, josta kävi ilmi Laurilan valitseminen pääluottamusmieheksi ja aikaisemman pääluottamusmiehen valitseminen varapääluottamusmieheksi. Tämä ilmoitus oli toimitettu Tampereen autokorjaamotyöväen ammattiosasto ry:lle.

Luottamusmiesvalintailmoitus oli päivätty 23.11.1992. Laurila oli lähettänyt mainitun ilmoituksen pää- ja varapääluottamusmiehen valinnasta työnantajalle kirjeitse ollessaan talvilomalla. Työnantajalla oli siten vuoden 1993 alussa ollut tieto Laurilan valitsemisesta yrityksen työntekijöiden pääluottamusmieheksi.

Laurila on pyytänyt, että käräjäoikeus hankkisi työtuomioistuimen lausunnon luottamusmiessopimuksen tulkinnasta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on 7.2.1994 pidetyssä suullisessa valmistelussa päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausuntoa auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa edellytetyn yhteisen toteamisen sovellettavuudesta järjestäytyneen työntekijän ja järjestäytymättömän työnantajan välisessä suhteessa ja mitä mahdollisessa soveltamistapauksessa yhteisellä toteamisella tarkoitetaan ja miten sen tulisi tapahtua. Käräjäoikeus on sittemmin työtuomioistuimelle toimittamassaan kirjeessä pyytänyt lausuntoa myös siitä, edustaako ammattiosaston nimeämä luottamusmies luottamusmiessopimuksen mukaan työehtosopimuksen soveltamisalueella ainoastaan sen liiton jäseniä, jonka jäsenammattiosasto on hänet nimennyt, vai kaikkia sopimuksen soveltamisalueen työntekijöitä asianomaisella työpaikalla.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Autoalan Keskusliitolle ja Metallityöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Autoalan Keskusliitto ja Metallityöväen Liitto ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todenneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autoalan luottamusmiessopimuksen tarkoittaman yhteisen toteamisen sovellettavuus järjestäytyneen työntekijän ja järjestäytymättömän työnantajan välisessä suhteessa

Autoalan luottamusmiessopimus on tarkoitettu kuten muutkin työehtosopimusmääräykset noudettaviksi ensisijassa järjestäytyneen työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa. Allekirjoittaneet liitot eivät kuitenkaan ole rajanneet määräyksiä koskemaan vain työehtosopimuslain nojalla sopimukseen sidottuja. Näin ollen määräykset voivat tulla noudatettaviksi työsopimuslain yleissitovuussäännöksen perusteella järjestäytyneen työntekijän ja järjestäytymättömän työnantajan välisessä suhteessa.

Mitä yhteisellä toteamisella tarkoitetaan ja miten sen tulisi tapahtua

Autoalan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan mukaan luottamusmiehen lomauttaminen tai irtisanominen taloudellisista tai tuotannollisista syistä ei ole mahdollista, ellei

a) korjaamon toimintaa keskeytetä kokonaan tai

b) yhteisesti todeta, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muuten sopivaa työtä.

Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan osapuolten yksimielisyyttä siitä, ettei asianomaiselle luottamusmiehelle soveltuvaa työtä ole tarjolla.

Autoalan luottamusmiessopimuksessa ei ole erityisiä määräyksiä, missä järjestyksessä yhteinen toteaminen käytännössä toimitetaan. Kun erityismääräyksiä ei ole, käsitellään asia työehtosopimuksen yleisten neuvottelumääräysten mukaisesti. Näin ollen yhteisen toteamisen osapuolina ovat luottamusmies ja työnantaja. Siinä tapauksessa, että paikallisesti ei päästä toteamisesta yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa liittojen ratkaistavaksi.

Luottamusmiehen valinnasta ja keitä luottamusmies edustaa

Autoalan luottamusmiessopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Metallityöväen Liitto ry:n rekisteröityä ammattiosastoa. Edelleen sopimuksen 3 §:n 1 kohdan mukaan ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen ja hänen varamiehensä.

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n 1 ja 2 kohdissa puolestaan todetaan, että luottamusmies edustaa ammattiosastoa mm. työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa kysymyksissä.

Edellä selostetuista sopimuskohdista käy selkeästi ilmi, että luottamusmiehen valitseminen on ammattiosaston sisäinen asia.

Luottamusmieheksi voidaan valita vain asianomaisen ammattiosaston jäsen. Luottamusmiehen valintaan voivat osallistua kyseisen työpaikan työntekijöinä olevat Metallityöväen Liitto ry:n ammattiosaston jäsenet.

Autoalan luottamusmiessopimuksen tarkoittama luottamusmies edustaa Metallityöväen Liitto ry:hyn kuuluvia työntekijäasemassa olevia työntekijöitä työpaikallaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Tampereen käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa autoalan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen irtisanomis- ja lomautustilanteissa edellytetyn yhteisen toteamisen sovellettavuudesta järjestäytyneen työntekijän ja järjestäytymättömän työnantajan välisessä suhteessa ja mitä mahdollisessa soveltamistapauksessa yhteisellä toteamisella tarkoitetaan ja miten sen tulisi tapahtua. Käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa myös siitä, edustaako ammattiosaston nimeämä luottamusmies luottamusmiessopimuksen mukaan työehtosopimuksen soveltamisalueella ainoastaan sen liiton jäseniä, jonka jäsenammattiosasto on hänet nimennyt, vai kaikkia sopimuksen soveltamisalueen työntekijöitä asianomaisella työpaikalla.

Yhteinen toteaminen

Autoalan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5. kohdassa on sovittu, että jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei korjaamon toimintaa keskeytetä kokonaan tai yhteisesti todeta, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muuten sopivaa työtä.

Työehtosopimuksen osapuolina olevat liitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossaan selvittäneet yhteisellä toteamisella edellä mainitussa luottamusmiessopimuksen kohdassa tarkoitettavan osapuolten yksimielisyyttä siitä, ettei luottamusmiehelle soveltuvaa työtä ole tarjolla. Kun luottamusmiessopimuksessa ei ole erityismääräyksiä siitä, missä järjestyksessä yhteinen toteaminen käytännössä tapahtuu, tulee asia liittojen mukaan käsitellä työehtosopimuksen yleisten neuvottelumääräysten mukaisesti. Yhteisen toteamisen osapuolina ovat siten luottamusmies ja työnantaja. Ellei heidän välillään päästä toteamisesta yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa liittojen ratkaistavaksi.

Työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa edellä olevasta liittojen yhteisestä tulkinnasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että autoalan luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5. kohdassa tarkoitettua yhteistä toteamista on tulkittava siten, että sillä ymmärretään asianosaisten välistä yksimielisyyttä siitä, ettei luottamusmiehelle soveltuvaa työtä ole tarjolla. Tämän yhteisen toteamisen tulisi tapahtua ensisijaisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Erimielisyys tässä suhteessa on mahdollista saattaa ratkaistavaksi liittojen välillä ja viime kädessä työtuomioistuimessa vain silloin, kun työsuhteen osapuolet ovat työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottuja.

Velvollisuus yhteiseen toteamiseen työsopimuslain 17 §:n nojalla

Työehtosopimuksen määräykset ovat oikeudellisten vaikutustensa puolesta erilaisia. Työehtosopimuksen määräykset on oikeustieteessä jaettu niin sanottuihin velvoitemääräyksiin ja normimääräyksiin.

Velvoitemääräykset vaikuttavat vain työehtosopimukseen osallisten välisessä työehtosopimussuhteessa. Velvoitemääräyksinä sovitut ehdot eivät velvoita työehtosopimukseen sidottuja työnantajia ja työntekijöitä työehtosopimuksen määräyksiin muutoin liittyvin oikeudellisin vaikutuksin ja seuraamuksin.

Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on katsottu, että työehtosopimukseen osalliset voivat säännöllistämiskompetenssinsa puitteissa ottaa työehtosopimukseen määräyksiä, jotka vaikuttavat sekä työnantajan ja yksityisen työntekijän välisessä suhteessa että työnantajan ja työehtosopimukseen sidotun työntekijäinyhdistyksen välisessä suhteessa. Yhtenä tällaisena esimerkkinä on mainittu luottamusmiehiä koskevat työehtosopimuksen määräykset.

Työsopimuslain 17 §:n säännös velvoittaa järjestäytymättömän työnantajan noudattamaan työsopimuksissa ja työsuhteissa muuten yleissitovana pidettävän työehtosopimuksen palkka- ja muita ehtoja. Sekä oikeustieteellisessä kirjallisuudessa että oikeuskäytännössä on katsottu, että järjestäytymättömällä työnantajalla on velvollisuus noudattaa niitä yleissitovan työehtosopimuksen työnormeja, joista aiheutuu työnantajalle velvollisuuksia työsuhteessa. Sen sijaan oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, onko järjestäytymättömällä työnantajalla velvollisuus työsopimuslain 17 §:n nojalla noudattaa myös yleissitovan työehtosopimuksen kaikkia työolonormeja. Työolonormien noudattamisvelvollisuuden on katsottu koskevan ainakin niitä työolonormeja, jotka perustavat yksittäiselle työntekijälle oikeuden jonkin suorituksen saamiseen. (KKO 1991:174)

Työehtosopimuslain soveltamisen kannalta ei edellä todetulla jaottelulla työnormeihin ja työolonormeihin sellaisenaan ole merkitystä. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä luottamusmies- ja vastaavissa sopimuksissa edellytetty yhteinen toteaminen on nähty osana luottamushenkilön työsuhdeturvaa niin, että sen laiminlyöminen on voinut johtaa työnantajan korvausvelvollisuuteen. (TT 1986-45, 1991-111, 1992-23)

Kysymys siitä, mitä tarkoitetaan työsopimuslain 17 §:ssä mainituilla ehdoilla, joita työnantaja on yleissitovuuden perusteella velvollinen noudattamaan, on viime kädessä työsopimuslain tulkintaa koskeva asia. Työtuomioistuimella ei näin ollen ole perusteita edellä todettua tarkemmin ottaa kantaa siihen, tuleeko lausuntopyynnössä tarkoitettuun luottamusmiessopimukseen sisältyvää yhteistä toteamista koskeva määräys sovellettavaksi kysymyksessä olevassa työsuhteessa.

Luottamusmiehen edustusvallan henkilöllinen ulottuvuus

Käräjäoikeus on lisäksi pyytänyt lausuntoa siitä, edustaako ammattiosaston nimeämä luottamusmies luottamusmiessopimuksen mukaan työehtosopimuksen soveltamisalueella ainoastaan sen liiton jäseniä, jonka jäsenammattiosasto on hänet nimennyt, vai kaikkia sopimuksen soveltamisalueen työntekijöitä asianomaisella työpaikalla.

Liitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todenneet, että autoalan luottamusmiessopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaan luottamusmiehellä tarkoitetaan Metallityöväen Liiton rekisteröidyn ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä. Mainitun sopimuksen 3 §:n 1. kohdan mukaan ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen ja hänen varamiehensä. Luottamusmiessopimuksen 5 §:n 1. ja 2. kohdissa on sovittu siitä, että luottamusmies edustaa ammattiosastoa muun muassa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa kysymyksissä. Liittojen mukaan edellä mainitut luottamusmiessopimuksen määräykset osoittavat, että luottamusmiehen valinta on ammattiosaston sisäinen asia. Liitot ovat edelleen todenneet, että luottamusmieheksi voidaan valita vain asianomaisen ammattiosaston jäsen ja luottamusmiehen valintaan voivat osallistua kysymyksessä olevan työpaikan työntekijöinä olevat Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäsenet.

Liittojen kannan mukaan autoalan luottamusmiessopimuksen tarkoittama luottamusmies edustaa Metallityöväen Liittoon kuuluvia työntekijäasemassa olevia työntekijöitä työpaikalla. Työtuomioistuin lausuntonaan yhtyy edellä mainittuun liittojen yhteiseen käsitykseen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Virtanen, Kontio, Leivo ja Lähteenmäki jäseninä.

Lausunto on yksimielinen.