Legislator Case Law & Legislation
TT:1994-43 AI generated

Union branch fined for strike threat despite union member's justified disciplinary action.

Case Number TT:1994-43
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The union branch was ordered to pay a fine and legal costs for threatening a strike to overturn a member's disciplinary measures. Although the member's actions were deemed justified and the employer's response potentially unlawful, the court held that opposing such measures via strike threat violated the duty of industrial peace. Consequently, the union branch was found liable for the breach of the collective agreement's peacekeeping obligations.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Industrial Relations Act: A union branch is liable for a fine for threatening a strike to overturn a member's disciplinary measures, even if the member's actions were justified, as such threats violate the duty of industrial peace.

Keywords

AI generated
duty of industrial peace strike threat union branch liability disciplinary action collective agreement breach industrial relations justified conduct

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreements Act
Section 8 of the Industrial Relations Act
Section 9 of the Industrial Relations Act
Section 10 of the Industrial Relations Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Paperitehtaan työntekijät olivat ilmoittaneet pysäyttävänsä tehtaan painostaakseen työnantajaa peruuttamaan massaosaston hoitajalle paperikoneen pysäyttämisestä määräämät seuraamukset. Siitä riippumatta, olivatko työntekijälle määrätyt seuraamukset olleet oikeutettuja ja kohtuullisia, niiden vastustaminen työtaistelutoimin oli ollut työrauhavelvollisuuden vastaista.

Pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle työrauhavelvollisuutta rikkovia vaatimuksia. Ammattiosasto vastasi asettamansa luottamusmiehen toiminnasta. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Jämsänkosken osasto n:o 11 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuus ry on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken tehtaan massaosaston hoitaja oli 16.12.1993 pysäyttänyt luvatta paperikone PK 4:n, mistä oli aiheutunut tuotannon keskeytyminen ja huomattavat taloudelliset vahingot. Työnantaja oli tämän johdosta päättänyt siirtää hänet toisiin tehtäviin, koska työnantaja oli katsonut hänen menettelyllään osoittautuneen sopimattomaksi kyseessä olevaan vastuulliseen tehtävään. Lisäksi hänelle oli annettu varoitus ja hän oli ilmoittanut suostuvansa korvaamaan vahingosta 27 000 markkaa.

Tehtaan pääluottamusmies oli 12.1.1994 kello 8.15 ilmoittanut tehtaan henkilöstöpäällikölle tehtaan työntekijöiden aloittavan lakon ja koko tehtaan pysähtyvän samana päivänä kello 14, ellei työnantaja peruuta edellä mainittuja toimenpiteitä eli työntekijän siirtoa toisiin tehtäviin, varoitusta ja vahingonkorvausta. Kysyttäessä pääluottamusmies ei ollut osannut sanoa, milloin lakko tulisi päättymään. Työnantaja oli saanut aikaa vastata vaatimukseen kello 11:een saakka, jolloin lakolta olisi voitu vielä välttyä.

Painostuksen alla työnantaja oli suostunut osittain pääluottamusmiehen esittämiin vaatimuksiin ja pääluottamusmies oli ilmoittanut lakon uhan peruuntuvan. Toteutuessaan lakkoon olisi osallistunut kaikki tehtaan 720 työntekijää ja lakolla olisi aiheutettu erittäin suuria taloudellisia vahinkoja.

Lakolla uhkaaminen oli työehtosopimuslaissa tarkoitettu kielletty työtaistelutoimenpide. Uhkaaminen oli esitetty sellaisissa olosuhteissa, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy uskoa lakon toteutuvan, ellei esitettyihin vaatimuksiin olisi suostuttu. Työtaistelutoimenpiteeltä vaadittavasta tehokkuudesta oli osoituksena työnantajan suostuminen osaan esitetyistä vaatimuksista.

Varoituksen antaminen ja siirtäminen tehtävistä toisiin kuuluivat työnjohto-oikeuteen. Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan sopimusmääräykseen.

Pääluottamusmies oli ammattiosaston edustajana esittänyt edellä todetut uhkavaatimukset. Ammattiosastolla oli vastuu pääluottamusmiehen toimista. Sama ammattiosasto oli työtuomioistuimen tuomiolla n:o 116/1992 tuomittu hyvityssakkoon saman pääluottamusmiehen lakolla uhkaamisen johdosta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Jämsänkosken osasto n:o 11:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta, sekä ammattiosaston velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

VASTAUS

Perustelut

Paperiliitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken tehtaan massaosastolla oli 16.12.1993 todettu yövuoron työntekijämäärän jäävän vajaaksi. Iltavuorossa työskennellyt työntekijä oli ilmoittanut, ettei hänellä ollut mahdollisuutta jäädä ylityöhön yövuorosta poissaolevan työntekijän tilalle. Työnjohtaja ei ollut selkeästi ilmoittanut, miten tilanteessa tulisi toimia. Massaosaston hoitaja oli ymmärtänyt luottamusmieheltä saamansa ohjeet siten, ettei konetta saanut jättää valvomatta käyntiin, koska tällaisesta menettelystä työntekijöille oli annettu aiemmin huomautuksia.

Työntekijä ei heti työvuoronsa päättyessä suinkaan ollut poistunut työpaikaltaan, vaan hän oli jäänyt kohtuulliseksi ajaksi odottelemaan työnantajan järjestelyjä asiassa. Kun työntekijä ei ollut saanut selvitystä siihen, miten tehtävät järjestettäisiin, hän oli ryhtynyt ajamaan konetta hallitusti seisokkiin. Hän oli sitten ilmoittanut työnjohdolle koneen pysäyttämisestä ja poistunut työpaikalta. Työnantaja oli määrännyt työntekijälle kanteessa mainitut seuraamukset. Työntekijä ei missään vaiheessa ollut suostunut kyseessä oleviin seuraamuksiin, vaan oli ainoastaan kuitannut vastaanottaneensa työnantajan ilmoitukset.

Pääluottamusmies oli katsonut, että työntekijälle annetut rangaistukset olivat olleet kohtuuttomia. Kun työnantaja ei ollut suostunut perumaan ilmeisen väärää ja kohtuutonta menettelyään, oli pääluottamusmies viimeisenä keinona viitannut tehtaan mahdolliseen alasajoon, mikä ei kuitenkaan ollut toteutunut.

Yleisesti tiedossa oli ollut, että paperiteollisuuden välimiesoikeus oli kahdessakin vastaavanlaisessa tapauksessa katsonut, ettei työnantajalla ollut oikeutta kohdistaa rangaistusseuraamuksia työntekijään, joka antamatta suostumusta ylityöhön oli ajanut prosessin alas siten, että vaurioriski oli vältetty ja poistunut tämän jälkeen työpaikalta. Työnantajan menettely oli siten ollut muun muassa työehtosopimuksen ja työaikalain vastaista. Tämä oli osaltaan kärjistänyt tilannetta työpaikalla.

Järjestysrangaistuksista syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu työehtosopimuksen määräysten mukaisesti, eikä kyseessä oleva erimielisyys tullut ratkaistavaksi tämän kanteen yhteydessä. Neuvottelujen aloittaminen oli osaltaan vaikuttanut siihen, ettei uhkaus työnseisauksesta ollut toteutunut.

Työnjohto-oikeuteen kuului vastuu myös siitä, ettei sitä ulotettu laajemmalle kuin mitä työehtosopimuksen mukaan oli mahdollista.

Paperiliiton Jämsänkosken osasto n:o 11:n jäsenmäärä oli 1 300.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on jättänyt työtuomioistuimen harkintaan, tulisiko ammattiosastolle määrätä menettelystä lainkaan seuraamusta. Työnantajaliiton ei tulisi saada osaksikaan korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, koska työnantaja oli itse antanut huomattavasti aihetta kyseessä olevaan reaktioon.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Jämsänkosken osasto n:o 11 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken tehtaan työntekijät ovat 12.1.1994 kello 8.15 ilmoittaneet pysäyttävänsä tehtaan samana päivänä kello 14 painostaakseen työnantajaa peruuttamaan massaosaston hoitajalle paperikoneen pysäyttämisestä määräämät seuraamukset. Toteutuessaan lakkoon olisi osallistunut kaikki tehtaan 720 työntekijää.

Ammattiosastolla on asianosaisliittojen välisen välityssopimuksen mukaan oikeus saattaa muun muassa järjestysrangaistuksena annetusta varoituksesta syntynyt erimielisyys liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitot pääse asiassa yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Siitä riippumatta, ovatko työntekijälle määrätyt seuraamukset olleet oikeutettuja ja kohtuullisia, niiden vastustaminen työtaistelutoimin on ollut työrauhavelvollisuuden vastaista. Lakolla uhkaaminen on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta.

Pääluottamusmies on esittänyt työnantajalle työrauhavelvollisuutta rikkovia vaatimuksia. Ammattiosasto vastaa asettamansa luottamusmiehen toiminnasta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Jämsänkosken osasto n:o 11:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle 9 000 markkaa.

Mainittu ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Porttila jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.