Court ruled ferry transport time counts as regular work under service agreement, not as part-time work under separate regulations.

Kotkan merivartioaseman rannikkoveneen kuljetukseen takuukorjaukseen Uudenkaupungin telakalle ei ollut sovellettava rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen partiointia koskevia määräyksiä, vaan sanottu aika oli luettava virkaehtosopimuksen mukaiseksi työajaksi.

Kantaja Valtion yhteisjärjestö VTY ry Vastaaja Valtiovarainministriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen muun ohessa Valtion yhteisjärjestö VTY:n välillä 13.12.1991 solmitussa rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 §. Työajaksi laskettava aika

Työajaksi lasketaan, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen toisin säädetty, määrätty, tai sovittu, a) viikko- tai päiväpalvelusohjelman tai muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään, sekä b) kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a)-kohdan määräyksistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §. Partiointi

1. Partioinnilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työtä, a) jota vartioasemalla palveleva virkamies tekee sijoituspaikkansa (vartioaseman) ulkopuolella, b) joka ei ole luonteeltaan sellaista työ- tms. palvelusta, missä työaika on päivittäin säännönmukaista ja valvottavissa, ja c) joka ei ole etsintä- ja palveluspalvelua eikä meripelastustoimintaa.

2. Partiointiajalla tarkoitetaan partion lähdön ja paluun välistä aikaa.

3. Jos partiointiaika on enintään 8 tuntia, se lasketaan kokonaan työajaksi.

4. Jos partiointiaika on yli 8 tuntia mutta alle 24 tuntia, lasketaan partioinnin työaika liitteenä 1 olevan kaavion mukaan.

5. Jos partiointiaika on 24 tuntia tai enemmän, lasketaan siitä työajaksi 14 tuntia jokaiselta täydeltä 24 tunnin partiointivuorokaudelta. Tässä momentissa tarkoitetun partiointiajan täydet 24 tunnin partiointivuorokaudet ylittävältä partiointiajan osalta työaika lasketaan 3 tai 4 momentin mukaan.

6. Partion lähtöön ja paluuseen liittyvistä tehtävistä vapaa-aikana lasketaan työajaksi yhteensä 1 tunti silloin, kun partiointiaika on vähintään 15 tuntia.

7. Jos partiointiaika on enintään 24 tuntia, maksetaan 27 §:ssä tarkoitetun tuntipalkan mukaista lisätyökorvausta seuraavasti:

partiointiaika

lisätyökorvaus

vähintään 10-alle 14 t

1 tunnilta

vähintään 14-alle 18 t

2 tunnilta

vähintään 18-alle 22 t

3 tunnilta

vähintään 22-alle 24 t

4 tunnilta

24 t

5 tunnilta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Valtion yhteisjärjestö VTY on työtuomioistuimessa lausunut, että asianosaisten kesken vallitsi erimielisyyttä rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n tulkinnasta tilanteessa, jossa Kotkan merivartioaseman rannikkovene RV-150 oli siirretty Uudenkaupungin telakalle takuukorjaukseen. Siirtokuljetusta oli anottu suoritettavaksi virkamatkana, mutta tähän oli saatu Suomenlahden merivartioston apulaiskomentajalta sanoma, jossa käskettiin suorittamaan matka Kotkasta Turun merivartioalueelle partiona ja tämän jälkeen normaalina virkamatkana Uudenkaupungin telakalle. Partioveneen siirtomatka oli alkanut Kotkan merivartioasemalta 22.5.1993 kello 9.40. Vene oli ylittänyt Turun merivartioalueen rajan 23.5.1993 noin kello 14 saapuen Uudenkaupungin telakalle samana päivänä kello 16.45.

Partiointia koskevat virkaehtosopimuksen määräykset perustuivat rajavartiolaitoksen työaikatoimikunnan mietintöön (Komiteanmietintö 1971:B10). Toimikunnan mietinnön pohjalta oli sovittu ensimmäinen virkaehtosopimus, jonka peruslähtökohdat olivat samat kuin voimassa olevassa virkaehtosopimuksessa. Kun partiointiin sisältyi myös lepojaksoja, oli pyritty hakemaan keskimääräisen työajan laskennan periaatteet.

Esillä olevassa tapauksessa oli yhdistetty partiomatka ja virkamatka toisiinsa. Aikaisemmin vastaavaa yhdistämistä ei ollut tehty, vaan veneiden siirto- ja kuljetusmatkat oli kokonaisuudessaan luettu työajaksi soveltamatta partiointia koskevaa virkaehtosopimuksen 11 §:n määräystä. Rannikkoveneen siirtomatka Kotkasta Uuteenkaupunkiin ei ollut miltään osin voinut olla partiomatka vaan normaali virkamatka, johon käytetty aika oli luettava työajaksi. Työnantaja ei voi mielivaltaisesti määrätä jotain matkaa partiomatkaksi vaan partiomatkan tulee täyttää virkaehtosopimuksen 11 §:n edellytykset. Nyt esillä olevassa tapauksessa matka ei täyttänyt näitä edellytyksiä, ja työajan laskenta tuli määritellä virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Valtion yhteisjärjestö VTY on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaan kanteessa tarkoitettu aika, joka on käytetty Kotkan merivartioaseman rannikkoveneen RV-150 siirtämiseen Uudenkaupungin telakalle takuukorjaukseen, tulee lukuun ottamatta noin 6 tunnin lepoaikaa lukea kokonaisuudessaan työajaksi soveltamatta virkaehtosopimuksen 11 §:n partiointia koskevia määräyksiä.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja oli 13.5.1993 päivätyllä käskyllään määrännyt merivartiomestari Jussi Rytkösen ja merivartija Kai Partasen suorittamaan virkaehtosopimuksen 11 §:n mukaista partiointia Kotkan merivartioasemalta Turun ja Rauman merivartioalueiden rajalle. Partioinnin tultua suoritetuksi Rytkösen ja Partasen tuli kuljettaa rannikkovene RV-150 takuukorjaukseen Uudenkaupungin telakalle. Annetun käskyn mukaan partiointi ja välittömästi sitä seurannut veneen kuljetus tuli suorittaa siten, että kiinnitys Uudenkaupungin telakan laituriin tapahtui 24.5.1993 kello 7:ään mennessä.

Merivartiomestari Rytkösen pitämän pursi- ja konepäiväkirjan mukaan veneen miehistö oli lähtenyt partiointitehtäväänsä Kotkan merivartioasemalta 22.5.1993 kello 9.40. Partiointia oli suoritettu Turun ja Rauman merivartioalueiden rajalle saakka, jonne pursi- ja konepäiväkirjan mukaan oli saavuttu 23.5.1993 noin kello 14. Partiointia seurannut kuljetustehtävä oli päättynyt Uudenkaupungin telakalle 23.5.1993, jonne vene oli saapunut kello 16.45.

Merivartiomestari Rytkönen ja merivartija Partanen olivat suorittaneet kaikki heille määrätyt tehtävät vartioaseman ulkopuolella. Työ ei ollut päivittäin säännönmukaista eikä työnantajan valvottavissa. Se, että partiointia suorittanut miehistö oli merkinnyt vartioveneen pursi- ja konepäiväkirjaan veneen liikkeet, ei täyttänyt työajan valvottavuuden edellytyksiä. Virkaehtosopimuksen mukaisiin työtehtäviin käytetyn ajan laskeminen niin sanottua partiointikäyrää hyväksikäyttäen johtui juuri siitä, että partiointitehtäviin käytettyä tosiasiallista työaikaa ei yli kahdeksan tuntia kestävissä partioissa voitu tarvittavalla tavalla mitata eikä valvoa.

Rytkösen ja Partasen suorittamat tehtävät eivät liioin olleet virkaehtosopimuksen tarkoittamaa etsintä- ja pelastuspalvelua eikä meripelastuspalvelua. Näin ollen Rytkösen ja Partasen Turun ja Rauman merivartioalueiden rajalle saapumiseen saakka määrätyt partiointitehtävät olivat täysin virkaehtosopimuksen 11 §:n mukaisia.

Valtakunnan rajojen vartioimiseksi ja valvomiseksi rajavartiolaitos toimi Suomen rajojen ylikulkemisesta annettujen säännösten ja määräysten vastaisten tekojen ja muiden rajatapahtumien ehkäisemiseksi sekä suoritti tutkimuksia niiden selvittämiseksi. Rajavartiolaitoksen tehtävänä oli lisäksi muun muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi merialueella valvoa rajavyöhykettä, kalastusta, vesiliikennettä, aluksista aiheutuvien vesien ja meren pilaantumisen ehkäisemistä, suorittaa passintarkastusta, tullivalvontaa ja alustavia tullitoimenpiteitä merialueilla sekä meripelastuspalvelua.

Valtakunnan merirajojen vartiointia ja valvontaa ja muita sille merialueille asetettuja tehtäviä rajavartiolaitos suoritti pääasiassa aluksin tapahtuvana valvontana, jota täydennettiin merivartioasemilta suoritettavalla tutkauksella ja tähystyksellä sekä ilma-alusten valvontalennoin. Merivartioasemien aluksilla tapahtuva vartiointi ja valvonta suoritettiin samaan tapaan kuin partiotoiminta maarajoillakin.

Työnantaja oli voinut ylläpitääkseen rajavartiolaitokselta edellytettävää toimintavalmiutta virkaehtosopimuksen mukaisesti järjestää Rytkösen ja Partasen työtehtävät siten, että Kotkan merivartioasemalta Turun ja Rauman merivartioalueiden rajalle saakka oli tullut suorittaa partiointia. Virkaehtosopimus on mahdollistanut sen, että välittömästi partioinnin jälkeen miehistö määrättiin kuljettamaan rannikkovene Uudenkaupungin telakalle. Veneen miehistön on tullut järjestää partioinnin ja sitä seuranneen kuljetustehtävän aikaiset työtehtävänsä Suomenlahden merivartioaseman apulaiskomentajan antaman käskyn mukaisiksi.

Valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan virkaehtosopimuksin voitiin sopia vain virkamiesten palvelussuhteen ehdoista, joita eivät ole muun muassa viranomaisen sisäinen työjako, työn johtaminen eivätkä työmenetelmät. Toimintavalmiuden ylläpitämisen edellyttämään partiointiin määrääminen kuului ehdottomasti työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Virkaehtosopimuksessa ei ole sovittu (eikä olisi edes voitu sopia) partioivan veneen miehitykseen ja varustukseen liittyvistä seikoista. Näin ollen sanotuilla seikoilla ei ollut merkitystä toiminnan virkaehtosopimuksenmukaisuutta harkittaessa. Myös käytännössä partiointimuodot ja partioon osallistuvien virkamiesten lukumäärät vaihtelivat tilanteiden mukaan.

Partiointiin osallistuvalle virkamiehelle korvattiin lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset, ilta-, yötyö- ja aattopäivänlisät, raja- ja merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat sekä toiminta vaikeissa olosuhteissa toimirahalla virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaisesti. Toimiraha kattoi oman merivartioston ja naapurimerivartioston lähimmällä merivartioalueella tapahtuvan toiminnan.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rajavartiolaitoksen esikunta on 7.5.1993 ilmoittanut Suomenlahden merivartiostolle, että Kotkan merivartioaseman rannikkovene RV-150:n takuutelakointi ja -korjaukset suoritetaan viikolla 21. Aluksen tuli olla Uudenkaupungin telakan laiturissa 24.5.1993 kello 8.00.

Kotkan merivartioaseman päällikkö on tehnyt Suomenlahden merivartioston esikunnalle esityksen siitä, että merivartiomestari Jussi Rytkönen ja merivartija Kai Partanen määrättäisiin virkamatkalle siirtämään mainittu alus Kotkan merivartioasemalta Uudenkaupungin telakalle. Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja on 13.5.1993 kuitenkin määrännyt, että kuljetus suoritetaan partiona Turun merivartioalueelle ja sen jälkeen virkamatkana Uudenkaupungin telakalle niin, että kiinnitys laituriin tapahtuu 24.5.1993 kello 7.00 mennessä.

Alus on riisuttu ylimääräisistä varusteista telakointia varten ja siihen on lastattu veneen kunnostuksessa tarvittavaa materiaalia. Matka on alkanut Kotkan merivartioasemalta 22.5.1993 kello 9.40 ja alus on saapunut Uudenkaupungin telakalle 23.5.1993 kello 16.45.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Rytkösen ja Partasen työaikaa laskettaessa aika Kotkan merivartioasemalta Turun ja Rauman merivartioalueiden rajalle luettava työajaksi rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan sellaisenaan vaiko partiointia koskevien määräysten mukaisesti.

Rajavartiolaitoksen työaikasopimuksessa partiointi on määritelty työksi, jota vartioasemalla palveleva virkamies tekee sijoituspaikkansa (vartioaseman) ulkopuolella, joka ei ole luonteeltaan sellaista työ- tms. palvelusta, missä työaika on päivittäin säännönmukaista ja valvottavissa ja joka ei ole etsintä- ja pelastuspalvelua eikä meripelastustoimintaa.

Esitetyn selvityksen mukaan rajavartiolaitoksen vastaavat kuljetukset on aiemmin tehty virkamatkoina soveltamatta rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen partiointia koskevia määräyksiä.

Partiointi sinänsä on voitu ulottaa myös toiselle merivartioalueelle, mutta käytännössä tämä tapahtuu yhteistoiminnassa tuon alueen kanssa ja sen johdon alaisuudessa. Partioinnin edellyttämät partiokäskyt voivat käytännön yksilöinniltään ja muodoltaan vaihdella. Kun partiokäskyssä on aina kysymys tehtävänannosta, joka velvoittaa toimimaan käskyn mukaisesti, käskyn tulee olla siinä määrin yksilöity, että velvoitteen sisältö, esim. valvontatehtävän laatu on käskystä todettavissa.

Edelleen työtuomioistuimelle on selvitetty, että jos RV-150:n kuljetus olisi osaksi tapahtunut partiona, kysymykseen olisi kuljetuksen aikatauluun sidottu aluksen reitti huomioon ottaen tullut lähinnä veneliikenteen valvonta, mihin tehtävään mainittu alus ei kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta varsinaisesti sovellu.

Kanteen tarkoittamassa tilanteessa Rytkösen ja Partasen matkan tarkoituksena on ollut kuljettaa RV-150 takuukorjaukseen Uudenkaupungin telakalle. Kysymyksessä on ollut kuljetustehtävä, johon liittyen ei ole käsketty erityisiä valvonta- tai muita partiointiin yleensä liittyviä tehtäviä. Olosuhteista kokonaisuudessaan on pääteltävissä, että tosiasiallisesti tarkoituksena ei ole edes ollut, että aluksen miehistö suorittaa rajavartiolaitoksen työaikasopimuksessa tarkoitettua partiointia, vaan että matkan määrääminen osaksi partiona tehtäväksi on liittynyt yksinomaan virkaehtosopimuksen työajaksi laskettavaa aikaa koskevien määräysten soveltamiseen.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kanteen tarkoittamaan kuljetukseen ei ole sovellettava rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen partiointia koskevia määräyksiä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Kotkan merivartioaseman rannikkoveneen RV-150 siirtämiseen Uudenkaupungin telakalle takuukorjaukseen 22.5.1993 - 23.5.1993 käytetty aika on luettava työajaksi rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Valtion yhteisjärjestö VTY:n oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päätöksen antamisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Ekuri, Leivo ja Koivistoinen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.