Labor court dismissed claim that salesperson could claim warehouse worker salary for storage work time.

Yhtiö oli maksanut palveluksessaan tavaratalon myyjänä toimineelle työntekijälle myyjien taulukkopalkkaa myös silloin, kun hän oli työskennellyt tavaratalon varastossa lomittamassa varastotyöntekijöitä. Tulkittavan työehtosopimuksen sanamuotoa vastasi paremmin vastaajaliiton tulkinta, jonka mukaan palvelusaikaa laskettaessa oli otettava huomioon kokonaisuudessaan vain samassa ammatissa työskennelty aika. Näyttämättä oli jäänyt, että myyjällä olisi ollut oikeus vaatimaansa varastotyöntekijän palkkaukseen varastossa työskentelynsä ajalta, joten kanne oli hylätty.

Kantaja Liikealan ammattiliitto ry Vastaaja Kaupan Työnantajaliitto KTL ry Kuultava Anttila Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 7.4.1989 allekirjoitetussa myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien täysin työkykyisten:

- vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien, myyjäharjoittelijain ja korjausompelijoiden, - somistajien, - varastotyöntekijäin ja varastoharjoittelijain sekä pika- tai noutotukuissa työskentelevien työntekijäin, - vahtimestarien, - siivoojien ja - lähettien palkkaehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työpalkat

1. Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työehtosopimuksen liitteenä olevien palkkataulukkojen mukaisesti.

2. Palkkataulukon tarkoittamaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon samassa, tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa aikaisemmin työskennelty aika kokonaisuudessaan. Vuosilomalain mukainen työssäoloajan veroinen aika sekä ammattikasvatushallituksen hyväksymät kaupan alan työllisyyskurssit otetaan huomioon palvelusaikaa laskettaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Työntekijän siirtyessä tämän sopimuksen tarkoittamaan ammattiin alalta tai ammatista, jossa hänen työnsä voidaan katsoa osittain vastaavan työskentelyä tai harjoittelua uudella alalla, on aikaisempi palvelusaika otettava kohtuullisessa määrin huomioon laskettaessa palkkataulukon tarkoittamaa palvelusaikaa.

S o v e l t a m i s o h j e

Tämän työehtosopimuksen tarkoittama aikaisempi ammattikokemus pyritään toteamaan työsopimusta tehtäessä.

Kohtuullista määrää arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen kuinka paljon aikaisempi kokemus vastaa tämän työehtosopimuksen tarkoittamaa ammattikokemusta.

4 § Työntekijän siirto toiseen, korkeammin palkattuun työhön

Jos työntekijän siirretään korkeammin palkattuun työhön, ja siirto jatkuu yhdenjaksoisesti yli kahden viikon, maksetaan hänelle sen yli menevältä ajalta palkkaa sen työn mukaan johon hänet on siirretty.

Milloin siirto tapahtuu vuosilomien järjestelyjen vuoksi, ja siirto jatkuu yli kuukauden kalenterivuoden aikana, maksetaan hänelle sen yli menevältä ajalta palkkaa sen työn mukaan, johon hänet on siirretty.

Ennen kuin työntekijä siirretään edellä tarkoitettuun korkeammin palkattuun työhön, on työnantajan todettava siirron vaikutus työntekijän palkkaukseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Myyjiä ja myymälätyöntekijöitä koskevia määräyksiä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Myyjäryhmästä toiseen siirtyminen

Jos työntekijä siirtyy toiseen tehtävään, määräytyy hänen uusi taulukkopalkkansa uuden myyjäryhmän sen vuosiryhmän taulukkopalkan mukaan, joka on lähinnä korkeampi hänen aikaisempaa taulukkopalkkaansa entisessä myyjäryhmässä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Liikealan ammattiliitto on lausunut, että Päivi Koski oli työskennellyt Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsenyrityksen Anttila Oy:n palveluksessa I myyjäryhmän myyjänä saaden myyjille 8. vuotena maksettavaa taulukkopalkkaa. Koski oli ollut 1.6. - 1.9.1989 sekä 1.6. - 13.8.1990 työssä liikkeen varastossa lomittamassa varastotyöntekijöitä. Kesällä 1989 Koski oli työskennellyt varastossa 516 tuntia, josta poisluettavan kesäkuun osuus oli ollut 161 tuntia. Kesällä 1990 Koski oli työskennellyt varastossa 380 tuntia, josta poisluettavan kesäkuun osuus oli ollut 147,5 tuntia.

Yhtiö oli suorittanut molempina kesinä 1989 ja 1990 Koskelle palkan I myyjäryhmän 8. vuoden taulukon mukaisesti. Näin ollen Koskelle oli saatavaa työnantajaltaan 8. vuoden varastotyöntekijän palkan ja 8. vuoden I myyjäryhmän palkan erotus 1.7. ja 1.9.1989 väliseltä ajalta sekä 1.7. ja 13.8.1990 väliseltä ajalta. Lisäksi määrät olivat vaikuttaneet Kosken vuosilomapalkkaan vähentävästi määrällä, joka oli ollut 12,5 prosenttia edellä mainitusta erotuksesta ja lomaltapaluurahaan vähentävästi määrällä, joka oli ollut 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Kesällä 1991 samassa varastossa oli ollut toinen myyjä lomansijaisena ja hänelle oli maksettu heti varaston taulukon mukainen palkka.

Yhtiö oli käydyssä paikallisessa erimielisyysneuvottelussa kieltäytynyt maksamasta Koskelle 1.6. - 1.9.1989 ja 1.6. - 13.8.1990 kertyneitä varastotyöntekijän 8. vuoden taulukkopalkkoja perustellen kantaansa sillä, ettei Koskella ollut ollut aikaisempaa kokemusta varastotyöstä. Työnantajaliitto oli liittojen välisessä neuvottelussa yhtynyt työnantajan kantaan.

Työpalkkoja koskevat määräykset olivat tulleet nykyiseen muotoonsa vuonna 1983. Liikealan vuosien 1981 - 1983 työehtosopimuksessa 3 §:n sanamuoto oli ollut pelkistetty. Siinä oli viitattu vain työehtosopimuksen määräyksiin ja palkkataulukkoon. Sen sijaan liikealan vuosien 1983 - 1984 työehtosopimuksessa 3 §:n 2 kohdassa oli lisäksi lausuttu, että palvelusaikaa laskettaessa otettiin huomioon samassa, tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa aikaisemmin työskennelty aika kokonaisuudessaan. Saman pykälän 3 kohdassa oli kiinnitetty huomiota siihen, että työntekijän siirtyessä tämän sopimuksen tarkoittamaan ammattiin alalta tai ammatista, jossa tehty työ osittain vastasi työskentelyä tai harjoittelua uudella alalla, aiempi kokemus otettiin huomioon vain kohtuullisessa määrin, ei kokonaan.

Myyjillä ja varastotyöntekijöillä oli yhteinen työehtosopimus ja yhteinen ala. Koski ei missään vaiheessa ollut siirtynyt alalta toiselle. Työskentely myyjänä tuli ottaa huomioon kokonaisuudessaan määrättäessä palkkaa varastotyön osalta. Jos sopimuksessa ei olisi haluttu tehdä eroa tietyn työehtosopimuksen alaan kuuluvan työn ja muiden työehtosopimusten aloihin kuuluvien töiden välillä, määräyksiä, varsinkin 3 kohdan osalta, ei olisi otettu työehtosopimukseen lainkaan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Anttila Oy:llä on velvollisuus maksaa Päivi Koskelle palkkaa I myyjäryhmän 8. vuoden palkan sijasta korkeammin palkatun varastotyöntekijän 8. vuoden palkkataulukon mukaisesti siltä ajalta, joka ylitti yhden kuukauden kalenterivuoden aikana hänen oltuaan vuosilomien järjestelyjen vuoksi siirrettynä korkeammin palkattuun työhön.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto KTL on lausunut, että kanteessa esitetyt tosiasiatiedot tapahtumista yhtiössä pitivät pääpiirteissään paikkansa. Jutun ydinkysymys kohdistui työehtosopimuksen 3 §:n tulkintaan.

Määräys, jonka mukaan palvelusaika otettiin kohtuullisessa määrin huomioon, oli ollut jo ainakin 1.1.1966 solmitussa työehtosopimuksessa. Tässä kohdassa suositeltiin jollakin liiketyön alalla pitkähkön ajan palvelleen aikaisemman palvelusajan kohtuullista huomioon ottamista. Nykyiseen muotoon kyseinen kohta oli kirjoitettu 12.4.1972 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa, jonka 8 § palvelusajan laskemisesta oli sisällöllisesti identtinen nyt voimassa olevan työehtosopimuksen 3 §:n 3 kohdan kanssa. Sopimuksen 3 §:n 2 kohta oli tullut työehtosopimukseen kanteessa ilmoitetulla tavalla 1983 voimaan astuneessa työehtosopimuksessa.

Sopimuksen sanamuodon mukaan palkkataulukon tarkoittamaa palvelusaikaa laskettaessa otettiin huomioon samassa, tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa aikaisemmin työskennelty aika kokonaisuudessaan. Se tarkoitti, paitsi että kysymyksessä oli työehtosopimuksen mukainen ammatti, nimenomaisesti sitä, että sen tuli olla sama ammatti. Ei olisi ollut mitään mieltä kirjoittaa tekstiin sanaa "samassa", jos tarkoitettiin sitä, että esimerkiksi varastotyöntekijän siirtyessä myyjäksi hän saisi koko varastotyöntekijän aikaiset alallaolovuodet hyväkseen. Tällöinhän kohta olisi tullut kirjoittaa ilman sanaa "samassa". Määräyksen sanamuoto puhui kanteessa esitettyä tulkintaa vastaan.

Voimassa olevan työehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdassa määriteltiin myyjän siirtyminen toiseen myyjäryhmään. Määräyksen mukaan jos työntekijä siirtyi toiseen tehtävään, määräytyi hänen uusi taulukkopalkkansa uuden myyjäryhmän sen vuosiryhmän taulukkopalkan mukaan, joka oli lähinnä korkeampi hänen aikaisempaa taulukkopalkkaansa entisessä myyjäryhmässä. Tämä työehtosopimusmääräys oli ollut voimassa jo ennen vuoden 1983 neuvotteluja. Sen mukaisesti esimerkiksi I myyjäryhmän 8. vuoden myyjän siirtyessä II myyjäryhmään hän sijoittuisi II myyjäryhmän 3. vuotena alalla olevaksi myyjäksi. Hänen alkuperäinen palkkansa olisi ollut 6 414 markkaa kuukaudessa ja 3. vuoden II myyjäryhmän myyjänä hän olisi puolestaan ansainnut kuukaudessa 6 543 markkaa, joka oli lähinnä korkeampi hänen aikaisempaa taulukkopalkkaansa entisessä myyjäryhmässä.

Kanteessa esitetyn tulkinnan mukaisesti esimerkiksi siivooja, jolla oli yhdeksän vuoden kokemus kaupan siivoamisesta ja joka saisi kuukausipalkkana 6 172 markkaa, siirtyisi kokemusvuosiensa nojalla suoraan II myyjäryhmän 8. vuotena alalla olevaksi myyjäksi saaden sen jälkeen palkkaa 7 228 markkaa kuukaudessa. Tässä esimerkissä saman kokemuksen omaavat I myyjäryhmän myyjä ja siivooja joutuisivat outoon tilanteeseen keskenään.

Työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu vuonna 1983, että sama työehtosopimuksen tarkoittama ammatti oli nimenomaan se ammatti, joka mainittiin sopimuksen ulottuvuus -kohdassa. Ensimmäisen pykälän mukaisesti sopimus koski lukuisia eri ammatteja, jotka mainittiin sopimustekstissä. Esimerkiksi somistaja oli oma ammattinsa, samoin kuin myyjä, varastotyöntekijä, vahtimestari, siivooja ja lähetti. Näiden ammattien kokemuksesta otettiin työntekijällä alallaolovuosia laskettaessa palvelusaika kohtuullisessa määrin huomioon. Tätä oli tarkoitettu vuoden 1983 neuvotteluissa ja näin sopimusta oli sen jälkeen yhdenmukaisesti tulkittu.

Työntekijäliitto oli vuoden 1983 työehtosopimusneuvotteluissa palvelusajan laskemiseksi esittänyt työehtosopimukseen kirjoitettavaksi seuraavaa tekstiä: "Työntekijän siirtyessä liikealan ammatista toiseen liikealan ammattiin tai toiselta alalta vastaavista tehtävistä huomioidaan hänen aikaisemmat palvelusvuotensa täysimääräisinä". Tämän pohjalta neuvottelujen kuluessa oli muodostunut teksti, joka nytkin oli sisällöllisesti samankaltaisena voimassa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVA

Anttila Oy on yhtynyt Kaupan Työnantajaliitto KTL:n vastineessa esittämään.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Anttila Oy on maksanut palveluksessaan Porin tavaratalossa I myyjäryhmän myyjänä toimineelle Päivi Koskelle myyjien 8. vuoden taulukkopalkkaa myös silloin, kun Koski on 1.6. - 1.9.1989 ja 1.6. - 13.8.1990 työskennellyt tavaratalon varastossa lomittamassa varastotyöntekijöitä.

Kanteen mukaan yhtiön olisi työehtosopimuksen työntekijän siirtoa toiseen, korkeammin palkattuun työhön koskevan 4 §:n ja työpalkkoja koskevan 3 §:n 2 kohdan perusteella tullut maksaa Koskelle palkkaa I myyjäryhmän 8. vuoden palkan sijasta varastotyöntekijän 8. vuoden palkkataulukon mukaisesti siltä ajalta, jonka siirto korkeammin palkattuun tehtävään on jatkunut yli kuukauden kalenterivuoden aikana.

Työnantajapuoli on katsonut, että työehtosopimuksen työpalkkoja koskevan 3 §:n 2 kohdan sanamuodon mukaan palkkataulukon tarkoittamaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon vain samassa, tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa aikaisemmin työskennelty aika kokonaisuudessaan. Määräyksellä tarkoitetaan, että ammatin tulee olla sama työehtosopimuksen mukainen ammatti, joka mainitaan sopimuksen ulottuvuutta koskevassa 1 §:ssä. Näin ollen vastaajaliiton tulkinnan mukaan myyjä ja varastotyöntekijä eivät työskennelleet samassa ammatissa työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Anttila Oy on Kosken palkkauksessa soveltanut työehtosopimuksen 3 §:n 3 kohtaa, jonka mukaan työntekijän siirtyessä tämän sopimuksen tarkoittamaan ammattiin alalta tai ammatista, jossa hänen työnsä voidaan katsoa osittain vastaavan työskentelyä tai harjoittelua uudella alalla, on aikaisempi palvelusaika otettava kohtuullisessa määrin huomioon laskettaessa palkkataulukon tarkoittamaa palvelusaikaa. Määräys on tämän sisältöisenä ollut työehtosopimuksessa ainakin 1970-luvulta lähtien.

Työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan määräys on otettu työehtosopimukseen vuonna 1983. Työntekijäliitto on selvityksen mukaan sopimusneuvotteluissa esittänyt työehtosopimukseen otettavaksi määräystä, jonka mukaan työntekijän siirtyessä liikealan ammatista toiseen liikealan ammattiin tai toiselta alalta vastaavista tehtävistä huomioidaan hänen aikaisemmat palvelusaikavuotensa täysimääräisinä. Kantajaliiton neuvottelupäällikkö on todistajana kertonut, että esimerkiksi myymälävarastoissa ja pika- ja noutotukuissa saattoi olla samankaltaisia tehtäviä kuin myymälöissä. Kun työntekijä siirtyi tehtävästä toiseen työnantaja oli ollut velvollinen ottamaan vain kohtuullisessa määrin huomioon aikaisemman työskentelyajan. Kun tästä oli aiheutunut jatkuvasti riitoja, työntekijäliitto teki mainitun esityksen, jota työnantajapuoli ei kuitenkaan sellaisenaan hyväksynyt. Kompromissina liitot ovat neuvottelujen tuloksena päätyneet nyt voimassa olevaan määräykseen.

Työnantajaliiton työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut työehtosopimusryhmän jäsen on todistajana kertonut, että työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdalla on liittojen välillä tarkoitettu sitä, että jos työntekijä on aikaisemmin ollut myyjänä, niin myyjäaika kokonaisuudessaan otetaan palvelusaikana huomioon siitä riippumatta, minkälaisissa myyjätehtävissä henkilö on työskennellyt. Myyjän ammatin kannalta samaa ammattia ei sen sijaan ole varastotyöntekijänä työskentely. Jos myyjä siirtyy varastotyöntekijäksi, niin sovellettavaksi tulee työehtosopimuksen työpalkkoja koskevan 3 §:n 3 kohta, jonka mukaan aikaisempi palvelusaika otetaan kohtuullisessa määrin - olosuhteiden niin edellyttäessä kokonaankin - huomioon.

Myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja koskevan työehtosopimuksen 1 §:ssä mainittujen työntekijöiden palkkataulukot on laadittu erilaisten palvelusaikakertymien mukaan. Palvelusaika ei esitetyn selvityksen mukaan sellaisenaan ole aina palkan määräytymisen peruste. Esimerkiksi myyjän siirtyessä I myyjäryhmästä II myyjäryhmään hänen palkkauksensa palvelusajasta riippumatta määräytyy hänen aiempaa palkkaustaan seuraavaksi ylemmän vuosiportaan mukaan.

Kantajaliiton neuvottelupäällikön kertoman mukaan siirryttäessä uuteen tämän työehtosopimuksen tarkoittamaan tehtävään, jonka palkkauksessa on aiempaa tehtävää useampia palkkaportaita, aikaisempi palvelusaika otetaan huomioon enintään edellisen tehtävän palkkaporrastuksen mukaisena. Näin esimerkiksi siivojat, joiden palkkataulukossa on vain kaksi vuosiryhmää, voisivat todistajan mukaan lukea hyväkseen palvelusajastaan sen pituudesta riippumatta enintään näitä kahta vuosiryhmää vastaavan ajan siirtyessään sopimuksen tarkoittamiksi myyjiksi. Kun myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkataulukoissa on samanlaiset vuosiporrastukset, palvelusaika voidaan todistajan mukaan sellaisenaan ottaa huomioon tehtävästä toiseen siirryttäessä.

Liikealan ammattiliitto on edellä todetuin tavoin pyrkinyt vähentämään niitä erimielisyyksiä, joita oli syntynyt palvelusajan huomioonottamisen harkinnanvaraisuudesta työntekijän siirtyessä uusiin tehtäviin. Neuvottelujen jälkeen sopimukseen on otettu uusi työnantajan harkintavaltaa rajoittava määräys, jossa täysimääräisenä huomioon otettavaksi palvelusajaksi on sovittu "samassa, tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika".

Aikaisempaa palvelusaikaa ei Liikealan ammattiliitonkaan mukaan voida aina lukea sellaisenaan hyväksi siirryttäessä sovellettavan työehtosopimuksen piirissä uusiin tehtäviin. Työtuomioistuimen mielestä myös tulkittavan työehtosopimusmääräyksen sanamuotoa vastaa paremmin työnantajaliiton tulkinta, jonka mukaan palvelusaikaa laskettaessa on otettava huomioon kokonaisuudessaan vain samassa ammatissa työskennelty aika. Palkkasopimuksen 1 §:n mukaan sopimus koskee muun muassa sopimuksessa tarkemmin määriteltyjä myyjiä, somistajia, varastotyöntekijöitä, vahtimestareita, siivojia ja lähettejä. Näitä ammattinimikkeitä on erilaisine palkkausjärjestelmineen pidettävä nyt puheena olevassa suhteessa eri ammatteina, joten palkkaus tällaisesta ammatista toiseen siirryttäessä lähtökohtaisesti määräytyy sopimuksen 3 §:n 3 kohdan perusteella.

Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Koskella olisi oikeus palkkasopimuksen 3 §:n 2 kohdan nojalla vaatimaansa palkkaukseen varastossa työskentelynsä ajalta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Kaupan Työnantajaliitto KTL saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Rautiainen, Langinkoski, Pohja ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.