Court dismisses claim that officers entitled to exercise pay for military training not listed in orders.

Sotilaallisen harjoituksen johdosta vastanneen prikaatin harjoituskäskyssä ei ollut mainittu sotilasläänin esikunnassa palvelevaa seitsemää upseeria. Myöskään harjoitusta varten laaditussa kaaviossa ei ollut mainittu tällaista ryhmää, jolle olisi harjoituksissa annettu tietty asema tai tehtävä harjoituskokoonpanossa. Kysymyksessä olevat upseerit oli sotilasläänin esikunnan sittemmin antamalla kirjallisella käskyllä määrätty osallistumaan harjoitukseen ja kirjallisessa käskyssä ryhmän oli todettu olevan sotilaallisessa harjoituksessa.

Kun upseereiden harjoitukseen määräämisen tarkoituksena esitetyn selvityksen mukaan oli ollut pääasiassa harjoituksen seuraaminen, siitä raportointi ja kokemusten hankkiminen tulevia harjoituksia ynnä muita vastaavia toimintoja varten, ei upseereita voitu katsoa sellaisiksi harjoitukseen osallistuneiksi virkamiehiksi, joilla oli oikeus virkaehtosopimuksen mukaisiin sotilaallisesta harjoituksesta maksettaviin korvauksiin.

Kantaja Akava r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muiden ohella Akavan välillä 13.12.1991 tehdyssä virkaehtosopimuksessa puolustusvoimien virkamiesten työajasta on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussuunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. 2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III KORVAUKSET JA LISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

25 §. Erinäiset korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Puolustusvoimien sotilaskantahenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle, joka kuuluu palkkausluokkiin A 19 - A 25, suoritetaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulta vuorokaudelta kapteenin, kapteeniyliluutnantin tai sotilasyliteknikon virassa palvelevalle kahdeksan tunnin sekä muulle kuuden tunnin yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava lisäpalkkio.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puolustusministeriön antamissa edellä mainitun virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuun sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvia eivät ole ne virkamiehet, jotka on määrätty (komennettu) suorittamaan erillistä työtä, koulutus- tms. tehtävää.

Jos harjoituskokokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan tehtäviä, jotka eivät liity harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei suoriteta työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia.

7. Mikäli virkamies määrätään harjoitukseen harjoitusjoukkojen kokoonpanoon kuulumattomana tavanomaiselle virkamatkalle, kuten koulutustarkastushenkilöstö tai harjoituksen seuraaja, häntä ei katsota työaikasopimuksen 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi harjoitukseen osallistuvaksi virkamieheksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Akava on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että seitsemän Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan upseeria oli komennettu osallistumaan Pohjois-Suomen sotilasläänin vuoden 1992 pääsotaharjoitukseen Noro-92. Kirjallisen käskyn mukaan upseerit olivat kuuluneet harjoituskokoonpanoon. Harjoituksen jälkeen sotilasläänin esikunta oli kuitenkin kieltäytynyt maksamasta kysymyksessä oleville upseereille harjoituksen ajalta sotilaallisen harjoituksen korvauksia. Sotilasläänin esikunta oli siten harjoituksen jälkeen katsonut, että upseerit eivät olleet kuuluneet harjoituskokoonpanoon.

Sotilasläänin esikunnan kieltäydyttyä harjoituksen jälkeen virkaehtosopimuksen mukaisten korvauksien maksamisesta asiasta oli 21.1.1993 käyty paikallisneuvottelut pääesikunnan ja puolustusvoimien akavalaisen pääluottamusmiehen välillä. Keskusneuvottelut asiasta oli käyty 27.4.1993. Neuvotteluissa ei ollut päästy asiasta yksimielisyyteen.

Asianosaisten välillä vallitsi erimielisyys siitä, oliko edellä tarkoitettu seitsemän upseerin ryhmä kuulunut harjoituskokoonpanoon vai ei. Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyssä virkaehtosopimuksessa ei ollut määritelty sitä, missä tapauksessa virkamies katsottiin harjoituskokoonpanoon kuuluvaksi. Puolustusministeriön antamissa virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa oli todettu, että oikeutta sotilaallisen harjoituksen korvauksiin ei ollut sellaisella virkamiehellä, joka oli komennettu erillistehtäviin ja joka oli virkamatkalla. Yksipuolisille soveltamisohjeille ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä virkaehtosopimuksen määräystä tulkittaessa. Jos virkaehtosopimuksen ja sen soveltamisohjeiden määräykset olivat ristiriitaiset, oli tulkinnassa sovellettava virkaehtosopimuksen määräystä.

Harjoitukseen osallistuneet upseerit olivat toimineet johdonmukaisesti heille annetun käskyn perusteella. Kirjalliseen käskyyn oli sisältynyt yksityiskohtainen laskelma kustannuksista, jotka Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnalle aiheutuisivat upseerien osallistumisesta sotilaalliseen harjoitukseen. Upseerit eivät olisi odottaneet saavansa virkaehtosopimuksen mukaisia sotilaallisen harjoituksen korvauksia siinä tapauksessa, että heidät olisi käsketty virkamatkalle. Työnantaja oli menettelyllään pyrkinyt säästötoimenpiteisiin sen jälkeen, kun virkamiehille oli syntynyt oikeus virkaehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin.

Työtuomioistuin oli tuomiossaan n:o 1991-88 todennut, ettei työnantajan toimivallassa olevin toimenpitein voitu vähentää tai poistaa virkamiehen tätä ennen saavuttamaa palkkausetuutta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa työnantaja oli muuttanut mielipidettään sen jälkeen, kun upseerit olivat osallistuneet sotilaalliseen harjoitukseen eli peruste korvausten saamiseen oli syntynyt. Sotilasläänin esikunnan 16.10.1992 antama kirjallinen käsky ei myöskään ollut voinut syntyä erehdyksessä. Myöskään niissä viranhaltijoille etukäteen annetuissa tiedoissa, jotka olivat koskeneet osallistumista Noro-92 harjoitukseen, ei ollut ollut ristiriitaa 16.10.1992 annetun kirjallisen käskyn kanssa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n sisällöksi, että Pohjois-Suomen sotilasläänin 3.11. - 6.11.1992 pitämään Noro-92 harjoitukseen osallistuneet seitsemän Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan upseeria, jotka oli komennettu oman aselajinsa erotuomari-, koulutus- ja kehittämistehtäviin, kuuluivat harjoitusjoukkoihin ja olivat oikeutettuja sotilaallisen harjoituksen korvauksiin.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että asianosaisten välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että kanteessa tarkoitettu Pohjois-Suomen sotilasläänin järjestämä Noro-92 harjoitus oli ollut puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n mukainen sotilaallinen harjoitus. Erimielisyys vallitsi siitä, suoritettiinko harjoituksesta erillistä tehtävää hoitaneille ja harjoitusta seuranneille seitsemälle upseerille virkaehtosopimuksen 8 ja 25 §:n mukaiset harjoitusetuudet. Nämä etuudet suoritettiin virkaehtosopimuksen mukaan vain harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle.

Virkaehtosopimusta oli täsmennetty puolustusministeriön antamilla soveltamisohjeilla. Nykyisessä muodossaan soveltamisohjeiden 8 §:n 6 ja 7 kohdat olivat olleet voimassa 1970-luvun puolivälistä alkaen.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 ja 25 §:n 2 momentin mukaisten sotilaallisesta harjoituksesta maksettavien korvausten eräänä tarkoituksena oli korvata kantahenkilökunnalle varusmiesten, oppilaiden tai reserviläisten kouluttamisesta aiheutuvaa lisärasitusta ja vastuuta sekä siitä aiheutuvaa sidottuisuutta. Sotilaalliseen harjoitukseen osallistuminen edellytti harjoituskokoonpanoon kuuluvalta jatkuvaa sitoutumista palvelustehtävään ja toimintaan maasto-olosuhteissa. Harjoituskokoonpanoon kuuluvat ja harjoituksen mukaiseen toimintaan sidotut virkamiehet yksilöitiin yleensä harjoituksesta annettavalla harjoituskäskyllä.

Virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 8 §:n 6 kohdan ensimmäisessä kappaleessa oli todettu, että harjoitukseen osallistuvia (harjoituskokoonpanoon kuuluvia), eivät olleet ne virkamiehet, jotka oli määrätty suorittamaan erillistä työtä, koulutus- tms. tehtävä. Näin ollen harjoitukseen osallistuvaksi virkamieheksi ei katsottu esimerkiksi erotuomarin tehtävää tai erillistä koulutustehtävää hoitavaa virkamiestä. Soveltamisohjeiden 8 §:n 7 kohdasta puolestaan kävi ilmi, että harjoitukseen osallistuvaksi virkamieheksi ei katsottu koulutustarkastushenkilöstöä tai muita harjoituksen seuraajia. Soveltamisohjeiden 8 §:n 6 kohdan toisesta kappaleesta voitiin myös päätellä, että harjoituskokoonpanoon sinällään kuuluvan virkamiehen harjoitus voi keskeytyä, mikäli hänet määrättiin suorittamaan muuta työtä tai tehtävää.

Sotilaallista harjoitusta koskevien tulkintaerimielisyyksien vähentämiseksi virkaehtosopimuksen soveltamisohjeita oli muutettu 1.1.1993 lukien. Muutokset olivat yksinkertaistaneet sotilaallisen harjoituksen alkamishetken määrittelyä ja muuttaneet korvaukset vuorokautisiksi kokonaiskorvauksiksi ilman erityistä tuntilaskentaa. Soveltamisohjeita uudistettaessa tarkoituksena oli ollut säilyttää ennallaan vanhat soveltamisalaa koskevat rajaukset. Tämä kävi ilmi puolustusministeriön laatimasta puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisohjeiden muutoksia käsittelevästä perustelumuistiosta, jossa soveltamisohjeiden 8 §:n 1 kohdan osalta muun muassa todettiin, ettei kantahenkilökunnan opetustilaisuuksia tai erilaisia valmistelu-, tarkastelu- tai suunnittelutilaisuuksia ollut katsottu tarkoituksenmukaiseksi saattaa harjoitusetuuksien piiriin. Uusien soveltamisohjeiden 8 §:n 7 kohdalla oli perustelumuistiossa todettu seuraavaa:

"Sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvia eivät ole ne virkamiehet, jotka on määrätty (komennettu) suorittamaan erillistä työtä, koulutusta tms. tehtävää.

Myöskään sellainen harjoitusjoukkoon kuulumaton virkamies, joka on määrätty tavanomaiselle virkamatkalle, kuten koulutustarkastushenkilöstö tai harjoituksen seuraaja, ei ole oikeutettu sotilaallisen harjoituksen korvauksiin.

P.M Ei sisällöllisiä muutoksia nykyiseen."

Edellä tarkoitetut soveltamisohjeiden muutokset oli valmisteltu työryhmässä, jossa olivat olleet edustettuina puolustusministeriö, pääesikunta sekä asianomaisten henkilöstöjärjestöjen edustajat. Työryhmässä edustettuina olleet tahot olivat olleet muutoksista yksimielisiä. Työryhmässä oli oltu yksimielisiä myös siitä, että tarkoituksena oli ollut pitää ennallaan se rajaus, että sotilaallisen harjoituksen yhteydessä erillistä tehtävää hoitava tai harjoitusta seuraava tai muu vastaava virkamies ei osallistunut sotilaalliseen harjoitukseen virkaehtosopimuksen 8 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla.

Noro-92 harjoitus oli toimeenpantu ennen sanottuja soveltamisohjeiden muutoksia, joten uudistetut soveltamisohjeet eivät sinällään soveltuneet kiistanalaiseen tapaukseen. Perustelumuistiosta kävi kuitenkin selkeästi ilmi 1970-luvulta asti noudatettu soveltamiskäytäntö ja osapuolten tarkoitus pitää ennallaan vanhojen soveltamisohjeiden mukaiset rajaukset.

Osapuolten välillä ei vallinnut erimielisyyttä soveltamisohjeissa ilmaistuista periaatteista. Akava ja Upseeriliitto ry olivat asiassa käytyjen neuvottelujen aikana katsoneet kanteessa tarkoitetun seitsemän upseerin osallistuneen harjoituksen eli kuuluneen harjoituskokoonpanoon lähinnä sillä muodollisella perusteella, että Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta oli määrännyt heidät osallistumaan harjoitukseen.

Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan tarkoituksena oli ollut, että mahdollisimman moni esikunnan upseereista, joiden toimialaa Noro-92 harjoitus koski, olisi seurannut harjoitusta. Tästä esikuntapäällikkö oli antanut ohjeet suullisessa palaverissa. Samassa yhteydessä oli selkeästi tuotu esille se, että tässä tarkoituksessa harjoitukseen lähtevät upseerit eivät kuuluneet harjoitusjoukkoon.

Kanteessa tarkoitetun seitsemän upseerin osallistumisesta Noro-92 harjoituksen seurantaan oli annettu erillinen kirjallinen käsky, jonka harjoitusta seuraamaan lähtenyt everstiluutnantti oli esitellyt käskyn antaneelle esikuntapäällikölle. Tässä käskyssä harjoitukseen osallistumisen tarkoitukseksi ja tehtäväksi oli todettu virkamiehen osallistuminen harjoituksen joukkojen kouluttamiseen tehtäväalueittensa puitteissa, henkilökohtaisten havaintojen tekeminen omilta tehtäväalueilta ja niistä raportoiminen harjoituksen jälkeen Pohjois-Suomen sotilasläänin johdolle kirjallisena palautteena, henkilökohtaisten kokemusten hankkiminen seuraavien vuosien taisteluharjoitusten ja johtamisharjoitusten järjestelyä ja niihin liittyvää kokeilutoimintaa ja joukkojen kouluttamista varten.

Kirjallisessa käskyssä oli edelleen todettu ryhmän olevan sotilaallisessa harjoituksessa ja tukeutuvan huollollisesti toimivien joukkojen kenttähuoltojärjestelmään erikseen sovittavalla tavalla.

Syntyneen erimielisyyden jälkeen käydyssä välittömässä neuvonpidossa oli tullut esille, että käskyn allekirjoittaneen esikuntapäällikön tarkoituksena ei ollut ollut määrätä ketään harjoituskokoonpanoon eli osallistumaan sotilaalliseen harjoitukseen.

Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan antaman käskyn perusteella ei kanteessa tarkoitetun seitsemän upseerin voitu katsoa kuuluneen harjoituskokoonpanoon. He eivät olleet siten osallistuneet harjoitukseen virkaehtosopimuksen 8 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla. Pelkästään kirjallisen määräyksen perusteella ei voitu ratkaista, kuuluiko virkamies harjoituskokoonpanoon.

Kanteessa tarkoitetut upseerit eivät olleet työskennelleet harjoituksen kokonaisuuden onnistumisen hyväksi harjoitukseen osallistuvien joukkojen osana. Kun upseerit eivät olleet olleet osa harjoitusjoukkoa, vaan he olivat hoitaneet siitä erillistä tehtävää, myös heidän sidottuisuutensa ja vastuunsa harjoituksen aikana olivat eronneet harjoituskokoonpanoon kuuluneiden sidottuisuudesta ja vastuusta. Sidottuisuudeltaan ja vastuultaan upseereiden tehtävät olivat vastanneet soveltamisohjeissa tarkoitetun koulutustarkastushenkilöstön tehtäviä. Kun upseerien tehtävien suorittaminen ei ollut edellyttänyt jatkuvaa sitoutumista harjoituksen mukaiseen toimintaan maasto-olosuhteissa, upseerit olivat voineet majoittautua kylpylähotelli Kiannon Kuohussa. Nämä majoitus- ja muut olosuhteet osoittivat, etteivät upseerit olleet osallistuneet sotilaalliseen harjoitukseen virkaehtosopimuksen 8 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla, vaan he olivat olleet normaalilla virkamatkalla.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Pohjois-Suomen sotilasläänin vuoden 1992 pääsotaharjoitus Noro-92 on toimeenpantu 3.11. - 6.11.1992. Sotaharjoitus on määrätty Kainuun prikaatin johdettavaksi ja Kainuun prikaati on antanut harjoituskäskyn 17.9.1992. PohjoisSuomen sotilasläänin esikunta on 16.10.1992 päivätyllä käskyllä määrännyt kanteessa tarkoitetut seitsemän sotilasläänin esikunnan upseeria osallistumaan Noro-92 sotaharjoitukseen. Kainuun prikaatin harjoituskäskyssä ei ole mainittu kysymyksessä olevia sotilasläänin esikunnan upseereita.

Työtuomioistuimessa kuultu everstiluutnantti, joka on yksi sotilasläänin esikunnan käskyssä mainituista virkamiehistä, on kertonut, että kun Kainuun prikaatin harjoituskäskyn antamisen jälkeen sotilasläänin esikunnassa oli todettu, että käskyyn ei sisältynyt niin sanottua tutkimusryhmää, oli asiasta käyty keskusteluja esikunnan upseereiden kesken. Näiden keskustelujen perusteella everstiluutnantti on laatinut nimilistan tutkimusryhmään nimettävistä upseereista. Everstiluutnantin esittelyn jälkeen esikuntapäällikkö on nimennyt harjoitukseen osallistuvaan ryhmään kuuluvat virkamiehet ja allekirjoittanut käskyn.

Käskyn mukaan sotaharjoitukseen osallistumisen tarkoituksena on ollut virkamiesten osallistuminen harjoituksen joukkojen kouluttamiseen omien tehtäväalueittensa puitteissa, henkilökohtaisten havaintojen tekeminen omilta tehtäväalueilta ja niiden raportoiminen harjoituksen jälkeen sotilasläänin johdolle kirjallisena palautteena sekä henkilökohtaisten kokemusten hankkiminen seuraavien vuosien taisteluharjoitusten ja johtamisharjoitusten järjestelyjä ja niihin liittyvää kokeilutoimintaa ja joukkojen kouluttamista varten. Käskyssä on edelleen todettu, että ryhmä on sotilaallisessa harjoituksessa. Siinä on myös esitetty kustannuslaskelma, jossa aiheutuvat kustannukset on laskettu lähtemällä siitä, että virkamiesten kohdalla kysymys on puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisesta sotilaallisesta harjoituksesta.

Sotilasläänin esikunta on harjoituksen jälkeen kieltäytynyt maksamasta virkamiehille virkaehtosopimuksen mukaisia sotilaallisen harjoituksen korvauksia perustellen menettelyään sillä, että virkamiehet eivät kirjallisen käskyn sanamuodosta huolimatta ole kuuluneet harjoitusjoukkoon vaan he ovat olleet virkamatkalla.

Valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan esikuntapäällikön 16.10.1992 allekirjoittama käsky on ollut virheellinen siltä osin kuin se on sisältänyt maininnan, jonka mukaan ryhmä on sotilaallisessa harjoituksessa. Syntyneen erimielisyyden johdosta käydyssä välittömässä neuvonpidossa sotilasläänin esikunnan edustaja on todennut, että esikunnan tarkoituksena on ollut, että mahdollisimman moni esikunnan upseereista, joiden toimialaa Noro-92 harjoitus koski, olisi seurannut harjoitusta. Välittömässä neuvottelussa on esikunnan taholta myös todettu esikuntapäällikön antaneen asiaa koskevat ohjeet ennen kirjallisen käskyn antamista pitämässään palaverissa, jossa esikuntapäällikkö on ilmoittanut, että mainitussa tarkoituksessa harjoitukseen lähtevät upseerit eivät kuulu harjoitusjoukkoon. Kaikki käskyssä mainitut upseerit eivät ole olleet esikuntapäällikön järjestämässä palaverissa.

Edellä mainitun everstiluutnantin kertoman mukaan niissä sotilaallisissa harjoituksissa, joihin hän on osallistunut vuoden 1988 jälkeen, on ollut asetettuna vastaavanlainen tutkimusryhmä. Tällainen tutkimusryhmä on toiminut harjoituksen johtajan antamien tehtävien mukaan muun muassa kouluttaen asevelvollisia ja heidän johtajiaan. Tutkimusryhmän tärkeimpänä tehtävänä on everstiluutnantin mukaan ollut selvittää ohjesäännön ja ohjeiden soveltuvuutta koulutus- ja harjoitustilanteissa. Everstiluutnantin kertoman mukaan tällaiset asetetut tutkimusryhmät ovat kuuluneet harjoituksen johtoon ja ne on myös merkitty harjoitusta varten laadittuun harjoituskaavioon.

Akava on kanteessaan katsonut, että siinä tarkoitetuilla seitsemällä upseerilla on oikeus virkaehtosopimuksen mukaisiin sotilaallisen harjoituksen korvauksiin Noro-92 sotaharjoituksen ajalta, koska mainitut virkamiehet ovat 16.10.1992 päivätyn käskyn mukaisesti kuuluneet harjoituskokoonpanoon. Akava on viitannut työtuomioistuimen tuomioon n:o 1991-88 ja katsonut, että tuomiossa omaksutun periaatteen mukaan työnantajan toimivallassa olevin toimenpitein ei voitu vähentää tai poistaa virkamiehen ennen kysymyksessä olevaa työnantajan toimenpidettä saavuttamaa palkkausetuutta. Työtuomioistuin on mainitussa puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen tulkintaa koskevassa tuomiossaan todennut, ettei työnantaja voinut virkamiehen vuosiloman jälkeen muuttaa virkamiehen vuosiloman alkamista siten, että se poistaisi virkamiehen sitä ennen jo saavuttaman palkkausetuuden, kuten oikeuden ylityökorvaukseen.

Mainitussa tuomiossa omaksuttu kanta ei kuitenkaan sovellu nyt esillä olevaan asiaan. Kanteessa tarkoitetuille viranhaltijoille ei vielä pelkän käskyn perusteella ole syntynyt oikeutta virkaehtosopimuksen mukaisiin sotilaallisen harjoituksen korvauksiin, vaan tämä oikeus heille syntyy vasta, jos virkaehtosopimuksen mukaisten sotilaallisen harjoituksen osallistumisen edellytysten näytetään täyttyneen heidän kohdallaan.

Puolustusvoimien virkamiehien työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentissa on määritelty, mitä tarkoitetaan sotilaallisella harjoituksella. Asianosaisten välillä vallitsee yksimielisyys siitä, että Noro-92 sotaharjoitus täyttää virkaehtosopimuksen mukaiset sotilaallisen harjoituksen edellytykset. Sen sijaan asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, ovatko kanteessa tarkoitetut upseerit kuuluneet harjoituskokoonpanoon.

Akavan taholta ei ole kiistetty sitä, etteikö virkaehtosopimusta olisi soveltamisohjeiden tarkoittamissa tilanteissa käytännössä sovellettu soveltamisohjeiden mukaisesti. Akava on kanteessaan lähtenyt siitä, että kysymyksessä olevat virkamiehet ovat annetun käskyn mukaisesti kuuluneet harjoituskokoonpanoon, eikä kysymys ole ollut soveltamisohjeissa tarkoitetuista tilanteista.

Edellä todetuin tavoin sotilaallisen harjoituksen johdosta vastanneen Kainuun prikaatin harjoituskäskyyn ei ole sisältynyt kanteessa tarkoitettuja upseereita. Harjoitusta varten laaditussa kaaviossa ei myöskään ole mainittu tällaista ryhmää, jolle harjoituksissa olisi annettu tietty asema tai tehtävä harjoituskokoonpanossa. Asiassa esitetty selvitys osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että kysymyksessä olevien virkamiesten harjoitukseen käskemisen tarkoituksena on ollut pääasiassa harjoituksen seuraaminen, siitä raportointi sotilasläänin johdolle ja kokemusten hankkiminen kirjallisessa käskyssä mainitussa tarkoituksessa. Näin ollen ei kanteessa tarkoitettuja upseereita huomioon ottaen edellä mainitut virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden määräykset voida työtuomioistuimen mielestä katsoa sellaisiksi sotilaalliseen harjoitukseen osallistuneiksi virkamiehiksi, joilla olisi oikeus virkaehtosopimuksen mukaisiin sotilaallisesta harjoituksesta suoritettaviin korvauksiin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Uski, Ekuri, Leivo ja Wetterstrand jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.