Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by relocating workers due to normal production shifts.

Aaltopahvitehtaalla oli suoritettu työaikamuodon muutoksia, joiden johdosta työntekijöitä oli siirretty alemmin palkattuihin tehtäviin. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi työntekijät lomauttaakseen ja siten työvoiman vähentämistarkoituksessa päättänyt siirtää työntekijöitä toisiin tehtäviin. Siirrot olivat johtuneet tuotannon luonteeseen kuuluvista työaikamuotojen muutoksista. Kun siirtoja muutoinkin oli pidettävä osana tehtaalla tavanomaiseksi katsottavaa työkiertoa, näyttämättä oli jäänyt, että työntekijöitä olisi siirretty pysyvästi toiseen työhön työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitetulla tavalla.

Yhtiö ei ollut ollut siirtoja toimeenpannessaan velvollinen noudattamaan irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä. Yhtiö ei siten ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantajayhdistys ei ollut myöskään laiminlyönyt asiassa työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuus ry Yhtyneet Paperitehtaat Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, nykyisen Metsäteollisuus ry:n, ja Paperiliitto r.y:n välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on asianosaisliittojen 9.12.1991 allekirjoittamalla pöytäkirjalla jatkettu 31.10.1993 saakka, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. STK:n ja SAK:n allekirjoittamaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Työnantajan joutuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä vähentämään työvoimaa tai siirtämään sitä toiseen työhön noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:n mukaisia määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 5 §:ssä tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

19 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Walki-Pakkauksen aaltopahvitehtaalla Valkeakoskella oli 9.9.1991 suoritettu työaikamuodon muutoksia, jolloin 19 työntekijää oli siirretty tehtaan koneilta laatikkotyöntekijän vakanssille joko työaikamuodosta 35 työaikamuotoon 25 tai työaikamuodosta 25 työaikamuotoon 15.

Pakkaaja/järjestelijä -vakanssilla työaikamuoto oli muuttunut 35:tä 25:een. Tämän johdosta työnantaja oli nimennyt laatikkotyöntekijäksi Markku Virkin, jonka työsuhde oli alkanut 9.5.1969. Vakanssille oli jäänyt kaksi työntekijää, joiden työsuhteet olivat alkaneet 23.3.1981 ja 30.8.1976.

Salinjärjestelijän työaika oli myös muuttunut työaikamuodosta 35 työaikamuotoon 25. Työnantaja oli nimennyt laatikkotyöntekijäksi Arto Kampin, jonka työsuhde oli alkanut 22.5.1959. Vakanssille jääneiden työntekijöiden työsuhteet olivat alkaneet vuosina 1962 - 1974.

Rillauksessa työaikamuotoa oli muutettu 25:stä 15:een. Työnantaja oli nimennyt laatikkotyöntekijöiksi Anja AlaRakkolan ja Maija Kariluoman. Ala-Rakkolan työsuhde oli alkanut 12.11.1970, kun vakanssille oli jäänyt työntekijä, jonka työsuhde oli alkanut 1976.

Reservimiehiä oli siirretty työaikamuodosta 35 työaikamuotoon 25. Tässä yhteydessä reservimies Ossi Jokinen oli siirretty laatikkotyöntekijäksi, vaikka samaan aikaan yksi laatikkotyöntekijä oli siirretty reservimieheksi. Jokisen työsuhde oli alkanut 26.8.1973. Reservimieheksi oli jäänyt työntekijöitä, joiden työsuhde oli alkanut vuonna 1975, 1976, 1979, 1980, 1989 ja 1990.

EMBA-koneen työntekijät oli siirretty työaikamuodosta 35 työaikamuotoon 25. Muutoksesta johtuen kolme koneapulaista oli jäänyt vaille omaa työtä, jolloin työnantaja oli nimennyt laatikkotyöntekijöiksi Eino Heikkisen, jonka työsuhde oli alkanut 10.10.1956, ja Seppo Mäen, jonka työsuhde oli alkanut 27.7.1970. Koneille olivat jääneet työntekijät, joiden työsuhteet olivat alkaneet 1973, 1976 ja 1981.

Flexo-Bobst 2000 -koneen työntekijät oli siirretty työaikamuodosta 35 työaikamuotoon 25. Työnantaja oli nimennyt laatikkotyöntekijäksi muiden muassa Teppo Korpelan ja Bobst 1:n koneapulaiseksi Arto Korisevan. Bobst 1 oli siirretty myös työaikamuodosta 35 työaikamuotoon 25. Koneenhoitaja Pentti Myllymäki oli nimetty laatikkotyöntekijäksi ja koneapulainen Jorma Mäkinen aaltopahvitehdas 2:lle tuotantoapulaiseksi. Koneapulaiset olivat tehneet molemmilla Bobsteilla samankaltaisia tehtäviä. Teppo Korpelan työsuhde oli alkanut 1.9.1976 ja koneapulaisen vakanssille olivat jääneet työntekijät, joiden työsuhteet olivat alkaneet vuosina 1986, 1987 ja 1988. Koneenhoitaja Pentti Myllymäen työsuhde oli alkanut 2.4.1973. Koneenhoitajaksi oli jäänyt työntekijä, jonka työsuhde oli alkanut samana vuonna viisi kuukautta myöhemmin. Koneapulainen Arto Korisevan työsuhde oli alkanut 2.9.1974, joten lyhyemmälläkin työsuhteella vakanssilla olleita oli jäänyt edelleen samoihin tehtäviin.

Aaltopahvikone 2 oli siirretty työaikamuodosta 25 työaikamuotoon 15, jolloin vakanssilta oli vapautunut kolme työntekijää. Työnantaja oli siirtänyt kaksi työntekijää ap-kone 1:lle vastaanottajiksi ja ap-kone 1:n vastaanottajat Jorma Hinkkanen ja Raimo Lamminpää oli siirretty laatikkotyöntekijöiksi. Lamminpään työsuhde oli alkanut 24.4.1972 ja Jorma Hinkkasen 13.8.1973. Vastaanottajan vakanssille oli jäänyt työntekijöitä, joiden työsuhteet olivat alkaneet 1978, 1979 ja 1986.

Työnantaja oli toteuttanut edellä kuvatut siirrot toisiin tehtäviin vastoin työntekijöiden kantaa. Siirrot olisi tullut toteuttaa työehtosopimuksen mukaista siirtojärjestystä noudattaen, koska missään edellä mainituista tapauksista kyse ei ollut ollut irtisanomisjärjestysmääräyksessä tarkoitetusta ammattityöntekijästä tai esimerkiksi osan työkyvystään työnantajan palveluksessa menettäneestä työntekijästä.

Työnantaja Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä ja työehtosopimuslain mukaisia velvollisuuksia siirtämällä edellä mainitut työntekijät toiseen työhön noudattamatta työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan ja irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n määräyksiä. Kun muita irtisanomissuojasopimuksen mukaan huomioon otettavia perusteita siirtojärjestyksen määräämiselle ei ollut ollut, olisi siirtojärjestystä määrättäessä tullut ottaa huomioon työsuhteen kesto. Lisäksi vuoden 1991 järjestelyissä oli ollut kysymys koko tehtaan kapasiteetin pudottamisesta, jossa taustalla oli ollut pitkän tähtäyksen suunnitelma työntekijämäärän vähentämiseksi.

Työnantajaliiton edustaja oli hyväksynyt työnantajan selvästi sopimuksenvastaisen menettelyn, joka työnantajaliiton edustajan olisi tullut tavanomaisella huolellisuudella havaita. Työnantajaliitto oli siten laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaiset velvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa tieten rikkomisesta sekä Metsäteollisuus ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuus ry ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat lausuneet, että aaltopahvin valmistuksen lähtökohtana oli asiakkaan pakkaustarpeen tyydyttäminen. Pakkausratkaisut olivat asiakaskohtaisia eivätkä perustuneet vakiotuotteiden myyntiin. Siksi tilauskannan ja konekuormitusten vaihtelujen tasaaminen vakiotuotevaraston määrän muutoksilla ei ollut mahdollista. Liiketoiminnan jatkuvuuden edellytyksenä oli välitön sopeutuminen alati muuttuvaan markkinatilanteeseen sekä nopea reagointi asiakkaan pakkaustarpeisiin ja toimitusajan pitävyys.

Muutosten hallintaan olennaisesti liittyvät joustavat työaikamuotojen muutokset sekä henkilöiden siirrot työtehtävästä toiseen, jolloin työvoimakustannukset pystyttiin pitämään riittävän alhaisina suhteessa tuotteen myyntihintaan. Alalle oli ominaista 1-3 viikon toimitusaika ja alle kuukauden tilauskanta, joka oli myös työvoiman käytön suunnittelun lähtökohta. Lyhyt toimitusaika ja tilauskanta rajoittivat tilausten valmistamista etukäteen varastoon. Tästä johtuen oli koneiden käyntiaikoja ja sen myötä työntekijöiden työaikoja ja työkohteita jouduttu useasti muuttamaan tilauskannan mukaisesti toimituskyvyn ja kannattavuuden säilyttämiseksi.

Kanteessa esitetyt tapaukset eivät poikenneet pitkäaikaisesta molemmin puolin hyväksytystä käytännöstä koskien työaikamuotojen muutoksia ja henkilöstösiirtoja tehtävästä toiseen aaltopahvitehtaalla. Walki-Pakkauksen työntekijät olivat velvollisia työsopimuksen rajoittamatta tekemään työnantajan työnjohto-oikeuden puitteissa osoittamaa työtä.

Työnantajalle oli olennaisen tärkeää, että tuotantoa oli tekemässä osaava henkilöstö. Osaavalta henkilöstöltä edellytettiin ammattitaitoa, halua oppia ja tehdä työtä sekä kehityskelpoisuutta ja yhteistyökykyä. Lisäksi edellytettiin työkykyä ja säännöllisyyttä työssä.

Työntekijöiden siirroista päättivät päivämestarit, jotka tunsivat alaisensa työntekijät hyvin. Työtehtävistä päättäessään päivämestarit olivat antaneet merkitystä ammatilliselle osaamiselle. Monitaitoisuus eri tehtäviin, ahkeruus, vastuuntunto, oppimiskyky ja oma-aloitteisuus olivat kriteereitä, joita käytettiin siirtojen yhteydessä. Edelleen työntekijän fyysiset ja henkiset edellytykset tulivat huomioiduiksi.

Työntekijöiden monitaitoisuusvaatimusta omalla sekä naapurikoneilla edellytti 20.1.1990 tehty paikallinen sopimus koneiden rinnakkaiskäytöstä. Tätä edellytti myös paikallisten sopimusten mukainen koneiden tauoton käynti. Kaikissa kanteessa mainituissa tapauksissa ratkaisut olivat perustuneet edellä mainittuihin seikkoihin.

Työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohta ei soveltunut kanteessa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa ei ollut kysymys työntekijöiden pysyvästä siirtämisestä. Vaikka katsottaisiinkin kysymyksessä olevan määräyksen soveltuvan nyt esillä olevaan tapaukseen, oli kuitenkin huomattava, että irtisanomissuojasopimuksen 19 §:ssä korostettiin tärkeiden ammattityöntekijöiden asemaa ja työsuhteen kestoaika oli toissijainen peruste. Kanne perustui kuitenkin yksinomaan työsuhteen kestoon. Työnantajan oletettiin näin siirtävän yrityksen toiminnalle tärkeämpiä työntekijöitä toisarvoisiin työtehtäviin. Näin ei työnantaja luonnollisestikaan ollut menetellyt.

Salinjärjestelijän tehtäviin oli kuulunut materiaalin siirrot salissa ja salin järjestyksen ylläpito. Muun muassa arkkilavojen ja tarveaineiden oli oltava oikeaan aikaan oikeissa työpisteissä. Arto Kamp oli lyönyt laimin hänelle kuuluneita tehtäviä. Työnjohto oli joutunut usein etsimään häntä, ettei jalostuskoneiden käynti häiriintyisi. Seurauksena olisi ollut jalostuskoneiden tuotannon menetykset. Työnjohto oli useasti huomauttanut Kampia tehtävien laiminlyönnistä. Salinjärjestelijöiksi olivat jääneet työntekijät, joiden työsuhteet olivat alkaneet vuosina 1962, 1963, 1969 ja 1974. Kaikilla oli siis ollut varsin pitkä työsuhde takanaan ja he olivat hoitaneet työnsä tunnollisesti ja oma-aloitteisesti.

Rillauksessa olleen Anja Ala-Rakkolan työsuhde oli alkanut 12.11.1970 ja Maija Kariluoman 30.12.1986. Rillaukseen oli jäänyt vain yksi työntekijä, 2.8.1976 aloittanut Ritva Rautia, jonka työsuhde oli ollut lyhyempi kuin AlaRakkolalla. Rautia oli kuitenkin tullut kyseessä olevaan työhön Ala-Rakkolaa aikaisemmin. Ala-Rakkolalta oli puuttunut halu tehdä töitä ja lisäksi hänen vastuuntuntonsa, ahkeruutensa ja oma-aloitteisuutensa olivat olleet huomattavasti heikompia kuin Rautialla. Ala-Rakkolaa oli myös huomautettu työtehtävien hoidosta.

Reservimiehenä työskennelleen Ossi Jokisen siirron perusteena olivat olleet terveydelliset seikat. Reservimiehet olivat joutuneet työskentelemään eri koneilla ja paikkaamaan muiden työntekijöiden poissaoloja. Jokinen ei ollut tähän soveltunut, koska hänen kätensä olivat kipeytyneet työssä eikä hän ollut muun muassa pystynyt lainkaan työskentelemään stansseilla. Hänellä oli myös ollut paljon poissaoloja, vuonna 1989 328 tuntia, vuonna 1990 536 tuntia ja vuonna 1991 1 096 tuntia. Siirron pohjana oli ollut lääkärinlausunto eikä siirrolla ollut ollut yhteyttä työaikamuodon muutokseen. Jokisen tervehdyttyä vuonna 1992 hänet oli siirretty takaisin vakanssityöhön pakkaaja/järjestelijäksi.

EMBA-koneella koneapulaisena työskennelleen Eino Heikkisen siirto oli perustunut hänen työkykynsä alentumiseen alkoholinkäytön vuoksi. Hän oli syyllistynyt alkoholin väärinkäytöksiin, mistä hänelle oli annettu useita varoituksia. Työskentely koneella oli ollut ryhmätyötä. Heikkiseltä oli puuttunut kyseisen työskentelyn edellyttämä työkyky edellä mainituista syistä.

Seppo Mäen, joka oli koneapulainen, työsuhde oli katkennut vuonna 1984, mutta alkanut uudelleen vuonna 1986. Mäeltä oli puuttunut oma-aloitteisuutta, ahkeruutta ja yhteistyökykyä. Koneelle jääneistä kanteessa tarkoitetuista työntekijöistä koneapulainen Jukka Koivisto, jonka työsuhde oli alkanut 16.3.1981, oli toiminut lomituksissa koneenhoitajana. Koneenhoitaja Pekka Lindberg, jonka työsuhde oli alkanut 2.7.1976, oli ollut kyseessä olevalla koneella sen hankinnasta alkaen. Juha Mononen, jonka työsuhde oli alkanut 10.8.1973, oli saanut koulutuksen koneenhoitajaksi ja entisenä reservimiehenä oli ollut erittäin monitaitoinen ja kehityskelpoinen. Kaikki edellä mainitut koneelle jääneet työntekijät olivat olleet huomattavasti ammattitaitoisempia kuin Heikkinen ja Mäki.

Flexo-Bobst 2000 -koneella koneapulaisena työskennelleen Teppo Korpelan kyvyt ja taidot eivät olleet riittäneet koneenhoitajaksi. Hänelle oli tarjottu vastaavaa työtä, mitä hän oli ennenkin tehnyt toisella Bobstilla, mutta tämä työ ei ollut hänelle kelvannut. Flexo-Bobst 2000 -koneelle jääneistä koneapulaisista Tero Maula, jonka työsuhde oli alkanut 11.8.1986, oli toiminut lomituksissa koneenhoitajana. Myös Tarmo Virtanen oli saanut koneenhoitajakoulutuksen kyseessä olevalle koneelle ja hän oli ollut aikaisemminkin koneenhoitajana saman yhtiön lakkautetulla säkkitehtaalla.

Koneapulaisena olleen Arto Korisevan siirron syynä Bobst 1:lle oli ollut se, että hän oli ollut aikaisemminkin kyseessä olevalla koneella ja pystynyt koneenhoitajatehtävään siellä, mutta ei Flexo-Bobst 2000 -koneella. FlexoBobst 2000 -koneelle jääneet Maula ja Virtanen olivat olleet selvästi kyvykkäämpiä kuin siirretyt Korpela ja Koriseva.

Pentti Myllymäki oli tullut koneenhoitajaksi Bobstille joulukuussa vuonna 1990, kun Bobsteilta oli siirretty henkilöitä uudelle käynnistettävälle tehtaalle. Koneenhoitaja Markku Leskinen, jonka työsuhde oli alkanut 4.9.1973 ja joka oli ollut viisi kuukautta Myllymäen jälkeen työsuhteeseen otettu työntekijä, oli toiminut jo vuodesta 1976 alkaen Bobstilla ja oli ollut huomattavasti Myllymäkeä ammattitaitoisempi. Samoin Bobstin koneenhoitajaksi jäänyt Marko Kauranen, jonka työsuhde oli alkanut 28.1.1987 ja joka oli ollut koneenhoitajana jo ennen Myllymäkeä, oli myös ollut huomattavasti ammattitaitoisempi kuin Myllymäki. Myllymäen työhaluissa oli ollut myös puutteita. Hänen työparinaan työskennellyt Jorma Mäkinen oli ilmoittanut työnjohtajalle pariinkin otteeseen, että hän oli tullut tehtaalle tekemään työtä ja oli halunnut pois Myllymäen vuorosta, koska Myllymäellä ei ollut ollut työhaluja. Myllymäki oli aikaisemmin ennen siirtoa ilmoittanut itse useampaan otteeseen halunsa siirtyä Bobstilta muihin tehtäviin.

Jorma Hinkkanen ja Raimo Lamminpää olivat osanneet pelkästään vastaanottajan tehtävät. Lisäksi he olivat tulleet aaltopahvikoneelle vasta vuonna 1990. Lamminpään siirtämisestä oli ollut puhetta, mutta häntä ei ollut koskaan siirretty.

Tapio Siren oli tullut aaltopahvikoneelle vuonna 1981, Raimo Sappinen vuonna 1980 ja Tapio Heikkinen vuonna 1989, mutta hänkin oli ollut ap-koneella jo aikaisemmin kolmivuotisen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ammattikoulun työharjoittelun aikana. Siren ja Sappinen olivat osanneet kaikki aaltopahvikone I:n viisi vakanssitehtävää ja olivat toimineet muun muassa koneenhoitajina lomitustilanteessa. Heikkinen oli osannut vastaanottajan tehtävänsä lisäksi myös II-miehen ja liimaryhmän hoitajan tehtävät, joita hän myös oli hoitanut lomitustilanteissa. Hinkkanen ei ollut ollut oppimishaluinen. Häntä oli opetettu IImieheksi ja ryhmäajuriksi, mutta oppimisesta ei ollut tullut mitään.

Laatikkotyöntekijöitä oli 14.10.1991 alkaen lomautettu, mutta myös kaikki muut tehtaan työntekijät oli myöhemmin samana vuonna lomautettu. Lomauttamisen tarve ei ollut ollut työnantajan tiedossa vielä silloin, kun siirrot oli toteutettu. Tehtaan tuotantoa ei ollut supistettu pysyvästi eivätkä myöskään siirrot olleet olleet pysyviä.

Kanteen vaatimukset olivat perusteettomia. Työnantaja ei ollut mielivaltaisesti siirtänyt työntekijöitä toisiin tehtäviin, vaan tarkkaan ottanut huomioon edellä esitetyt edellytykset. Työnantajaliitto oli työnantajalta saamiensa selvitysten nojalla katsonut työnantajan menetelleen voimassa olevien sopimusten mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Walki-Pakkauksen aaltopahvitehtaalla on 9.9.1991 suoritettu työaikamuodon muutoksia, joiden johdosta 19 työntekijää on siirretty tehtaan eri koneilta laatikkotyöntekijöiksi tai muihin alemmin palkattuihin tehtäviin. Siirrettyjen työntekijöiden joukossa ovat kanteen mukaan olleet Markku Virkki, Arto Kamp, Anja Ala-Rakkola, Ossi Jokinen, Eino Heikkinen, Seppo Mäki, Teppo Korpela, Arto Koriseva, Pentti Myllymäki, Jorma Hinkkanen ja Raimo Lamminpää.

Kanteessa on katsottu, että yhtiö on mainitut työntekijät siirtäessään menetellyt työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan ja irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n vastaisesti. Yhtiön olisi siirtojärjestyksestä määrätessään tullut ottaa huomioon siirrettyjen työntekijöiden työsuhteen kesto, joka on ollut pitempi kuin koneille jääneillä työntekijöillä, koska muita irtisanomissuojasopimuksen mukaan huomioon otettavia perusteita siirtojärjestyksen määräämiselle ei ollut.

Työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan mukaan työnantajan joutuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä siirtämään työvoimaa toiseen työhön noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä. Ne edellyttävät, että mahdollisuuksien mukaan noudatetaan sääntöä, jonka mukaan viimeksi siirretään yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Esitetyn selvityksen mukaan senkaltaiselle jalostusteollisuudelle, mistä nytkin on kysymys, on tyypillistä, että työntekijät tarvittaessa siirtyvät tehtävästä toiseen. Aaltopahvitehtaalla sellaisten vakiotuotteiden osuus, joita voidaan tehdä varastoon, on vähäinen. Tämän vuoksi töiden tekeminen on sidoksissa kulloiseenkin tilauskantaan ja työn luonteeseen kuuluu, että asiakkaiden pakkaustarpeiden muutokset voivat aiheuttaa myös työaikamuotojen muutoksia. Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohta ei sovellu tällaisista syistä toteutettuihin siirtoihin, vaan työnantaja voi ne tehdä direktio-oikeutensa nojalla ottaen huomioon työehtosopimuksen 14 §:n määräykset.

Paperiliiton mukaan työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohta soveltuu ohjeeksi silloin, kun kyseessä on työntekijän pysyvä siirtäminen toisiin tehtäviin. Aikaisempien työaikamuutosten yhteydessä toteutetut henkilösiirrot on toteutettu ilman, että henkilöstömäärää koko tehtaalla on pyritty laskemaan. Kanteessa tarkoitetut siirrot ovat Paperiliiton näkemyksen mukaan sopimuksen vastaisia sen vuoksi, että niiden takana on ollut työnantajan suunnitelma vähentää työvoimaa ja siirtää työntekijöitä pysyvästi alemmin palkattuihin tehtäviin.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että puheena olevalla aaltopahvitehtaalla on tavanomaisesti toteutettu työaikamuotojen muutoksia, jotka ovat vastaavasti edellyttäneet työntekijöiden siirtymistä tehtävistä toisiin. Ne tuotannon muutokset, joita toteutettiin 9.9.1991, ovat olleet tehtaan normaaliin käytäntöön nähden laajoja, mutta tähän verrattavia tilanteita on ollut aikaisemminkin.

Koneiden miehistöjä valittaessa työnantajayhtiö on todistajien kertoman mukaan kiinnittänyt huomiota erityisesti työntekijöiden ammattitaitoon ja sopivuuteen. Tällöin painoa on pantu sille, että henkilö on työ- ja oppimishaluinen, kehityskelpoinen, yhteistyökykyinen, monitaitoinen, työssään säännöllinen ja vailla fyysisiä tai henkisiä työrajoitteita. Näiden perusteiden soveltaminen on voinut aikaisemminkin johtaa siihen, että työaikamuutoksen yhteydessä koneelle ei ole jäänyt sama miehitys kuin mitä siellä oli ollut ennen vuorojen lisäämistä.

Jotkut 9.9.1991 laatikkotyöntekijöiksi siirretyistä työntekijöistä ovat toimineet näissä tehtävissä aikaisemminkin. Osa siirretyistä työntekijöistä on sittemmin siirtynyt työskentelemään takaisin koneille. Kaikki laatikkotyöntekijät ovat siirtoajankohdan jälkeen saaneet koulutusta vakanssityöhön. Niinikään on selvitetty, että eräät koneet ovat toimineet myöhemminkin samassa työaikamuodossa kuin missä ne olivat olleet ennen 9.9.1991 toteutettuja muutoksia.

Laatikkotyöntekijät on lomautettu 14.10.1991 alkaen kolmeksi kuukaudeksi. Sittemmin myös muut tehtaan työntekijät ovat olleet lomautettuina. Paperiliiton kanteen pohjalta ei tämän jutun yhteydessä ole arvioitavana, onko lomautukset toteutettu työehtosopimuksen mukaisesti.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi puheena olevat työntekijät lomauttaakseen ja siten työvoiman vähentämistarkoituksessa päättänyt siirtää työntekijöitä toisiin tehtäviin. Siirrot laatikkotyöntekijöiksi ja muihin kanteessa tarkoitettuihin töihin ovat esitetyn selvityksen mukaan johtuneet, yhtä yksinomaan terveydellisistä syistä johtunutta siirtoa lukuun ottamatta, tuotannon luonteeseen kuuluvista työaikamuotojen muutoksista. Kun siirtoja muutoinkin on esitetyn selvityksen valossa pidettävä osana tehtaalla tavanomaiseksi katsottavaa työkiertoa, näyttämättä on jäänyt, että työntekijöitä olisi siirretty pysyvästi toiseen työhön työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy ei edellä lausutun mukaisesti ole ollut siirtoja toimeenpannessaan velvollinen noudattamaan irtisanomista ja lomautusta koskevan yleissopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä. Yhtiö ei siten ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä kanteessa tarkoitetulla tavalla. Näin myöskään Metsäteollisuus ry ei ole laiminlyönyt asiassa työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Metsäteollisuus ry saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kauppinen, Rautiainen, Tiitola, Leivo ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.