Union branch fined for refusing overtime to pressure employer during wage negotiations, violating collective agreement peace clauses.

Lakot ja ylitöistä kieltäytyminen, joiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan kesken olevien neuvottelujen aikana työntekijäpuolen esittämiin palkantarkistusta koskeviin vaatimuksiin, olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehen osallistumista työtaisteluun ja joka ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimien estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Puu- ja erityisalojen liitto ry Kuultava Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, nykyisen Metsäteollisuus ry:n, ja Puutyöväen liitto r.y:n, nykyisen Puu ja erityisalojen liiton, välillä on 3.4.1990 allekirjoitettu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus, joka on ollut voimassa 3.4.1990 29.2.1992 ja jonka voimassaoloa on jatkettu 31.10.1993 saakka. Tässä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Kokonaistuntipalkat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tarkistukset

3. Työntekijäin pätevyyden tarkistus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa (esim. kesä- ja joulukuussa).

Samanaikaisesti kuin pätevyyden tarkistus suoritetaan 9. kohdassa tarkoitettu ansiokehityksen vertailu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä edellä 3. kohdan 2. kappaleessa mainittujen tarkistusten yhteydessä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuus ry on Puu- ja erityisalojen liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaalla oli aloitettu toukokuussa 1993 työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdan mukaiset korjaamon työntekijöiden pätevyyden tarkistusta koskevat neuvottelut. Neuvotteluissa työntekijät olivat esittäneet 1 - 3,35 markan korotusta kaikille korjaamon 15 työntekijälle, kun työnantaja oli esittänyt vain kolmelle työntekijälle 80 - 100 pennin palkankorotusta pätevyyden tarkistuksen perusteella. Neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Painostaakseen työnantajaa mieleiseensä palkkaratkaisuun olivat korjaamon työntekijät ryhtyneet lakkoihin. Lakkoon oli osallistunut 13.9. viisi työntekijää, 18.9. seitsemän työntekijää, 4.10. kuusi työntekijää, 8.10. 11 työntekijää, sekä 9.10.1993 viisi korjaamon työntekijää. Lakko oli kunakin päivänä kestänyt kello 7 - 16. Osaston luottamusmies oli osallistunut lakkoon 8.10.1993.

Korjaamon työntekijät olivat työnantajaa painostaakseen lisäksi kieltäytyneet tekemästä ylitöitä kesäkuusta 1993 alkaen. Joukkokieltäytyminen ylitöistä oli päättynyt 13.10.1993.

Työntekijöiden julistama ylityökielto ilmeni muun muassa tehtaalla kesäseisokkitöiden valmistelutöitä ja seisokkitöitä tehneen aliurakoitsijan, AP-Konepaja Oy:n puolesta annetussa selvityksessä. Siinä todettiin tehtaan pääluottamusmiehen ilmoittaneen AP-Konepaja Oy:n työntekijöille 28.6.1993, että ylityökielto oli voimassa.

Työnantajan ja työntekijöiden välillä oli neuvoteltu vain palkkoihin liittyvistä asioista. Päästäkseen mieleiseensä palkkaratkaisuun työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluilla painostamaan työnantajaa. Mitään muita syitä työtaistelutoimille ei ollut esitetty.

Tehtaalla oli sittemmin 12.10.1993 käyty neuvottelu, jonka perusteella oli sovittu muun muassa kolmen henkilön palkankorotukset työnantajan aiemman esityksen mukaisesti. Tällöin oli myös sovittu, että kaikki korjaamon palkkaperusteisiin vaikuttavat asiat olivat tulleet loppuunkäsitellyiksi. Tämän sopimuksen jälkeen olivat kaikki työtaistelutoimet päättyneet.

Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta, palkkausta ja erimielisyyksien sovittelua koskeviin määräyksiin.

Työtaisteluihin osallistuneet työntekijät olivat Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston jäseniä. Ammattiosasto oli vastuussa toimeenpannuista työtaisteluista erityisesti sen vuoksi, että lakot olivat toistuneet viisi kertaa ja korjaamon luottamusmies oli osallistunut työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Puu- ja erityisalojen liitto on Metsäteollisuus ry:n kanteeseen vastatessaan lausunut, että Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaalla oli ainakin 20 vuoden ajan käyty työehtosopimuksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa kokonaistuntipalkkojen tarkistusneuvottelut siten, että kokonaistuntipalkkoja oli verrattu tehtaan urakka-ansioiden kehitykseen. Näin oli tehty tehtaalla myös toukokuussa 1993.

Tehtaalle oli tullut 10.2.1992 uusi tuotantolinja ja työntekijät olivat saaneet sen urakoitua valmiiksi 2.11.1992. Tuotantopuolen työntekijät olivat saaneet noin markan korotuksen tuntipalkkaan. Joulukuussa 1992 käydyssä pätevyystarkistuksessa työnantaja oli luvannut, että korjaamon työntekijät saavat saman korotuksen, mutta että asiaan palattaisiin seuraavan kesäkuun tarkistusneuvottelussa.

Kanteessa mainitut viisi päivää eivät olleet olleet lakkopäiviä, vaan mielenilmaisuja korjaamon työnjohtajan törkeän käytöksen johdosta. Tämän työntekijät olivat ilmoittaneet myös työnantajan edustajalle mielenilmaisuun ryhdyttäessä. Tavanomaiset kaksi kertaa vuodessa käytävät työehtosopimuksen mukaiset palkkaneuvottelut ja mielenilmaisu olivat sattuneet tällä kertaa päällekkäin. Mielenilmaisulla ei kuitenkaan ollut pyritty vaikuttamaan palkkaneuvotteluihin, vaan ainoastaan työnjohtajan törkeään käytökseen alaisiaan kohtaan.

Korjaamon työntekijät eivät olleet kieltäytyneet tekemästä ylitöitä. Kyseisenä ajanjaksona työnantaja ei ollut edes pyytänyt työntekijöitä ylitöihin. Yhtiöön oli palkattu kuusi yhtiön ulkopuolista työntekijää eli niin sanottua komennusmiestä tekemään korjaamolle huolto- ja korjaustöitä. Ylityön tarvetta ei tämän vuoksi ollut esiintynyt. Mitään päätöstä ylitöistä kieltäytymisestä ei ollut tehty.

Mielenilmaisupäivinä oli pääluottamusmies, joka toimi myös työsuojeluvaltuutettuna, ollut koko ajan töissä. Samoin oli töissä ollut varapääluottamusmies. Osaston luottamusmies oli osallistunut mielenilmaisuun 8.10.1993 muiden työntekijöiden pakottamana.

Luottamusmiehet olivat huolehtineet mielenilmaisujen aikana siitä, että tuotantokatkoksia ei ollut päässyt tehtaalla syntymään ja että asiakkaita oli palveltu yhtä hyvin ja samalla tavoin kuin ennen mielenilmaisuun ryhtymistä. Niin sanottuja viisivuorokorjausmiehiä oli ollut yötäpäivää töissä, eivätkä he olleet osallistuneet lainkaan työnjohtajaa vastaan käytyyn mielenilmaisuun.

Korjaamon työntekijöiden ja työnjohtajan välisiä huonoja suhteita oli käsitelty 15.10.1993 käydyssä yhteistoimintaneuvottelussa. Kokouksen jälkeen laaditussa pöytäkirjassa oli merkintä, jonka mukaan kokouksessa oli keskusteltu osastojen sisäisistä "tulehtuneista" suhteista.

Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston puheenjohtaja työskenteli toisen yhtiön palveluksessa, mutta Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaan tehtaanjohtajan ja ammattiosaston puheenjohtajan välillä oli kuitenkin käyty keskusteluja mielenosoituksesta 5.10.1993 aamulla. Keskustelussa ammattiosaston puheenjohtaja oli ilmoittanut käsityksenään, että työntekijöiden toimenpiteet johtuivat eräästä työnjohtajasta. Keskustelun jälkeen ammattiosaston puheenjohtaja oli ottanut välittömästi yhteyttä pääluottamusmieheen ja kehottanut tätä pitämään huolen siitä, että työntekijät lopettavat mielenilmaisunsa.

Lokakuun 8 päivänä 1993 ammattiosaston puheenjohtaja oli ottanut yhteyttä ammattiosaston niihin toimikunnan jäseniin, jotka hän oli tavoittanut. Ammattiosastoon kuului työntekijöitä viideltä eri työpaikalta. Tämänkin vuoksi ammattiosaston toimikunnan kokousta oli ollut vaikea saada nopeasti koolle. Ammattiosaston puheenjohtaja oli kuitenkin saanut kiinni toimikunnan taloudenhoitajan, ammattiosaston sihteerin ja kaksi toimikunnan jäsentä, jotka yhdessä olivat päättäneet, että mielenilmaisu oli saatava loppumaan, kuten myös oli tapahtunut.

Työnantajalle oli ensimmäisen mielenilmaisun yhteydessä kerrottu, että se kohdistui työnjohtajaan, hänen käytökseensä ja menettelyynsä. Mielenilmaisut olivat siten kohdistuneet työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston jäsenmäärä oli 365, joista maksavia jäseniä oli 245.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Puu- ja erityisalojen liiton puolesta esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Kuitulevy Oy:n Pihlavan tehtaalla on otettu vuonna 1992 käyttöön uusi tuotantolinja, joka on saatu urakoitua marraskuussa 1992. Uuden linjan käyttöönottaminen on tuotantopuolella vaikuttanut ansiotasoa korottavasti. Tuossa yhteydessä on ollut esillä mahdollisuus tarkistaa myöhemmin myös korjaamopuolen palkkausta. Tästä on sittemmin keskusteltu puolivuosittain käytävissä pätevyydentarkistusneuvotteluissa ensin toukokuun 17. päivänä ja sitten kesäkuun 3. päivänä. Tämän jälkeen palkoista on neuvoteltu kesälomilta palattua elokuun 24. ja 27. päivinä. Pääluottamusmies on tehnyt 7.10.1993 uuden palkantarkistusesityksen, ja korjaamon palkoista on päästy sopimukseen 12.10.1993 käydyssä neuvottelussa.

Korjaamon työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin olleet viitenä päivänä lakossa 13.9. ja 9.10.1993 välisenä aikana. Lakkoon on 8.10.1993 osallistunut myös korjaamon luottamusmies.

Metsäteollisuus ry on kanteessaan väittänyt, että korjaamon työntekijät ovat lisäksi työnantajaa painostaakseen kieltäytyneet tekemästä ylitöitä kesäkuusta 1993 alkaen ja että ylitöistä kieltäytyminen on päättynyt vasta 13.10.1993 sen jälkeen, kun korjaamon työntekijöiden palkkaneuvottelut oli saatu päätökseen.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan korjaamolla on tehty vuonna 1992 vuorokautista ylityötä kesäkuussa 147 tuntia, heinäkuussa 46 tuntia, elokuussa 94 tuntia ja syyskuussa 148 tuntia. Vuorokautiset ylityötunnit vuoden 1993 vastaavilta kuukausilta ovat olleet 44, 5, 8 ja 5. Viikottaista ylityötä on vuoden 1992 kesäkuussa tehty 58 tuntia, heinäkuussa 56 tuntia, elokuussa 88 tuntia ja syyskuussa 183 tuntia, kun vastaavat määrät vuonna 1993 ovat olleet 13, 0, 8 ja 2.

Korjaamon työnjohtaja on todistajana kertonut, että korjaamon työntekijät ovat kieltäytyneet tekemästä ylitöitä kesäkuusta 1993 alkaen aina 13.10.1993 saakka. Ylitöitä edellä mainittuna aikana ovat todistajan mukaan tehneet vain kesätyöntekijöiksi otetut koululaiset tai teknisen koulun harjoittelija, jotka olivat saaneet siihen luottamusmieheltä luvan. Muut työntekijät olivat ylitöistä kieltäytyneet todistajan useampaan otteeseen sitä kysyttyä. Työnjohtajan mukaan tehtaan ulkopuolista työvoimaa eli niin sanottuja komennusmiehiä on ollut tehtaalla samassa määrin vuonna 1993 kuin heitä oli ollut vuonna 1992.

Yhtiössä komennusmiehenä työskennellyt hitsaaja on kertonut, että kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa 1993 yhtiön pääluottamusmies oli ilmoittanut, että yhtiön omat korjausmiehet kieltäytyvät ylitöistä palkkaneuvottelujen vauhdittamiseksi ja pyytänyt myös komennusmiehiä kieltäytymään ylitöistä. Komennusmiehetkään eivät olleet tämän jälkeen tehneet ylitöitä lukuun ottamatta 8.7.1993 todistajan tekemää yhden tunnin ajan kestänyttä työtä. Tästäkin ylityöstä on tehtaan pääluottamusmiehen ja erään toisen työntekijän toimesta todistajalle huomautettu.

Työtuomioistuimessa on kuultu myös tehtaan pääluottamusmiestä, joka on kertonut, että korjaamon työntekijöiden toimeenpanemat mielenosoitukset ovat kohdistuneet osaston työnjohtajan käytökseen. Tämän pääluottamusmies on ilmoittanut myös työnantajan edustajalle ryhdyttäessä ensimmäiseen mielenilmaisuun syyskuussa 1993. Pääluottamusmiehen kertoman mukaan työntekijät eivät olleet kieltäytyneet ylitöitä tekemästä. Kesän ja syksyn 1993 aikana korjaamolla ei ollut ilmennyt ylityön tarvetta, eikä työnantaja ollut pyytänyt korjaamon työntekijöitä ylitöihin. Pääluottamusmiehen kertoman mukaan korjaamon työntekijöiden tekemien ylitöiden määrän lasku verrattaessa kesän 1992 ylityötunteja kesän 1993 ylityötunteihin johtui siitä, että vuonna 1992 oli toteutettu laitehankintoja ja parannettu uutta linjaa, mistä oli aiheutunut tarvetta ylitöiden teettämiseen.

Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen osin ristiriitaisenakin osoittavan, että korjaamon työntekijät ovat työnantajaa painostaakseen yhteisesti kieltäytyneet tekemästä ylitöitä kesäkuusta lokakuun alkupuolelle 1993. Ylitöistä kieltäytymisen ja lakkojen on näytetty liittyneen meneillään olleisiin palkkaneuvotteluihin. Näin ollen ne ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimien estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pihlavan Puutyöväen ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle 13 000 markkaa. Lisäksi ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Kontio, Leivo ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.