Labor court dismissed claim that collective agreement's salary rules were violated by employer's salary classification decisions.

Työehtosopimuksessa oli sovittu palkkaryhmistä, ohjepalkoista ja niiden perusteella määräytyvistä sijoituspalkkaluokista. Samoin oli sovittu siitä, mihin palkkaryhmiin eri toiminimikkeet oli sijoitettava.

Työtuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa työehtosopimusosapuolten yhteisestä tulkinnasta määrättäessä pääsuunnittelijan palkkaa.

Kantaja Pääsuunnittelija Eero Kärki Vastaaja Verohallitus

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Verohallituksen ja Verohallinnon ATKhenkilöt VEROATK ry:n välillä ajan 1.3.1988 28.2.1990 voimassa olleessa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAUS

6 § Palkanmaksuperusteet

Tämän työehtosopimuksen tarkoittamien toimihenkilöiden palkat määräytyvät tähän sopimukseen erikseen liittyvän palkkaliitteen perusteella.

Työssä osoittamansa työtaidon, ahkeruuden ja työtehon sekä kokemuksen ja uskotun vastuun sekä tehtävien asettamien vaatimusten perusteella voidaan toimihenkilölle maksaa korkeampaa palkka kuin 1 momentissa tarkoitetussa palkkaliitteessä on mainittu.

Toimihenkilön palkkaus tarkistetaan välittömästi hänen tehtäviensä muuttuessa taikka laajentuessa.

Toimihenkilöiden palkkoja määrättäessä otetaan huomioon heidän esimiesasemansa.

Toimihenkilön palkkaa määrättäessä otetaan huomioon hänen aikaisempi työkokemuksensa sekä erityisopintonsa.

Milloin tarve niin vaatii tai milloin toimihenkilö on estynyt suorittamasta työsopimuksessa määrättyä työtä, on toimihenkilö velvollinen suorittamaan muutakin työnantajan osoittamaa hänen palkkaustaan vastaavaa työtä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen palkkausliitteessä oli sovittu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VEROHALLITUKSEN JA VEROHALLINNON ATK-HENKILÖT VERO-ATK R.Y:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS

281804

PALKKAUSLIITE 01

1 §

Ohjekuukausipalkat ovat 1.3.1988 lukien

palkka-

perus-

ohjepalkka

ryhmä

taso

mk/kk

101 C

4 238

4 619

102 D

4 605

5 019

103 E

5 043

5 497

104 F

5 557

6 057

105 G

6 209

6 768

106 H

6 937

7 561

107 I

7 751

8 449

108 J

8 663

9 443

109 K

9 890

10 780

Toiminimikkeet ja ohjepalkat:

Käytönjärjestelijä

C - D

Vanhempi käytönjärjestelijä

D - E

Operaattori

D - E

Pääoperaattori

F - G

Valmistelija

D - E

Vanhempi valmistelija

E - F

Ohjelmoija

E - G

Suunnittelija

F - G

Vanhempi suunnittelija

G - I

Pääohjelmoija

I - J

Pääsuunnittelija

I - J

Käyttöpäällikkö

I - J

Käyttökeskuksen päällikkö

I - J

Ohjelmointipäällikkö

J - K

Tuotantopäällikkö

K

Suunnittelupäällikkö

K

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edelle jäljennettyä 6 §:ää vastaava määräys sisältyy asianosaisten välillä 1.3.1990 - 28.2.1992 voimassa olleeseen työehtosopimukseen.

Viimeksi tarkoitetun työehtosopimuksen palkkausliitteessä pääsuunnittelijan ohjepalkaksi on sovittu J - K, mitä palkkausryhmiä on noudatettu jo 1.12.1989 lukien.

Asianosaisten kesken on 9.5.1986 allekirjoitetussa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovittu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä seuraavasta:

1 § Sopijapuolet kokoontuvat ainakin kolme kertaa vuodessa, lähinnä 1.5., 1.9. ja 1.12. neuvottelemaan ja päättämään työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvistä toimihenkilöiden sijoituspalkkaluokan tarkistuksista sekä tehtävämuutosten edellyttämistä toiminimikkeiden muutoksista.

Sijoituspalkkaluokan tarkistusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota

- työehtosopimuksen 6 §:n määräyksiin,

- toiminimikettä vastaavan sijoituspalkkataulukon osa-alueen tasaiseen käyttöön,

- siihen, ettei henkilökunnan vaihtuvuus alenna nimikekohtaisia keskipalkkoja

- palkkauksen kohdistumiseen tasapuolisesti koko henkilöstöön ottaen samalla huomioon asianomaisen henkilön tehtävissään saavuttaman kokemuksen.

Nimenmuutoksen yhteydessä sopijapuolet selvittävät palkantarkistustarpeen tapauskohtaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastaavan sisältöinen määräys on 14.12.1989 tehdyssä allekirjoituspöytäkirjassa.

KANNE

Kanteen perustelut

Pääsuunnittelija Eero Kärki on työtuomioistuimessa lausunut, että hän oli toiminut verohallituksen palveluksessa määräaikaisena vanhempana suunnittelijana 24.10.1977 - 28 .2.1979. Suunnittelijan nimikkeellä hän oli toiminut 1.3.1979 lähtien 30.4.1985 saakka, vanhemman suunnittelijan nimikkeellä 1.5.1985 - 14.10.1985 ja määräaikaisena pääsuunnittelijana 15.10.1985 - 31.5.1986. Nimike oli palautunut vanhemman suunnittelijan nimikkeeksi 1.6.1986 lukien, millä nimikkeellä Kärki oli toiminut 30.9.1988 saakka. Pääsuunnittelijan nimikkeellä hän oli ollut 1.10.1988 lukien ja on edelleen.

Vanhempana suunnittelijana Kärjelle oli 1.5.1985 lähtien maksettu sijoituspalkkataulukon H 2 mukaista palkkaa 14.10.1985 saakka. Määräaikaisena pääsuunnittelijana 15.10.1985 - 31.5.1986 hänelle oli maksettu I 2 sijoituspalkkataulukon mukaista palkkaa. Palkka 1.6.1986 lukien vanhempana suunnittelijana oli ollut H 2 sijoituspalkkataulukon mukainen 30.9.1988 saakka. Pääsuunnittelija-nimityksestä 1.10.1988 lukien hänelle oli maksettu I 3 sijoituspalkkataulukon mukaista palkkaa 30.11.1989 saakka ja J 1 mukaista palkkaa 1.12.1989 - 30.11.1991 sekä J 2 mukaista palkkaa 1.12.1991 lukien edelleen.

Verohallituksen henkilöstöpalveluyksikkö ja Verohallinnon ATK-henkilöt VERO-ATK ry olivat pitäneet 16.3.1992 neuvottelun palkka-asiasta ja palkkaluokittelu oli pysynyt J 2 palkkana.

Verohallinnon ATK-henkilöt VERO-ATK ry oli 14.4.1993 ilmoittanut Kärjelle, ettei yhdistys vie palkka-asiaa työtuomioistuimeen käsiteltäväksi. Hallitus oli ilmoittanut näkemyksenään, ettei palkka ole ollut työehtosopimuksen vastainen.

Kun Kärki nimettiin 11.4.1988 sovellusryhmän päälliköksi, niin tämä esimiesasemaan nimeäminen ja tehtävien laajentuminen olisi tullut työehtosopimuksen 6 §:n palkanmaksuperusteiden mukaan ottaa huomioon palkkoja määrättäessä. Tuolloin palkka oli H 2 palkkaluokan mukainen, mutta laajentuneet tehtävät ja esimiesasema huomioon ottaen sen olisi tullut olla vähintään I 2.

Työehtosopimuksen pääsuunnittelijan palkkaluokitukset muuttuivat I-J:stä J-K:hon 1.12.1989 ja tuolloin palkka nousi ryhmään J 1. Tämä palkkaluokitus on kuitenkin ollut 1.12.1989 lukien pääsuunnittelija-nimikkeen alin palkkaluokittelu, joten tässä ei ollut otettu millään tavalla huomioon työehtosopimuksen 6 §:n määräyksiä palkanmaksuperusteista; ei esimiesasemaa eikä laajentuneita tehtäviä enempää kuin aikaisempaa 12 vuoden työkokemusta verohallituksen atk:ssa ja 10:tä vuotta aikaisemmissa muissa atk-tehtävissä. Aikaisempi työkokemus sekä esimiesasema huomioon ottaen palkan olisi tullut 1.12.1989 alkaen olla vähintään J 4, joka vastasi pääsuunnittelijoille verohallituksessa keskimäärin maksettavaa palkkaa.

Oikea palkkaluokittelu 1.12.1991 lukien olisi ollut K 2, sillä verohallituksessa oli keskimäärin kahden vuoden välein korotettu atk-henkilöiden sijoituspalkkaluokittelua. Joka tapauksessa korotus olisi ollut tehtävä 14.12.1989 allekirjoitetun pöytäkirjan 1 §:n perusteella. Sen mukaan sijoituspalkkaluokan tarkistusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota palkkauksen kohdistumiseen tasapuolisesti koko henkilöstöön ottaen samalla huomioon asianomaisen henkilön tehtävissään saavuttama kokemus.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kärki on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työehtosopimuksen 6 §:n oikeaksi sisällöksi, että Kärki olisi tullut sijoittaa työehtosopimuksen palkkaliitteessä mainittuihin palkkaluokkiin seuraavasti:

- 11.4.1988 lukien 30.9.1988 saakka I 2 palkkaluokkaan tai toissijaisesti J 1 palkkaluokkaan

- 1.12.1989 lukien 30.11.1991 saakka J 4 palkkaluokkaan tai toissijaisesti J 2 palkkaluokkaan

- 1.12.1991 lukien K 2 palkkaluokkaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Verohallitus on lausunut, että verohallituksen ja Verohallinnon ATK-henkilöt VERO-ATK ry:n välisen työehtosopimuksen palkkausliitteessä oli sovittu kullekin tehtävänimikkeelle ohjepalkat ja palkkaryhmät, esimerkiksi pääsuunnittelijalle nykyisin palkkaryhmät J ja K. Käytännössä toimihenkilölle maksetaan henkilökohtaista palkkaa, joka ylittää palkkaliitteen ohjepalkat. Täten ohjepalkkaa J vastaavia henkilökohtaisia palkkoja ovat J1 - J5. Henkilökohtainen palkka sovitaan kulloinkin kyseessä olevan toimihenkilön kanssa tehtävässä työsopimuksessa.

Työehtosopimusosapuolten kesken oli sovittu, että henkilökohtaisten palkkojen tarkistuksista neuvotellaan kolme kertaa vuodessa. Palkkojen tarkistukset tehdään käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Lisäksi henkilökohtaisten palkkojen tarkistuksista oli sovittu työehtosopimukseen kulloinkin sisältyvän järjestelyvaran käyttöä koskevien neuvottelujen yhteydessä. Muutoin palkantarkistuksia olivat rajoittaneet valtiovarainministeriön antamat valtion tulo- ja menoarvion soveltamista koskevat yleismääräykset.

Sopimusosapuolten välisissä henkilökohtaisten palkkausten tarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei ollut ollut erimielisyyksiä työehtosopimuksen tulkinnasta.

Työehtosopimukseen perustuvan järjestelyvaran käyttöä koskevissa neuvotteluissa vuoden 1988 alussa oli sovittu eräistä palkka- ja toiminimiketarkistuksista. Kärjen nimikkeen muuttaminen vanhemmasta suunnittelijasta pääsuunnittelijaksi sisältyi mainitun järjestelyvaran käyttöön. Kärjen näkemys hänelle kuuluvasta palkasta poikkesi siitä, mitä järjestelyvaran käytön yhteydessä oli siltä osin sovittu. Kärki ei tuolloin suostunut allekirjoittamaan hänelle tarjottua uutta työsopimusta pääsuunnittelijan nimikkeellä.

Kärjen nimikemuutos oli toistamiseen ollut esillä lokakuussa 1988 käydyissä työehtosopimuksen järjestelyvaran käyttöä koskevissa neuvotteluissa. Nimikkeen muuttamiseen liittyvä palkankorotus oli nyt suurempi kuin vuoden 1988 alussa. Kärki oli hyväksynyt hänelle esitetyn sopimuksen.

Kärjelle oli esitetty 5.1.1990 verohallituksen ja Verohallinnon ATK-henkilöt VERO-ATK ry:n välillä 1.12.1989 lukien tehdyn työehtosopimuksen tarkistuksen seurauksena henkilökohtaisena palkantarkistuksena palkkaa, jota hän ei kuitenkaan ollut hyväksynyt. Verohallituksen organisaatiomuutoksen yhteydessä 1.3.1991 Kärki oli sijoitettu suunnitteluyksikköön, jossa hänen palkkansa oli samalla tasolla kuin yksikön toisen pääsuunnittelijan palkka.

Kärjen palkkavaatimuksia (1.12.1989 lukien ja 1.12.1991 lukien) oli käsitelty työehtosopimusosapuolten välisessä neuvottelussa 16.3.1992, jolloin oli todettu osapuolten olevan yhtä mieltä siitä, että työehtosopimusta oli sovellettu oikein Kärjen osalta. Sen sijaan Kärjen omat näkemykset ammattitaidostaan ja työsuorituksestaan sekä niiden edellyttämästä palkkatasosta olivat poikenneet jo vuosien ajan työnantajan käsityksistä.

Työehtosopimuksen määräyksiä ei ollut Kärjen palkkauksen osalta rikottu. Kärjen esittämät palkkaus- ja korvausvaatimukset olivat perusteettomia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Verohallitus on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kärki on vaatinut verohallituksen velvoittamista korvaamaan Kärjen oikeudenkäyntikulut asiassa 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Verohallitus on vaatinut Kärjen velvoittamista korvaamaan verohallituksen oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi pääkäsittelyssä on ilmoitettu 1 000 markkaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Eero Kärki on ollut verohallituksen palveluksessa 24.10.1977 alkaen työsuhteessa olevana työntekijänä, aluksi vanhempana suunnittelijana, 1.3.1979 alkaen suunnittelijana, 1.5.1985 lukien vanhempana suunnittelijana, 15.10.1985 lukien määräaikaisena pääsuunnittelijana, 1.6.1986 alkaen jälleen vanhempana suunnittelijana sekä 1.10.1988 alkaen pääsuunnittelijana. Kanteessa on kysymys Kärjelle työehtosopimuksen mukaan maksettavasta palkasta ensinnäkin ajalta 11.4. - 30.9.1988, toiseksi ajalta 1.12.1989 - 30.11.1991 ja vielä hänen palkastaan 1.12.1991 jälkeen.

Työehtosopimuksen 6 §:ssä on muun ohella sovittu, että toimihenkilön palkkausta tarkistetaan välittömästi hänen tehtäviensä muuttuessa tai laajentuessa. Toimihenkilöiden palkkoja määrättäessä otetaan huomioon heidän esimiesasemansa, aikaisempi työkokemuksensa sekä erityisopintonsa. Sopimusosapuolet ovat erillisessä pöytäkirjassa lisäksi sopineet kokoontuvansa ainakin kolme kertaa vuodessa neuvottelemaan ja sopimaan työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvistä toimihenkilöiden sijoituspalkkaluokan tarkistuksista sekä tehtävämuutosten edellyttämistä toiminimikkeiden muutoksista.

Työehtosopimuksen palkkaliitteessä on sovittu palkkaryhmistä (C - L), ohjepalkoista ja niiden perusteella määräytyvistä sijoituspalkkaluokista (1 - 5). Samoin palkkaliitteessä on sovittu siitä, mihin palkkaryhmiin eri toiminimikkeet on sijoitettava.

Kärki on väittänyt, että hänelle 11.4.1988 ja 30.9.1988 väliseltä ajalta maksettu H 2 palkkaryhmän mukainen palkka on ollut työehtosopimuksen vastainen; vaikka Kärki oli nimitetty sovellusryhmän päälliköksi 11.4.1988 lukien, hänen palkkaustaan ei laajentuneista tehtävistä ja esimiesasemasta huolimatta ollut korotettu.

Kärki on edellä mainittuna aikana työskennellyt verohallituksen teknisen osaston sovellustoimistossa henkilöverotusyksikössä. Tässä yksikössä on ollut neljä sovellusryhmää, joista Kärki on toiminut tutkimus- ja tilastointiryhmän vetäjänä. Tähän ryhmään on Kärjen lisäksi kuulunut 1 - 2 muuta henkilöä.

Pääsuunnittelijoiden palkkaryhmiksi sovittiin työehtosopimusosapuolten välillä 1.12.1989 lukien I- ja J-palkkaryhmien asemesta palkkaryhmät J ja K. Kärjen kieltäydyttyä hyväksymästä työnantajan esitystä hänen palkkaluokkansa I 3 muuttamisesta palkkaluokaksi J 2 verohallitus on maksanut Kärjelle 1.12.1989 lukien palkan J 1 palkkaluokan mukaisesti. Kärki on katsonut, että tämä palkkaus on työehtosopimuksen vastainen sen vuoksi, että siinä alimpana pääsuunnittelijan palkkauksena ei ole otettu huomioon hänen esimiesasemaansa, laajentuneita tehtäviään eikä aikaisempaa työkokemustaan.

Esitetyn selvityksen mukaan Kärjen asema sovellusryhmän päällikkönä on 1.10.1988 lukien otettu huomioon siten, että hänet on nimitetty pääsuunnittelijaksi, jolloin myös hänen palkkauksensa on tarkistettu (H 2 - I 3). Kärki ei ole väittänyt, että hänen palkkauksensa tuossa vaiheessa olisi ollut työehtosopimuksen vastainen. Kärjen palkkausta on jälleen 1.12.1989 lukien korotettu edellä todetulla tavalla. Hänen tehtävänsä tai muut palkan määräytymisperusteet eivät tuossa vaiheessa ole muuttuneet.

Työehtosopimuksessa ei ole erikseen sovittu, miten henkilökohtaiset sijoituspalkat määräytyvät siinä tilanteessa, että toiminimikkeen palkkaryhmä muuttuu. Tältä osin ei verohallinnossa ole myöskään selvitetty muodostuneen vakiintunutta käytäntöä.

Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimusosapuolet ovat sopineet palkantarkistuksista ja muun muassa pääsuunnittelijoiden palkkaryhmämuutoksesta 1.12.1989 lukien käytettävissä olleiden määrärahojen puitteissa. Työehtosopimusosapuolten yhteisen näkemyksen mukaan verohallitus on työehtosopimuksen 6 §:n määräysten estämättä voinut palkkaryhmämuutoksen yhteydessä korottaa Kärjen palkkausta uudessa palkkaryhmässä aiempaa sijoituspalkkaluokkaa markkamääräisesti lähinnä seuraavaan ylempään sijoituspalkkaluokkaan siitä huolimatta, että tämä palkkaluokka on samalla ollut alin pääsuunnittelijan sijoituspalkkaluokka. Kun työehtosopimuksessa on sovittu pääsuunnittelijan palkkaryhmistä, mutta ei kulloinkin sovellettaviksi tulevista sijoituspalkkaluokista tai niiden tarkemmista määräytymisperusteista, työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimusosapuolten yhteisestä tulkinnasta. Näin ollen Kärjelle ei työehtosopimuksen perusteella voida vahvistaa vaadittua palkkausta nyt kysymyksessä olevalta ajalta.

Edelleen Kärki on katsonut, että hänen oikea sijoituspalkkaluokkansa 1.12.1991 lukien olisi ollut K 2, koska verohallituksessa on keskimäärin kahden vuoden välein korotettu atk-henkilöiden sijoituspalkkaluokittelua ja myös koska hän on ollut verohallituksen palveluksessa jo yli 14 vuotta. Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä henkilökohtaisten palkkojen säännöllisestä korottamisesta. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että verohallituksessa myöskään olisi muodostunut työehtosopimukseen verrattavaa käytäntöä palkkojen korottamisesta kanteessa tarkoitetulla tavalla. Kun työehtosopimuksessa ei liioin ole tarkemmin sovittu, miten aikaisempi työkokemus on palkkauksessa otettava huomioon, Kärjelle ei myöskään 1.12.1991 jälkeiseltä ajalta voida esitetyn selvityksen perusteella vahvistaa kanteessa vaadittua palkkausta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden verohallitus saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Rautiainen, Korpela ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.