Labor court orders union and union section to pay fines for strike actions violating collective agreement terms.

Paperitehtaan työntekijät olivat olleet lakossa tarkoituksenaan painostaa työnantaja palkkauksesta syntyneissä erimielisyyskysymyksissä. Työtuomioistuimen tuomiolla n:o 1993-129 ammattiosasto ja työntekijäliitto on tuomittu hyvityssakkoon tämän työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen johdosta.

Työntekijät olivat uudestaan olleet lakossa tarkoituksenaan painostaa työnantajaa saman erimielisyyskysymyksen johdosta. Ammattiosasto tuomittu työruhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Paperiliitto ry Kuultava Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 19.11.1993 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § AIKAPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

1. Urakka- ja palkkiotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa palkkaus kokonaan tai osaksi riippuu suoritetun työn tuloksesta tai määrästä.

2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoittelusta sovitaan työnantajan tai hänen edustajan ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan (15 §).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopijapuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKOJEN KOROTTAMINEN

Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 15.11.1993 alkaen 105 pennin yleiskorotuksella.

Paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on käytettävissä rahamäärä, jonka suuruus on 46 penniä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 1.2.1994. Näin sovitut korotukset astuvat voimaan 2.5.1994. Mikäli jakotavasta ei paikallisesti päästä yksimielisyyteen, jaetaan rahamäärä tasan vakinaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Korotukset tulevat voimaan 30.5.1994.

Alin kausipalkka on 15.11.1993 alkaen 2754,10 markkaa ja 30.5.1994 alkaen 2791,80 markkaa.

Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja markkamääräisiä urakoita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Korotus lisätään palkkiotöissä maksettavaan kiinteään osaan ellei paikallisesti toisin sovita.

Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa. Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuus ry on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Nokian Paperi Oy:n Nokian tehtaiden kunnossapito-osaston työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon perjantaina 7.1.1994 kello 8. Lakon syyksi osaston luottamusmies oli ilmoittanut työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitun palkankorotuksen ja paikallisen palkkiosopimuksen soveltamisesta syntyneen erimielisyysasian. Tämä asia oli alistettu liittojen ratkaistavaksi, mutta liitot eivät olleet vielä päässeet asiassa yhteisymmärrykseen. Lakon alettua työntekijäpuolelta oli ilmoitettu sen jatkuvan seuraavaan aamuun kello 6:een saakka.

Lakkoon oli osallistunut yhteensä 300 - 350 työntekijää, heidän joukossaan kunnossapito-osaston luottamusmies, sähköosaston luottamusmies ja siivousosaston luottamusmies. Lakon taustalla oli ollut sama erimielisyyskysymys, minkä johdosta työntekijät olivat toimeenpanneet lakon jo joulukuussa 1993. Tämän lakon johdosta sekä ammattiosasto että Paperiliitto oli tuomittu hyvityssakkoon työtuomioistuimen 23.12.1993 antamalla tuomiolla n:o 129.

Palkankorotuksen toteuttamisesta syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu liittojen välillä 7.1.1994. Paperiliitto oli ollut selvillä syntyneestä tilanteesta tehtaalla, koska työntekijät olivat samana päivänä noin kello 10 ilmoittaneet työnantajalle, että he olivat valmiita pysäyttämään paperikoneet mutta he odottivat vielä puhelinsoittoa Helsingissä käytävistä neuvotteluista. Työnantajapuolella ei ollut tietoa siitä, oliko tällaista puhelinsoittoa tullut. Työntekijät olivat kuitenkin aloittaneet koneiden alasajon. Vähän myöhemmin työntekijäpuolelta oli ilmoitettu työnantajalle, että koneet voitaisiin käynnistää uudelleen, mikäli Helsingin neuvotteluista tulisi uutta tietoa. Pääluottamusmies oli lisäksi kello 11.45 todennut, että jos Helsingin neuvotteluista tuli työntekijöille myönteinen ratkaisu, voitaisiin koneet käynnistää aikaisemmin kuin lauantaiaamuna kello 6.

Edellä esitetyt seikat osoittivat selvästi, että toimenpidettä oli johdettu Paperiliitosta. Työntekijöitä oli kehotettu lakkoon työnantajapuolen painostamiseksi meneillään olevissa neuvotteluissa. Lakon alettua Metsäteollisuus ry:stä oli 7.1.1994 lähetetty Paperiliitolle telefaxin välityksellä kirje, jossa oli ilmoitettu syntyneestä työtaistelutilanteesta ja kehotettu liittoa toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Metsäteollisuus ry:n edustaja oli 7.1.1994 heti kello 9:n jälkeen ollut myös puhelimitse yhteydessä Paperiliiton palkkasihteeriin ja vaatinut toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi.

Paperiliitto oli vastuussa lakosta, sillä lakon syynä oli sama erimielisyysasia, joka oli jo aikaisemminkin johtanut laittomaan työtaisteluun. Paperiliitto ei ollut toiminut asiassa siten, että työpaikalla ei syntyisi uusia työrauhahäiriöitä.

Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelutoimenpiteistä samoin perustein kuin Paperiliittokin. Lisäksi ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun.

Koska työtaistelutoimenpiteen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa palkkauksesta syntyneissä erimielisyyskysymyksissä, oli työtaistelu kohdistunut työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastolle ja liitolle tuomittavien hyvityssakkojen määrässä tulisi korottavana seikkana ottaa huomioon se, että ne oli jo työtuomioistuimen edellä mainitulla tuomiolla tuomittu hyvityssakkoihin samasta syystä toimeenpannun lakon johdosta.

Lakon vuoksi menetetty myyntikate oli arvoltaan noin 1,8 miljoonaa markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTAUS

Vastauksen perustelut

Tehtaan tuotanto-osastojen työntekijät olivat ryhtyneet ajamaan tuotantoa alas kanteessa kerrottuna ajankohtana ja tuotanto tehtaalla oli pysähtynyt 7.1.1994 kello 16:een mennessä. Kunnossapito-osastolla työt olivat käynnistyneet kanteessa kerrotuin tavoin aamulla 8.1.1994 kello 6. Paperikoneita oli ryhdytty käynnistämään lauantai-iltana kello 22, mutta jalostuksessa työskentelevät työntekijät olivat aloittaneet työt jo aikaisemmin.

Sen jälkeen kun asiaa oli aikaisemman kanteen pohjalta käsitelty työtuomioistuimessa, oli työnantaja ottanut tulkintakysymykseen sellaisen kannan, että sovittu yleiskorotus oli lisätty kausipalkan tuntipalkkoihin. Työnantaja oli kuitenkin leikannut prosenttiperusteisia palkkiosopimuksia. Näitä hinnoitteluja koskivat työehtosopimuksen 12 §:n urakka- ja palkkiotyötä koskevat määräykset, joissa oli todettu, että jos hinnoitteluja haluttiin muuttaa eikä paikallisesti päästy asiassa sopimukseen, oli asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Näin oli myös tapahtunut, mutta siitä huolimatta työnantaja oli yksipuolisilla toimillaan leikannut hinnoitteluja.

Liittojen välillä oli ollut tarkoitus neuvotella palkankorotuksen toteuttamisesta syntyneestä erimielisyydestä 7.1.1994. Neuvotteluissa oli kuitenkin sovittu vain neuvottelujen käymisestä Nokialla 10.1.1994. Liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa 11.1.1994 oli vallinnut yksimielisyys siitä, että palkankorotukset toteutettaisiin aikaisemman käytännön mukaisesti. Liittojen välillä erimielisyysasian ratkaisua oli viivästyttänyt se, että työnantajapuolen vaatimuksesta tämän asian käsittely oli kytketty yhteen erään toisen erimielisyysasian käsittelyn kanssa. Koska tästä toisesta erimielisyyskysymyksestä ei ollut vielä päästy yksimielisyyteen, ei myöskään tämän asian taustalla olevasta erimielisyyskysymyksestä syntynyttä sopimusta ollut allekirjoitettu.

Ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut käsittelemään syntynyttä tilannetta 7.1.1994. Ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat 8.1.1994 henkilökohtaisesti käyneet kertomassa yövuoron työntekijöille, että työt oli käynnistettävä. Tämän toimenpiteen johdosta yövuoro oli aloittanut työt. Kanteessa mainitut osastojen luottamusmiehet olivat osallistuneet lakkoon.

Metsäteollisuus ry:stä oli otettu Paperiliittoon yhteyttä kanteessa kerrotuin tavoin 7.1.1994. Tämän jälkeen Paperiliitosta oli oltu puhelimitse yhteydessä työpaikalle ja kerrottu, että asiassa pyrittiin neuvotteluratkaisuun. Lisäksi liiton taholta oli kehotettu työrauhan säilyttämiseen. Koska tapahtumien taustalla olevan erimielisyyskysymyksen ratkaisu oli pitkittynyt jo kuukaudella, oli tilannetta ollut vaikea hallita.

Työnantajan menettelyä ja työntekijöiden reaktioita arvioitaessa tulisi ottaa huomioon, että työnantaja oli aikoinaan tuomittu paikallisten palkkiosopimusten rikkomisesta hyvityssakkoon ja että työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti leikkaamalla palkkioita yksipuolisin päätöksin.

Vastauksessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut siihen kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä ja jättänyt asian työtuomioistuimen harkintaan ammattiosastoon kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen osalta. Lisäksi Paperiliitto on työnantajan itsensä antaman aiheen huomioon ottaen vastustanut kantajan vaatimusta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metsäteollisuus ry on vielä lausunut, että lakon syynä ollut erimielisyys ei koskenut työehtosopimuksen 12 §:ää. Erimielisyys koski pelkästään sitä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräystä, jossa oli sovittu yleiskorotuksen toteuttamisesta prosenttiperusteisten palkkiopalkkojen kohdalla. Työnantaja oli jo ennen joulukuussa 1993 toimeenpantua lakkoa eli 9.12.1993 ilmoittanut, miten palkankorotus toteutetaan prosenttiperusteisten palkkiopalkkojen kohdalla. Kanteessa tarkoitetun lakon syy oli siten ollut sama kuin joulukuussa 1993 toimeenpannun lakon.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Nokian Paperi Oy:n Nokian tehtailla on paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen syntynyt työnantajan ja työntekijäpuolen edustajien välillä erimielisyyttä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitun yleiskorotuksen toteuttamisesta prosenttiperusteisissa palkkiotöissä ja urakkatöissä. Kun asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen, ovat työntekijät toimeenpanneet lakon 10.12. - 11.12.1994. Työtuomioistuin on 23.12.1993 antamallaan tuomiolla n:o 129 tuominnut Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n ja Paperiliiton tämän työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen johdosta hyvityssakkoon.

Työntekijöiden lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa edellä mainitussa palkkauksesta syntyneessä erimielisyyskysymyksessä. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkausta koskeviin määräyksiin. Lakkoon on osallistunut noin 300 - 350 työntekijää heidän joukossaan kolme ammattiosaston työpaikalle asettamaa osastonluottamusmiestä.

Ammattiosaston toimikunta on kokoontunut syntyneen tilanteen johdosta 7.1.1994. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko ammattiosaston toimikunta ottanut kokouksessaan kantaa työrauhan palauttamiseen. Ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies ovat lauantaina yövuoron alkaessa käyneet kehottamassa työntekijöitä töiden aloittamiseen. Ammattiosaston edustajien ei ole kuitenkaan 7.1.1994 selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työntekijöiden työstä poistumisen estämiseksi. Huomioon ottaen sen, että työtaistelu on jatkunut vielä 8.1.1994 yövuoron alkuun asti, olisi ammattiosaston tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi työpaikalle. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n ja Paperiliiton maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 26 000 markkaa ja Paperiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 18 000 markkaa. Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asia on ratkaistu valmistelussa puheenjohtajana Huopaniemi.