Labor court dismisses union claims and orders fines for failing to supervise strikes effectively.

Tehtaan laitosmiehet olivat olleet lakossa painostaakseen työnantajaa luopumaan erään laitosmiehen siirrosta koneenkäyttäjäksi. Laitosmiehet olivat myöhemmin ryhtyneet uudelleen lakkoon, jolloin pyrkimyksenä oli lisäksi ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan laitosmiehelle annettu varoitus.

Ammattiosaston toimenpiteitä ei erityisesti lakkojen toistumisen huomioon ottaen voitu pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Työntekijäliiton toimenpiteitä ei voitu työtaistelun jatkuttua pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Kantaja Kemianteollisuus ry Vastaaja Kemianliitto ry Kuultava Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosasto ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, nykyisen Kemianteollisuus ry:n, ja Kemian Työntekijäin Liitto r. y:n, nykyisen Kemianliitto ry:n, välillä 18.12.1991 allekirjoitetussa kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa. Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

46 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa lokakuun 31. päivään 1993 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommalta kummalta puolelta ole kirjallisesti irtisanottu viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.

2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kemianteollisuus ry on lausunut, että Leiras Oy oli Huhtamäki Oy:öön kuuluva lääkkeitä tutkiva, valmistava ja markkinoiva yksikkö. Leiras Oy:n Tampereen yksikkö valmisti tabletteja, silmätippoja, silmävoiteita, annosjauheita ja voiteita sekä lääkeraaka-aineita. Tampereen tehtaan tuotannossa työskenteli noin 140 henkilöä. Tuotantoon olivat toiminnallisesti kuuluneet tablettiosasto, silmälääkeosasto, voideosasto, varastot, punnituskeskus, kunnossapito-osasto ja kiinteistö.

Tuotannon työntekijöiden tehtävät olivat perinteisesti pääsääntöisesti jakautuneet niin, että lääketyöntekijöille olivat kuuluneet valmistus- ja pakkaustyöt ja niihin liittyvät oheistoiminnot. Laitosmies-nimikkeen alla työskentelevien yhdeksän laitosmiehen tehtäviä olivat olleet muiden muassa koneiden huolto, korjaus, erien välillä tapahtuva koneiden purkaminen ja kokoaminen sekä niihin liittyvät puhdistustoimet.

Laitosmiehet olivat kuuluneet organisatorisesti tuotanto-osastojen välittömään alaisuuteen. Raimo Näsi oli voideosaston laitosmies, mutta hän oli ollut velvollinen työsopimuksensa mukaan tekemään työnantajan kulloinkin hänelle osoittamia töitä. Laitosmiesten työt olivat nykyisin päivätöitä ja tavanomainen työaika oli kello 7 15.30.

Voideosaston työnjohtaja oli 30.9.1993 keskustellut ensimmäisen kerran laitosmies Näsin kanssa tilapäisestä siirrosta jauheosastolle Finrexin-koneen käyttäjäksi. Osastopäällikkö oli 6.10.1993 ilmoittanut Näsille, että hänen tilapäinen työnsä jauheosaston Finrexin-koneen käyttäjänä alkaisi 11.10.1993. Perusteluna tilapäiselle siirrolle oli ollut voideosaston töiden vähyys ja jauheosaston työntekijöiden sairaudet; kolme Finrexin-koneen neljästä työntekijästä oli ollut sairaana. Samana päivänä 6.10.1993 oli eräälle lomautettuna olleelle työntekijälle lähetetty kirje hänen palaamisestaan 18.10.1993 takaisin töihin.

Työnjohtaja ja osastopäällikkö olivat 7.10.1993 uudelleen ilmoittaneet Näsille, että työ jauheosastolla alkaisi 11.10.1993. Näsin kanssa oli keskusteltu tilapäisestä siirrosta, jonka kesto oli arvioitu noin kahdeksi viikoksi. Jauheosaston työnjohtaja oli vielä 8.10.1993 keskustellut Näsin kanssa ja varmistanut, että hän aloittaisi 11.10.1993 työt aikaisemmin sovitulla tavalla Finrexin-koneella.

Näsi ei kuitenkaan määräyksestä huolimatta ollut mennyt 11.10.1993 koneelle töihin. Pääluottamusmieheltä saadun tiedon mukaan kaikki laitosmiehet olivat tuolloin uhanneet lähteä pois työstä kello 11, jos työnantaja tulisi pitämään kannastaan kiinni. Asiasta oli päätetty neuvotella työntekijöiden kanssa, mutta laitosmiehet eivät olleet tähän neuvotteluun tulleet, vaan olivat poistuneet työpaikalta uhkauksensa mukaisesti kello 11.

Asiasta oli neuvoteltu aamulla 12.10.1993. Neuvotteluissa oli ollut mukana työnantajan edustajien lisäksi pääluottamusmies ja kaikki yhdeksän laitosmiestä. Tuolloin työnantajapuolelta oli ilmoitettu, että Näsin tehtävä olisi tilapäisesti Finrexin-koneen käyttö ja korjaus. Neuvottelujen jälkeen laitosmiehet olivat jatkaneet omia neuvottelujaan ja he olivat olleet ainoastaan osaksi osastoillaan.

Näsi oli 13.10.1993 ollut Finrexin-koneella työssä. Tehdaspalvelupäällikkö oli neuvotellut jälleen pääluottamusmiehen, Näsin sekä erään laitosmiesten edustajakseen valitseman työntekijän kanssa. Neuvotteluissa oli ilmoitettu jälleen kerran, että kysymys oli ollut Näsin osalta tilapäisestä siirrosta voideosaston töiden vähyyden vuoksi Finrexin-koneen hoitajaksi ja korjaajaksi. Työhön olisi kuulunut myös Hota-koneiden korjaus ja voideosaston laitosmiehen työt. Edelleen työnantaja oli todennut, että Näsin työstäkieltäytyminen johtaisi pahimmassa tapauksessa työsuhteen päättämiseen. Samana päivänä kello 11 muut laitosmiehet kuin Näsi olivat poistuneet työstä. Tämän jälkeen tehdaspäällikkö oli vaatinut pääluottamusmiestä palauttamaan työrauhan pikaisesti työpaikalle. Laitosmiehet olivat palanneet työhön 14.10.1993.

Työnantaja oli 14.10.1993 antanut Näsille kirjallisen varoituksen, koska hän ei ollut mennyt suorittamaan hänelle annettuja tehtäviä, vaan oli ollut korjaamossa. Seuraavana päivänä 15.10.1993 laitosmiehet olivat pitäneet työaikana asiaa koskeneita kokouksia korjaamossa useaan otteeseen kello 8.30 alkaen osallistumatta työntekoon. Pääluottamusmies oli kertonut työnantajalle, että laitosmiehet tekisivät työnsä, mutta eivät hyväksyneet Näsin siirtoa Finrexin-koneelle eikä hänelle annettua varoitusta.

Pääluottamusmies oli 28.10.1993 ilmoittanut työnantajalle, että laitosmiehet jäisivät lakkoon, jos Näsin varoitusta ei peruttaisi. Pääluottamusmiehelle oli jälleen työnantajan taholta ilmoitettu, että kysymyksessä olisi laiton työtaistelutoimenpide. Samana päivänä kello 15.30 pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle, että Näsin varoitus oli peruutettava 2.11.1993 puoleen päivään mennessä.

Pääluottamusmies oli 2.11.1993 ilmoittanut, että tehdaspäällikön täytyisi neuvotella Näsin siirrosta ja annetusta varoituksesta laitosmiesten kanssa. Laitosmiehet olivat uhanneet lähteä työpaikalta kello 11. Tehdaspäällikön ja erään laitosmiehen välisessä, kello 10.30 alkaneessa keskustelussa oli käsitelty Näsin varoitusta, jota ei ollut luvattu peruuttaa. Laitosmiehet olivat ryhtyneet lakkoon samana päivänä kello 11 ja palanneet työhön 3.11.1993.

Laitosmiehet olivat 9.11.1993 ilmoittaneet työnjohtajille, että he lähtisivät kello 11 töistä ilmoittamatta takaisin palaamisestaan. Pääluottamusmies oli 10.11.1993 sanonut tehdaspäällikölle, että laitosmiehet palaisivat töihin vasta kun heidän kanssaan neuvoteltaisiin. Neuvottelu oli sovittu 11.11.1993 kello 10 edellyttäen, että työrauha oli palautunut. Laitosmiehet olivat palanneet työhön 11.11.1993 kello 7.

Laitosmiehet olivat olleet lakossa siten, että yhdeksän laitosmiestä oli ollut 11.10.1993 lakossa neljä tuntia, kahdeksan laitosmiestä 13.10.1993 neljä tuntia, yhdeksän laitosmiestä 2.11.1993 neljä tuntia, kahdeksan laitosmiestä 9.11.1993 neljä tuntia ja yhdeksän laitosmiestä 10.11.1993 kahdeksan tuntia.

Työnantaja oli useaan otteeseen vaatinut pääluottamusmieheltä työrauhan palauttamista työpaikalle. Minkäänlaisiin toimenpiteisiin ammattiosaston taholta työrauhan palauttamiseksi ei ollut kuitenkaan ryhdytty. Työnantajajärjestö oli samoin jatkuvasti ollut tilanteen kehittymisestä yhteydessä työntekijäliittoon ja vaatinut siltä riittävän tehokkaita toimenpiteitä lakon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi työpaikalle. Työntekijäliitto ei ollut kuitenkaan saanut mitään aikaan työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi.

Työntekijät olivat vaatiessaan työnantajaa luopumaan Näsin siirrosta Finrexin-koneelle ja peruuttamaan Näsille antamansa varoituksen syyllistyneet laittomaan työtaisteluun. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle vaatimuksia, jotka työnantaja oli mieltänyt uhkauksiksi. Ottaen huomioon lakon pitkän kestoajan ei ammattiosasto eikä työntekijäliitto ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin tilanteen normalisoimiseksi työpaikalla. Työntekijäliitto oli tilanteen ratkaisemiseksi muun muassa esittänyt, että varoitus peruutettaisiin. Liitto ja ammattiosasto olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa asiassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuus ry on vaatinut Kemianliiton ja Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Työnantajajärjestö on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemianliitto on myöntänyt kanteessa esitetyt työtaisteluiden ajankohdat ja niihin osaaottaneiden työntekijöiden määrät oikeiksi. Sen sijaan työpaikalla pidetyt kokoukset eivät olleet olleet laittomia kokouksia.

Syinä työtaisteluun olivat olleet laitosmies Näsin siirtäminen tuotannollisiin tehtäviin Finrexin-koneelle hänen työsuhteensa ehtojen vastaisesti ja hänelle annettu perusteeton varoitus. Työtaistelut ja varsinkin niiden pitkittyminen olivat aiheutuneet työnantajan ja työnantajajärjestön provokatiivisesta ja joustamattomasta asenteesta.

Varoitusta työnantajan edustajalta kysyttäessä hän oli perustellut sitä tarkemmin sillä, että Näsi olisi ollut 14.10.1993 korjaamossa niin sanotusti aikaansa kuluttamassa. Tosiasiallisesti hän oli ollut tekemässä keskenjäänyttä työtä, jonka eräs työnjohtaja oli hänelle määrännyt. Näsi oli ilmoittanut tästä työtehtävästä voideosaston työnjohtajalle, jolla ei ollut ollut asiaan huomautettavaa. Kaikilla laitosmiehillä olivat sitä paitsi olleet hakulaitteet, joilla heidät välittömästi oli voinut kutsua sinne, missä heitä oli tarvittu. Tilanne olisi ollut helposti laukaistavissa perusteettoman varoituksen peruuttamisella. Työnantajajärjestö oli kieltänyt työnantajaa peruuttamasta varoitusta.

Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Toisaalta työtaistelu oli käsittänyt lyhyen jakson kerrallaan, eikä siihen ollut osallistunut yhtään luottamusmiestä tai ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat tehneet parhaansa estääkseen laitosmiehiä ryhtymästä lakkoihin, mutta he olivat joutuneet laitosmiesten kanssa niin vakavaan ristiriitaan, että he olivat menettäneet kontrollin tilanteeseen.

Kun työtaisteluun oli osallistunut vain yhdeksän ammattiosaston 189 jäsenestä eikä työtaistelusta ollut ilmoitettu aiheutuneen vahinkoa tai edes haittaa tuotannolle, tulisi hyvityssakko ammattiosastolle jättää tuomitsematta työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin perusteella. Joka tapauksessa tulisi ottaa huomioon työnantajaosapuolen työtaisteluun antama aihe.

Työntekijäliitosta oli tilanteen kärjistyttyä oltu jatkuvasti yhteydessä työpaikalle toisaalta pääluottamusmieheen ja toisaalta työtaisteluun osallistuneisiin laitosmiehiin. Puhelinkeskusteluissa oli vaadittu työrauhan säilyttämistä, minkä lisäksi työntekijäliitto oli lähettänyt tätä tarkoittavat telefax-sanomat ammattiosastolle 13.10., 28.10., 2.11. ja 9.11.1993.

Kriisin uhatessa pitkittyä työntekijäliiton lakimies oli 9.11.1993 tavannut Tampereella laitosmiesten kaksi edustajaa. Tuolloin käydyssä keskustelussa laitosmiehet oli saatu vakuuttuneeksi työtaistelutoimenpiteiden jatkamisen hyödyttömyydestä. Laitosmiehet eivät olleetkaan olleet lakossa sen jälkeen, kun he 11.11.1993 olivat palanneet työhön. Ottaen huomioon lakkojen lyhyen keston työntekijäliitto oli ryhtynyt riittäviin ja lopulta tehokkaiksi osoittautuneisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä työntekijäliittoa vastaan ajettuna ja ammattiosastoa vastaan ajettuna joko kanteen hylkäämistä tai ammattiosaston jättämistä hyvityssakkoon tuomitsematta työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin nojalla. Lisäksi asianosaisten tulisi kärsiä oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Kemianliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Leiras Oy:n Tampereen tehtaalla työnantaja on määrännyt voideosaston laitosmiehen Raimo Näsin siirtymään tilapäisesti tehtaan jauheosastolle lääkejauhon täyttökoneen käyttäjäksi 11.10.1993 alkaen. Näsin siirto on johtunut toisaalta siitä, että kyseisellä osastolla vakituisesti työskentelevistä neljästä henkilöstä kolme on ollut sairaana ja toisaalta siitä, että laitosmiehen työt voideosastolla olivat vähentyneet.

Tehtaan laitosmiehet, joita ei aiemmin ollut määrätty tekemään tuotannollista työtä, ovat painostaakseen työnantajaa luopumaan Näsin siirrosta koneenkäyttäjäksi olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 11.10.1993 ja 13.10.1993. Työstä kieltäytymisen johdosta työnantajan edustaja on 14.10.1993 antanut Näsille kirjallisen varoituksen. Laitosmiehet ovat siirtoa vastustaakseen jälleen olleet lakossa 2.11.1993 ja uudelleen 9. ja 10.11.1993. Näillä kerroilla pyrkimyksenä on lisäksi ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan Näsille annetun varoituksen.

Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston edustajat ovat esitetyn selvityksen mukaan pyrkineet estämään laitosmiesten lakkoja. Ammattiosaston toimenpiteitä ei erityisesti lakkojen toistuminen huomioon ottaen voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Näyttämättä on jäänyt, että pääluottamusmies välittäessään laitosmiesten tekemiä päätöksiä ja esittämiä vaatimuksia työnantajalle olisi pyrkinyt siten painostamaan työnantajaa, että ammattiosaston olisi tämän vuoksi katsottava rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

Työnantajaliitosta on kaikkien lakkojen johdosta otettu yhteyttä Kemianliittoon ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaisteluiden ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Työntekijäliitto on ammattiosaston edustajille lähettämissään telefax-sanomissa ja puhelimitse kehottanut ammattiosastoa ja luottamusmiehiä toimimaan niin, että työtaistelut lopetetaan ja erimielisyydet käsitellään neuvottelujärjestystä noudattaen.

Kemianliitto on 1.11.1993 päivätyssä kirjeessään esittänyt Kemianteollisuus ry:lle, että liittojen välillä todettaisiin yhtiön työnantajana ylittäneen työnjohtovaltansa määrätessään Näsin tämän työsuhteen ehtoja vastaamattomaan työhön ja niinikään todettaisiin Näsille annettu varoitus perusteettomaksi. Lakkojen tämän jälkeen jatkuttua työntekijäliiton lakimies on lisäksi 9.11.1993 neuvotellut työrauhan palauttamiseksi laitosmiesten kanssa ja yrittänyt saada työnantajaa peruuttamaan varoituksen ja työnantajaliittoa sitoutumaan siihen, ettei asian johdosta nostettaisi kannetta työtuomioistuimessa. Kun työnantajapuoli ei ollut tähän suostunut, laitosmiehet ovat jatkaneet työtaistelua vielä seuraavan päivän.

Kemianliiton olisi tullut tehokkaammin pyrkiä siihen, että tilanne selvitetään työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Ottaen lisäksi huomioon, että työtaistelutoimet ovat jatkuneet vielä senkin jälkeen, kun liiton edustaja on edellä todetuin tavoin osallistunut asiasta käytyihin neuvotteluihin, liiton toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosaston ja Kemianliiton maksamaan Kemianteollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ammattiosaston 9 000 markkaa ja Kemianliiton 11 000 markkaa.

Kemianliitto ja Tampereen Kemiantyöntekijäin ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Rautiainen, Nouro, Sulkunen ja Hynönen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.