Legislator Case Law & Legislation
TT:1994-1 AI generated

Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by paying mixed truck driver rates.

Case Number TT:1994-1
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's complaint alleging the employer violated the collective agreement by paying mixed truck drivers a rate based on the vehicle type rather than the driver's role. The court found no evidence of a settled industry practice requiring full-truck or half-truck rates when the trailer was detached, noting instead that individual employment contracts governed pay. Consequently, the court ruled the employer acted correctly and the union failed to prove a breach of the agreement's wage provisions.

Legislator headnote

AI generated

Section 7 of the Collective Agreement; Section 8 of the Collective Agreement: The employer is not liable for wage discrepancies when individual employment contracts establish specific pay rates, absent a proven settled industry practice mandating uniform rates based on vehicle configuration.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation wage rate determination mixed vehicle operation individual employment contract industry practice evidence labor dispute dismissal union complaint rejection

Cited Legislation

AI generated
Section 7 of the Collective Agreement
Section 8 of the Collective Agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Erimielisyys oli koskenut yhtiön autonkuljettajan palkan määräytymistä työehtosopimuksen nojalla tilanteessa, jossa kuljettaja oli ajanut eri tyyppisiä ajoneuvoja. Näyttämättä oli jäänyt, että määräyksen tulkinnasta olisi alalla syntynyt sellainen vakiintunut tulkintakäytäntö, että yhtiöt olisivat maksaneet täysperävaununkuljettajalle täysperävaunun kuljettajan palkan ja puoliperävaunun kuljettajalle puoliperävaunun kuljettajan palkan myös silloin, kun perävaunu ei ollut ollut kytkettynä ajoneuvoyhdistelmään.

Yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräystä eikä työnantajaliittto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaajat Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Kuljetusliike Tuohenmaa Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 26.6.1991 allekirjoitetussa kuormaautoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

7 § Palkanmääräytyminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Jos autonkuljettaja siirretään tilapäisesti auton apumieheksi, maksetaan hänelle tältä ajalta kuljettajan palkka.

8 § Palkat 1. Työntekijöiden 2-viikkojakso- ja tuntipalkat.

2. Palkkataulukot

24.6.1991 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

I pkl

II pkl

2-viikko

tunti

2-viikko

tunti

Täysperävaunun kuljettajat

Alle 4-vuotta

3204,00

40,05

3189,60

39,87

4-8 vuotta

3259,20

40,74

3245,60

40,57

8-12 vuotta

3418,40

42,73

3404,60

42,55

yli 12 vuotta

3519,20

43,99

3508,80

43,86

Puoliperävaunun kuljettajat

Alle 4-vuotta

3024,80

37,81

3010,40

37,63

4-8 vuotta

3083,20

38,54

3068,00

38,35

8-12 vuotta

3238,40

40,48

3220,00

40,25

yli 12 vuotta

3336,00

41,70

3316,80

41,46

Kuorma-auton, pumppuauton- ja pyöräkuormaajan kuljettajat

Alle 4-vuotta

2924,00

36,55

2913,60

36,42

4-8 vuotta

2980,80

37,26

2968,80

37,11

8-12 vuotta

3131,20

39,14

3120,00

39,00

yli 12 vuotta

3226,40

40,33

3212,00

40,15

Henkilö- ja pakettiautonkuljettaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autonapumies

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ulkomaanliikenteen palkkataulukot

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1.11.1991 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

I pkl

II pkl

2-viikko

tunti

2-viikko

tunti

Täysperävaunun kuljettajat

Alle 4-vuotta

3232,80

40,41

3218,40

40,23

4-8 vuotta

3288,80

41,11

3275,20

40,94

8-12 vuotta

3448,80

43,11

3434,40

42,93

yli 12 vuotta

3551,20

44,39

3540,00

44,25

Puoliperävaunun kuljettajat

Alle 4-vuotta

3052,00

38,15

3037,60

37,97

4-8 vuotta

3111,20

38,89

3096,00

38,70

8-12 vuotta

3267,20

40,84

3248,80

40,61

yli 12 vuotta

3366,40

42,08

3346,40

41,83

Kuorma-auton, pumppuauton- ja pyöräkuormaajan kuljettajat

Alle 4-vuotta

2950,40

36,88

2940,00

36,75

4-8 vuotta

3008,00

37,60

2995,20

37,44

8-12 vuotta

3159,20

39,49

3148,00

39,35

yli 12 vuotta

3255,20

40,69

3240,80

40,51

Henkilö- ja pakettiautonkuljettaja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autonapumies

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ulkomaanliikenteen palkkataulukot

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunut, että Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyrityksessä Kuljetusliike Tuohenmaa Oy:ssä oli työnantajan ja työntekijöiden välillä syntynyt erimielisyys kuorma-autonkuljettajien palkan määräytymisestä tilanteessa, jossa kuljettajat joutuivat välillä ajamaan erilaisia autoja.

Yhtiö oli 24.6.1991 alkaen ryhtynyt menettelemään palkkauksen suhteen siten, että palkka määräytyi kulloinkin ajettavan auton tyypin mukaan. Aiemmin yhtiö oli menetellyt työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla siten, että täysperävaunun kuljettajalle oli maksettu täysperävaunun kuljettajan palkka ja puoliperävaunun kuljettajalle puoliperävaunun kuljettajan palkka, vaikka perävaunu ei olisikaan ollut joka hetki kytkettynä yhdistelmään kiinni.

Yhtiö oli ryhtynyt menettelemään edellä kerrotulla uudella tavalla myös autonkuljettaja Kauko Hämäläisen suhteen. Hänelle oli aiemmin maksettu täysperävaunun kuljettajan palkkaa kaikilta hänen tekemiltään työtunneilta, vaikka hän olisi jossakin vaiheessa kuljettanut ainoastaan kuorma-autoa. Hämäläinen oli pääosin kuljettanut täysperävaunuyhdistelmää.

Yhtiössä 9.4.1992 käydyssä neuvottelussa työntekijäpuoli oli katsonut, että kun yhtiö oli jo vuodesta 1970 lukien maksanut täysperävaunu- tai puoliperävaunuyhdistelmän kuljettajille täysperävaunu- tai puoliperävaunuyhdistelmän kuljettajan palkan myös siltä ajalta, kun perävaunu ei ollut ollut kytkettynä, ei yhtiö olisi saanut näin saatuja etuja vähentää. Työnantajan mukaan yhtiö ei ollut tehnyt kenenkään kanssa sopimusta täysperävaunu- tai puoliperävaunuyhdistelmällä ajamisesta, vaan sillä oli ollut palveluksessaan vain autonkuljettajia. Yhtiön kannan mukaan palkka määräytyi sen mukaan, ajoiko täysperävaunulla, puoliperävaunulla tai kuorma-autolla eli niin sanotulla nupilla.

Osallisliittojen välisessä neuvottelussa 10.11.1992 asiasta oli jääty erimieliseksi. Työntekijäliiton kannan mukaan kuljettajan palkka määräytyi sen mukaan, millaista ajoneuvoa hän pääasiassa vakiintuneen käytännön tai nimenomaisen sopimuksen mukaan ajoi, kuten liittojen välisellä pöytäkirjalla oli 19.12.1980 yksimielisesti todettu. Työnantajaliiton kannan mukaan työntekijän palkka taas määräytyi työntekijän kulloinkin tekemän työn mukaan ellei työehtosopimuksen nimenomaisesta poikkeussäännöstä muuta johtunut. Työsopimuksella voitiin niin sanotun edullisemmuussäännön puitteissa poiketa työehtosopimuksen määräyksistä.

Nykyisenkaltaiset palkkataulukot olivat tulleet työehtosopimukseen ensimmäisen kerran vuoden 1971 työehtosopimukseen. Aiemmin työehtosopimuksessa ei ollut ollut erillisiä palkkataulukoita yhdistelmäajoneuvon kuljettajalle, vaan sopimuksessa oli ollut erillisiä lisiä. Vuoden 1970 työehtosopimuksen 12 §:n 6 kohdan mukaan kuorma-auton kuljettajille oli maksettu tehdyiltä työtunneilta erillistä lisää siten, että puoliperävaunullista autoa kuljettavalle oli maksettu 16 pennin erikoislisää, perävaunullista autoa kuljettavalle 33 pennin erikoislisää ja nuppiautoa (teliautoa) kuljettavalle 6 pennin erikoislisää.

Kun työehtosopimukseen oli ensimmäisen kerran 1.1.1971 lukien otettu erilliset palkkataulukot yhdistelmäajoneuvon kuljettajille ja pelkän kuorma-auton kuljettajille, aiemmassa työehtosopimuksessa olleet ajoneuvokohtaiset lisät oli poistettu ja sisällytetty taulukkopalkkoihin. Samassa yhteydessä aiemmin erillisinä lisinä maksetut raskaan ja likaisen työn lisä sekä yksinkuormaus- ja purkauslisä oli sisällytetty niinikään tuolloin toteutettuihin palkkojen korotuksiin sekä uusiin taulukkopalkkoihin.

Jos kuljettajan palkan tuli muutoksen jälkeen edelleenkin määräytyä kulloinkin ajettavan ajoneuvon mukaan, ei olisi ollut mitään tarvetta luopua erillisistä ajoneuvokohtaisista lisistä. Palkanlaskennan yksinkertaistamispyrkimys ei olisi toteutunut, jos kuljettajan palkka olisi kuitenkin pitänyt laskea tunti tunnilta.

Työehtosopimusta oli koko ajan tulkittu työntekijäpuolen kannan mukaisesti. Toisin sanoen jos täysperävaunun kuljettaja oli joutunut tilapäisesti ajamaan ilman perävaunua tai puoliperävaunua, hänelle oli maksettu koko ajan täysperävaunun kuljettajan palkka. Jos puoliperävaunun kuljettaja oli joutunut tilapäisesti ajamaan pelkkää kuorma-autoa eli niin sanottua nuppia, oli hänelle vastaavasti myös tuolta ajalta maksettu puoliperävaunun kuljettajan palkka. Jos taas kuorma-auton kuljettaja joutui ajamaan tilapäisesti täysperävaunua tai puoliperävaunua, hänelle oli tuolta ajalta maksettava asianomaisen yhdistelmän palkka. Vastaavasti oli meneteltävä silloin, kun puoliperävaunun kuljettaja ryhtyi ajamaan täysperävaunua.

Kuljetusliike P. Kuusisto Ky:tä koskevan, 19.12.1980 päivätyn muistion tapauksessa yhtiön työntekijät olivat ajaneet lähes yksinomaan puoliperävaunullista kuorma-autoa, mutta olivat joutuneet joskus tilapäisesti siirtymään apumieheksi. Osallisliitot olivat todenneet yksimielisesti, että tällaisen kuljettajan siirtyessä tilapäisesti apumieheksi, hänelle tuli maksaa työehtosopimuksen mukaan ja että palkka oli tässä tapauksessa puoliperävaunullisen autonkuljettajan palkka. Mainittuun pöytäkirjaan oli siten kirjattu osallisliittojen yhteinen näkemys, jonka mukaan kuljettajan palkka määräytyi sen ajoneuvotyypin mukaan, jota hän pääasiassa ajoi. Mikään ei estänyt vaikka apumiestä sopimasta työnantajan kanssa siitä, että hänelle maksettiin täysperävaunun kuljettajan palkka. Jos tällaista sopimusta ei ollut, palkka määräytyi edellä sanotun mukaisesti.

Työnantajan työehtosopimuksen vastainen menettely perustui työnantajaliitosta saatuun ohjeeseen. Työnantajan olisi kuitenkin tullut ymmärtää ohjeen olevan väärän, sillä olihan yhtiö soveltanut työehtosopimusta aiemmin oikein. Näin ollen työnantajan olisi pitänyt ainakin ymmärtää, että työnantajaliiton antama tulkinta ei voinut olla oikea.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että edellä kuvatussa tilanteessa Kuljetusliike Tuohenmaa Oy on velvollinen maksamaan Hämäläiselle, joka pääasiassa ajoi täysperävaunua, täysperävaunun kuljettajan palkan myös siltä ajalta, kun hän ajoi puoliperävaunua tai kuorma-autoa. Edelleen työntekijäliitto on vaatinut Kuljetusliike Tuohenmaa Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta ja Autoliikenteen Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Kuljetusliike Tuohenmaa Oy ovat lausuneet, että liiton jäsenyrityksessä Kuljetusliike Tuohenmaa Oy:ssä oli syntynyt tulkintaerimielisyys työehtosopimuksen 8 §:n soveltamisesta. Ongelmaksi oli muodostunut palkanmaksu tilanteessa, jossa kuljettaja ajoi palkanmaksukauden aikana eri tyyppisiä ajoneuvoja. Kanteen vahvistusvaatimus, jonka mukaan ratkaisevaa oli ollut se, minkälaista ajoneuvoa kuljettaja pääasiassa ajoi, ei perustunut sen enempää työehtosopimuksen sanamuotoon, tarkoitukseen kuin alan käytäntöönkään.

Autonkuljettajan palkka määräytyi paikkakuntakalleusluokan, alallaolokokemuksen ja kulloinkin ajettavan ajoneuvotyypin mukaan. Tätä tarkoitusta varten työehtosopimuksen 8 §:n palkkataulukoissa oli huomioitu työn vaativuus määrittelemällä erilaiset palkat täysperävaunun kuljettajalle, puoliperävaunun kuljettajalle, kuorma-auton kuljettajalle, henkilö- ja pakettiauton kuljettajalle sekä autonapumiehelle. Ajoneuvotyypin lisäksi palkkataulukoissa oli huomioitu kuljettajakokemus ja paikkakuntakalleusluokka. Alan työehtosopimus oli tuntipalkkainen työehtosopimus. Työn muuttuessa palkka muuttui molempiin suuntiin välittömästi ilman viiveaikoja. Kuljettajan tuntipalkka voi siis myös saman työpäivän aikana vaihdella kulloinkin ajettavan ajoneuvon mukaan. Se oli ollut käytäntö alalla.

Hämäläinen oli yhtiössä kuljettanut pääasiassa täysperävaunuyhdistelmää. Yhtiö oli maksanut hänelle aiemmin täysperävaunun kuljettajan palkkaa kaikilta hänen tekemiltään työtunneilta, vaikka hän oli joskus tilapäisesti kuljettanut pelkkää kuorma-autoa. Se oli johtunut siitä, ettei asiaan ollut tuolloin tarkemmin kiinnitetty yhtiössä huomiota. Tällä hetkellä yhtiössä meneteltiin siten, että kuljettajan palkka vaihtui sen mukaan, mitä ajoneuvoa hän ajoi.

Vuoden 1971 alusta lukien työehtosopimusta oli muutettu siten, että kaikki lisät oli niin sanotusti leivottu taulukkoon. Työehtosopimus ja palkkalaskenta olivat yksinkertaistuneet. Tuolloin oli tapahtunut vain työehtosopimuksen rakenteellinen muutos. Koska kysymyksessä oli tuntipalkkainen työehtosopimus, niin kuljettajien tunteja oli edelleen seurattava.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Kuljetusliike Tuohenmaa Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kuljetusliike Tuohenmaa Oy:ssä on syntynyt erimielisyys yhtiön autonkuljettajien palkan määräytymisestä työehtosopimuksen 8 §:n nojalla tilanteessa, jossa kuljettajat ovat ajaneet eri tyyppisiä ajoneuvoja.

Kanteen mukaan yhtiö on 24.6.1991 alkaen muuttanut palkanmaksukäytäntöään ryhtyen menettelemään autonkuljettajansa Kauko Hämäläisen palkkauksen suhteen siten, että hänen palkkansa määräytyi kulloinkin ajettavan auton tyypin mukaan. Yhtiö oli aiemmin alan vakiintuneen käytännön mukaisesti maksanut työehtosopimuksen 8 §:n edellyttämällä tavalla täysperävaunun kuljettajalle täysperävaunun kuljettajan palkan ja puoliperävaunun kuljettajalle puoliperävaunun kuljettajan palkan myös silloin, kun perävaunu ei ole ollut kytkettynä ajoneuvoyhdistelmään. Hämäläiselle, joka on pääosin kuljettanut täysperävaunuyhdistelmää, oli aiemmin maksettu täysperävaunun kuljettajan palkka kaikilta hänen tekemiltään työtunneilta, vaikka hän oli kuljettanut ainoastaan kuorma-autoa.

Työnantajapuoli katsoo, että Hämäläisen autonkuljettajan palkka määräytyi työehtosopimuksen 8 §:n nojalla kulloinkin ajettavan ajoneuvotyypin mukaan. Vakiintunutta, sanamuodon vastaista soveltamiskäytäntöä ei työnantajapuolen mielestä ollut syntynyt. Ainoa poikkeus 8 §:n säännöstä on ollut työehtosopimuksen 7 §:n 7 kohta, joka ei tarkoituksensa perusteella soveltunut kanteessa tarkoitettuun tapaukseen.

Työntekijäliiton toimitsija on todistajana työtuomioistuimessa kertonut, että työehtosopimuksen 8 § on muutettu nykyiseen muotoonsa vuoden 1971 työehtosopimusta solmittaessa. Vuoden 1970 työehtosopimuksen mukaan kuljettajille maksettiin erillisiä lisiä, jotka vuoden 1971 työehtosopimuksessa liitettiin palkkataulukoihin sen vuoksi, että yhtiöiden palkkalaskentaa oli haluttu yksinkertaistaa. Yhtiössä on jo ennen työehtosopimusmuutosta ollut todistajan kertoman mukaan käytäntönä, että kuljettajille on työsopimuksella muodostettu henkilökohtainen tuntipalkka, jota on käytetty kaikenlaatuisessa työssä. Työnkuvauksia ei tuolloin ollut tehty, vaan palkka oli määritelty työsopimusvaraisesti.

Kiitoliikenne Saari Oy:n luottamusmies on todistajana kertonut saaneensa yhtiössä henkilökohtaisena palkkana täysperävaunun kuljettajan palkan kaikista ajoista. Yhtiössä on lisäksi yhtiökohtainen sopimus, joka taloudellisen tilanteen takia antaa vain niin sanotut paikkalisät. Pietikäisen Kuljetus Oy:n luottamusmies on todistajana kertonut, että palkka yhtiössä sovitaan kirjallisella työsopimuksella silloin, kun työntekijä otetaan työhön. Jos kuljettajan työ oli yhdistelmäajoneuvonkuljettamista, niin silloin hänelle maksettiin yhdistelmäajoneuvonkuljettajan palkka kaikilta ajoilta.

Työnantajaliiton osastopäällikkö on todistajana kertonut, että Vähälä-Yhtiöissä työsopimusta solmittaessa sovittiin, oliko työntekijä niin sanottu jakoautonkuljettaja vai toimiko hän kuljettajana tavaralinjalla, jossa työtä tehtiin yhdistelmäautolla. Yhtiössä työsopimus määräsi maksettavan palkan. Kiitoliikenne Saari Oy:ssä on yrityskohtainen palkkasopimus työehtosopimuksen päälle tehtynä. Yrityskohtaista sopimusta on sovellettu siten, että vähäiset poikkeamat muuhun työhön eivät olleet muuttaneet palkkaa.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys osoittaa, että työehtosopimuksen 8 §:ää on vuoden 1971 työehtosopimuksessa muutettu ainoastaan palkkalaskennan yksinkertaistamisen vuoksi. Alan käytännöstä esitetty selvitys puolestaan osoittaa, että yhtiöt ovat solmineet työntekijöidensä kanssa työsopimuksia palkoista työehtosopimusta paremmin ehdoin. Kysymys on siten ollut työsuhteen ehdoista, joiden perusteella ei ole tehtävissä päätelmiä määräyksen oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin katsookin jääneen näyttämättä, että määräyksen tulkinnasta olisi alalla syntynyt vakiintunut tulkintakäytäntö.

Edellä olevilla perusteilla ottaen huomioon määräyksen sanamuodon työtuomioistuin katsoo, ettei Kuljetusliike Tuohenmaa Oy ole kanteessa tarkoitetuin tavoin menetellessään rikkonut työehtosopimuksen 8 §:n määräystä eikä työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asia on siinä määrin epäselvä, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Kuljetusliike Tuohenmaa Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Iirola puheenjohtajana sekä Kauppinen, Niskanen, Nouro, Vertanen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.