Labor court orders unions to pay fines for strike actions violating collective agreement on employer rights.

Toimihenkilöiden lakko ja ylityökielto oli toimeenpantu vastalauseeksi työnantajan suunnitelmille vähentää henkilöstöä. Lakko ja ylityökielto olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräykseen, joka koskee työnantajan oikeutta johtaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi lakon yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Ylityökiellon kestoajan huomioon ottaen ei toimihenkilöliiton toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi voitu sen sijaan pitää riittävinä.

Paikallisen toimihenkilöyhdistyksen olisi työtaistelutoimenpiteiden uusiutumisen ja ylityökiellon jatkumisen huomioon ottaen tullut myös omalta osaltaan ryhtyä toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja pikaisemmaksi lopettamiseksi. Yhdistys vastasi myös luottamusmiesten ja johtokuntansa jäsenen osallistumisesta lakkoon.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n, Akava r.y:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r. y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 21.12.1990 tehdyssä pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Sp-palvelu Oy:ssä oli 22.10.1992 käynnistetty yhteistoimintalain 7 a §:n mukaiset neuvottelut toimintojen supistamisen aiheuttamien henkilöstövaikutusten osalta. Varsinaiset neuvottelut oli aloitettu 30.10.1992. Neuvotteluesitys oli annettu 22.10.1992. Seuraavana aamuna noin kello 9 Sp-palvelu Oy:n ammattiosasto oli lähettänyt jäsenilleen yhtiön pääteverkon kautta memo-sanoman, jossa se oli ilmoittanut hakevansa jäseniltä tukea neuvotteluedellytysten lisäämiseksi ja ilmoittanut toimihenkilöiden poistuvan samana päivänä työpaikalta kello 13.

Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakosta työnantajan edustajalle aamulla 23.10.1992. Työstä poistumisen syyksi oli ilmoitettu työnantajan edellisenä päivänä henkilöstölle jättämä neuvotteluesitys. Toimihenkilöpuolelta oli katsottu, että neuvotteluesityksessä mainittuihin henkilöstön vähentämistarpeisiin ei ollut perusteita ja että tarvittavat vähentämistavoitteet voitiin toteuttaa sopeuttamisen kautta. Toimihenkilöiden taholta oli edelleen todettu, että työstä poistuminen oli mielenilmaisu tilannetta vastaan ja että 30.10.1992 pidettävää yhteistoimintakokousta varten toimihenkilöt valmistautuivat erikseen.

Sen jälkeen kun Pankkialan Työnantajaliitto oli aamulla 23.10.1992 saanut tiedon lakonuhasta, oli työnantajaliitto välittömästi eli kello 10.14 ottanut yhteyttä Pankkitoimihenkilöliittoon ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelu-uhan poistamiseksi. Sp-palvelu Oy:ssä työnantajan edustaja oli vaatinut pääluottamusmieheltä ja ammattiosastolta toimenpiteitä lakon estämiseksi. Pankkitoimihenkilöliitto eivätkä myöskään luottamusmiehet olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi.

Toimihenkilöt olivat poistuneet työpaikaltaan 23.10.1992 kello 13 alkaen. Lakko oli kestänyt iltapäivän ja siihen oli osallistunut kaikkiaan 399 toimihenkilöä, joista 381 oli työskennellyt Sp-palvelu Oy:ssä, 10 Samerka Oy:ssä ja 8 Sp-meklarit Oy Pankkiiriliikkeessä. Kaikki työssä olleet 11 neuvottelevaa luottamusmiestä ja 4 työpaikan luottamusmiestä olivat osallistuneet lakkoon. Pääluottamusmies sekä Pankkitoimihenkilöliiton valtuuston jäsen ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokunnan varapuheenjohtaja olivat myös osallistuneet lakkoon.

Sp-palvelu Oy:n ammattiosasto oli 23.11.1992 päättänyt aloittaa ylityökiellon. Ylityökielto oli purettu 10.12.1992. Sen piirissä oli ollut sama määrä työntekijöitä kuin oli osallistunut edellä mainittuun lakkoon. Pankkialan Työnantajaliitto oli vaatinut Pankkitoimihenkilöliittoa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen ylityökiellon poistamiseksi.

Lakolla ja ylityökiellolla oli vastustettu mahdollisia irtisanomisia. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet siten ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan määräykseen. Työtaistelun toimeenpanemisella Pankkitoimihenkilöliitto ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. olivat rikkoneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Sp-palvelu Oy oli 22.10.1992 ilmoittanut aloittavansa yrityksessä vaikeutetun yhteistoimintamenettelyn henkilöstön vähentämiseksi. Neuvotteluesityksessä oli ilmoitettu toiminnallisten muutosten tulevan supistamaan konsernin henkilöstömäärää 160 - 220 henkilöllä. Yhtiö oli arvioinut, ettei saneerauksesta selvittäisi ilman irtisanomisia.

Henkilöstö oli pitänyt työnantajan toimenpidettä perusteettomana. Tämä näkemys oli perustunut toisaalta siihen, että yrityksen henkilöstömäärä oli työnantajan ja ammattiosaston yhteisesti määrittämin toimenpitein jo vähentynyt yli 200:lla vuoden aikana. Toisaalta henkilöstön näkemys oli perustunut siihen, että yrityksessä oli tehty ylitöitä varsin runsaasti. Henkilöstön käsityksen mukaan työnantajan perusteet vähentyneestä tai lähitulevaisuudessa vähenevästä työstä olivat täysin perusteettomia.

Henkilöstön näkemyksen mukaan ylityöntarve tulisi jatkumaan vähintään samalla tasolla kuin tähänkin asti. Kun tämän lisäksi otettiin huomioon edellä todetut jo toteutuneet henkilöstösupistukset, olivat henkilöstön reaktiot olleet vähintäänkin ymmärrettäviä.

Sen jälkeen kun Pankkialan Työnantajaliitto oli 23.10.1992 kello 10.15 ilmoittanut Pankkitoimihenkilöliitolle Sp-palvelu Oy:ssä samana päivänä uhkaamassa olevasta lakosta, Pankkitoimihenkilöliitto oli kello 10.53 yhtiön pääluottamusmiehelle lähettämässään telefax-sanomassa edellyttänyt pääluottamusmiehen ryhtyvän riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi.

Pankkialan Työnantajaliitto oli 25.11.1992 ilmoittanut Pankkitoimihenkilöliitolle Sp-palvelu Oy:ssä julistetusta ylityökiellosta. Tämän jälkeen Pankkitoimihenkilöliitto oli useaan kertaan puhelimitse edellyttänyt ylityökiellon purkamista. Pankkitoimihenkilöliiton edustaja oli osallistunut yrityksen luottamusmiesten kokouksiin 30.11. ja 3.12.1992. Näissä kokouksissa Pankkitoimihenkilöliitto oli vaatinut ammattiosastoa purkamaan ylityökiellon. Pankkitoimihenkilöliiton vaatimukset työtaistelutoimenpiteiden peruuttamiseksi ja purkamiseksi oli tehty myös Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n puolesta. Sekä Pankkitoimihenkilöliitto että Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. olivat siten kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkineet estämään 23.10.1992 toteutuneen työnseisauksen ja purkamaan yhtiön ammattiosaston julistaman ylityökiellon.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Mikäli Pankkitoimihenkilöliiton ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n katsottaisiin syyllistyneen valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin, Pankkitoimihenkilöliitto on pyytänyt edellä esitettyjen syiden huomioon ottamista hyvityssakoa alentavana tekijänä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. on osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sp-palvelu Oy:ssä on 22.10.1992 annettu esitys yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen käynnistämisestä toimintojen supistamisesta aiheutuvien henkilöstövaikutusten osalta. Neuvotteluesityksen mukaan henkilöstön vähentämistarve on 160-220 henkilöä. Varsinaiset asiaa koskevat neuvottelut on aloitettu 30.10.1992.

Neuvotteluesityksen antamisen jälkeen on Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n Sp-palvelu Oy:n ammattiosasto jäsenilleen 23.10.1992 noin kello 9 toimittamallaan tiedotteella ilmoittanut yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä. Tiedotteessa on lisäksi ilmoitettu ammattiosaston toimikunnan päättäneen hakea jäseniltä tukea neuvotteluedellytysten lisäämiseksi ja ilmoitettu toimihenkilöiden poistuvan työpaikalta 23.10.1992 kello 13. Tiedotteen mukaisesti alkanut lakko on kestänyt mainitun iltapäivän ja siihen on osallistunut 399 toimihenkilöä heidän joukossaan 11 neuvottelevaa luottamusmiestä, neljä työpaikan luottamusmiestä, pääluottamusmies ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokunnan varapuheenjohtaja.

Sp-palvelu Oy:n ammattiosaston toimikunta on 23.11.1992 tehnyt päätöksen ylityökiellon aloittamisesta mainitusta päivästä lukien. Päätöksen mukaan toimeenpantu ylityökielto on päättynyt 10.12.1992 ja siihen on osallistunut sama määrä työntekijöitä kuin edellä mainittuun lakkoon.

Lakko ja ylityökielto on toimeenpantu vastalauseeksi työnantajan suunnitelmille vähentää henkilöstöä työnantajan esittämällä määrällä. Lakko ja ylityökielto ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräykseen, joka koskee työnantajan oikeutta johtaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijöitä.

Pankkialan Työnantajaliitto on 23.10.1992 kello 10.15 ilmoittanut Pankkitoimihenkilöliitolle samana päivänä uhkaamassa olevasta työtaistelusta. Pankkitoimihenkilöliitto on tämän jälkeen pääluottamusmiehelle lähettämässään telefax-sanomassa edellyttänyt pääluottamusmiestä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Huomioon ottaen lakon lyhyehkön kestoajan työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi vallinneissa olosuhteissa lakon yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Saatuaan tiedon ylityökieltoa koskevasta päätöksestä Pankkialan Työnantajaliitto on 25.11.1992 kirjallisesti kehottanut Pankkitoimihenkilöliittoa välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Pankkitoimihenkilöliitto on ilmoittanut tämän jälkeen useaan kertaan puhelimitse edellyttäneensä ylityökiellon purkamista. Liiton edustaja on ollut myös läsnä yrityksen luottamusmiesten kokouksissa 30.11. ja 3.12.1992. Näissä kokouksissa liiton edustaja on vaatinut ammattiosastoa purkamaan ylityökiellon. Ylityökiellon kestoajan huomioon ottaen ei Pankkitoimihenkilöliiton toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä.

Pankkitoimihenkilöliitto on ilmoittanut, että se on esittänyt vaatimukset työtaistelutoimenpiteiden peruuttamiseksi ja purkamiseksi myös Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n puolesta. Huomioon ottaen työtaistelutoimenpiteiden uusiutumisen ja ylityökiellon jatkumisen olisi myös Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n tullut osaltaan ryhtyä toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja pikaisemmaksi lopettamiseksi. Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa myös edellä mainittujen luottamusmiesten ja johtokuntansa jäsenen osallistumisesta toimeenpantuun lakkoon.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n ja Pankkitoimihenkilöliiton maksamaan hyvityssakkoa työnantajaliitolle, ensiksi mainitun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa ja jälkimmäisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 14 000 markkaa. Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. ja Pankkitoimihenkilöliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Uski, Pohja ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.