Labor court dismissed union claim that a store branch qualifies as an enterprise for trustee election without employer consent.

Myymäläketjun eräässä kaupungissa sijaitsevaa myymälää ei voitu pitää luottamusmiessopimuksen tarkoittamana yrityksenä, eikä ammattiosastolla ollut oikeutta valita sinne luottamusmiestä ilman että asiasta oli sovittu työnantajan ja toimipaikan työntekijöiden välillä.

Työnantajan kanssa ei ollut sovittu toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valinnasta, eikä työnantaja ollut hyväksynyt myyjälle luottamusmiehen asemaa.

Kanne hylätty. (Ään.)

Kantaja Liikealan ammattiliitto ry Vastaajat Kaupan Työnantajaliitto KTL ry Lindex Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Liikealan ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n välillä 1.4.1989 29.2.1992 voimassa olleessa myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. SOVELTAMISALA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia liittoja velvoittavia työmarkkinain keskusjärjestöjen välillä sovittuja keskusjärjestösopimuksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana on 1.3.1990 alkaen noudatettu Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n 15.1.1990 solmimaa luottamusmiessopimusta, jossa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto 1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa työehtosopimuksen kattavan ammattialan luottamusmiestä yrityksessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen 1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja luottamusmiehen. Vaaliin voivat osallistua yrityksen kyseessä olevaan työehtosopimukseen sidotut järjestäytyneet työntekijät. 2. Ammattiosaston esityksestä sovitaan asianomaisen työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen kesken siitä, mille työpaikoille valitaan luottamusmies, mikäli heitä esitetään valittaviksi yrityksen jollekin ammattialalle enemmän kuin yksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton 16.1.1990 solmimassa luottamusmiessopimuksen soveltamista koskevassa työehtosopimuspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Toimipaikkakohtainen luottamusmies Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia siitä, että yritykseen valitaan edellä todettujen luottamusmiesten lisäksi toimipaikkakohtaisia luottamusmiehiä. Soveltamisohje: Toimipaikkakohtainen luottamusmies voidaan valita vain silloin, kun yrityksen erillään olevien toimipisteiden lukumäärä, erillisyksiköt tai muut sen kaltaiset olosuhteet tekevät valinnan henkilöstöasiain ja luottamusmiestoimen hoidon kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Sopimus toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valinnasta on tehtävä ennen vaalijärjestelyihin ryhtymistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Yritys Keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa ja tässä sopimuksessa tarkoitetaan yrityksellä myös jonkin yrityksen toisella paikkakunnalla olevaa itsenäistä toimintayksikköä tai tällaisten yksiköiden alueellista kokonaisuutta. Soveltamisohje: Esimerkiksi keskusliikkeen aluekonttori on tässä mielessä "yritys" samoin kuin jonkin yrityksen alueorganisaatio saattaa muodostua "yritykseksi" luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa mielessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 12.2.1976 solmitussa luottamustoimintaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

4.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja muiden ohella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 21.12.1990 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto KTL oli asiassa käydyissä neuvotteluissa yhtynyt työnantajan kantaan. Liittojen välillä 4.11.1992 tehdyssä neuvottelupöytäkirjassa työnantajaliitto oli katsonut, että Lindex Oy:n Jyväskylän myymälä oli luottamussopimuksessa tarkoitettu toimipaikka, johon sopimuksen mukaan voitiin valita luottamusmies vain sopimalla siitä koko yritykselle valitun luottamusmiehen kanssa. Kun ei ollut tällaista koko yritykseen valittua luottamusmiestä, jonka kanssa toimipaikkakohtaisten luottamusmiesten valinnasta olisi sovittu, ei Kumpulaisella ollut luottamusmiesasemaa.

Lindex Oy:n Jyväskylän myymälän työntekijät olivat voineet valita itselleen luottamusmiessopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen. Jyväskylän myymälää oli pidettävä luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuna yrityksenä, koska se oli soveltamisohjeen 1 §:n 5-kohdassa tarkoitetulla tavalla Lindex Oy:n toisella paikkakunnalla sijaitseva itsenäinen toimintayksikkö. Lindex Oy:n muut 15 toimipistettä sijaitsivat siitä etäällä muilla paikkakunnilla.

Luottamusmiessopimuksen ja sen soveltamisohjeiden mukaan yksittäinen myymälä saattoi olla yrityksen toisella paikkakunnalla oleva itsenäinen toimintayksikkö. Vasta toisena vaihtoehtona soveltamisohjeessa mainittiin tällaisten yksiköiden alueellinen kokonaisuus. Soveltamisohjeessa oli esimerkinomaisesti mainittu keskusliikkeen aluekonttori ja yrityksen alueorganisaatio. Ne olivat kuitenkin pelkästään esimerkkejä, jotka kuvasivat tyypillisiä soveltamistilanteita, mutta eivät tyhjentävästi määritelleet yrityksen käsitteen rajoja.

Yrityksen käsite oli sopimusteksteissä laajennettu koskemaan myös toimintayksikköä ensimmäisen kerran vuoden 1970 luottamusmiessopimuksen täsmennykseksi laaditun kaupan soveltamisohjeen täytäntöönpanopöytäkirjassa vuonna 1975. Teksti vastasi muutoin nyt voimassa olevaa tekstiä, mutta esimerkkinä mainittiin keskusliikkeen sivukonttori ja alueellinen piirijako. Nykyiset termit, aluekonttori ja alueorganisaatio, oli otettu käyttöön vuonna 1984, kun soveltamisohje ja sen täytäntöönpanopöytäkirja oli yhdistetty. Tällä muutoksella ei ollut tarkoitettu muuttaa sopimuksen sisältöä.

Vuodelta 1975 oleva muotoilu, jossa esimerkkinä mainittiin muun muassa sivukonttori, kuvasi sopimuksen tekoajankohtana vallinnutta käytäntöä. Lähtökohtana oli ollut, että voitiin valita luottamusmies itsenäiseen toimintayksikköön, vaikka se olisi ollut kooltaan pienikin. Tämä oli ollut tuolloin myös kaupan alan työnantajien lähtökohta. Luottamusmiesten valitseminen erikseen toimintayksiköihin vähensi pyrkimyksiä päätoimisten luottamusmiesten valitsemiseen.

Vanhaa käytäntöä heijasti myös kaupan alalla työsuojelun valvontalain voimaan tullessa solmittu sopimus, jossa oli sovittu työpaikka-käsitteestä. Sopimuksen mukaan työpaikalla tarkoitettiin yritystä tai sen osaa, joka muodosti alueellisen ja/tai toiminnallisen kokonaisuuden. Sopimuksen 5-kohdan mukaan osapuolet totesivat, että luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tulisi olla sama henkilö, mikäli se suinkin oli mahdollista. Jos yrityksen myymälät sijaitsivat kaukana toisistaan eri kaupungeissa, piti niihin työsuojelun valvontalain mukaan valita kuhunkin oma työsuojeluvaltuutettu. Tällöin olisi sopimuksen tavoitteiden mukaista ja luontevaa, että kuhunkin myymälään voitaisiin valita myös luottamusmies.

Toimipaikkakohtaista luottamusmiestä koskevassa luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeen kohdassa mainittiin myös erillään olevat toimipisteet. Niillä tarkoitettiin lähinnä saman toiminta-alueen sisällä olevia myymälöitä ynnä muita sellaisia. Lindex Oy:n Jyväskylän myymälä oli sopimuksessa tarkoitetussa mielessä yritys eikä pelkkä toimipiste.

Olisi epätarkoituksenmukaista, jos tiukasti sopimuksen sanamuotoa noudattaen toimipaikkaisen luottamusmiehen valinnasta ei voitaisi pätevästi edes sopia ennen kuin sopimusalakohtainen luottamusmies on valittu, sillä sitä ennen ei olisi työntekijöiden puolella olemassa oikeaa sopijaosapuolta. Yksi luottamusmies ei välttämättä pystyisi asianmukaisesti hoitamaan edunvalvontaa kaikissa, ehkä hyvinkin erilaisissa ja hajallaan sijaitsevissa toimipisteissä. Toimipaikkakohtaisia luottamusmiehiä koskevan sopimuksen syntyminen jäisi kuitenkin aina työnantajan hyväksymisen varaan.

Määräyksellä, jonka mukaan toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valinnasta oli sovittava asianomaisen luottamusmiehen kanssa, oli tarkoitettu vain rajoittaa toimipaikkakohtaisten luottamusmiesten valintaa silloin, kun yrityksessä oli yksi kyseessä olevia työntekijöitä edustava luottamusmies. Määräyksen ei voitu katsoa estävän työnantajaa hyväksymästä toimipaikan työntekijöiden itsenäisesti valitsemaa luottamusmiestä sopimuksen tarkoittamaksi luottamusmieheksi, vaikka sopimusta ei etukäteen olisi toisen sopimusosapuolen puuttumisen vuoksi tai muusta syystä tehtykään.

Mikäli Lindex Oy olisi halunnut kiistää Kumpulaisen luottamusmiesaseman, olisi sen tullut heti luottamusmiesilmoituksen saadessaan ilmoittaa, että valintaa ei hyväksytä. Muistutuksen tekemisen laiminlyöntiin oli kiinnitetty huomiota luottamusmiesasemaa suojaavana seikkana muun muassa työtuomioistuimen ratkaisuissa 20/1977, 104/1979 ja 166/1979.

Kumpulainen oli syksyllä 1991 neuvotellut työnantajan edustajien kanssa muun muassa työntekijän irtisanomiseen liittyvässä asiassa. Näiden neuvottelujen yhteydessä hänen luottamusmiesasemaansa ei ollut kiistetty. Luottamusmiesaseman vakiintuneisuuteen oli kiinnitetty huomiota muun muassa työtuomioistuimen ratkaisussa numero 48 vuodelta 1989.

Myös Lindex Oy:n Lappeenrannan ja Kuopion myymälöissä oli valittu luottamusmies. Valinnoista oli ilmoitettu työnantajalle, eikä valintoja ollut siinä vaiheessa kiistetty.

Lindex Oy:n olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimusta jättäessään hyväksymättä Kumpulaisen hakemuksen päästä luottamusmieskurssille. Kaupan Työnantajaliitto KTL oli rikkonut valvontavelvollisuuttaan jättäessään ryhtymättä toimenpiteisiin sopimuksen vastaisen asiantilan korjaamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut, että Lindex Oy velvoitetaan maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Kaupan Työnantajaliitto KTL velvoitetaan maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Liikealan ammattiliitto on vaatinut myös vahvistettavaksi, että Minna Kumpulainen oli hakiessaan marraskuussa 1991 ja helmikuussa 1992 luottamusmieskurssille ollut luottamusmiessopimuksessa ja koulutustoimintaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettu luottamusmies.

VASTINE

Vastineen perustelut

Luottamusmiessopimus lähti siitä, että yritykseen eli tässä tapauksessa Lindex Oy:hyn olisi valittu ensin yrityskohtainen luottamusmies. Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välisen luottamusmiessopimuksen 2 §:n 1-kohdan mukaisesti luottamusmiehellä tarkoitettiin ammattiosaston valitsemaa työehtosopimuksen kattavan ammattialan luottamusmiestä yrityksessä. Mikään seikka ei olisi estänyt valitsemasta yritykseen eli Lindex Oy:hyn myyjiä ja varastotyöntekijöitä edustavaa yrityskohtaista luottamusmiestä. Tämän jälkeen olisi voitu harkita sitten mahdollisten toimipaikkakohtaisten luottamusmiesten valinnasta sopimista.

Liikealan ammattiliitto oli ymmärtänyt luottamusmiessopimuksen täysin päinvastoin kuin mitä sen tarkoitus, tulkinta sekä sanamuoto olivat aina olleet. Ensin valittiin yrityskohtainen luottamusmies ja sen jälkeen mahdollisesti toimipaikkakohtaisia luottamusmiehiä. Kanteen perusteluissa selviteltiin ammattiosastojen koostumusta ja järjestelmää. Oli täysin Liikealan ammattiliiton oma asia, miten se oli järjestänyt ammattiosastonsa ja miten se käytännössä pystyi järjestämään yrityskohtaisen luottamusmiehen valinnan. Sillä seikalla, miten Liikealan ammattiliitto mahdollisesti hajotti organisaatiotaan, ei voinut olla vaikutusta luottamusmiessopimuksen vakiintuneeseen järjestelmään.

Lindex Oy ei ollut missään vaiheessa hyväksynyt Kumpulaista luottamusmieheksi. Työnantaja ei ollut neuvotellut Kumpulaisen kanssa sillä tavalla, että Kumpulainen olisi ollut luottamusmiesasemassa. Työnantaja oli reklamoinut heti ensimmäisessä tilanteessa, kun Kumpulainen oli esiintynyt luottamusmiehenä eli halutessaan osallistua luottamusmieskurssille 20. - 24.1.1992. Lindex Oy oli perustellut päätöstään sillä, että Kumpulainen ei ollut luottamusmies. Se seikka sinänsä, että työnantajalle lähetettiin ilmoituksia ei tarkoittanut sitä, että työnantajan tulisi jokaisen ilmoituksen saadessaan ryhtyä asiasta reklamoimaan.

Kantajaliiton viittaamat työtuomioistuimen ratkaisut poikkesivat olennaisesti käsiteltävänä olevasta tapauksesta.

Leimaa antavaa yritys-käsitteessä oli nimenomaan itsenäisyys keskusliikkeestä. Tähän liittyi yleensä oma tulosvastuu eli tällaista alueorganisaatiota tai aluekonttoria johdettiin kuten itsenäistä yritystä. Vanhassa soveltamisohjeessa vuodelta 1975 keskusliikkeen sivukonttori ei suinkaan tarkoittanut tällaista erillistä liikettä eli erillistä myymälää, vaan sivukonttori oli itsenäinen toimintayksikkö, johon osuusliikkeessä kuului useampia myymälöitä.

Työsuojeluvalvontalain voimaan tullessa tehdyn sopimuksen lähtökohtana oli ollut osuustoiminnallinen kaava. Neuvottelupöytäkirjan allekirjoittaneella työnantajapuolella oli ollut mukana Työehtoliitto, joka oli nykyisen E-yhtymä Osuuskunnan eli vanhan Keskusosuusliike OTK:n oma työnantajayhdistys. Neuvottelupöytäkirjassa työpaikalla tarkoitettiin Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tai Työehtoliiton jäsenyritystä tai sen osaa, joka muodosti alueellisen tai toiminnallisen kokonaisuuden. Nimenomaan työsuojelun kannalta oli pyritty määrittelemään työpaikka käsitteenä mahdollisimman laaja-alaisesti eikä myymäläkohtaisesti. Neuvottelupöytäkirjan kohdassa 5 liitot totesivat, että mikäli suinkin oli mahdollista tuli luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun olla sama henkilö. Tämä neuvottelupöytäkirjan kohta oli tullut mukaan työntekijäpuolen aloitteesta ja siihen oli ollut poliittisia syitä.

Ensimmäinen ilmoitus Kumpulaisen valinnasta oli annettu myymäläpäällikölle, joka oli lähettänyt sen Helsinkiin. Ilmoitus oli tullut Helsinkiin marras-joulukuun vaihteessa 1991 tiedoksi. Ensimmäinen mahdollisuus reagoida ilmoitukseen oli ollut melkein samantien tullut hakemus tammikuun luottamusmieskursseille. Työnantajan on katsottava reklamoineen välittömästi valintaan saatuaan siitä tiedon.

Lindex Oy:n myymälä Lappeenrannassa oli ollut yhtiön ensimmäinen myymälä Suomessa, eikä tuolloin ollut Helsingissä ollut edes minkäänlaista keskuspaikkaa, vaan Lappeenrannan myymälä oli ollut suoraan Ruotsista johdettu myymälä. Sinne oli valittu vuonna 1989 luottamusmieheksi katsottava henkilö, jota oltiin myöskin pidetty luottamusmiesasemassa olevana, koska hänen kanssaan oli neuvoteltu useampaan otteeseen ja häntä oli myöskin kutsuttu luottamusmieheksi. Lappeenrannassa valittu luottamusmies oli saavuttanut asemansa 3 - 4 vuotisen toiminnan perusteella ja häntä voitiin pitää luottamusmiehenä. Jyväskylän myymälän tilanne poikkesi olennaisesti tästä, koska pitkäaikaista käytäntöä ei ollut syntynyt eikä oltu edes käyty sellaista neuvottelua, jossa Kumpulainen olisi luottamusmiehenä edustanut työntekijöitä.

Kuopion Lindex Oy:n myymälässä oli valittu henkilö yhteistoimintaneuvotteluja hoitamaan, koska Kuopiossa oli jouduttu vähentämään työntekijöitä ja oli tarvittu työntekijöiden edustajaa yhteistoimintaneuvotteluja varten. Työntekijät olivat halunneet nimenomaan tuolloin olla edustettuina jonkun henkilön kautta ja silloin oli valittu yhteistoimintalain mukainen edustaja. Häntä ei muutoin ollut pidetty luottamusmiehenä missään vaiheessa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Lindex Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Lindex Oy:n Jyväskylän myymälän työntekijät ovat 10.8.1991 valinneet Minna Kumpulaisen tuon myymälän luottamusmieheksi. Kumpulaisen valinnasta on ilmoitettu Jyväskylän myymälän myymäläpäällikölle. Kumpulainen on valittu uudelleen luottamusmieheksi toimikaudelle 1.1.1992 - 31.12.1993, mistä valinnasta on myös tehty ilmoitus myymäläpäällikölle.

Kumpulainen on jättänyt työnantajan edustajalle hakemukset päästä ensin tammikuussa ja sitten toukokuussa 1992 järjestetyille luottamusmieskursseille, mutta työnantaja on kieltäytynyt hyväksymästä hakemuksia sillä perusteella, että Kumpulainen ei ole ollut työnantajan mielestä luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu luottamusmies. Työnantajan näkemyksen mukaan Jyväskylän myymälä on luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu toimipaikka. Luottamusmiehen valitsemisesta tällaiselle toimipaikalle olisi tullut sopia yrityskohtaisen luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Lindex Oy:ssä ei ollut kuitenkaan yrityskohtaista luottamusmiestä, jonka kanssa asiasta olisi voitu sopia.

Liikealan ammattiliitto on kanteessaan katsonut, että kyseinen Jyväskylän myymälä on ollut Lindex Oy:n toisella paikkakunnalla sijaitseva itsenäinen toimintayksikkö ja siten luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu yritys, jonka työntekijät voivat valita yrityskohtaisen luottamusmiehen. Vaikka Kumpulaista ei pidettäisikään yrityskohtaisena luottamusmiehenä, hän on kantajaliiton näkemyksen mukaan joka tapauksessa luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu toimipaikkakohtainen luottamusmies, jollaisen valitsemiseen kunkin toimipaikan työntekijöillä on katsottava olevan oikeus siinä tapauksessa, ettei koko yrityksen kattavaa luottamusmiestä ollut valittu. Työnantaja ei ollut vastustanut luottamusmiehen valintaa eikä Kumpulaisen luottamusmiesasemaa ollut kiistetty hänen kanssaan käydyissä erästä irtisanomista koskevissa neuvotteluissa.

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välisen, 15.1.1990 solmitun luottamusmiessopimuksen mukaan ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja luottamusmiehen. Luottamusmiessopimuksen soveltamisesta kaupanalalla tehdyn pöytäkirjan mukaan keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa ja kyseisessä pöytäkirjassa tarkoitetaan yrityksellä paitsi yritystä sellaisenaan myös jonkin yrityksen toisella paikkakunnalla olevaa itsenäistä toimintayksikköä tai tällaisten yksiköiden alueellista kokonaisuutta. Soveltamisohjeen mukaan esimerkiksi keskusliikkeen aluekonttori samoin kuin yrityksen alueorganisaatio saattavat muodostaa yrityksen luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa mielessä.

Vuoden 1970 luottamusmiessopimuksen täsmennykseksi vuonna 1975 laaditussa pöytäkirjassa on yrityksen käsite laajennettu koskemaan myös erillisiä toimintayksiköitä. Määräys on eräitä vuonna 1984 tehtyjä sanonnallisia tarkistuksia lukuun ottamatta vastaavan sisältöisenä edelleen voimassa.

Liikealan ammattiliiton entinen sihteeri on työtuomioistuimessa todistajana kertonut osallistuneensa muun muassa vuoden 1975 työehtosopimusneuvotteluihin. Todistajan mukaan yritys- ja toimipaikkakäsitteet oli neuvotteluissa ja käytännön sovellutuksissa ymmärretty siten, että yrityksenä oli pidetty esimerkiksi isojen osuusliikkeiden myymälöiden alueellisia kokonaisuuksia tai tietyllä alueella olevia saman myymäläketjun myymälöitä. Tällaisella alueella sijaitsevat isommat myymälät ja tavaratalot saattoivat olla sopimuksessa tarkoitettuja toimipaikkoja, joille voitiin sopia luottamusmiehen valitsemisesta. Käytännössä ei koskaan ollut ollut esillä mahdollisuus katsoa eri puolilla Suomea sijaitsevia myymälöitä yhdeksi soveltamisohjeiden mukaiseksi yritykseksi. Todistajan mukaan oli lisäksi selvää, että erillään sijaitsevaan myymälään käytännössä voitiin valita luottamusmies, koska luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus ei muutoin olisi voinut toteutua.

Liikealan ammattiliiton sopimuspäällikkö on todistajana kertonut, että työntekijäliitossa oli yritys-käsite ymmärretty siten, että esimerkiksi tavaratalot ja eri paikkakunnalla sijaitsevat itsenäiset toimintayksiköt samoin kuin määrätyn toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat myymälät saattoivat olla työehtosopimuksen tarkoittamia yrityksiä, joihin työntekijöillä on ollut oikeus valita luottamusmies. Sopimuspäällikön mielestä käytännössä ei luottamusmiestehtävien hoidon kannalta ollut mahdollista, että koko valtakunnan kattavasti toimivan yrityksen myymälöillä olisi yhteinen luottamusmies. Näin ei tiettävästi ole myöskään menetelty. Toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta edellyttää todistajan mukaan sopimista työnantajan kanssa vain siinä tapauksessa, että isommalle alueelle, jolla kyseinen toimipaikka sijaitsee, on jo valittu luottamusmies.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n palveluksessa aiemmin ollut henkilöstöjohtaja on ollut mukana työnantajaliiton ja työntekijäliiton välisissä luottamusmiessopimuksen uusimista koskeneissa neuvotteluissa vuonna 1975. Lähtökohtana tuolloin oli muodostaa luottamusmiesorganisaatio sellaisiksi isommiksi kokonaisuuksiksi, joissa myös käytetään työnantajavaltaa ja syntyy todellinen neuvotteluasetelma. Yritysten itsensä lisäksi yrityskohtaisten luottamusmiesten toimialueeksi tällöin ajateltiin lähinnä keskusliikkeiden aluekonttoritasoa. Toimipaikkoja olivat taas lähinnä myymälät ja myymäläyksiköt. Toimipaikkakohtaisia luottamusmiehiä oli erityisesti tavarataloissa. Joillakin valtakunnallisilla yrityksillä saattoi olla yksi yrityskohtainen luottamusmies. Jos tällaista luottamusmiestä ei kuitenkaan ollut valittu, työnantaja ja myymälän henkilöstö ovat todistajan mukaan voineet käytännössä suoraan sopia toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valitsemisesta.

Työtuomioistuimessa on kuultu Lindex Oy:n toimitusjohtajaa, joka on kertonut, että Lindex Oy:llä on 18 myymälää eri puolilla Suomea. Myymälöiden myymäläpäälliköillä on vain myyntivastuu myytävästä tavarasta. Henkilöstöasioista he voivat päättää ainoastaan rajoitetusti, esimerkiksi kun on kysymys kesätyöntekijöiden palkkaamisesta. Toimitusjohtajan kertoman mukaan myymäläpäälliköillä ei ole taloudellista valtaa eikä vastuuta, vaan kaikki myymälää koskevat päätökset ja sopimukset tekee yhtiön toimitusjohtaja.

Työtuomioistuin katsoo, ettei esitetyn selvityksen valossa Lindex Oy:n Jyväskylän myymälää voida pitää luottamusmiessopimuksen tarkoittamana yrityksenä. Näin ollen ammattiosastolla ei ole ollut työehtosopimuksen perusteella oikeutta valita Kumpulaista yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi.

Sanamuotonsa mukaan toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valitseminen edellyttää sopimista työnantajan ja yrityskohtaisen luottamusmiehen välillä. Esitetyn selvityksen mukaan asiasta on voitu sopia myös työnantajan ja kyseisen toimipaikan henkilöstön välillä. Sen sijaan työtuomioistuimelle esitetty selvitys ei tue sitä kantajaliiton näkemystä, että työntekijöillä olisi asiasta työnantajan kanssa sopimatta oikeus valita toimipaikkakohtainen luottamusmies siinä tapauksessa, ettei yrityskohtaista luottamusmiestä ole valittu. Näyttämättä on jäänyt, että kantajaliiton tulkintaa tukevaa vakiintunutta käytäntöäkään olisi syntynyt.

Edellä lausutusta johtuen ja kun Kumpulainen ei siten ole ollut luottamusmiehen asemassa, Lindex Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta kieltäytyessään hyväksymästä Kumpulaisen hakemuksia päästä aikaisemmin mainituille luottamusmieskursseille. Näin ollen myöskään Kaupan Työnantajaliitto KTL ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Äimälä, Uski, Vertanen ja Hölttä jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Höltän lausunto:

Jyväskylän myymälä toimintayksikkönä on sopimuksen tarkoittama yritys, johon ammattiosastolla on oikeus valita edustajakseen luottamusmies. Sopimus on tässä suhteessa epäselvä, jolloin tulkintaohjeena on mielestäni noudatettava yleistä periaatetta työntekijäin oikeudesta valita luottamusmiehensä. Tällä perusteella ja hyläten vaatimukset enemmälti vahvistan, että Minna Kumpulainen on ollut luottamusmiessopimuksessa ja koulutustoimintaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettu luottamusmies.