Labor court dismisses strike claim as employees followed contract rules regarding vacation cancellation notice periods.

Työntekijöiden alkuviikolla toimeenpaneman lakon johdosta toimitustilanne tehtaalla oli ruuhkautunut, minkä vuoksi työnantaja oli ilmoittanut peruuttavansa jo aikaisemmin ilmoitettujen vuorovapaiden pitämisen saman viikon perjantaina. Työntekijäpuolen mukaan vuorovapaiden peruuttamisen olisi täytynyt tapahtua noudattaen samaa kahden viikon määräaikaa, jota tuli noudattaa ilmoitettaessa vuorovapaiden pitämisen ajankohdasta. Vastalauseena työnantajan menettelylle olivat työntekijät jääneet pois työstä kysymyksessä olevana perjantaina.

Riippumatta siitä, olisiko työnantajan myös vuorovapaita peruuttaessaan tullut noudattaa edellä tarkoitettua vähintään kahden viikon määräaikaa, olisi työntekijöiden tullut noudattaa työnantajan vuorovapaiden peruuttamista koskevaa määräystä, kunnes vuorovapaiden peruuttamisessa noudatettavaa menettelyä koskeva kysymys olisi ratkaistu työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Työntekijöiden työstä poissaolo oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja säännöllistä työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, jonka määrää alentavana seikkana otettu huomioon muun muassa se, että vuorovapaiden peruuttaminen oli tapahtunut vain vajaan vuorokauden ilmoitusaikaa noudattaen. (Ään.)

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa, jonka voimassaolon jatkamisesta 31.10.1993 saakka työehtosopimukseen osalliset ovat sopineet 9.12.1991 allekirjoitetulla pöytäkirjalla, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 §. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.9. Päivätyö, keskeytyvä 2-vuorotyö sekä jatkuva 1- ja 2-vuorotyö (tam 15, 16, 25, 26, 17 ja 27)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.9.3. Vuorovapaat päivätyössä, keskeytyvässä 2-vuorotyössä ja jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (tam 15, 25, 16, 26, 17, 27) Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaikamuodoissa vuorovapaita antamalla. Vuorovapaita ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista tai työpäivistä seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuorovapaiden antokausi on 1.3. - 28.(29)2. välinen aika. Vuorovapaat annetaan työnantajan määrääminä ajankohtina ja työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä. Työnantajan tulee ilmoittaa vuorovapaista vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuus ry on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Neopac Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaan työntekijät olivat olleet lakossa 25.1. 27.1.1991. Lakon johdosta toimitukset tehtaan asiakkaille ja yhtiön Nummelan tehtaalle olivat viivästyneet niin paljon, että työnantaja oli katsonut välttämättömäksi peruuttaa 83:lle tehtaan työntekijälle 29.1.1993 pidettäväksi ilmoitetun vuorovapaan.

Kun työt lakon jälkeen olivat aamulla 28.1.1993 kello 6 käynnistyneet, oli jo edellisellä viikolla neuvotteluun kello 9:ksi kutsutuille tehtaan luottamusmiehille jaettu työnantajan vuorovapaiden peruuttamista koskeva ilmoitus. Ilmoitusta oli samanaikaisesti ryhdytty jakamaan myös kysymyksessä oleville työntekijöille.

Tehtaalla 28.1.1993 kello 9 alkaen pidetyssä neuvottelutilaisuudessa olivat olleet läsnä muun muassa pääluottamusmies, neljä työosaston luottamusmiestä sekä liimausosaston varaluottamusmies. Pääluottamusmies ei ollut hyväksynyt työnantajan ilmoitusta vuorovapaiden peruuttamisesta, vaan hän oli pitänyt sitä työehtosopimuksen vastaisena ja vaatinut sen peruuttamista. Työnantaja ei ollut suostunut peruuttamaan antamaansa ilmoitusta. Työnantajan taholta oli todettu, että työehtosopimuksessa ei ollut asetettu vuorovapaan peruuttamiselle määräaikaa. Tämän jälkeen pääluottamusmies oli poistunut paikalta ja ilmoittanut tarkistavansa asian Paperiliitosta. Palattuaan takaisin kokoukseen pääluottamusmies oli uudistanut vaatimuksen ilmoituksen peruuttamisesta. Samalla hän oli ilmoittanut työntekijöiden joka tapauksessa jäävän pois työstä 29.1.1993.

Työnantaja oli 28.1.1993 pidetyssä kokouksessa ilmoittanut, että työnantaja korvaisi työntekijöille vuorovapaan peruuttamisesta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset menetykset. Työnantajan taholta oli myös todettu, että poissaolo 29.1.1993 katsottaisiin työnjohto-oikeuteen perustuvan ilmoituksen vastustamiseksi. Työntekijöiden edustajia oli velvoitettu toimimaan siten, että työntekijät työskentelisivät seuraavana päivänä säännöllisen työtuntijärjestelmän mukaisesti.

Luottamusmiehet olivat aamupäivällä 28.1.1993 pidetyn kokouksen tauon aikana kiertäneet tehdassalissa työntekijöiden keskuudessa. Tauon jälkeen pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajan edustajille, että työntekijät eivät tule töihin 29.1.1993. Työnantajan edustaja oli todennut tällaisen menettelyn työnantajan työnjohto-oikeuden vastustamiseksi ja työtaistelutoimenpiteeksi. Lisäksi hän oli tiedustellut, ottiko ammattiosasto vastuun työntekijöiden menettelystä. Pääluottamusmies oli todennut ammattiosaston ottavan vastuun aikaisemmin ilmoitetun vuorovapaan peruuttamista vastaan kohdistuvasta toiminnasta.

Lakko oli toimeenpantu pääluottamusmiehen ilmoittamin tavoin. Perjantaina 29.1.1993 olivat poissa työstä olleet ne aamu- ja iltavuoron 83 työntekijää, joilta aikaisemmin ilmoitettu vuorovapaa oli peruutettu.

Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi työntaistelusta pääluottamusmiehen antaman ilmoituksen mukaan. Ammattiosasto vastasi myös pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen lakkoon osallistumisesta.

Kanteessa esitetty vaatimus

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työoikeudessa on yleisesti katsottu, että työnantajan antamat yksipuoliset määräykset eivät saaneet olla kohtuuttomia. Toisaalta työnantajan määräysten täytyi pysyä työnantajan toimivallan rajoissa. Työehtosopimuksen mukaan työnantajan tuli ilmoittaa vuorovapaista vähintään kahta viikkoa ennen niiden antamista. Jos työnantajan nyt noudattama menettely hyväksyttäisiin, merkitsisi se samalla, että työehtosopimuksessa sovittua vuorovapaiden ilmoittamisessa noudatettavaa määräaikaa koskeva määräys menettäisi kokonaan merkityksensä. Kun työehtosopimuksessa oli sovittu, että vuorovapaasta ilmoittamisen tuli tapahtua vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin, voitiin jo sanamuodosta päätellä, että työnantaja ei voinut tehdä muutoksia ilmoitukseen lyhyempää ilmoitusaikaa noudattaen.

Työnantajan edustaja oli 28.1.1993 pidetyssä neuvottelussa tulkinnut työntekijäpuolen ilmoituksen noudattaa työnantajan aikaisemmin antamaa vuorovapaan pitämistä koskevaa ilmoitusta työtaistelu-uhaksi, minkä vuoksi työnantaja oli kieltäytynyt jatkamasta neuvottelua. Työntekijät olivat sittemmin pitäneet vuorovapaat työnantajan ilmoittamana ajankohtana, joten mistään työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ei ollut ollut kysymys. Pääluottamusmies ei myöskään ollut ilmoittanut ammattiosaston olevan vastuussa työtaistelusta, vaan pääluottamusmies oli ainoastaan todennut ammattiosaston olevan työntekijäpuolen oikeaksi katsoman tulkinnan takana.

Vastineessa esitetty vaatimus

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Neopac Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaalla työnantaja on 5.1.1993 ilmoittanut 83 työntekijälle vuorovapaan pitämisestä 29.1.1993. Aamupäivällä 28.1.1993 työnantaja on ilmoittanut työntekijöille aikaisemmin ilmoitetun vuorovapaan peruuttamisesta. Työntekijöille annetun vuorovapaiden peruuttamista koskevan ilmoituksen mukaan peruutus on johtunut ruuhkautuneesta toimitustilanteesta. Tämä tilanne on johtunut tehtaan työntekijöiden samalla viikolla 25.1. - 27.1.1993 toimeenpanemasta lakosta. Työpaikalla 28.1.1993 käydyissä työnantajan ja työntekijäpuolen välisissä neuvotteluissa työnantajan edustaja on ilmoittanut työnantajan korvaavan työntekijöille vuorovapaan peruuttamisesta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset menetykset.

Työntekijäpuolen mukaan vuorovapaiden peruuttamisen olisi täytynyt tapahtua noudattaen työehtosopimuksen 6 §:ssä sovittua vähintään kahden viikon määräaikaa, jota työnantajan tulee noudattaa ilmoittaessaan vuorovapaiden pitämisestä. Vastalauseena työnantajan menettelylle ovat edellä tarkoitetut 83 työntekijää jääneet pois työstä 29.1.1993.

Riippumatta siitä, olisiko työnantajan myös vuorovapaiden peruuttamisessa tullut noudattaa edellä tarkoitettua vähintään kahden viikon määräaikaa, olisi työntekijöiden tullut kuitenkin noudattaa työnantajan vuorovapaan peruuttamista koskevaa määräystä, kunnes vuorovapaiden peruuttamisessa noudatettavaa menettelyä koskeva kysymys olisi ratkaistu työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Työstä poissaolo on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja säännöllistä työaikaa koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston edustajat eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin työstä poisjäämisen estämiseksi. Ammattiosasto vastaa myös pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaistelutoimenpiteeseen. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että ammattiosasto vastaisi myös varapääluottamusmiehen toiminnasta.

Kysymys vuorovapaiden peruuttamisen kohdalla noudatettavasta ilmoitusajasta on kuitenkin ollut jossakin määrin tulkinnanvarainen ja vuorovapaiden peruuttaminen on tapahtunut vain vajaan vuorokauden ilmoitusaikaa noudattaen. Hyvityssakkoa tuomitessaan työtuomioistuin on sen määrää alentavana perusteena ottanut huomioon nämä seikat.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle 6 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Kitunen, Virtanen, Tuulensuu, Pohja ja Vertanen jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Vertasen lausunto, johon jäsen Pohja yhtyi:

Asian käsittelyn yhteydessä on selvitetty se, että työehtosopimukseen perustuvasta määräyksestä johtuen työnantajan tulee noudattaa vuorovapaiden ilmoittamisessa kahden viikon ilmoitusaikaa. Sen sijaan työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, miten ko. vuorovapaa on peruutettavissa. Työntekijäpuolen esittämän käsityksen mukaan työehtosopimuksen mukaisesti ilmoitettu vuorovapaa olisi peruutettavissa samaa menettelytapaa ja aikaa noudattaen, vaikkei siitä nimenomaista määräystä työehtosopimuksessa olekaan.

Työehtosopimuksella on nimenomaisesti sovittu siitä, että työnantajalla on oikeus työntekijää kuulematta määrätä ko. vuorovapaan ajankohdasta, kunhan se tapahtuu vähintään sitä määräaikaa noudattaen, jota työehtosopimus edellyttää.

Kun työnantaja määrää vuorovapaasta, tullaan tämän määräyksen perusteella laatimaan myös työvuorolistat, johon vuorovapaa sijoitetaan. Asiaa voisi siten lähestyä myös työvuorolistojen muuttamismenettelyn kautta, jota kysymystä ei oikeudenkäynnissä ole otettu kantajan taholta esiin.

Työaikalain 5 §:n 2 momentissa lähdetään siitä, että ennakolta laadittua työtuntijärjestelmää on myös noudatettava työtuntijärjestelmän päättymiseen saakka. Tilanteista, joissa on tarve ko. järjestelmän muuttamiseen, ei työaikalaki sisällä mitään säännöksiä. Työaikaa koskevat järjestelyt ovat tiettyyn rajaan saakka työnantajan työnjohto-oikeuden piirissä. Tällaisen rajan tuo esimerkiksi se, että työehtosopimuksessa on asiaa koskevia määräyksiä.

Käsiteltävänä olleessa työehtosopimuksessa ei ole asiaa koskevia määräyksiä, joten työvuorolistojen vähäinen muuttaminen on ilmeisesti tehtävissä työnjohto-oikeuden puitteissa ja oleelliset muutokset vaativat työntekijän suostumuksen.

Normaalitilanteessa vuorovapaan antamista koskevaa kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen ja työvuorolistoihin asianmukaisesti merkiten on viikkotyöaika tullut tällä tavoin määrätyksi työajan ja vapaa-ajan suhteen. Työntekijän on voitava luottaa laadittuun työtuntijärjestelmään samalla tavoin kuin hänen tulee voida luottaa siihen, että työnantaja noudattaa muitakin työsuhteen ehtoja.

Mikäli työnantaja haluaisi, että työntekijä tulisi vapaavuorollaan työhön, hänen täytyisi sopia asiasta asianomaisen työntekijän kanssa. Kyse on tällöin säännöllisen työajan ylittävästä työstä, johon tulee saada työntekijän suostumus, jollei kyseessä ole sitten työ, johon on sovellettavissa esim. hätätyön tunnusmerkit.

Koska työntekijän suostumus vaaditaan aina kutakin kertaa varten erikseen ylityön tekemiselle, jollei työsopimukseen ole sisällytetty sopimusta tehdessä määräystä siitä, että asianomainen suostuu tietyssä määrätyssä tilanteessa tekemään ylityötä (esim. tilinpäätösylityöt), ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa myöskään voi mitenkään katsoa, että työnantajalla olisi oikeus määrätä työntekijä tulemaan työhön vuorovapaan aikana pelkästään työnjohtooikeuteen vetoamalla. Kyseessä olisi laaditun työtuntijärjestelmän olennainen muutos.

Sillä seikalla, että vuorovapaan sopimukseen perustuva antaminen ajoittui työntekijöiden toimeenpaneman työnseisauksen jälkeen vielä samalle viikolle, ei voi perustella mitenkään sitä, että työnantajalle syntyisi tässä tapauksessa työntekijöiden lakon perusteella laajempi työnjohto-oikeus kuin mitä työnantajalla on siinä tilanteessa, että työviikko on työ- ja vapaa-ajoiltaan ollut ns. normaali.

Työntekijöiden poissaolo heille ennalta määrättynä vuorovapaapäivänä ei täytä työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkejä, koska jutussa ei ole ainakaan näytetty sitä, että tuolla joukkokäyttäytymisellä olisi pyritty kumoamaan tai muuttamaan jotakin työehtosopimuksen sopimusmääräystä.

Työehtosopimuksen kautta tuleva vuorovapaan ilmoittaminen on työntekijän työsuhteen ehto, jossa työnantajalle on annettu määrättyjä oikeuksia. Oikeuksien vastapainona on työnantajalla velvollisuus antaa työehtosopimuksen määräyksen mukaisella tavalla ilmoittamansa vuorovapaa ilmoitettuna aikana. Jollei se ole syystä tai toisesta mahdollista, tulisi asiasta työaikajärjestelyihin liittyvänä olennaisena muutoksena osapuolten kesken ensisijaisesti sopia.

Työsuhteen ehtona se on myös työsopimuksen ehto. Työsopimuksen muuttamiseen vaaditaan oma menettelynsä, jota ei tässä tapauksessa voi lukea työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin ilman muuta kuuluvaksi. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvaksi vuorovapaan peruuttamista ei myöskään voi katsoa pelkästään sillä perusteella, että asiasta ei ole työehtosopimuksessa määräystä.

Edellä olevan perusteella on tässä tapauksessa katsottava, että työntekijät eivät ole syyllistyneet sellaiseen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, jonka kanteessa vaadituin tavoin olisi katsottava kohdistuneen työnantajan työnjohto-oikeuteen ja josta tulisi tuomita työehtosopimuslain tarkoittama hyvityssakko.

Tuomion perusteluissa olevan virkkeen, joka kuuluu seuraavasti:

"Vastalauseena työnantajan menettelylle ovat edellä tarkoitetut 83 työntekijää jääneet pois työstä 29.1.1993."

korvaan seuraavalla perustelulla:

Työntekijät eivät ole noudattaneet työnantajan 28.1.1993 antamaa ilmoitusta vuorovapaiden peruuttamisesta, vaan ovat olleet 29.1.1993 pois työstä työnantajan 5.1.1993 vuorovapaan pitämistä koskevan ilmoituksen mukaisesti. Työntekijät ovat näin menetellessään tukeutuneet Paperiliiton antamiin ohjeisiin ao. työehtosopimusmääräyksen oikeasta sisällöstä ja soveltamisesta. Kantajaliitto ei ole edes väittänyt, että työntekijöiden poissaoloon olisi liittynyt työehtosopimusmääräysten kumoamis- tai muuttamistarkoitus.

Seuraavan kappaleen ja sen jälkeisen tekstin, joka alkaa "Riippumatta siitä" korvaan seuraavan sisältöisellä kappaleella.

Riippumatta siitä, olisiko työnantajan myös vuorovapaiden peruuttamisessa tullut noudattaa edellä tarkoitettua vähintään kahden viikon määräaikaa, ja työntekijöiden toisaalta noudattaa työnantajan vuorovapaan peruuttamista koskevaa kiistanalaista määräystä, kunnes vuorovapaiden peruuttamisessa noudatettavaa menettelyä koskeva kysymys olisi ratkaistu työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä, katson jääneen näyttämättä, että vaikka työstä poissaoloa ehkä saatettaisiin tässäkin tapauksessa pitää työtaistelutoimenpiteenä, työntekijöiden toimenpiteellä olisi ollut sellaista ulkopuolista kohdistumisobjektia ja sellaista painostustarkoitusta, jota työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetaan.

Näillä perusteilla hylkään kanteen.

Velvoitan Metsäteollisuus ry:n korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.