Labor court dismisses union claim that employer violated layoff rules by ignoring seniority for one worker.

Yhtiö oli taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla lomauttanut määräajaksi yhtiön paperitehtaan yhden paperikoneen kaikki työntekijät. Paperikoneen henkilöstön siirtäminen työskentelemään muille paperikoneille olisi edellyttänyt ainakin 1 - 2 työviikon pituista koulutusta. Työnantajan ei ollut katsottu rikkoneen työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä lomauttaessaan työntekijät.

Yhtiö ei erään työntekijöistä lomauttaessaan ollut riittävästi kiinnittänyt huomiota hänen työsuhteensa kestoon. Yhtiö oli hänet lomauttaessaan menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti rikkomatta kuitenkaan työehtosopimuksen määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Paperiliitto ry Vastaajat Metsäteollisuus ry Myllykoski Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. STK:n ja SAK:n 24.4.1984 allekirjoittamaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että Myllykoski Oy oli 10.8.1991 alkaen lomauttanut paperikone 5:n työntekijät tuotannollis-taloudellisilla perusteilla. Työnantaja ei kuitenkaan ollut lomautusta suorittaessaan ottanut huomioon irtisanomissuojasopimuksen 23 §:ää. Työnantaja ei ollut selvittänyt, olisiko paperikone 5:n työntekijöiden sijasta tullut lomauttaa työntekijöitä muilta paperikoneilta. Paperikone 5:n työntekijät olisivat suoriutuneet esimerkiksi paperikone 4:n sekä paperikoneiden 6 ja 7 työtehtävistä. Tästä oli eräänä osoituksena se seikka, että paperikone 5:n työntekijät olivat näillä muilla paperikoneilla työskennelleet ja ammattitaidollisesti he olisivat täysin pystyneet tekemään paperikone 4:llä sekä paperikoneilla 6 ja 7 olevia työtehtäviä.

Paperikone 5:ltä oli lomautettu koneenhoitaja Matti Lonka, jonka työsuhde oli alkanut 24.1.1956, sylinterimies Matti Tynnilä, jonka työsuhde oli alkanut 14.2.1961, s/choitaja Aulis Kanttura, jonka työsuhde oli alkanut 29.9.1959, s/c-apumies Jukka Pietilä, jonka työsuhde oli alkanut 6.4.1979, pituusleikkurinhoitaja Matti Ulenius, jonka työsuhde oli alkanut 12.11.1959 ja pituusleikkurinhoitaja Heikki Luukkonen, jonka työsuhde oli alkanut 2.4.1965.

Asiasta oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittojen välillä ja jääty erimielisiksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Myllykoski Oy on rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n määräystä lomauttaessaan paperikone 5:n työntekijöitä, ja tuomitsemaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla yhtiön hyvityssakkoon. Lisäksi Rakennusliitto on vaatinut Metsäteollisuus ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuus ry ja Myllykoski Oy ovat lausuneet, että yhtiöllä oli neljä paperikonetta. Paperikone 4 teki korkealuokkaista päällystettyä painopaperia eli LWC-paperia, jota käytettiin vaativampien aikakausilehtien ja postimyyntiluetteloiden valmistamiseen. Kone oli rakennettu 1984, sen vuosikapasiteetti oli 140 000 tonnia ja nopeus 1000 - 1100 metriä minuutissa.

Paperikone 5 oli tehnyt vaatimattomampaa kiillotettua painopaperia eli SC-paperia. Koneen paperia oli käytetty esimerkiksi kertamainosten, taskukirjojen ja venäläisten sanomalehtien valmistukseen. Se oli rakennettu 1935. Koneen budjetoitu tuotanto vuodelle 1991 oli ollut 54 000 tonnia ja nopeus 500 - 600 metriä minuutissa.

Paperikone 6 oli syväpainokone, joka teki korkealaatuisempaa SC-paperia kuin paperikone 5. Paperikone 6:n paperia käytettiin lähinnä erilaisten ohjelmalehtisten ja ulkolaisten tv-lehtien valmistukseen. Kone oli rakennettu 1961 ja sen vuosikapasiteetti oli 110 000 tonnia ja nopeus 900 metriä minuutissa.

Paperikone 7 oli myös syväpainokone, joka teki korkealaatuisempaa SC-paperia kuin paperikone 5. Koneella valmistettua paperia käytettiin aikakausilehtien valmistukseen. Sen rakennusvuosi oli ollut 1971, vuosikapasiteetti 170 000 ja nopeus noin 1000 metriä minuutissa.

Paperikone 5:n paperin pääasiallisia markkina-alueita olivat Yhdysvallat noin 20 000 tonnia, Neuvostoliitto noin 10 000 tonnia ja Intia noin 10 000 tonnia. Kevään 1991 aikana olivat loppuneet Neuvostoliitosta tulleet tilaukset. Samoin olivat loppuneet tilaukset Intiasta, jonne kilpailun kiristyessä oli toimitettu muualta korkealaatuisempaa paperia halvemmalla. Myös Yhdysvaltojen tilaukset olivat tyrehtyneet vallitsevassa kilpailutilanteessa lähinnä paperikone 5:n laatuongelmiin.

Paperikone 5:n lomautusta koskeva ennakkoilmoitus oli annettu koneen henkilöstölle 19.6.1991. Yhteistoimintalain mukaiset yt-neuvottelut oli käyty 26.6. ja 5.7.1991. Päätöksen lomautuksesta työnantaja oli tehnyt 8.7.1991 ja lomautusilmoitukset paperikone 5:n henkilöstölle oli annettu 9. ja 10.7.1991. Työnantaja oli ilmoittanut lomautuksen alkavan 10.8.1991 ja arvioinut sen kestävän 30.9.1991 saakka, johon mennessä oli uskottu saatavan koneille lisää tilauksia.

Työntekijäpuoli oli katsonut, että työnantajan olisi tullut työnjohto-oikeutensa nojalla siirtää paperikone 5:n työntekijöitä työskentelemään muille koneille ja vastaavasti lomauttaa muilta koneilta yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä. Yhtiössä työntekijät eivät kuitenkaan olleet hyväksyneet jonkun koneen avoimeksi tulleen tehtävän täyttämistä toisen koneen miehistöllä, vaan tehtävään oli siirtynyt niin sanotun letkajärjestyksen mukaan henkilö saman koneen alemmilta vakansseilta. Työnantajan tiedossa oli ollut, että ammattiosasto oli estänyt työntekijöitä siirtymästä koneelta toiselle edes riittävän koulutuksen jälkeen, ellei siirrosta nimenomaisesti ollut sovittu ammattiosaston kanssa.

Koska työnantajan oli käytännössä mahdotonta siirtää työntekijöitä koneelta toiselle työnjohto-oikeutensa puitteissa, ei sillä ollut ollut myöskään edes mahdollisuutta menetellä lomautusjärjestyksestä päättäessään kanteessa esitetyllä tavalla. Työnantaja oli lomauttaessaan kaikki paperikone 5:n työntekijät, joita se ei ollut voinut työnjohto-oikeutensa puitteissa siirtää muille paperikoneille, menetellyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti.

Paperikone 5 oli yhtiön vanhin kone. Se oli ollut myös hitain ja sillä valmistettavan paperin laatuvaatimukset olivat olleet selvästi vähäisempiä muihin koneisiin verrattuna. Tämän vuoksi paperikone 5:n työtehtävien ammattitaitovaatimukset olivat pienemmät kuin muilla koneilla. Paperikone 5:n työntekijöiden lomautusta ei olisi voitu toteuttaa kiertävänä lomautuksena ilman riittävää koulutusta. Tästä olisi ollut seurauksena tuotannon määrällisiä ja laadullisia menetyksiä, jotka olisivat olleet yrityksen kannalta kohtalokkaita.

Paperikone 5:n toisen vuoron seitsemän työntekijää oli toiminut lomitustehtävissä kesällä 1991 paperikoneella 6 ja 7. Lomitustehtävissä toimineet työntekijät olivat kuitenkin olleet keväällä 1991 noin kaksi kuukautta kestävässä käytännön koulutuksessa.

Helmikuussa 1992 tehdyn kiertävää lomautusta ja työllisyyslain mukaista koulutusta koskevan sopimuksen jälkeen paperikone 5:n työntekijät olivat työskennelleet eri paperikoneilla sekä tehtaan muilla osastoilla ensin kiertävän lomautuksen takia ja sen jälkeen lomittajina. Se, että näin voitiin menetellä, edellytti työntekijöiden osallistumista noin viisi viikkoa kestävään koulutukseen, joka oli jakaantunut kahden viikon teoriakoulutukseen ja kolmen viikon käytännön koulutukseen työpisteessä.

Yhtiöllä oli ollut oikeus lomauttaa paperikone 5:n työntekijät 10.8.1991 alkaen tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella. Työnantajalla oli tuolloin ollut myös perusteltu syy arvioida lomautuksen kestävän 30.9.1991 saakka, johon mennessä oli arvioitu saatavan koneelle lisätilauksia. Koska kyse oli ollut määräaikaisesta noin kuusi viikkoa kestävästä lomautuksesta, ei työnantajalla ollut ollut tuotannollisesti ja taloudellisesti edes mahdollista toteuttaa kiertävää lomautusta ilman koulutusta.

Siirtyminen työskentelemään koneelta toiselle edellytti sen koneen tehtävien hallintaa. Tämä olisi edellyttänyt 5-8 viikon koulutuksen antamista kaikille paperikone 5:n noin 50:lle työntekijälle. Tällaisen koulutuksen antaminen ei olisi ollut meneillään olevasta lomakaudesta johtuen edes mahdollista, vaikka yhden vuoron työntekijät olivat olleet koulutuksessa jo keväällä 1991. Oli otettava huomioon lomautuksen arvioitu kesto ja koulutuksen välttämätön kesto sekä mahdollisuudet sen antamiseen ja toisaalta se, että muilla käynnissä olevilla koneilla työskentelevät työntekijät olivat erityisesti tuossa tilanteessa yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä. Irtisanomissuojasopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevien määräysten mukaisesti oli mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanottiin tai lomautettiin yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä. Näin Myllykoski Oy oli myös menetellyt.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry ja Myllykoski Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että niin sanottu letkajärjestys oli yhtiössä voimassa vain vakinaisia vakansseja täytettäessä. Lomauttaessaan työntekijöitä tuotannollis-taloudellisilla perusteilla työnantajan tuli noudattaa irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n määräystä. Lomauttaessaan työntekijöitä työnantaja ei ollut täyttämässä vakinaisia vakansseja. Työnantaja ei paikallisesti ollut vedonnut niin sanottuun letkajärjestykseen, koska se koski vain vakinaisten vakanssien täyttämistä.

Kiertävä lomautus oli nimenomaan ammattiosaston vaatimus sen jälkeen, kun oli ilmennyt, että työnantaja ei ollut suostunut noudattamaan lomautusjärjestystä oikein. Samoin työvoimapoliittiseen koulutukseen ammattiosasto oli suhtautunut myönteisesti. Työnantaja oli helmikuussa 1992 ymmärtänyt toimivansa vastoin lomautusjärjestysmääräystä ja oli tällöin sopinut ammattiosaston kanssa lomautuskierrosta.

Lomautus oli tapahtunut lomautusjärjestysmääräyksen vastaisesti. Paperikone 5:n toinen vuoro oli lomittanut kesällä 1991 paperikoneilla 6 ja 7. Paperikone 5:n työntekijät olivat suoriutuneet töistään täysin tavanomaisesti. Sillä seikalla, olivatko työnantaja ja ammattiosasto myöhemmin asiassa ehkä tehneet joitakin lomautuskiertoa koskevia sopimuksia, ei kanteen ratkaisun kannalta ollut merkitystä. Oli kysymys työnantajan menettelystä lomauttaessaan 10.8.1991 alkaen paperikone 5:n työntekijät. Helmikuussa 1992 tehdyn sopimuksen jälkeen paperikone 5:n työntekijät olivat työskennelleet eri paperikoneilla sekä tehtaan muilla osastoilla ensin kiertävän lomautuksen takia ja sen jälkeen lomittajina. Yhtään esimerkkiä ei ollut siitä, etteikö heidän ammattitaitonsa olisi riittänyt puheena oleviin tehtäviin.

Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 150/1992 oli ollut kysymys paperikone 5:n 10.8.1991 alkaneesta lomautuksesta. Työnantaja oli jo elokuussa 1991 ollut tietoinen lomautuksen jatkumisesta myöhempään kuin työnantaja oli siitä ilmoittanut. Tätä taustaa vasten työnantajan olisi tullut tarkemmin selvittää työntekijöiden lomautusjärjestys.

Työtuomioistuimen tuomion n:o 136/1987 mukaan työtuomioistuin oli muun muassa tuomiossaan n:o 3/1982 katsonut, että yrityksen toisella osastolla työskennelleiden työntekijöiden ammattitaito, työsuhteen kesto ja huoltovelvollisuus oli otettava huomioon työvoiman vähentämisjärjestystä harkittaessa. Paperikoneet 5, 6 ja 7 olivat kuuluneet tehtaan SC-osastoon ja paperikone 4 tehtaan LWC-osastoon. Yhtiön olisi lomautusjärjestystä paperikone 5:llä määrätessään tullut SC-osaston töiden lisäksi ottaa huomioon myös työt LWC-osastolla.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Myllykoski Oy on taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla lomauttanut yhtiön paperitehtaan paperikone 5:n kaikki työntekijät 10.8.1991 lukien 30.9.1991 saakka. Lomautettujen työntekijöiden joukossa ovat olleet kanteessa mainitut koneenhoitaja Matti Lonka, sylinterimies Matti Tynnilä, s/c-hoitaja Aulis Kanttura, s/c -apumies Jukka Pietilä, pituusleikkurinhoitaja Matti Ulenius ja pituusleikkurinhoitaja Heikki Luukkonen.

Kanteessa on katsottu, että mainittujen paperikone 5:n työntekijöiden sijasta olisi irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n mukaan tullut lyhyempien työsuhteiden perusteella paperikone 4:ltä lomauttaa vastaavalta tai alemmalta vakanssilta esimerkiksi koneenhoitaja Hannu Metsola tai koneenhoitaja Pekka Lasalahti, sylinterimies Pertti Harju, s/c-hoitaja Jaakko Väre, Juha Nivel tai Kari Rasalahti, s/c-apumies Keijo Hietala ja pituusleikkurinhoitaja Olli Pulkki tai Ari Lähteenaro. Samalla tavalla olisi paperikoneilta 6 ja 7 tullut lomauttaa esimerkiksi koneenhoitaja Jaakko Kujala, sylinterimies Pekka Kinnunen tai Markku Koskinen, s/c-hoitaja Risto Harju, s/c-apumies Mika Jokimies ja pituusleikkurinhoitaja Jari Pilli tai Esa Kojo.

Esitetyn selvityksen mukaan Myllykoski Oy:ssä toiminnot on jaettu osastoihin muun muassa niin, että kukin paperikone muodostaa oman osastonsa. Asianosaisten kesken ei ole erimielisyyttä siitä, että työnantajan on lomautusjärjestystä harkitessaan otettava huomioon myös muilla työosastoilla samankaltaisissa tehtävissä toimivien työntekijöiden ammattitaito, työsuhteen kesto ja muut työehtosopimuksen mukaan lomautusjärjestyksen muotoutumiseen vaikuttavat seikat.

Vuonna 1935 valmistunut paperikone 5 on Myllykoski Oy:n vanhin paperikone. Sitä on vuosien mittaan jonkin verran uudistettu, mutta esitetyn selvityksen mukaan se eroaa selvästi tekniikaltaan ja ammattitaitovaatimuksiltaan yhtiön muista paperikoneista, joista paperikone 4 on rakennettu vuonna 1984, paperikone 6 vuonna 1961 ja paperikone 7 vuonna 1971.

Koulutusvaatimuksista työtuomioistuimessa kuullut todistajat ovat kaikki olleet sitä mieltä, että siirtyminen tehtävästä toiseen ei ole mahdollista ilman koulutusta. Arviot vaadittavan koulutuksen pituudesta ovat sen sijaan jonkin verran vaihdelleet. Kantajaliiton nimeämät todistajat ovat pitäneet riittävänä tehtävän vaativuudesta riippuen 4 - 8 päivän koulutusta. Työnantajapuolen todistajat ovat puolestaan katsoneet, että kyseinen aika, jolta sopimusten mukaan maksetaan kouluttajina toimiville työntekijöille erityistä korvausta, riittää korkeintaan rutiinitehtävien oppimiseen, mutta erilaisista ongelmatilanteista selviäminen edellyttää tätä perusteellisempaa koulutusta.

Tehtaan paperikoneilla on henkilöstö sijoitettu vaativuudeltaan erilaisille vakansseille konekohtaisesti koneenhoitajasta alaspäin. Tässä järjestelmässä alemmalla vakanssilla oleva työntekijä hoitaa ylemmän vakanssin tehtäviä niin sanottua letkajärjestystä noudattaen vakanssin vakinaisen haltijan poissaollessa. Näin työntekijät saavat harjaannusta vaativampiin tehtäviin eikä erityisen pitkäaikainen koulutus siirryttäessä ylemmälle vakanssille samalla paperikoneella ole yleensä tarpeen. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan vaikuta vähentävästi koulutustarpeeseen siirryttäessä paperikoneelta toiselle, erilaiselle paperikoneelle.

Todistajana kuultu Myllykoski Oy:n tuotantopäällikkö on kertonut, että paperikone 5:n miehistön sijoittamista muille koneille ei ollut pidetty ensimmäistä lomautuspäätöstä tehtäessä mahdollisena ensinnäkään sen vuoksi, että lomautus ajoittui lomakauteen, jolloin koulutusta olisivat joutuneet antamaan henkilöt, jotka normaalisti työskentelivät alemmilla vakansseilla eivätkä siten täysin hallinneet letkajärjestelmän mukaan tuolloin hoitamiaan tehtäviä. Toisaalta paperikone 5:n työntekijöiden sijoittaminen virkaiän mukaisesti eri koneille olisi jatkanut sitä tilannetta, mikä vallitsi lomitusjaksojen aikana ja josta kokemusten mukaan joka kesä aiheutui sekä tuotannollisia että laadullisia vaikeuksia erityisesti häiriötilanteissa.

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä, että paperikone 5:n henkilöstöä on keväällä siirtynyt työskentelemään muille paperikoneille alle 10 päivän koulutusajan jälkeen. Toisaalta siirryttäessä vuoden 1992 puolella niin sanottuun kiertävään lomautukseen koulutusta on annettu useamman viikon ajan. Todistajana kuullun koulutusteknikon mukaan koulutukseen oli tällöin ollut vaikuttamassa työnantajan pyrkimys jonkinlaiseen profiilin nostoon siirrettäessä koko paperikone 5:n miehistö työskentelemään nykyaikaisille paperikoneille ja samalla pyrittiin luomaan valmiudet valmistaa silloisessa tilanteessa kilpailukykyistä tuotetta.

Kanteessa mainituista lomautetuista työntekijöistä Tynnilä ja Kanttura ovat ennen lomautusta saaneet koulutusta paperikone 6:lle, Tynnilä rullamiehen ja Kanttura s/choitajan tehtäviin. Kanteessa on työnantajan menettely arvioinnin kohteena vain viimeksimainitun tehtävän osalta.

Esitetty selvitys työtuomioistuimen mielestä osoittaa, että paperikone 5:n henkilöstön ja siten myös kanteessa tarkoitettujen henkilöiden siirtäminen työskentelemään muille paperikoneille niiden tuotannon laadun ja määrän vaarantumatta on edellyttänyt tehtävästä ja henkilöstä riippuen, mainittua koulutuksen jo saanutta Kantturaa lukuun ottamatta, ainakin 1 - 2 viikon pituista koulutusta. Tähän nähden ja ottaen huomioon lomautuksen ajankohdan ja lomautustilanteeseen vaikuttaneet olosuhteet muutoinkin kokonaisuudessaan työnantajan ei voida katsoa rikkoneet työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä lomauttaessaan kyseiset työntekijät ennen kanteessa mainittuja, lyhyemmässä työsuhteessa olleita henkilöitä.

S/c-hoitajana työskennelleen Aulis Kantturan lomauttaessaan Myllykoski Oy ei työtuomioistuimen mielestä ole riittävästi kiinnittänyt huomiota hänen työsuhteensa kestoon. Kun kysymys on ollut kokonaisen osaston lomauttamisesta suhteellisen lyhyeksi ajaksi ja kun osastokohtaisista työjärjestelyistä poikkeaminen olisi ollut yhtiössä noudatettuun aiempaan käytäntöön nähden poikkeuksellista, yhtiön ei ole katsottava rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Metsäteollisuus ry:n ei liioin ole katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Myllykoski Oy on lomauttaessaan sc-hoitaja Aulis Kantturan 10.8.1991 lukien menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n vastaisesti.

Enemmälti kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Nouro, Tuulensuu, Leivo, Vertanen ja Jalanko jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.