Labor court dismissed union claims that collective agreements protect union representatives against dismissal due to business transfer.

Liikkeen luovutuksen tapahduttua vastaanottajayhtiö oli irtisanonut sahalla yhdysmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineen teknisen toimihenkilön työsopimuksen vedoten liikkeen luovutuksesta johtuvaan perusteltuun syyhyn.

Katsottu jääneen näyttämättä, että luottamusmiessopimuksen määräys luottamusmiehen työsuhdeturvasta olisi tarkoitettu koskemaan myös liikkeen luovutustilanteita.

Yhdysmiessopimuksen ja yhteistoimintasopimuksen työsuhdeturvamääräyksiä oli sovellettava luottamusmiessopimuksen tulkintaa vastaavalla tavalla. Mainitut sopimukset eivät siten soveltuneet irtisanottaessa yhdysmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus liikkeen luovutuksesta johtuneeseen perusteltuun syyhyn vetoamalla, vaan asia jäi tällöin lain mukaan yleisessä tuomioistuimessa ratkaistavaksi. Yhdysmiehellä ei sen vuoksi ollut yhdysmiessopimuksen ja yhteistoimintasopimuksen perusteella oikeutta vaatimiinsa korvauksiin. (Ään.)

Kantajat Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y. Teknisten Liitto TL r.y. Vastaajat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto r.y. Metsäteollisuus r.y. Kuultava Enso-Gutzeit Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton, nykyisen Metsäteollisuus r.y:n, ja toiselta puolen muun muassa Teknisten Liitto TL:n välillä 16.1.1990 solmitussa palkkasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK ry:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T ry:n välillä tammikuun 16. päivänä 1990 allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkasopimuksen 1 §:ssä mainitussa runkosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomista koskevia rajoituksia

a) Lain määräykset irtisanomisesta

- Työsopimuslain 37 ja 37 a §:t b) Irtisanomissuojasopimus c) Yhdysmiehen irtisanomissuoja, ks. yhdysmiessopimus. d) Työsuojeluvaltuutettu - laki työsuojelun valvonnasta 11 §:n 4 mom.

Lomautuksen osalta ks. irtisanomissuojasopimuksen allekirjoituspöytäkirja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Runkosopimuksen 4 §:ssä mainitussa yhdysmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Yhdysmies

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla teknisillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yhdysmies ja varayhdysmies, joka yhdysmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Yhdysmiehen irtisanomissuoja

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa yhdysmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osastoyhdysmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös yhdysmiehenä toimineeseen toimihenkilöön 6 kuukautta hänen yhdysmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos yhdysmiehen tai osastoyhdysmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin IML 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos työtuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n, nykyisen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton, ja toiselta puolen muun muassa Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n välillä 10.9.1990 allekirjoitetussa sopimuksessa työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

Turvallisuuden edistämiseksi työpaikoilla, työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaamiseksi ja työnantajien, työntekijöiden sekä teknisten toimihenkilöiden yhteistyön edistämiseksi työsuojelussa keskusjärjestöt ovat tehneet tämän työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen.

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritysten tuotantolaitoksissa tai niitä vastaavissa toimintayksiköissä, jotka harjoittavat teollista tai siihen verrattavaa toimintaa ja joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää.

Sen sijaan mitä 2 momentissa on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on 10.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään tai toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin IML 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos työtuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 15.1.1990 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Organisaatio- yms. muutokset

Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työsuhdeturva Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jälkisuoja

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin irtisanomismenettelylain (IML) 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestön Keskusliitto STTK ja Teknisten Liitto TL ovat lausuneet, että keskusliiton jäsenliiton jäsen Pentti Suihkonen oli työskennellyt Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Metsäteollisuuden jäsenyrityksen Enso-Gutzeit Oy:n Nurmeksen sahan palveluksessa työnjohtajana 4.5.1992 saakka. Suihkonen oli tullut Nurmeksen sahalle 15.3.1976 Reunasen Saha Oy:n palvelukseen, mistä yhtiöstä hän vuonna 1978 liikkeen luovutuksen yhteydessä oli siirtynyt Kaukas Oy:lle ja myöhemmin tämän sekä Kymi Oy:n fuusioiduttua Schauman Wood Oy:n palvelukseen. Enso-Gutzeit Oy:n palvelukseen Suihkonen oli siirtynyt Schauman Wood Oy:n myytyä sahan 1.9.1991 Enso-Gutzeitille. Suihkosen työsuhde Nurmeksen sahalla oli kestänyt yhtäjaksoisesti yli 16 vuotta.

Suihkonen oli toiminut yrityksen teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä ja kaikkien toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 1990 alkaen.

Enso-Gutzeit Oy oli irtisanonut Suihkosen työsopimuksen 4.11.1991 päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua 4.5.1992. Irtisanomisen syyksi työnantaja oli ilmoittanut liikkeen luovutuksesta johtuvat perustellut syyt.

Irtisanominen oli yhdysmiessopimuksen 9 §:n ja työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikalla solmitun sopimuksen 9 §:n vastainen. Yhdysmiessopimuksen 9 §:n mukaan yhdysmiestä ei saanut irtisanoa tai lomauttaa tuotannollisista tai taloudellisista syistä, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Näitä määräyksiä oli sovellettava myös yhdysmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen yhdysmiestehtävänsä päättymisen jälkeen. Työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla solmitun sopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutettua ei saanut irtisanoa tai lomauttaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetty kokonaan.

Nurmeksen sahan toimintaa ei ollut keskeytetty kokonaan edellä todettujen sopimusmääräysten tarkoittamalla tavalla. Tästä syystä ja koska työpaikalla ei ollut myöskään yhteisesti todettu, ettei Suihkoselle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, oli Enso-Gutzeit Oy irtisanoessaan Suihkosen työsopimuksen menetellyt yhdysmiessopimuksen ja työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla solmitun sopimuksen vastaisesti.

Suihkosen työsopimuksen irtisanomisesta oli neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä, mutta neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen. Työnantaja oli paikallisissa neuvotteluissa katsonut irtisanomisen lailliseksi kiinnittämättä mitään huomiota Suihkosen asemaan yhdysmiehenä ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna. Metsäteollisuus oli hyväksynyt työnantajan menettelyn pyrkimättä mitenkään vaikuttamaan työnantajan ilmeisen työehtosopimusten vastaiseen toimintaan. Hyväksyessään työnantajan menettelyn Metsäteollisuus oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut Enso-Gutzeit Oy:n velvoittamista suorittamaan Suihkoselle yhdysmiessopimuksen ja työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla solmitun sopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta korvauksena 30 kuukauden palkkaa vastaavat 249 090 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Teknisten Liitto TL on vaatinut Metsäteollisuuden tuomitsemista työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja Metsäteollisuus ovat myöntäneet kanteessa esitetyt tapahtumien kulkua koskevat tiedot oikeiksi. Myöskään Suihkosen ansiokertymään kuukautta kohden ei ole ollut huomauttamista.

Kanteessa katsottiin, että työnantaja oli menetellyt yhdysmiessopimuksen ja työsuojeluyhteistoimintaa työpaikalla koskevan sopimuksen vastaisesti irtisanoessaan Suihkosen, vaikka Nurmeksen sahan toimintaa ei ollut keskeytetty kokonaan tai ilman, että Suihkosen kanssa olisi yhteisesti todettu, ettei hänelle voitu tarjota ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Kantaja tulkitsi asianomaista työehtosopimuskohtaa kuitenkin selvästi virheellisesti. Sitä tuli soveltaa sanamuotonsa mukaan vain, jos irtisanominen toimeenpantiin tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Suihkosen irtisanomisperuste ei ollut tämä, vaan liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy. Yhdysmiessopimus ei sisältänyt yhdysmiehelle mitään erityistä suojaa kyseisen irtisanomisperusteen osalta. Yhdysmiessopimuksen sanamuodosta ei tällaista voitu päätellä eikä tulkinnalla johtaa.

Työehtosopimusneuvotteluissa ei myöskään liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy ollut ollut missään vaiheessa sanallakaan esillä. Tämä oli johtunut ilmeisesti siitä, että yhdysmiehen suoja näissä tilanteissa määräytyi työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti. Tiitisen, Saloheimon ja Bruunin Yritystoiminnan muutokset ja työsuhdeturva -teoksessa omaksutun kannan mukaan työsopimuslain 40 §:n 2 momentin säännös ei sen sijaan yleensä syrjäyttänyt lain 53 §:n 2 momenttia, joka koskee luottamusmiehen erityistä irtisanomissuojaa. Mainissa teoksessa otettiin kantaa myös työsopimuslain 40 §:n 2 momenttiin verrattuna muun muassa työsopimuslain 37 a §:ään todeten liikkeen luovutuksesta johtuvan erityisen syyn syrjäyttävän tuotannollisen tai taloudellisen irtisanomisperusteen. Kysymys oli siis selvästi eri perusteista.

Työtuomioistuinkäytännössä oli pääluottamusmiehen työsuhdeturvaa liikkeen luovutustilanteissa sivuttu ainakin kahdessa tuomiossa. Johtuen erilaisesta seikastosta (oikeuskysymys kosketteli luottamushenkilöiden siirtymistä luovutetun liikkeen mukana), lainsäädännön kehittymisestä sekä toisistaan poikkeavista työehtosopimusmääräyksistä, kumpikaan tapauksista ei sellaisenaan soveltunut nyt esillä olevaan juttuun.

Työtuomioistuimen tuomio n:o 65/1990 perustui Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 9.3.1970 solmittuun luottamusmiessopimukseen. Sanamuodoltaan sopimus oli poikennut nyt käsiteltävistä sopimuksista oleellisesti. Sopimushetkellä voimassa ollut työsopimuslaki ei sisältänyt määräyksiä liikkeen luovutuksesta eikä myöskään tuotannollisista ja taloudellisista irtisanomisperusteista. Tuomion perusteluissa oli viitattu tuomioon n:o 72/1989. Tämä oli ymmärrettävää, koska molemmat tuomiot olivat perustuneet ajallisesti lähekkäin solmittuihin luottamusmiessopimuksiin. Liikkeen luovutuksesta, tuotannollisesta tai taloudellisesta irtisanomisperusteesta ja luottamusmiesten erityissuojasta irtisanomistilanteessa ei ollut tuolloin olemassa, vastoin kuin nyt esillä olevia sopimuksia solmittaessa, lakitasoisia oikeusnormeja.

Sen sijaan riidanalaisia yhdysmiessopimusta ja työsuojelusopimusta solmittaessa lainsäädäntö oli siten kehittynyt, että luottamushenkilöt saivat tehokkaasti suojaa työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti, tuotannollinen tai taloudellinen irtisanomisperuste oli määritetty yksityiskohtaisesti työsopimuslain 37 a §:ssä ja sen lisäksi erilliseksi irtisanomisperusteeksi oli säädetty liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy. Näin ollen kun riidanalaiset työehtosopimusmääräykset oli sovittu täysin erilaisessa lainsäädännöllisessä ympäristössä aikaisempiin sopimuksiin verrattuna, tuli tämä ottaa myös tulkinnassa huomioon. Samasta syystä edellä viitatuille työtuomioistuimen tuomioille ei voitu antaa esillä olevassa jutussa mitään painoarvoa.

Yhdysmiessopimusta oli tulkittava siten, että myös yhdysmies voitiin irtisanoa, mikäli tuotantolaitoksen kaikki tekniset toimihenkilöt, kuten Nurmeksen sahalla oli tapahtunut, irtisanottiin. Yhdysmiehen tehtävänä oli yhdysmiessopimuksen 6 §:n mukaan edustaa teknisiä toimihenkilöitä sekä valvoa heidän osaltaan sopimuksen noudattamista. Sopimuksen tarkoitus ei voisi toteutua, jos teknisiä toimihenkilöitä ei työpaikalla ollut. Myöskään ei voitane ajatella, että työpaikan ainoa tekninen toimihenkilö järjestäisi itseään koskevat vaalit ja valitsisi itsensä yhdysmieheksi saadakseen sopimuksen ja lain tarkoittaman erityissuojan.

Vastaavan tyyppinen ongelma oli ollut esillä 16.2.1982 Metsäteollisuuden ja Puutyöväen liitto r.y:n välillä. Tällöin oli ollut voimassa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä vuonna 1969 solmittu luottamusmiessopimus. Sen 4 §:n 4 kohdan 2 momentin mukaan työosaston luottamusmieheen sovellettiin samoja sääntöjä kuin pääluottamusmieheen, jos yrityksen työvoimaa vähennettiin tai lomautettiin taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Liittojen allekirjoittaman pöytäkirjan mukaan voitiin luottamusmiessopimuksen mukaan lomautus kohdistaa luottamusmieheen, jos kyseessä olevan vuoron kaikki työntekijät lomautettiin. Toisin sanoen osapuolet rinnastivat vuoron kaikkien työntekijöiden lomauttamisen teollisuuslaitoksen toiminnan keskeyttämiseen kokonaan. Näin tuli asiaa tulkita myös riidanalaisen määräysten osalta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja Metsäteollisuus ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJIEN VASTASELITYS

Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ja Teknisten Liitto TL ovat vielä lausuneet, että kanteessa oli kysymys siitä, koskivatko yhdysmiessopimuksen 9 §:n ja työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikalla tehdyn sopimuksen 9 §:n toisiaan vastaavat yhdysmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kollektiivista työsuhdeturvaa koskevat määräykset liikkeen luovutustilanteita.

Tiitisen, Saloheimon ja Bruunin Yritystoiminnan muutokset ja työsuhdeturva -teoksen mukaan työsopimuslain 40 §:n 2 momentin säännös syrjäyttää lain 37 §:n 2 momentissa ja 37 a §:ssä säädetyt irtisanomisperusteet, vaikka säännöstä tulkittaessa joudutaan suhteuttamaan se ennen kaikkea työsopimuslain 37 a §:ään ja sen tulkintaan. Asian ymmärsi, kun tarkasteli esimerkiksi riidanalaisen irtisanomisen syitä. Liikkeen luovutuksesta johtuvana perusteltuna syynä oli käytetty Nurmeksen Sahan tuotannon puolittamista kannattavuussyistä. Sahalla oli siirrytty yksivuorosahaukseen ja 58 henkilön työsopimus oli irtisanottu.

Piti paikkansa, että riidanalainen sopimusmääräys vastasi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä hieman aiemmin sovitun luottamusmiessopimuksen vastaavaa määräystä sillä erotuksella, että sana luottamusmies oli korvattu sanalla yhdysmies.

Liikkeen luovutusta koskevat tilanteet eivät olleet olleet nimenomaisesti esillä käydyissä neuvotteluissa. Tekstin sisällöstä oli kuitenkin keskusteltu varsin paljon ja palkansaajapuolen käsitykseksi oli jäänyt, että uusi määräys ei heikentänyt, vaan päinvastoin paransi yhdysmiehen kollektiivista työsuhdeturvaa.

Neuvotteluissa oli ollut kysymys yhdysmiessopimuksen kokonaisuudistuksesta, johon ei ollut liittynyt heikennyksiä miltään osin. Itsestään selvänä oli pidetty sitä, että kollektiivisuoja sisälsi liikkeen luovutusta koskevat tilanteet.

Sitä seikkaa, etteikö riidanalaiseen sopimusmääräykseen olisi sisältynyt liikkeen luovutustilanteissa yhdysmiehelle kollektiivisuojaa, oli selvitettävä tarkastellen vuoden 1974 yhdysmiessopimuksen sisältöä ja sopimuksen uudistamisesta käytyjen neuvottelujen kulkua.

Teksti yhdysmiessopimusmääräykseen oli otettu keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksesta. Yleisellä tasolla oli myös nimenomaisesti todettu, ettei määräys sisältänyt heikennyksiä yhdysmiehen työsuhdeturvaan. Mikäli tuolloin olisi haluttu sopia siitä, ettei määräys koskisi liikkeen luovutustilanteita, olisi työnantajapuolen tullut asia erikseen mainita. Käytäntö esimerkiksi irtisanomissuojasopimuksessa oli vakiintuneesti ollut se, että tilanteet, joita sopimus ei koskenut, oli nimenomaisesti mainittu sopimuksen soveltamisalamääräyksessä.

Työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla solmitun sopimuksen 9 § oli otettu 10.9.1990 solmittuun sopimukseen tarkoituksena saattaa työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva vastaamaan tasoltaan yhdysmiehen työsuhdeturvaa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVA

Enso-Gutzeit Oy on yhtynyt vastaajien puolesta lausuttuun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Nurmeksen saha on Schauman Wood Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n välillä suoritettujen omistusjärjestelyjen yhteydessä siirtynyt 1.9.1991 viimeksimainitun yhtiön omistukseen. Sahalla on kannattavuussyistä siirrytty pysyvästi yksivuorosahaukseen, minkä johdosta ja vedoten liikkeen luovutuksesta johtuvaan perusteltuun syyhyn Enso-Gutzeit Oy on irtisanonut yhteensä 53 työntekijän tai toimihenkilön työsopimukset.

Pentti Suihkosen työsopimus on irtisanottu 4.11.1991 päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua 4.5.1992. Suihkonen on vuodesta 1990 alkaen toiminut Nurmeksen sahan teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä ja kaikkien toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna.

Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ja Teknisten Liitto TL ovat kanteessaan katsoneet, että työnantaja on menetellyt yhdysmiessopimuksen 9 §:n ja työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla solmitun sopimuksen 9 §:n vastaisesti irtisanoessaan Suihkosen työsopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä, vaikka tuotantolaitoksen toimintaa ei ollut keskeytetty kokonaan ja vaikka työpaikalla ei ollut yhteisesti todettu, ettei Suihkoselle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Vastaajaliitot ovat puolestaan muun ohella katsoneet, että mainitut sopimukset eivät koske irtisanomisia, jotka ovat johtuneet liikkeen luovutuksesta johtuneesta perustellusta syystä.

Edellä tarkoitetut yhdysmiessopimuksen ja työsuojelusopimuksen työsuhdeturvaa koskevat määräykset vastaavat sisällöltään Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 15.1.1990 allekirjoitetun luottamusmiessopimuksen työsuhdeturvaa koskevan 5 §:n määräystä siten, että yhdysmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osalta ovat sovellettavina vastaavat määräykset kuin pääluottamusmiehen osalta on sovittu luottamusmiessopimuksessa.

Vuoden 1990 yhdysmiessopimusta koskeneisiin neuvotteluihin osallistuneet Teknisten Liitto TL:n osastopäällikkö ja STK:n asiamies ovat todistajina kertoneet, että neuvotteluissa vaihtoehdoiksi olivat nousseet joko hyväksyä STK:n ja SAK:n välillä solmitun luottamusmiessopimuksen kaltainen sopimus tai aikaisemman yhdysmiessopimuksen mukainen sopimus. Palkansaajapuoli on hyväksynyt luottamusmiessopimuksen mukaisen sopimuksen. Tarkoituksena on ollut saada yhdysmies, työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies samanlaisen työsuhdeturvan piiriin. Liikkeen luovutustilanteet eivät ole todistajien mukaan olleet näissä neuvotteluissa lainkaan esillä.

Mainittu osastopäällikkö on lisäksi kertonut, että hyväksyessään luottamusmiessopimuksen kaltaisen yhdysmiessopimuksen palkansaajapuoli on sitoutunut myös luottamusmiessopimuksesta yleisten tulkintaperiaatteiden nojalla johdettuihin tulkintoihin samoin kuin siihen, että uusi sopimus saattoi tuoda myös etujen heikentymistä, vaikka se kokonaisuutena oli palkansaajapuolelle aiempaa yhdysmiessopimusta edullisempi.

Vuoden 1990 luottamusmiessopimusta koskeneisiin keskusjärjestöjen välisiin neuvotteluihin osallistunut palkansaajakeskusjärjestön vastaava lakimies on todistajana kertonut, että siinä vaiheessa, kun neuvoteltiin aikaisempien sopimusmääräysten tarkistamisesta, oli lähinnä kyse siitä, että luottamusmiessopimuksen irtisanomisperusteita ja lomauttamisperusteita koskevia määräyksiä synkronoitiin voimassa olevan käytännön ja lainsäädännön kanssa. Toisaalta oli keskeistä, että luottamusmiessopimuksen perusperiaatteet säilyivät.

Kysymyksessä oleviin luottamusmiessopimusneuvotteluihin osallistunut työnantajakeskusliiton asiamies on todistajana kertonut, että palkansaajapuolen kirjallisena vaatimuksena on luottamusmiehen työsuhdeturvan kohdalla ollut vaatimus luottamusmiehen suojasta yritysorganisaatiomuutoksissa. Neuvotteluissa on ollut esillä mainittu liikkeen osan luovutusta koskenut tuomio. Neuvottelut ovat todistajan kertoman mukaan johtaneet siihen, että liikkeen luovutusta ei kirjattu työsuhdeturvaa koskevaan 5 §:ään vaan sopimuksen 3 §:n organisaatiomuutoksia koskevaan neljänteen kohtaan. Vuoden 1969 luottamusmiessopimuksessa, jonka tulkinnasta edellä mainitussa työtuomioistuimen tuomiossa oli kysymys, oli käytetty sanaa "vähennetään". Tältä osin sanontaa on täsmennetty puhumalla vähentämisen sijasta irtisanomisista ja lomauttamisista taloudellisista ja tuotannollisista syistä sen selventämiseksi, että luottamusmiessopimus tältä osin ei koskenut liikkeen luovutustilanteita.

Luottamusmiessopimusneuvotteluihin osallistunut työnantajakeskusliiton johtaja on todistajana kertonut, että neuvotteluissa on luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevan 5 §:n kohdalla ollut esillä palkansaajapuolen vaatimus luottamusmiehen suojasta yritysorganisaatiomuutoksissa. Todistajan mukaan tätä vaatimusta työnantajapuoli ei ole neuvotteluissa hyväksynyt, joten sitä ei ole kirjattu luottamusmiessopimuksen 5 §:ään.

Edellä mainittu Teknisten Liitto TL:n osastopäällikkö on vielä kertonut, että yhdysmiessopimuksessa ei ollut sovittu, että sitä ei sovelleta liikkeen luovutustilanteissa, kun taas sekä vuoden 1978 että 1984 irtisanomissuojasopimuksissa näin oli nimenomaisesti sovittu. Yhdysmiessopimus on vuodesta 1979 asialliselta sisällöltään vastannut työsopimuslain 53 §:n luottamusmiehiä koskevaa säännöstä, jota on sovellettava myös liikkeen luovutustilanteissa. Kun lisäksi eräiden muiden liittojen solmimien, yhdysmiessopimuksen kanssa sisällöltään vastaavien sopimusten oli oikeuskäytännössä katsottu soveltuvan näihin tilanteisiin, todistaja oli pitänyt itsestään selvänä, että myös yhdysmiessopimus tuli liikkeen luovutustilanteissa sovellettavaksi. Tätä käsitystä oli tukenut myös se, että vuoden 1990 yhdysmiessopimuksesta neuvoteltaessa työnantajapuolen neuvotteluedustaja oli todistajan kysyttyä todennut, että uusi määräys ei paranna eikä huononna mitään.

Yhdysmiessopimuksen soveltamisalalla ei ole näytetty syntyneen oikeuskäytäntöä yhdysmiehen työsuhdeturvasta liikkeen luovutustilanteissa. Asia ei ole ollut myöskään erimielisyysneuvottelujen kohteena tai muutoin esillä liittojen välillä ennen nyt puheena olevia sopimusneuvotteluja. Työtuomioistuimen ei ole tarpeen ottaa tässä yhteydessä kantaa aiempien yhdysmiessopimusten soveltumiseen liikkeen luovutustilanteisiin. Joka tapauksessa hyväksytty sopimus on esitetyn selvityksen mukaan ollut kokonaisuus, jonka myötä yhdysmiehen asema joltakin osin on saattanut myös huonontua. Työnantajapuolen ei ole näytetty sitoutuneen siihen, että aikaisemman sopimuksen mahdollisesti uutta sopimusta paremmat edut tulisivat kaikilta osin säilymään.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että yhdysmiessopimuksen ja yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä tehdyn sopimuksen työsuhdeturvamääräyksiä on sovellettava edellä todettua luottamusmiessopimuksen tulkintaa vastaavalla tavalla. Mainitut sopimukset eivät siten sovellu irtisanottaessa yhdysmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus liikkeen luovutuksesta johtuneeseen perusteltuun syyhyn vetoamalla, vaan asia jää tällöin lain mukaan yleisessä tuomioistuimessa ratkaistavaksi. Suihkosella ei sen vuoksi ole näiden sopimusten perusteella oikeutta vaatimiinsa korvauksiin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, Metsäteollisuus ja Enso-Gutzeit Oy saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Rihto, Pohjanoksa, Nouro, Pennanen ja Hölttä jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Höltän lausunto, johon jäsen Pennanen yhtyi:

Taloudellinen ja tuotannollinen syy työsopimuksen irtisanomiselle tarkoittaa yleensä kollektiivisia irtisanomistilanteita vastakohtana yksilöllisille irtisanomisille. Liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy ei ole taloudellisen ja tuotannollisen syyn vastakohta eivätkä nämä käsitteet ole toisensa poissulkevia. Useimmiten liikkeen luovutuksesta johtuva syy on samalla taloudellinen tai tuotannollinen syy. Jos liikkeen luovutuksesta johtuva syy ei samalla ole taloudellinen tai tuotannollinen syy, niin yhdysmiessopimus ei ehkä soveltuisi tällaiseen tapaukseen.

Mitä erityisesti Nurmeksen sahan tapaukseen tulee, niin työnantaja itsekin on vedonnut nimenomaan kannattavuuden parantamiseen, joka on olennainen yritystaloudellinen käsite. Kysymyksessä on siis taloudellisista syistä tapahtunut työvoiman vähentäminen, mikä on toteutettu työsopimuksia irtisanomalla.

Tuotantolaitoksen toimintaa ei keskeytetty eikä yhteisesti ole todettu, ettei yhdysmiehelle sopivia töitä ole tarjolla, joten työnantaja on rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajan olisi pitänyt neuvotella yhdysmiehen kanssa mahdollisista muista töistä, jotka olisivat sopineet yhdysmiehen tehtäviksi.

Edellä mainituin perustein hyväksyn kanteen ja velvoitan Enso-Gutzeit Oy:n maksamaan Suihkoselle korvauksena yhdysmiessopimuksen ja työsuojelusopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä 249 090 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien sekä tuomitsen Metsäteollisuuden työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan kantajille hyvityssakkoa yhteisvastuullisesti 40 000 markkaa. Vastaajien ja kuultavan on korvatta kantajien oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.