Labour court dismisses union appeal against dismissal of a trustee employee due to lack of statutory grounds.

Seutukaavaliitolla ei ollut kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaista perustetta luottamusmiehenä toimineen virkasuhteisen tutkimusapulaisen irtisanomiseen. Seutukaavaliitto tuomittu virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Kunta-alan unioni r.y. Vastaajat Kunnallinen työmarkkinalaitos Lapin seutukaavaliitto

TUOMIO

VIRKA JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kuntaalan unionin kesken 19.2.1992 solmitussa kunnallisessa yleisessä virka ja työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräykset koskevat sekä viranhaltijoita että työntekijöitä, jollei erikseen ole toisin mainittu. Maininnan "Viranhaltijat" tai "Työntekijät" ollessa vasemmassa marginaalissa momenttinumeron alapuolella kyseistä momenttia sovelletaan vain joko viranhaltijaan tai työntekijään. Jos maininta on momenttinumeron yläpuolella, rajoitus koskee kaikkia saman pykälän seuraavia momentteja.

Soveltamisohjeet ja esimerkit on pyritty sijoittamaan sen sopimusmääräyksen yhteyteen, jota ne koskevat. Jos soveltamisohje liittyy koko pykälän sisältöön, se on sijoitettu pykälän loppuun. Eräät soveltamisohjeet ja esimerkit on niiden laajuuden vuoksi sijoitettu sopimuksen liitteiksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII LUKU LUOTTAMUSMIEHET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

132 § Luottamusmiehen asema

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Luottamusmiehenä toimivaa ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan huonompipalkkaiseen virkaan/tehtävään eikä luottamusmiestehtävien johdosta irtisanoa. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi siirtää ilman pätevää syytä toiseen työhön. Jos pääluottamusmiehen varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

3 mom. Työnantaja voi irtisanoa luottamusmiehen virkasuhteen/työsopimuksen vain, jos niiden viranhaltijain/työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksen tai kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja luottamusmies riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunta-alan unioni on lausunut, että Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n (KTV) jäsen Sinikka Pörhönen oli ollut Lapin seutukaavaliiton palveluksessa virkasuhteessa 1.5.1974 lukien. Hän oli koko virkasuhteensa ajan työskennellyt tutkimusapulaisen virkanimikkeellä. Hänen työtehtävänsä olivat pääasiallisesti muodostuneet seutukaavaliiton kirjastonhoitajan tehtävistä ja niihin läheisesti liittyvistä muista työtehtävistä.

Lapin seutukaavaliiton liittovaltuusto oli 12.6.1992 tekemällään päätöksellä lakkauttanut tutkimusapulaisen viran, jota Pörhönen oli hoitanut. Tämän jälkeen seutukaavaliiton liittohallitus oli irtisanonut Pörhösen virkasuhteen samana päivänä eli 12.6.1992 päättymään 17.12.1992.

Lapin seutukaavaliiton liittovaltuuston sanotun viran lakkauttamista koskevan päätöksen taustalla oli liittohallituksen 15.5.1992 tekemä päätös, jonka mukaan tutkimusapulaisen viran lakkauttaminen oli johtunut seutukaavaliiton henkilöstömenojen supistamistarpeesta. Päätöksessä todettiin, että seutukaavaliiton syksyn 1991 virkajärjestelyjen yhteydessä oli sovittu, että henkilöstömenojen välttämättömäksi supistamiseksi muun muassa ohjataan kaksi työntekijää irtisanomisen sijasta työvoimakoulutukseen. Tutkimusapulaisen, jonka aiemmin hoitamat kirjastonhoitajan tehtävät oli siirretty seutukaavasihteerille, osalta koulutuksen järjestäminen oli onnistunut vain puolentoista kuukauden ajaksi. Päätöksen mukaan taloudellinen tilanne huolimatta kaikista vuonna 1992 käytettävissä olevista säästötoimista, tuli henkilöstömenojen osalta viimeistään vuoden 1992 lopulla olemaan kestämätön, ellei henkilöstömenoja supisteta talousarvion mukaiseksi. Kyseinen virka tuli siten lakkauttaa.

Pörhönen oli ollut seutukaavaliiton palveluksessa vuodesta 1974 lukien. Pörhösen kertoman mukaan kirjastonhoitajan tehtävät olivat muodostuneet seutukaavaliiton oman kirjaston kirjojen ja muun kirjastoon kuuluvan aineiston hankintaan ja rekisteröintiin liittyvistä tehtävistä sekä tavanomaisesta lainaustoiminnasta ja erilaisista seutukaavaliiton tiedonhallintatehtävistä. Pörhösen kirjastonhoitajan tehtäviin oli kuulunut etsiä, koota ja tilata seutukaavaliiton palveluksessa olevien muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tarvitsemia tietoja siten, että aineistoa oli haettu paitsi seutukaavaliiton omasta kirjastosta, myös muista kotimaisista ja ulkomaisista kirjastoista sekä vastaavista laitoksista. Seutukaavaliiton kirjastossa oli käynyt myös jonkin verran ulkopuolisia tutkijoita ja opiskelijoita, joiden palvelu oli kuulunut kirjastonhoitajan tehtäviin.

Kirjastonhoitaja oli vastannut myös niin sanottujen vanhojen kirjojen projektista, joka oli tarkoittanut kirjaston kirjojen ja muun aineiston manuaalisen luettelon siirtämistä atk-järjestelmään. Kirjastossa oli noin 3 000 - 4 000 nidettä, ja Pörhösen mukaan sanottu kirjastoaineiston tiedonhakujärjestelmän muuttaminen oli ollut vielä kesken siinä vaiheessa, kun hänet oli sanottu irti. Kirjastoon tuli vuosittain noin 40 uutta julkaisua.

Seutukaavaliiton kirjaston kirjastonhoitajan tehtävien lisäksi Pörhösen toimenkuvaan oli kuulunut ainakin seuraavia tehtäviä: - seutukaavaliiton sisäisen tietopalvelun ylläpito ja hoito, - seutukaavaliiton keskusindeksin ylläpito, - julkaisuvaraston hoito, - seutukaavaliiton kirjallisuus- ja lehtitilaukset sekä - kirjastonhoitoon liittyvien hankintojen suorittaminen.

Seutukaavaliiton kirjastonhoitajan tehtävät ilmenivät muun muassa laaditusta tulostoimenkuvasta.

Seutukaavaliiton liittohallituksen ja liittovaltuuston 15.5. ja 12.6.1992 pidettyjen kokouksien pöytäkirjoista ilmeni, ettei Pörhösen hoitaman tutkimusapulaisen viran lakkauttamisen ja virkasuhteen irtisanomisen perusteena ollut tosiasiallinen kirjastonhoitajan työtehtävien loppuminen. Kirjastonhoitajan tehtävät olivat lakanneet sen vuoksi, että nämä tehtävät oli siirretty toisen seutukaavaliiton viranhaltijan toimenkuvaukseen. Pörhösen viran lakkauttaminen ja irtisanominen oli johtunut seutukaavaliiton halusta supistaa henkilöstömenoja.

Pörhönen oli valittu Rovaniemen kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV r.y:n luottamusmieheksi vuosiksi 1991 ja 1992. Ammattiosasto oli KTV:n alayhdistys, joka oli taas Kunta-alan unionin alayhdistys. Luottamusmiehen valinnasta oli asianmukaisesti tiedotettu työnantajalle.

Pörhönen oli ollut luottamusmies silloin kun seutukaavaliiton liittovaltuusto oli lakkauttanut viran ja irtisanonut virkasuhteen. Pörhösen valinnasta luottamusmieheksi oli ilmoitettu työnantajalle työ- ja virkaehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Lapin seutukaavaliitto ei ollut edes väittänyt, että Pörhösen virkasuhteen irtisanomiseen olisi ollut olemassa niiden viranhaltijoiden enemmistön suostumus, joiden luottamusmiehenä hän oli toiminut.

Pörhösen työtehtävät eivät olleet virkaehtosopimuksen 132 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla kokonaan päättyneet. Seutukaavaliiton kirjastoa ja kirjastonhoitamiseen liittyviä erilaisia tietopalvelutehtäviä ei sinänsä seutukaavaliiton omana toimintana ollut lakkautettu. Liittohallituksen ja valtuuston päätöksistä ilmeni, että työtehtävät oli siirretty seutukaavasihteerille. Lisäksi Pörhösen toimenkuvaan liittyviä muita työtehtäviä oli ilmeisesti siirretty seutukaavaliiton muille työntekijöille.

Liittohallitus oli syksyllä 1991 päättänyt, että Pörhönen ohjataan työvoimakoulutukseen. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty mitään sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että tutkimusapulaisen viran lakkauttamisen ja virkasuhteen irtisanomisen yhteydessä seutukaavaliitto olisi pyrkinyt selvittämään mahdollisuudet järjestää Pörhöselle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Edellä oleva osoitti, ettei seutukaavaliitolla ollut ollut virkaehtosopimuksen edellyttämiä perusteita Pörhösen virkasuhteen irtisanomiseen.

Virkasuhteen irtisanomisesta oli käyty neuvotteluja seutukaavaliiton ja ammattiosaston välillä 1.6.1992. Neuvottelu oli tosin käyty ennen virkasuhteen irtisanomista, mutta osapuolet olivat katsoneet, että kysymyksessä oli virkaehtosopimuksen tarkoittama paikallisneuvottelu virkasuhteen irtisanomista koskevassa asiassa. Paikallisneuvottelussa ei ollut päästy yksimielisyyteen. Rovaniemen kunnan työntekijäin ammattiosasto KTV oli kuitenkin ollut valmis sopimaan työnantajan kanssa palkkausmenojen vähentämisestä siten, että muun muassa Pörhösen virkasuhteen päättämiseltä vältytään. Ammattiosasto oli neuvottelujen yhteydessä korostanut Pörhösen luottamusmiesasemaa.

Seutukaavaliitolle 26.5.1992 jättämässään kirjelmässä Pörhönen oli itse huomauttanut luottamusmiehen asemaa koskevasta virka- ja työehtosopimuksen määräyksestä todeten, että viran lakkauttamiselle ei ollut olemassa asianmukaisia perusteita.

Ammattiosaston pääluottamusmies oli jo ennen paikallisneuvottelua korostanut seutukaavaliiton virkajärjestelyjä selvittäneen työryhmän työskentelyn yhteydessä, että liittohallitus ei voi lakkauttaa Pörhösen virkaa eikä irtisanoa häntä, koska Pörhönen toimi luottamusmiestehtävissä. Tämä ilmeni muun muassa 22.5.1990 pidetyn työryhmäkokouksen pöytäkirjasta.

Pörhösen asiassa oli käyty keskusneuvottelu kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunta-alan unionin välillä 12.10.1992. Kunta-alan unioni oli katsonut, että Pörhösen virkasuhteen irtisanominen oli tapahtunut vastoin virkaehtosopimuksen 132 §:n määräystä. Kunnallinen työmarkkinalaitos puolestaan oli katsonut, että Pörhösen vuoden 1992 tekemät siivous- ja järjestelytehtävät olivat loppuun suoritetut siinä vaiheessa, kun virkasuhde oli irtisanottu. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli keskusneuvottelun yhteydessä selostanut sitä, miten Pörhösen työtehtäviä hoitavat eräät muut seutukaavaliiton työntekijät. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli katsonut, että Pörhösen pääasialliset tehtävät oli loppuneet, kun erillisen kirjaston hoitaminen oli kokonaan lakannut. Keskusneuvottelussa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä asiassa.

Asiassa ei ollut väitetty, että kirjastopalvelut olisivat seutukaavaliitossa jotenkin muuttuneet vuoden 1992 aikana. Mikäli työnantaja katsoi, ettei kirjaston hoitaminen työllistänyt viranhaltijaa kokoaikaisesti, tuli työnantajan selvittää, miten työ oli muuttunut. Jos toisaalta tutkimusapulaisen työt eivät olleet muuttuneet, ei työnantaja voinut yht'äkkiä päättää, että aikaisemmin kokoaikaisena teetetty työ ei vaatisikaan viranhaltijan kokoaikaista työpanosta.

Kesällä 1991 vahvistetussa toimenkuvassa työnantaja oli määrännyt kirjastonhoidon Pörhösen toimenkuvaan kuuluvaksi tehtäväksi. Työnantaja oli vielä tuossa vaiheessa katsonut, että seutukaavaliitolla oli kirjasto, jota jonkun viranhaltijan tuli hoitaa. Osoituksena kirjaston olemassa olosta oli se vastaajienkin myöntämä tosiasia, että kirjastossa oleva kirja- ja muu aineisto oli normaalin kirjaston tapaan luetteloitu kortistoon, joka oli aikaisemmin manuaalisesti ylläpidetty ja sittemmin siirretty atkjärjestelmään.

Myös Lapin seutukaavaliiton lääninoikeudelle antamassa 25.9.1992 päivätyssä vastineessa oli todettu, että seutukaavaliitolla oli ollut erillinen kirjasto. Seutukaavaliiton kirjelmän mukaan kysymys oli ollut siitä, että seutukaavaliitto oli jossakin vaiheessa ennen Pörhösen virkasuhteen lakkauttamista päätynyt siihen, että kirjasto voitiin liittää seutukaavaliiton arkistotoimen yhteyteen, jolloin se ei enää työllistäisikään kokoaikaista työntekijää. Seutukaavaliitto ei, toisin kuin työmarkkinalaitos, ollut missään vaiheessa väittänyt, etteikö seutukaavaliitolla olisi ollut erillistä kirjastoa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Lapin seutukaavaliitto oli menetellyt virka- ja työehtosopimuksen 132 §:n 3 momentin vastaisesti, kun liittovaltuusto oli 12.6.1992 lakkauttanut tutkimusapulaisen viran ja liittohallitus samana päivänä irtisanonut luottamusmiehenä toimineen tutkimusapulaisen Sinikka Pörhösen virkasuhteen.

Edelleen Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Lapin seutukaavaliiton hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n perusteella sen vuoksi, että seutukaavaliiton oli perustellusti pitää tietää rikkovansa luottamusmiehen asemaa koskevaa virkaehtosopimuksen määräystä ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n 2 momentin ja 11 §:n perusteella sen vuoksi, että kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt valvoa, ettei Lapin seutukaavaliitto ryhdy virkaehtosopimuksen vastaiseen toimenpiteeseen irtisanoessaan Pörhösen virkasuhteen.

Lisäksi Kunta-alan unioni on vaatinut Lapin seutukaavaliiton velvoittamista suorittamaan Pörhöselle korvauksena virkaehtosopimuksen vastaisesta virkasuhteen irtisanomisesta aiheutuneesta vahingosta 30 kuukauden palkkaa vastaavat 204 390 markkaa 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä. Oikeudenkäynnin aikana kantaja on luopunut viimeksi sanotusta vahingonkorvausvaatimuksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lapin seutukaavaliitto ovat lausuneet, että Pörhöselle oli 19.5.1992 ilmoitettu tilaisuudesta tulla kuulluksi viran lakkauttamisen ja irtisanomisen johdosta. Pörhösen kuulemiskirje oli saapunut 26.5.1992. Virkaehtojärjestelmän mukaiset paikallis- ja keskusneuvottelut oli käyty 1.6. ja 12.10.1992. Pörhönen oli valittanut sekä viran lakkauttamis- että irtisanomispäätöksistä Lapin lääninoikeuteen, jonka päätöksellä 10.12.1992 oli hylätty viran lakkauttamista koskeva valitus. Samana päivänä 10.12.1992 antamallaan päätöksellä lääninoikeus oli hylännyt Pörhösen irtisanomisesta virkasäännön nojalla tehdyn valituksen ja jättänyt tutkimatta virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevan valituksen. Molemmista päätöksistä oli valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pörhönen oli saadun selvityksen mukaan ollut irtisanomishetkellä Rovaniemen kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n valitsema luottamusmies.

Lapin seutukaavaliiton kirjasto oli noin 20 neliömetrin suuruinen tila, jonka hyllyille oli sijoitettu eri viranomaisten tuottamia tutkimuksia, selvityksiä ja katsauksia. Kirjastoon oli taltioitu keskimäärin 1-2 nidettä viikossa. Niistä valtaosa oli ollut tilastokeskuksen vuositilauksen perusteella saapuneita vihkosia. Kirjastossa säilytettävät muut kuin sidosryhmien toimittamat tutkimukset ja katsaukset olivat lähinnä nopeasti vanhenevaa tietokirjallisuutta.

Vaikka kirjaston materiaalista pidettiin käsikortistoa, ei edes sisäistä lainausjärjestelmää ollut olemassa. Käsikortiston käyttö oli loppunut syksyyn 1991 mennessä. Nyttemmin Lapin seutukaavaliiton arkistoinnissa oli käytössä sisäisen tiedonhallinnan atk-pohjainen järjestelmä, keskusindeksi, josta sanotun manuaalisesti ylläpidetyn kortiston tiedot muodostivat tietokannan yhden osan.

Seutukaavajohtaja oli hyväksynyt Pörhöselle kirjallisen tulostoimenkuvan ajalle 1.6. - 31.12.1991. Aikaisemmin tutkimusapulaiselle ei ollut tehty kirjallista toimenkuvausta. Koska edellä esitetyn mukaisesti seutukaavaliitossa ei käytännössä ollut erillistä kirjastoa, oli siihen liittyviä tehtäviä syytä käsitellä osana sisäistä tietopalvelua.

Varsinaista kirjastotyötä Pörhösen voitiin katsoa tehneen lähinnä vain, kun hän piti käsikortistoa. Sisäisen tietopalvelun ylläpito ja hoito oli tosiasiallisesti ollut hallintopäällikön vastuulla. Tietopalvelussa avustaminen oli siltä osalta kuin se oli hyllyille sijoitettavien eri viranomaisten tuottamien tutkimusten, selvitysten ja katsausten etsimiseksi ollut tarpeen, kuulunut Pörhösen työhön. Tuolloin oli ollut yleensä kysymys tilanteesta, jolloin kyseinen tallenne ei ollut ollut sille kuuluvalla paikallaan.

Julkaisuvarasto sijaitsi monistamon yhteydessä ja siinä säilytettiin seutukaavaliiton omia julkaisuja. Pörhösen toimenkuvauksessa mainittu julkaisuvaraston hoito oli rajoittunut varaston järjestämiseen noin kerran vuodessa yhdessä viraston siivoojan kanssa toimenpiteen kestäessä yhden iltapäivän. Neuvonnasta, postituksesta ja monistuksesta vastaava toimistovirkailija, jonka tehtävät eivät olleet kuuluneet Pörhöselle, siirsi monistamansa julkaisut varastoon niiden valmistuttua.

Seutukaavaliitossa vierailleille ulkopuolisille tutkijoille ja opiskelijoille osoitettuun tietopalveluun Pörhönen oli osallistunut 1-2 kertaa vuodessa ja korkeintaan puoli tuntia kerrallaan. Opiskelijaryhmistä oli viime vuosina huolehtinut seutukaavainsinööri.

Pörhönen ei ollut vastannut entisen kirjaston tallenteiden luetteloinnista tiedonhallinnon keskusindeksin tietokantaan, joskin hän oli siihen osallistunut. Kun keskusindeksin päivityksestä vielä syksyllä 1991 vastannut arkistonhoitaja oli jäänyt sairaslomalle ja hänen työsuhteensa oli päättynyt heinäkuun lopussa 1992, oli hänen tehtävistään samoin kuin arkiston osaksi liitetystä kirjastosta huolehtinut seutukaavasihteeri.

Vuonna 1992 tapahtuneesta luetteloinnista suurimman osan suoritti syksyllä ennen Pörhösen palvelussuhteen päättymistä kaksi koululaista. Postin välityksellä saapunutta ulkopuolista, lainattua materiaalia oli saapunut seutukaavaliittoon esimerkiksi vuonna 1992 viisi kertaa. Kaikista niistä Pörhönen ei ollut huolehtinut.

Kaukolainauspalvelujen välitys ei esiintynyt Pörhösen ja seutukaavajohtajan allekirjoittamassa toimenkuvauksessa vuoden 1991 jälkipuoliskolle.

Pörhösen väite siitä, että häntä syrjittiin luottamusmiestehtävien vuoksi, ei pitänyt paikkaansa. Myöskään se väite, että Pörhösen irtisanominen oli tosiasiallisesti johtunut seutukaavaliiton halusta supistaa henkilöstömenoja ei pitänyt paikkaansa. Sinänsä seutukaavaliitossa niin kuin käytännössä kaikissa kuntayksiköissä henkilöstömenojen säästötarve oli ilmeinen.

Pörhösen työtehtävät olivat jo vuoteen 1991 vähentyneet niin, ettei niiden hoitamiseen olisi enää tarvittu edes osa-aikaista työntekijää. Käsikortiston päivityksen lakattua 1991 jäljelle jääneiden tehtävien siirtäminen ennen Pörhösen irtisanomista muille viranhaltijoille oli merkinnyt varsin keinotekoisen, korkeintaan 1-2 työtuntia vaativan työmäärän hoitamista mielekkäästi muiden töiden yhteydessä. Pörhösen työ oli kokonaan päättynyt siten kuin se yleensä virastossa oli mahdollista.

Myös Pörhösen vuonna 1992 tekemät siivous- ja järjestelytehtävät sekä käsikortiston tietojen siirtäminen atk:lle olivat kokonaan päättyneet ennen palvelussuhteen päättymistä.

Seutukaavaliitossa ei ollut erillisen kirjaston konkreettisestikin lakattua Pörhösen ammattitaitoa vastaavia tehtäviä. Pörhönen oli osallistunut työvoimakoulutukseen Rovaniemen kauppaoppilaitoksen aikuiskoulutusosastolla marraskuusta 1991 helmikuuhun 1992. Useat työnantajan yritykset järjestää Pörhöselle muuta koulutusta olivat epäonnistuneet.

Edellä oleva osoitti, että Lapin seutukaavaliitto oli toiminut virkaehtosopimuksen mukaisesti Pörhösen irtisanomisasiassa, eikä hyvityssakkoon tuomitsemiselle ollut perustetta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Kunta-alan unioni laillisine korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sinikka Pörhönen on ollut Lapin seutukaavaliiton palveluksessa virkasuhteisena tutkimusapulaisena 1.5.1974 lukien. Lapin seutukaavaliiton liittohallitus on 12.6.1992 päättänyt irtisanoa Pörhösen virkasuhteen virkaehtosopimuksen mukaisin kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Irtisanomisesta Pörhöselle 16.6.1992 annettuun ilmoitukseen on irtisanomisen syyksi merkitty työn päättyminen ja viran lakkauttaminen 12.6.1992. Pörhösen palvelussuhde Lapin seutukaavaliittoon on päättynyt 17.12.1992.

Pörhönen on valittu Rovaniemen Kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV r.y:n luottamusmieheksi kaudeksi 1991 1992.

Kunta-alan unionin mielestä Pörhösen virkasuhde on irtisanottu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 132 §:n 3 momentin vastaisesti. Mainitun määräyksen mukaan työnantaja voi irtisanoa luottamusmiehen virkasuhteen vain, jos niiden viranhaltijain enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksen tai kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan. Kantajan mielestä Pörhösen työtehtävät eivät olleet loppuneet, vaan irtisanominen on tosiasiallisesti johtunut seutukaavaliiton menojen supistamistarpeesta.

Seutukaavaliiton liittohallitus on 11.10.1991 Pörhösen virkasuhteen irtisanomisen välttämiseksi päättänyt aiemmissa paikallisissa neuvotteluissa sovitun mukaisesti ohjata Pörhösen työllisyyskoulutukseen vuonna 1992. Tällaista koulutusta on Pörhöselle voitu järjestää vain kahden ja puolen kuukauden ajaksi.

Liittohallituksen 12.6.1992 pitämässä kokouksessa, on päätetty Pörhösen irtisanomisesta. Pöytäkirjassa on todettu muun muassa, että vuoden 1992 virkajärjestelyjen yhteydessä oli päätetty erillisten kirjastonhoitajan ja arkistohoitajan tehtävien yhdistämisestä seutukaavaliiton tietopalveluun, jota hoitaa seutukaavasihteeri.

Ajalle 1.6. - 31.12.1991 laaditun tutkimusapulaisen tulostoimenkuvan mukaan Pörhösen vastuualueita ovat olleet sisäinen tietopalvelu, keskusindeksin ylläpito, kirjaston hoito, julkaisuvaraston hoito sekä kirjallisuus- ja lehtitilaukset. Tätä ennen Pörhösen tehtävistä ei ollut tehty kirjallista toimenkuvaa. Perustettaessa vuonna 1974 tutkimusapulaisen virkaa ei viranhaltijalle kuuluvia tehtäviä myöskään ollut yksilöity.

Pörhönen viran ensimmäisenä haltijana on ollut kehittämässä seutukaavaliiton kirjastoa, jonka toimintaan hänen työskentelynsä on keskittynyt siihen saakka, kunnes seutukaavaliitto vuonna 1991 taloudellisen tilanteen vaikeutuessa ryhtyi harkitsemaan henkilökunnan vähentämistä ja työtehtävien uudelleen organisointia.

Työtuomioistuimessa kuultu hallintopäällikkö on kertonut toimineensa Pörhösen esimiehenä vuoden 1988 alusta. Jo tuolloin olivat todistajan mukaan kirjaston ylläpitotehtävät olleet vähäisiä. Vuonna 1991 arvioitiin uudelleen kirjastoon sisältyvän aineiston säilytystapaa ja todettiin kirjaston ylläpidon seutukaavaliitossa kuuluvan sisäisen tietopalvelun piiriin. Todistajan kertoman mukaan muutoksia kirjastonhoitajan tehtävissä ei ollut tapahtunut kovin nopeasti, mutta vähäiset rutiinitehtävät olivat loppuneet niin, ettei tehtävää ollut mielekästä jatkaa. Pörhönen oli sinänsä tehnyt toimenkuvassaan mainittuja tehtäviä.

Pörhönen itse on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että vuoteen 1984 saakka kirjastoon saapuneesta aineistosta pidettiin kortistoa. Tuolloin käyttöön otettiin tietokone, jolle siitä lähtien saapunut aineisto kirjattiin. Sittemmin tiedot on siirretty tehokkaammalle tietokoneelle, johon nykyisin kirjataan kaikki kertyvä materiaali. Viime vuosina on myös vanhan käsikortiston tietoja siirretty samalla tietokoneelle, mutta tämä työ on jäänyt kesken Pörhösen virkasuhteen päättyessä.

Esitetyn selvityksen mukaan käytössä olevaan tiedonhallintajärjestelmään kertyy noin 600 uutta nimikettä vuodessa.

Esitetty selvitys osoittaa, että kirjaston hoitoon liittyviä tehtäviä on taloudellisista syistä jouduttu ja toisaalta entistä paremman atk-järjestelmän avulla voitu järjestellä uudelleen vuosina 1991 ja 1992. Tämä on toteutettu muun muassa niin, että ainakin osa kirjaston hoitamiseen liittyneistä tehtävistä on siirretty seutukaavasihteerin tehtäviksi. Pörhöselle tutkimusapulaisen virassa kuuluneiden muiden virkatehtävien osuus kokonaistyömäärästä ja tässä suhteessa mahdollisesta tapahtuneet muutokset ovat jääneet täsmällisesti selvittämättä. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että kirjaston ylläpitoon liittyvät tehtävät tai Pörhösen tekemät muutkaan työt olisivat kokonaan loppuneet. Seutukaavaliitolla ei siten ole ollut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 132 §:n 3 momentin mukaista perustetta Pörhösen virkasuhteen irtisanomiseen. Lapin seutukaavaliitto on Pörhösen irtisanoessaan rikkonut tietoisesti virkaehtosopimusta.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut havaita seutukaavaliiton luottamusmieheen kohdistuneen menettelyn virheellisyys ja pyrkiä se viipymättä oikaisemaan. Kun Kunnallinen työmarkkinalaitos on keskusneuvottelussa tyytynyt hyväksymään seutukaavaliiton menettelyn, se on laiminlyönyt sille kunnallisen yleisen virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osalta kuin vaatimuksista on luovuttu.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Lapin seutukaavaliitto on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 132 §:n 2 momentin vastaisesti irtisanoessaan Rovaniemen kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n luottamusmiehenä toimineen tutkimusapulainen Sinikka Pörhösen virastaan.

Työtuomioistuin tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 11, 20 ja 21 §:n nojalla Lapin seutukaavaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan Kunta-alan unionille hyvityssakkoa, Lapin Seutukaavaliiton virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta 20 000 markkaa sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 25 000 markkaa.

Lapin seutukaavaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut 2 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Virtanen, Määttänen, Leivo ja Wetterstrand jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.