Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by crediting vacation to notice period.

Työnantaja oli esittänyt runkosopimuksen edellyttämällä tavalla halukkuutensa lukea irtisanottujen toimihenkilöiden vuosiloma irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

Työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanne hylätty. (Ään.)

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaajat Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET r.y. Kone Instruments Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.12.1991 allekirjoitetussa palkkasopimuksessa on sovittu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

P A L K K A S O P I M U S

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK ry:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T ry:n välillä tammikuun 16 päivänä 1990 allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkasopimuksessa tarkoitetussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisaika

1 Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa: 2 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut enintään 5 vuotta; 3 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei vielä ole pitänyt, luetaan työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto TL on lausunut, että liiton jäsenet Markku Leinonen, Seppo Korhonen ja Pekka Nikkanen olivat olleet Kone Instruments Oy:n palveluksessa, Leinonen työnjohtajana 4.6.1984 lukien, Korhonen koulutuspäällikkönä 3.9.1984 lukien ja Nikkanen PC-järjestelmän tukihenkilönä 12.8.1985 lukien.

Kone Instruments Oy oli 15.1.1992 antanut ennakkoilmoituksen irtisanomisesta. Ilmoituksessa oli todettu, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä joudutaan vähentämään 26 toimihenkilötehtävää ja 14 työntekijätehtävää vuoden 1992 alusta. Ilmoituksessa oli sanottu lisäksi, että irtisanottu henkilö voi niin halutessaan jäädä pois välittömästi työstä sekä että palkanmaksu jatkuu irtisanomisajan päättymiseen saakka normaalisti kaikkine työsuhteeseen liittyvine etuineen. Ilmoituksen mukaisesti Leinonen, Korhonen ja Nikkanen olivat jääneet välittömästi pois työstä.

Varsinainen irtisanomisilmoitus oli toimitettu kirjeitse irtisanotuille. Ilmoitus oli päivätty 2.3.1992. Irtisanomisilmoituksessa oli todettu muun muassa, että vuosilomakorvaukset suoritetaan pankkitilille työsuhteen päättyessä.

Saadessaan lopputililaskelman irtisanotut olivat havainneet, että työnantaja oli sisällyttänyt vuosiloman irtisanomisaikaan eikä ollutkaan siis suorittanut erillistä lomakorvausta. Menettelynsä tueksi työnantaja oli vedonnut 24.1.1992 allekirjoitettuun yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksesta laadittuun pöytäkirjaan, jossa on todettu, että kesäloma on pääsääntöisesti pidettävä irtisanomisaikana, jos se sille ajalle mahtuu.

Runkosopimuksen mukaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei vielä ole pitänyt, luetaan työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

Runkosopimuksen 4 §:n 2 kohdan määräyksellä ilmoitusvelvollisuudesta ei ollut tarkoitettu vuosilomalain ennakkoilmoitusaikojen noudattamista. Määräys kuitenkin edellytti, että työnantaja tai tekninen toimihenkilö edeltä käsin ilmoittaa sisällyttävänsä ansaitun vuosiloman irtisanomisaikaan. Kysymyksessä olevassa tapauksessa työnantaja ei ollut tällaista ilmoitusta tehnyt. Vielä yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksen jälkeen työnantaja oli nimenomaan ilmoittanut suorittavansa irtisanotuille erillisen vuosilomakorvauksen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut Kone Instruments Oy:n velvoittamista suorittamaan maksamatta jätettyä vuosilomakorvausta Markku Leinoselle 8 395,20 markkaa, Seppo Korhoselle 9 594,20 markkaa ja Pekka Nikkaselle 8 253,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 9.6.1992 lukien. Edelleen Teknisten Liitto TL on vaatinut Kone Instruments Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Kone Instruments Oy ovat lausuneet, että kantajan vaatimukset eivät perustuneet runkosopimukseen. Väite siitä, että työnantaja olisi jättänyt ilmoittamatta halunsa sijoittaa vuosiloma irtisanomisaikaan ei pitänyt paikkaansa. Runkosopimuksen määräyksessä ei sanottu, miten ja milloin oli ilmoitettava halusta lukea edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma irtisanomisaikaan.

Työnantaja oli 15.1.1992 päivätyllä ilmoituksella ilmoittanut muun muassa kanteessa tarkoitetuille henkilöille, että heidät tullaan irtisanomaan 3.3.1992 alkaen ja että he olivat halutessaan välittömästi vapaat työntekovelvoitteestaan. Kysymyksessä olevat kolme toimihenkilöä olivat siis itse päättäneet pitää vapaata työsuhteensa loppuajan. He olivat käytännössä olleet vuosilomalla, vaikka tätä termiä ei tuossa vaiheessa vielä ollut käytetty.

Irtisanomisaikana 18.5.1992 kysymyksessä oleville kolmelle henkilöille oli postitettu palkkalaskelma, josta kävi selvästi ilmi, että palkkakaudella 1. - 31.5.1992 heille oli maksettu lomapalkkana täsmälleen sama rahamäärä, jota nyt kanteessa vaadittiin ylimääräisenä lomakorvauksena. Viimeistään tällöin he olivat myös muodollisesti saaneet tiedon vuosiloman sisältymisestä irtisanomisaikaan.

Irtisanomisilmoituksessa ei siis luvattu ylimääräistä lomakorvausta, jota kanteessa vaadittiin, vaan ilmoituksessa tarkoitettiin luonnollisesti talvilomakorvausta sekä 1.4.1992 jälkeen ansaittua vuosilomakorvausta.

Tammikuun 15 päivänä 1992 oli ilmoitettu 26 toimihenkilön irtisanomisesta. Näille oli ilmoitettu vuosiloman sisällyttämisestä irtisanomisaikaan työpaikan ilmoitustauluun kiinnitetyllä 24.1.1992 päivätyllä yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksen pöytäkirjalla.

Kanteen tarkoittamat kolme teknistä toimihenkilöä eivät olleet vuosilomailmoituksen suhteen eri asemassa kuin muut toimihenkilöt. Kaikki kolme olivat irtisanomisaikana todistettavasti käyneet toistuvasti työpaikallaan. Leinonen oli käynyt siellä ainakin helmikuun 3., 4., 5., 6., 10., 12. ja 24. päivänä. Sekä Korhonen että Nikkanen olivat käyneet siellä ainakin kaksi kertaan sen jälkeen kun sanottu pöytäkirja oli kiinnitetty ilmoitustaululle. Tosiasiassa kaikki kolme olivat pitäneet lomaa irtisanomisaikana. Tätä tosiasiaa ei muuttanut, eikä oikeutta ylimääräiseen vuosilomakorvaukseen voinut luoda väite, että työnantaja ei olisi käyttänyt kyseisestä lomasta sanaa "vuosiloma". Väite ei sitä paitsi pitänyt paikkaansa, mikä kävi ilmi pöytäkirjasta ja teknisille lähetetystä palkkalaskelmasta.

Kyseiset tekniset olivat itse päättäneet pitää irtisanomisaikansa vapaana. Ylimääräinen vuosilomakorvaus asettaisi heidät perusteettomasti parempaan asemaan niihin nähden, jotka valitsivat työnteon irtisanomisaikana.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Kone Instruments Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kone Instruments Oy on 15.1.1992 antanut yhtiön 26 toimihenkilölle ja 14 työntekijälle ennakkoilmoituksen irtisanomisesta. Ilmoituksessa on kerrottu, että irtisanottava henkilö voi halutessaan jäädä välittömästi pois töistä ja että palkanmaksu jatkuu irtisanomisajan päättymiseen saakka normaalisti kaikkine työsuhteeseen liittyvine etuineen. Ilmoituksen mukaan irtisanottaviksi tulevien henkilöiden irtisanomisaika alkaisi 3.3.1992.

Työnjohtaja Markku Leinonen, koulutuspäällikkö Seppo Korhonen ja PC-järjestelmän tukihenkilö Pekka Nikkanen ovat saaneet 15.1.1992 edellä kuvatun ennakkoilmoituksen irtisanomisesta. Kaikilla mainituilla teknisillä toimihenkilöillä on ollut kolmen kuukauden irtisanomisaika. Leinoselle, Korhoselle ja Nikkaselle on toimitettu postitse 2.3.1992 varsinainen irtisanomisilmoitus, jossa on ilmoitettu työsuhteen päättyvän 9.6.1992. Irtisanomisilmoituksessa on edelleen mainittu irtisanotun olevan ennakkoilmoituksen mukaisesti vapaa työvelvoitteesta ja että vuosilomakorvaus suoritetaan pankkitilille työsuhteen päättyessä. Edellä mainitut henkilöt eivät olleet tehneet töitä Kone Instruments Oy:n palveluksessa 15.1.1992 jälkeen.

Kone Instruments Oy on katsonut Leinosen, Korhosen ja Nikkasen ollen vuosilomalla 1.5.1992 lukien ja maksanut lomakorvaukset lopputilin yhteydessä vain 1.4.1992 alkaneen lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneen loman ja talviloman ajalta. Teknisten Liitto TL:n kanteen mukaan Kone Instruments Oy on lukiessaan - asiasta kyseisille toimihenkilöille ilmoittamatta - vuosiloman irtisanomisaikaan kuuluvaksi ja jättäessään maksamatta työehtosopimuksen edellyttämät vuosilomakorvaukset tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Runkosopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei vielä ole pitänyt, luetaan työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

Kone Instruments Oy:ssä on 23.1.1992 pidetty yhteistoimintaneuvottelukunnan kokous, jossa on käsitelty muun muassa irtisanottujen henkilöiden työsuhteisiin liittyviä käytännön järjestelyjä. Kokouksessa on päätetty, että kesäloma on pääsääntöisesti pidettävä irtisanomisaikana, jos se sille ajalle mahtuu. Samassa yhteydessä on todettu, että talviloma tulee maksettavaksi ja vastaava lomaraha on 50 prosenttia, ja että 1.4.1992 alkaen ansaitaan lomaa, joka maksetaan työsuhteen päättyessä ilman lomarahaa. Kokouksen pöytäkirja on päivätty 24.1.1992 ja samana päivänä se on laitettu tiedoksi työpaikan ilmoitustauluille. Irtisanotuille työntekijöille tai teknisille toimihenkilöille ei yhteistoimintaneuvottelukunnan päätöksestä ole erikseen tiedotettu.

Työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä siitä, miten työnantajan tulee ilmoittaa halukkuudestaan lukea vuosiloma irtisanomisaikaan. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tilanteeseen ei ole sovellettava vuosilomalain ilmoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä.

Työnantaja on edellä todetuin tavoin yhteistoimintamenettelyssä ennen lopullisia irtisanomisia, mutta irtisanomisia koskevan ennakkoilmoituksen antamisen jälkeen ilmoittanut, että kesälomat on pidettävä pääsääntöisesti irtisanomisaikana. Yhteistoimintaneuvottelukunnan asiaa käsitelleen kokouksen pöytäkirja on ollut Kone Instruments Oy:ssä noudatetun käytännön mukaisesti ilmoitustaululla nähtävänä. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on ilmoittanut kaikkien kolmen edellä mainitun toimihenkilön käyneen tämän jälkeen useamman kerran työpaikallaan. Tätä ilmoitusta ei ole asetettu riidanalaiseksi. Asiassa on niinikään riidatonta, että työnantajan ilmoitus on koskenut myös Leinosta, Korhosta ja Nikkasta. Kun mainitut toimihenkilöt eivät ole enää työskennelleet yhtiön palveluksessa, heillä ei ole ollut perusteltua tarvetta saada etukäteen yksityiskohtaisempaa selvitystä vuosiloman lukemisesta irtisanomisaikaan.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo Kone Instruments Oy:n ilmaisseen runkosopimuksen 4 §:ssä edellytetyllä tavalla halukkuutensa lukea Leinosen, Korhosen ja Nikkasen vuosiloma irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

Irtisanomisilmoituksessa on viitattu lomakorvausten maksamiseen työsuhteen päättyessä. Ilmoitusta ei työtuomioistuimen mielestä ole ymmärrettävä niin, että tarkoituksena olisi ollut yhtiössä muutoin sovitusta poiketen sitoutua maksamaan ylimääräisiä korvauksia, vaan että kysymys on ollut ainoastaan yhteistoimintaneuvottelukunnassakin esillä olleista talvilomakorvauksesta ja 1.4.1992 jälkeen ansaitusta lomakorvauksesta.

Edellä lausuttuun nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kone Instruments Oy olisi menetellyt asiassa työehtosopimuksen määräysten vastaisesti tai Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teknisten Liitto TL velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Kone Instruments Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kauppinen, Rautiainen, Nouro, Palanko-Laaka ja Vertanen jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Palanko-Laakan lausunto:

Vuosilomalain 5.5 §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajasta työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta, mutta viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosilomalain 16 §:n mukaan työnantajan ilmoitusvelvollisuutta koskeva säännös ei kuulu valtakunnallisien työehtosopimusosapuolien sovittavien asioiden piiriin. Näin ollen runkosopimuksen 4 §:n 2 kohdan tarkoittamalla sopimustekstillä ei voida heikentää työntekijän vahingoksi lailla työnantajan noudatettavaksi määrättyä ilmoitusvelvollisuutta.

Edellä olevan perusteella velvoitan Kone Instruments Oy:n suorittamaan maksamatta jätettyä vuosilomakorvausta Markku Juhani Leinoselle 8 395,20 markkaa, Seppo Kalevi Korhoselle 9 594,20 markkaa ja Pekka Sakari Nikkaselle 8 253,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 9.6.1992 lukien. Samalla harkitsen oikeaksi työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomita Kone Instruments Oy:n työehtosopimuksen rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Teknisten Liitto TL:lle 9 000 markkaa sekä Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n maksamaan Teknisten Liitto TL:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 11 000 markkaa. Lisäksi velvoitan Kone Instruments Oy:n ja Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n yhteisvastuullisesti korvaamaan työntekijäliiton oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.