Labour court dismissed union claim that waiting time before bus departure must be paid as travel time under collective agreement.

Työnantaja oli linja-autohenkilönkunnan työehtosopimuksen mukaan velvollinen korvaamaan työntekijälle matkustamisajan palkan paitsi itse vieraalta paikkakunnalta asemapaikkakunnalle kuluvalta matkustusajalta myös siltä välttämättömältä odotusajalta, joka työntekijältä kului hänen odottaessaan työn lopettamispaikkakunnalla suraavan linja-auton lähtöä takaisin asemapaikkakunnalle.

Kieltäytyessään matkustamisajan palkan maksamisesta työnlopettamispaikkakunnalla tapahtuneen odotuksen ajalta, ei työnantaja asian tulkinnanvaraisuuden huomioon ottaen ollut rikkonut tietensä työehtosopimusta. Myöskään työnantajaliitto ei ollut asian yhteydessä syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin. (Ään.)

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaajat Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Pekolan Liikenne Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.12.1991 allekirjoitetussa linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

10 § Säännöllinen työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. Kaukoliikenteessä sekä paikallis- ja lähiliikenteessä voi työpäivän aikana olla yksi enintään 2 tunnin palkaton katko. Puolta tuntia lyhyemmät katkot luetaan työaikaan. Muista mahdollisista katkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13. Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on Autoliikenteen Työnantajaliittoa ja Pekolan Liikenne Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 10 §:n 13 kohdassa oli sovittu siitä, että milloin työntekijä joutui aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksettiin matkustusajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Pekolan Liikenne Oy:ssä oli syntynyt erimielisyyttä mainitun sopimusmääräyksen tulkinnasta tilanteessa, jolloin työntekijän työaika alkoi asemapaikkakunnalla kello 5.40. Yli kahden tunnin työskentelyn jälkeen työntekijällä oli vieraalla paikkakunnalla työehtosopimuksen 10 §:n mukainen kahden tunnin palkaton katko kello 7.50 - 9.50. Tauon jälkeen työntekijä työskenteli kello 11.15 saakka, jolloin hän lopetti työnsä vieraalla paikkakunnalla. Työntekijä palasi asemapaikkakunnalle matkustajana kello 12.45. Tästä kello 11.15 alkavasta matkustusajasta kello 12 - 12.45 välinen aika oli varsinaista matkustamista. Sen sijaan aika työvuoron päättymisestä kello 11.15 - 12 kului asemapaikkakunnalle lähtevän vuoron odotteluun.

Työpaikalla asiasta käydyissä erimielisyysneuvotteluissa työntekijäpuolen edustajat olivat katsoneet, että myös paluukuljetuksen odotteluun kuluvalta ajalta kello 11.15 - 12 tuli työntekijälle maksaa odotusajan palkka. Työnantaja oli ollut sitä mieltä, että mainittu aika katsottiin palkattomaksi tauoksi ja että kun työ päättyi vieraalla paikkakunnalla, työnantaja oli velvollinen maksamaan peruspalkan vain matkustusajalta työn päättymispaikkakunnalta asemapaikkakunnalle. Työnantaja oli siten ymmärtänyt matkustusajan erittäin suppeasti. Liittojen välillä käydyissä erimielisyysneuvotteluissa työnantajaliitto oli katsonut yhtiön menetelleen työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli kantanaan todennut, että matkustusaikana korvattiin se aika, jonka työntekijä työtä tekemättä oli sidottu matkustamiseen eli työn alkamisen tai päättymisen ja asemapaikkakunnalta lähdön tai sinne saapumisen välinen aika.

Työnantajapuolen asiassa omaksuma työehtosopimuksen matkustusajan palkanmaksua koskevan määräyksen tulkinta ei vastannut määräyksen sanamuotoa eikä myös sen tarkoitusta. Matkustusajan palkanmaksun kannalta työntekijä oli sidottu työhönsä ajan, jolloin hän matkusti esimerkiksi työnantajan linja-autossa työn päättymispaikkakunnalta asemapaikkakunnalle. Samalla tavalla hän oli sidottu työhön myös sen ajan, kun hän joutui vaikkapa linja-autoasemalla odottamaan mainitun vuoron lähtemistä. Tästä työhön sidottuna olemisesta työnantajalla oli velvollisuus maksaa työntekijälle matkustusajan palkkaa.

Määräystä oli vakiintuneesti tulkittu liittojen välisissä neuvotteluissa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeaksi katsomalla tavalla. Tämä tulkinta oli tuotu esille jo työntekijäliiton julkaisussa vuonna 1977.

Työnantajan ja työnantajaliiton oli täytynyt olla tietoisia työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta. Vaikka työnantaja oli perustanut tulkintansa työnantajaliitosta saamaan ohjeeseen, ei työnantaja voinut vapautua työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesta vastuustaan, koska työnantajan oli täytynyt olla tietoinen työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantaja oli edellä kuvatussa tilanteessa velvollinen maksamaan työntekijälle matkustusajan palkan koko matkustusajalta eli kello 11.15:n ja 12.45:n väliseltä ajalta. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut Pekolan Liikenne Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Autoliikenteen Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Pekolan Liikenne Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työnantajan velvollisuutena oli työaikalain ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan maksaa työntekijälleen palkkaa tehdystä työstä. Mikäli työnantajalla oli palkanmaksuvelvollisuus muultakin ajalta kuin työajalta, edellytti tämä nimenomaisen lainsäännöksen tai työehtosopimuksen määräyksen olemassaoloa. Esimerkkinä tällaisesta määräyksestä oli muun muassa työehtosopimuksen 10 §:n 8 kohdan katkoja koskeva määräys.

Pekolan Liikenne Oy:ssä syntyneestä erimielisyydestä paikallisesti neuvoteltaessa työntekijäpuoli oli viitannut työehtosopimuksen 10 §:n 8 kohdan katkomääräykseen ja katsonut, että kysymyksessä oleva odottelu muodosti toisen tauon, josta tulisi maksaa palkka edellä mainitun määräyksen nojalla. Mainittu sopimusmääräys koski kuitenkin vain työpäivän aikana olevia taukoja ja niiden korvaamista. Nyt syntyneessä erimielisyydessä ei ollut lainkaan kysymys tauosta, koska kuljettajan työpäivä oli päättynyt kello 11.15. Tämän jälkeen kuljettaja oli täysin vapaa kaikista työtehtävistä ja hän voi järjestää ajankäyttönsä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kun kuljettajan työ kanteessa tarkoitetussa tapauksessa päättyi vieraalle paikkakunnalle, työnantaja oli varannut hänelle mahdollisuuden palata asemapaikkakunnalle kello 12 lähtevällä yhtiön linja-autovuorolla. Työntekijä voi itse päättää, käyttikö hän tätä kulkuyhteyttä vai jotain muuta. Yhtiö ei ollut velvoittanut työntekijää käyttämään mitään määrättyä vuoroa.

Työehtosopimuksen 10 §:n 13 kohdassa puhuttiin selkeästi matkustamisajan korvaamisesta. Liittojen välisissä neuvotteluissa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli ottanut käyttöön huomattavasti laajemman matkustamisajan käsitteen puhumalla ajasta, jonka työntekijä oli sidottu matkustamiseen. Tämä työntekijäliiton omaksuma kanta ei vastannut työehtosopimuksen sanamuotoa eikä sen tarkoitusta.

Työehtosopimukseen osalliset eivät olleet linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalalla sopineet matkustamiseen liittyvän odotusajan korvaamisesta. Asia oli toisin samojen osallisten välisessä huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa, jonka 16 §:n 1 momentissa oli määritelty matkan alkaminen ja päättyminen. Saman pykälän soveltamisohjeessa oli todettu nimenomaisesti, että matkaan katsottiin kuuluvan matkan kestäessä mahdollisesti aiheutuva välttämätön odotus, joka johtui julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista.

Kun linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa ei ollut vastaavanlaista määräystä, voitiin tästä tehdä sellainen vastakohtaispäätelmä, että matkustusaikaan liittyvä odotus ei voinut linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen matkustusaikaa koskevan määräyksen perusteella tulla korvattavaksi.

Mitään merkitystä työehtosopimuksen tulkinnan kannalta ei ollut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n omassa lehdessä julkaistuilla kirjoituksilla. Kun tällaisia kirjoituksia oli alkanut ilmestyä lehdessä, oli työnantajaliitto aikaisemmin puuttunut kirjoituksiin oikoen niissä olevia virheellisyyksiä. Työntekijäliiton taholta oli tuolloin ilmoitettu, että kirjoitukset oli tarkoitettu lähinnä järjestäytymättömiä työnantajia varten eikä työnantajaliiton tullut ottaa asiaa liian vakavasti. Kantajan tarkoittamassa liiton lehdessä vuonna 1977 julkaistussa kirjoituksessa ei myöskään ollut otettu lainkaan kantaa matkustusaikaan liittyvään odotukseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Pekolan Liikenne Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vielä lausunut, että huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen 16 §:n määräyksellä ei ollut merkitystä nyt esillä olevan asian ratkaisun kannalta. Huoltokorjaamoita koskevaan työehtosopimukseen vastineessa tarkoitettu määräys oli otettu ensimmäistä kertaa vuosiksi 1974 - 1976 tehtyyn työehtosopimukseen Metallityöväen Liitto r.y:n ja Autoalan Työnantajaliiton välillä solmitusta auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksesta. Mainittu sopimus oli osa koko metalliteollisuuden työehtosopimusratkaisua. Tämän vuoksi huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen kysymyksessä olevalla määräyksellä ei ollut mitään tekemistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen määräyksen tulkinnan kanssa.

Matkustusajan palkkaa koskeva määräys oli otettu linjaautohenkilökunnan työehtosopimukseen vuonna 1976, josta alkaen määräys oli ollut työehtosopimuksissa vastaavan sisältöisenä. Tarkoituksena määräyksestä sovittaessa oli ollut saada aikaan määräys, jonka perusteella työntekijä saisi korvauksen siitä ajasta, jonka hän joutui olemaan työhön sidottuna sen vuoksi, että työ alkoi tai loppui vieraalla paikkakunnalla.

Työnantajaliiton näkemykselle sopimuksen tulkinnasta ei ollut esitetty johdonmukaisia perusteluja. Sopimusta ei ollut tarkoituksenmukaista tulkita siten, että korvaus työntekijälle suoritettaisiin vain pelkältä paikasta toiseen siirtymisen ajalta eikä esimerkiksi vuoron odotteluun kuluvalta ajalta. Matkustamisajan palkan tarkoitus oli nimenomaan taata työntekijälle korvaus siitä ajasta, jonka hän joutui olemaan sidottuna työhönsä sen vuoksi, että hän oli joutunut aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeaksi katsomaa tulkintaa sovellettiin liiton tekemän tiedustelun mukaan ainakin T. Makkonen -nimisessä yrityksessä, Savonlinja yhtiöissä ja tähän yhtiöön kuuluvassa Linja Karjala Oy:ssä. Myös kuorma-autoalan työehtosopimuksessa oli vastaavan sisältöinen määräys kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa. Kuorma-autoalan yrityksissä muun muassa Joensuun Kiitoautot -nimisessä yrityksessä ja Transpoint Oy:ssä noudatettiin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeaksi katsomaa tulkintaa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Pekolan Liikenne Oy:n palveluksessa olevat linja-autonkuljettajat tekevät työvuoroa, jossa kuljettajan työ alkaa asemapaikkakunnalla kello 5.40 ja päättyy vieraalla paikkakunnalla kello 11.15. Työpäivän aikana kuljettajalla on vieraalla paikkakunnalla työehtosopimuksen 10 §:n 8 kohdassa tarkoitettu kahden tunnin pituinen palkaton katko. Työvuoron jälkeen kuljettaja palaa vieraalta paikkakunnalta takaisin asemapaikkakunnalle ensimmäisellä työvuoron päättymisen jälkeen lähtevällä linja-autolla, joka saapuu asemapaikkakunnalle kello 12.45. Pekolan Liikenne Oy on suorittanut kuljettajalle työehtosopimuksen 10 §:n 13 kohdan perusteella perustuntipalkan matkustamisajalta kello 12 - 12.45. Sen sijaan yhtiö on kieltäytynyt palkan maksamisesta työvuoron päättymisen ja linja-auton lähdön väliseltä odotusajalta.

Työehtosopimuksen 10 §:n 13 kohdassa on sovittu, että milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta. Kysymyksessä oleva määräys on otettu ensimmäisen kerran asianosaisliittojen välillä vuonna 1976 solmittuun linjaautohenkilökunnan työehtosopimukseen. Samojen liittojen välillä vuonna 1974 tehtyyn huoltokorjaamoiden työehtosopimukseen on sisältynyt määräys, jossa on määritelty, milloin matka katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi. Tähän määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan matkaan katsotaan kuuluvan matkan kestäessä mahdollisesti aiheutuva välttämätön odotus, joka johtuu julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on katsonut, että mikäli matkustukseen liittyvä odotusaika olisi haluttu korvattavaksi myös linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan, työehtosopimukseen olisi tullut ottaa samansisältöinen odotusaikaa koskeva määräys kuin huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen soveltamisohjeessa on.

Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimuksen 10 §:n 13 kohdasta sovittaessa ei ole ollut esillä, mitä matkustamisajalla tarkoitetaan. Määräyksestä sovittaessa keskusteluja on käyty vain siitä, luetaanko matkustamisaika työaikaan vai ei. Neuvotteluissa ei ole selvitetty erityisesti käsitellyn myöskään huoltokorjaamoalan työehtosopimuksen matkustamista koskevia määräyksiä.

Asianosaiset ovat esittäneet selvitystä matkustamiseen liittyvän odotusajan korvaamisesta alalla. Selvitys osoittaa käytännön vaihtelevan eri yrityksissä siten, että joissakin niistä noudatetaan kanteessa vaadittua tulkintaa, kun taas joissakin noudatetaan työnantajapuolen asiassa oikeaksi katsomaa tulkintaa tai sovelletaan työehtosopimuksen taukoa koskevia tai muita määräyksiä. Käytännöstä esitetty selvitys ei siten osoita, että työehtosopimusta olisi matkustamiseen liittyvän odotusajan korvaamisessa vakiintuneesti sovellettu jommankumman liiton oikeaksi katsomalla tavalla.

Huomioon ottaen asian tulkinnanvaraisuuden työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Pekolan Liikenne Oy olisi asian yhteydessä rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin tai että Autoliikenteen Työnantajaliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Pekolan Liikenne Oy on työehtosopimuksen 10 §:n 13 kohdan mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle kanteessa tarkoitetussa tilanteessa palkan koko matkustamiseen kuluvalta ajalta eli kello 11.15:n ja 12.45:n väliseltä ajalta.

Kanne hylätään enemmälti.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Pohjanoksa, Nyyssölä, Vertanen ja Kolula jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Nyyssölän lausunto, johon jäsen Pohjanoksa yhtyi:

Työehtosopimus velvoittaa maksamaan palkan matkustamisajalta. Jutussa on kysymys siitä, onko sopimusta tulkittava siten, että sen perusteella olisi maksettava palkka myös varsinaiseen matkustamiseen liittyvältä odotusajalta.

Työehtosopimuksen sanamuoto viittaa siihen, että palkka tulisi maksaa vain varsinaiseen matkustamiseen käytetyltä ajalta. Työehtosopimuksen kysymyksessä oleva määräys on luonteeltaan poikkeussäännös, koska se velvoittaa palkanmaksuun muulta kuin tehdyltä työajalta. Tällaisena sitä tulee tulkita suppeasti. Jutussa ei ole näytetty, että palkanmaksuvelvollisuuden olisi tarkoitettu koskevan myös odotusaikaa taikka että sopimusta olisi vakiintuneesti sovellettu kantajan esittämällä tavalla.

Edellä olevilla perusteilla hylkään kanteen.

Jutun laatuun katsoen saavat Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Pekolan Liikenne Oy kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.