Labour Court ruled that door manufacturing falls under mechanical wood industry collective agreement, not carpentry industry agreement.

Esikysymyksenä ratkaistu, oliko ovia valmistavassa yrityksessä noudatettava mekaanisen metsäteollisuuden vai puusepänteollisuuden työehtosopimusta.

TUOMIO

Kantaja, Puutyöväen liitto r.y.

Vastaajat, Metsäteollisuus r.y. ,

Viitapuu Oy

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puutyöväen liiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton, nykyisin Metsäteollisuus r.y., välillä 3.4.1990 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Soveltamisala

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenten sahojen, höyläämöjen, kyllästämöjen, vaneri-, puuelementti-, puutalo-, rakennuspuusepän-, laatikko-, puu- ja lastulevytehtaiden sekä näiden teollisuuksien yhteydessä toimivien kuitulevytehtaiden ynnä niiden sivutuote- ja huolto-osastojen ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n ja Puutyöväen liiton välillä 3.4.1990 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISTÄ

1 §

Soveltamisala

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puusepänteollisuuden Liitto ry:n puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös puusepänteollisuuden yhteydessä toimivien huolto-osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

Mikäli jokin muutakin kuin puusepänteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoastaan puusepänteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Puusepänteollisuuden Liitto ry:n jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainittuihin tehdaslaitoksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on Metsäteollisuutta ja Viitapuu Oy:ta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Osmo Kivinen oli toiminut Viitapuu Oy:n palveluksessa 8.5.1980 alkaen tuotantopuolen eri tehtävissä, vuodesta 1982 ovirunkojen ja ovilevyjen helakoneistajana. Kivinen oli toiminut pääluottamusmiehenä vuodesta 1982 vuoteen 1992.

Vuoden 1991 alussa Viitapuu Oy:n tuotanto oli siirtynyt uudelle hallille, jolloin kaikki tuotantopuolen työntekijät olivat luottamusmiestä lukuun ottamatta siirtyneet sinne. Pääluottamusmies oli joutunut jäämään vanhalle hallille, jossa ei enää ollut ollut normaalia tuotantoa. Kivinen oli välillä ollut ilman työtä, sillä työnantaja ei ollut antanut hänen tehdä töitä pääluottamusmies-asemansa takia.

Viitapuu Oy:n toimitusjohtaja oli purkanut Kivisen työsopimuksen 30.1.1991. Paikallisten neuvottelujen tuloksena Kivisen työsuhde kuitenkin oli palautettu 7.2.1991 jatkumaan 11.2.1991 alkaen. Toimitusjohtaja oli kuitenkin 8.2.1991 ilmoittanut työntekijöille kirjallisesti pääluottamusmiehen toimipaikan olevan vanhalla ovitehtaalla 11.2.1991 alkaen ja että luottamusmiesasioissa hän oli tavattavissa tällä toimipaikalla. Järjestelyn ansiosta työntekijöiden oli mentävä omasta toimipaikastaan noin 500 metrin päähän luottamusmiehen luokse, mikäli heillä oli asiaa luottamusmiehelle. Työntekijöille oli lisäksi annettu sellainen kuva, että luottamusmies ei saanut asioida työntekijöiden luona uudella hallilla.

Kivinen oli joutunut kesällä 1991 siivoamaan ulkoalueita ja tekemään järjestelytöitä. Luottamusmiesasiansa hän oli joutunut hoitamaan uuden hallin kahviossa.

Kivinen oli ollut muutoinkin pitkään työnantajan painostuksen kohteena. Luottamusmiehen syrjinnästä oli neuvoteltu paikallistasolla ja liittojen välillä. Neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina.

Viitapuu Oy kuului jäsenenä Metsäteollisuuteen. Viitapuu Oy:ssä valmistettiin ovia eli yhtiö kuului rakennuspuusepänteollisuuden alaan ja työehtosopimuksen soveltamispykälän mukaan siellä tuli soveltaa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. Viitapuu Oy:ssä sovellettiin kuitenkin tällä hetkellä puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Luottamusmiessopimus oli samansisältöinen puusepänteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden alalla.

Rakennuspuusepänteollisuus oli mainittu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa, mutta ei puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa.

Puutyöväen liitto ei ollut vaatinut puusepänteollisuuden työehtosopimuksen noudattamista Viitapuu Oy:ssä. Puutyöväen liiton Jyväskylän aluetoimiston aluetoimitsija oli jo neljä vuotta sitten huomauttanut luottamusmiehelle, että Viitapuu Oy:ssä sovellettiin väärää työehtosopimusta.

Työnantaja oli määrännyt, että Viitapuu Ky:ssä ja sen jälkeen Viitapuu Oy:ssä sovellettiin puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Tämä johtui siitä, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus oli aikoinaan muun muassa niin sanottujen arkipyhien osalta ollut työntekijöiden kannalta parempi sopimus kuin puusepänteollisuuden työehtosopimus.

Metsäteollisuuden olisi pitänyt valvoa jäsenyritystään ja sitä, että se noudattaa oikeaa työehtosopimusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Viitapuu Oy on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Viitapuu Oy on rikkonut mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavan luottamusmiessopimuksen määräyksiä. Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Viitapuu Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metsäteollisuuden hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta ratkaisemaan esikysymyksenä, mitä työehtosopimusta Viitapuu Oy:ssä tuli noudattaa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuus ja Viitapuu Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet muun muassa, että Viitapuu Oy:ssä oli vakiintuneesti sovellettu Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen liiton välillä solmittua puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta. Metsäteollisuudella ei ollut valvontavelvollisuutta kyseisen työehtosopimuksen osalta.

Pääluottamusmies Kivistä ei ollut luottamusmiessopimuksen vastaisesti syrjitty. Työnantajalla oli ollut Kivisen kanssa joitain ongelmallisia tilanteita, jotka olivat johtuneet pääluottamusmiehen omasta käyttäytymisestä ja vinoutuneista asenteista työnantajaa ja sen edustajia kohtaan. Pääluottamusmiehen käyttäytymisellä oli ollut vaikutusta neuvotteluilmapiiriin. Työnantajalle oli muodostunut käsitys, ettei Kivisellä ollut todellista pyrkimystä hoitaa asiallisesti pääluottamusmiehen tehtäviä. Kivinen oli lukuisin eri tavoin pyrkinyt aiheuttamaan hankaluuksia ja haittaa työnantajalleen. Kivisen luovuttua pääluottamusmiestehtävistä ja uuden luottamusmiehen tultua valituksi oli neuvotteluilmapiiri paikallisten osapuolten kesken ollut erinomainen.

Metsäteollisuus ja Viitapuu Oy ovat vielä lausuneet, että Viitapuu Oy ja sen edeltäjä Viitapuu Ky olivat olleet toiminnassa noin 40 vuotta. Aluksi yhtiö oli valmistanut puuveneitä, mutta tämän jälkeen oli siirrytty tekemään erityyppisiä puusepäntöitä ja lopulta valmistus oli keskittynyt ovien valmistamiseen. Koko toimintansa ajan Viitapuu Oy:llä oli sovellettu puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

Viitapuu Oy:n toiminta kuului rakennuspuusepänteollisuuden piiriin. Käytännössä rakennuspuusepänteollisuus oli jakaantunut siten, että osa yrityksistä sovelsi mekaanisen metsäteollisuuden sopimusta ja osa puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta. Karkeasti ottaen sovellettavan työehtosopimuksen valikoitumiseen oli vaikuttanut toiminnan luonne ja laajuus; suurimmat teolliset tuotantolaitokset kuuluivat mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piiriin, kun taas pienyritykset olivat soveltaneet puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

Viitapuu Oy:n ovituotannossa käsityön osuus oli suuri johtuen tuotevalikoiman vaihtelevuudesta ja erikoisuudesta. Tuotannosta noin puolet oli mittatilausovia. Lisäksi Viitapuu Oy:n tuotanto käsitti ovia erilaisiin projekteihin liittyen, kuten sairaaloihin ja päiväkoteihin. Ruotsiin valmistettiin kaariholviovia, joiden rakenne edellytti käsityötä. Viitapuu Oy oli työnantajana järjestäytynyt väärin. Viitapuu Oy oli liittynyt Metsäteollisuuteen 1.1.1985.

Ersa Oy oli 24.2.1989 siirtynyt Viitapuu Oy:n omistukseen. Ersa Oy:ssä oli sovellettu siihen saakka mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta, mutta tämän jälkeen Ersa Oy:n osalta oli ryhdytty soveltamaan puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Työnantaja oli tarjonnut työntekijäpuolelle mahdollisuutta ryhtyä soveltamaan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta, mutta työntekijät olivat torjuneet tämän työnantajan esityksen. Työnantaja oli keskustellut noudatettavasta työehtosopimuksesta silloisen Jyväskylän aluetoimiston aluetoimitsijan kanssa. Aluetoimitsija ei ollut edellyttänyt mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen soveltamista.

Puutyöväen liitto ja Metsäteollisuus olivat olleet yhtä mieltä siitä, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta ei sovelleta Viitapuu Oy:ssä. Tällä tavalla mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sitovuuspiiriä oli supistettu. Puutyöväen liitto oli toistuvasti vaatinut puusepänteollisuuden työehtosopimuksen soveltamista Viitapuu Oy:ssä. Metsäteollisuus oli hyväksynyt asiantilan ja sopimus oli näin hiljaisesti syntynyt.

Jos kantajaliiton esittämä väite järjestäytymisestä hyväksyttäisiin, olisi merkittävä osa puusepänteollisuudesta järjestäytynyt väärin.

Kantajaliitto ei ollut sen seitsemän vuoden aikana, jonka Viitapuu Oy oli ollut Metsäteollisuuden jäsenenä, kertaakaan esittänyt työnantajaliitolle, että Viitapuu Oy:ssä sovelletaan virheellistä työehtosopimusta tai edellyttänyt tämän johdosta toimenpiteitä. Aluetoimitsijakaan ei ollut huomauttanut työnantajalle väärästä työehtosopimuksesta.

Viitapuu Oy ei ollut rikkonut tietensä työehtosopimusta eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ja Viitapuu Oy ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta tai sen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi, Metsäteollisuus ja Viitapuu Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Puutyöväen liitto on edellä selostetussa kanteessaan vaatinut muun ohella vahvistettavaksi, että Metsäteollisuuden jäsenyhtiö Viitapuu Oy on rikkonut mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen sisältyvän luottamusmiessopimuksen määräyksiä. Työtuomioistuin on esikysymyksenä ottanut ratkaistavaksi, mitä työehtosopimusta Viitapuu Oy:n on tullut työntekijöidensä työsuhteissa soveltaa.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Viitapuu Oy on liittynyt jäseneksi Metsäteollisuuteen vuonna 1985. Työpaikalla on sitä ennen ja myös työnantajaliittoon liittymisen jälkeen sovellettu Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen liiton välillä solmittua puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Tätä sopimusta on pääluottamusmiehen vaatimuksesta noudatettu Viitapuu Oy:ssä senkin jälkeen, kun siihen on vuonna 1989 liitetty Ersa Oy, jossa oli sovellettu Metsäteollisuuden ja Puutyöväen liiton välillä solmittua mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. Viitapuu Oy:n työntekijät ovat järjestäytyneet Puutyöväen liittoon.

Metsäteollisuus on katsonut, että kyseisellä työpaikalla on vakiintuneesti sovellettu puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta, joka on sopusoinnussa yhtiön toimialan kanssa. Kun mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet puusepänteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisen Viitapuu Oy:ssä, sopimusosapuolten on työnantajaliiton näkemyksen mukaan katsottava sopineen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sidottuisuuspiirin supistamisesta Viitapuu Oy:n osalta. Yhtiö on yleissitovuuden perusteella ollut velvollinen noudattamaan puusepänteollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

Työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan työehtosopimusosapuolet voivat työehtosopimuksessa sopia sen sitovaisuuspiirin rajoittamisesta. Mekaanista metsäteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa ei ole sovittu tällaisesta rajoituksesta Viitapuu Oy:n osalta. Muutoinkaan ei Metsäteollisuuden ja Puutyöväen liiton välillä ole näytetty syntyneen työehtosopimuksena pidettävää edellä tarkoitettua sopimusta.

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalaa koskevan pääsäännön mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puusepänteollisuuden liiton puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta sovelletaan sen 1 §:n mukaan Metsäteollisuuden jäsenten sahojen, höyläämöjen, kyllästämöjen, vaneri-, puuelementti-, puutalo-, rakennuspuusepän-, laatikko-, puu-, ja lastulevytehtaiden sekä näiden teollisuuksien yhteyksissä toimivien kuitulevytehtaiden ynnä niiden sivutuote- ja huolto-osastojen ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Viitapuu Oy:n tuotantopäällikkö on kertonut Viitapuu Oy:n tuotannon pääosan olevan puusta valmistettuja ovia karmeineen, kuten ulko-ovia, varaston ovia, autotallin ovia, parvekkeen ovia sekä väliovia ja sisäovia. Todistajan mukaan ovien valmistus Viitapuu Oy:llä edellyttää työntekijöiltä puusepän ammattitaitoa, koska tuotevalikoima on laaja ja kaikki ovet valmistetaan tilausten perusteella. Valtaosa työntekijöistä on puusepän ammattikoulutuksen hankkineita.

Todistajana kuultu kantajaliiton aluetoimitsija on kertonut, että soveltamiskäytännön mukaan pääsääntöisesti huonekaluteollisuus ja keittiökaapistoja valmistava teollisuus kuuluu puusepänteollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Muu rakennuspuusepänteollisuus, kuten ovien ja ikkunoiden valmistus kuuluu mekaaniseen metsäteollisuuteen. Todistaja on kertonut huomauttaneensa Viitapuu Oy:n luottamusmiehelle väärän työehtosopimuksen soveltamisesta.

Kantajaliiton palkkasihteeri on todistajana kertonut, että soveltamiskäytännössä on horjuvuutta, mutta lähtökohtaisesti kiinteitä kalusteita kuten ovia ja ikkunoita valmistava teollisuus kuuluu mekaanisen metsäteollisuuden ja irtokalusteita valmistava teollisuus puusepänteolli suuden piiriin.

Työtuomioistuimessa on todistajana kuultu Metsäteollisuuden johtajaa, joka on kertonut, että rajat Metsäteollisuuden ja Puusepänteollisuuden Liiton jäsenten välillä ovat puusepänteollisuuden alalla epäselvät. Puuteollisuuden yritykset ovat järjestäytyneet historiallisten syiden ja yrityskauppojen vuoksi molempiin edellä mainittuihin työnantajaliittoihin. Puusepänteollisuuden liiton jäsenten pääasiallinen toimiala on huonekaluteollisuus, mutta rakennuspuusepänteollisuus muodostaa noin kolmanneksen jäsenistöstä. Mekaanisessa metsäteollisuudesta suurimman osan muodostavat saha- ja levyteollisuus. Metsäteollisuuteen järjestäytynyt rakennusaineteollisuus koostuu pääasiassa ovi-, ikkuna- ja keittiökaappiteollisuudesta.

Työtuomioistuin katsoo sille esitetyn selvityksen perusteella, että Viitapuu Oy:n järjestäytyminen rakennuspuusepänteollisuutta harjoittavana yhtiönä Metsäteollisuuteen ei ole ristiriidassa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan kanssa. Näin ollen sovellettava työehtosopimus määräytyy työehtosopimuslain 4 §:n perusteella. Kun Metsäteollisuuden ja Puutyöväen liiton välillä ei työehtosopimuksessa ole sitovaisuuspiiristä toisin sovittu, Viitapuu Oy on Metsäteollisuuden jäsenyhtiönä työehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla sidottu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Viitapuu Oy:ssä on kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteisiin sovellettava mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.

Asian käsittelyä jatketaan suullisella esivalmistelulla työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämänä aikana.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kauppinen, Äimälä, Uski, Korpela ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.