Legislator Case Law & Legislation
TT:1993-68 AI generated

Labor court rules employee entitled to half annual leave pay as leave money upon termination.

Case Number TT:1993-68
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The labor court granted the employee's claim for half of the annual leave pay to be treated as leave money upon termination. The employee had taken two consecutive periods of maternity leave while remaining on parental leave in between, and the employer terminated the contract after the second maternity leave ended. The court held that the collective agreement required leave money to be paid whenever annual leave pay was distributed, regardless of whether the employee returned to work or the termination occurred during a leave period.

Legislator headnote

AI generated

Section 26 of the collective agreement; Section 44 of the Employment Contracts Act: Leave money must be paid in conjunction with annual leave pay whenever such pay is distributed, irrespective of the employee's return to work or the specific reason for termination.

Keywords

AI generated
annual leave pay leave money entitlement maternity leave termination parental leave continuity collective agreement interpretation employment contract termination labor court ruling

Cited Legislation

AI generated
Section 26 of the collective agreement
Section 44 of the Employment Contracts Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys työntekijän oikeudesta lomarahaan vuosilomapalkan osalta.

Kuultavat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL r.y. STTK:n Teollisten Toimialojen ammattijärjestö STTK-T r.y. Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n, nykyisen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n välillä 9.5.1988 tehdyssä yleissopimuksessa sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:n välillä 16.1.1990 tehdyssä yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26 § VUOSILOMA

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK:n välisessä 16.1.1990 tehdyssä pääsopimuksessa on sovittu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § SOPIMUSTEN UUDISTAMINEN

STK ja STTK-T ovat uudistaneet runkosopimuksen sopimuskaudeksi 1.3.1990 - 29.2.1992 ja STK:n ja STTK-T:n jäsenliitot ovat uudistaneet palkkasopimukset em. sopimuskaudeksi.

STK ja STL ovat uudistaneet yleissopimuksen sopimuskaudeksi 1.3.1990 - 29.2.1992.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE OULUN RAASTUVANOIKEUDESSA

Työnantajan edustaja oli yllättäen ilmoittanut puhelimitse Lukkariselle marraskuun lopussa 1991, että koska Lukkarinen ei ollut palannut työhön 23.5.1991 päättyneen toisen äitiysloman jälkeen, hänen työsuhteensa oli purkautunut. Toimitusjohtaja Tahkola oli lähettänyt Lukkariselle 3.12.1991 päivätyn kirjeen, jossa oli katsottu, että jälkimmäinen, ajan 21.7.1990 - 22.5.1991 kestänyt äitiysloma oli katkaissut hoitovapaan. Koska Lukkarinen ei ollut saapunut työhön 22.5.1991 eikä ilmoittanut uudelleen hoitovapaan käytöstä, työsuhde oli purkautunut työsopimuslain 44 §:n 2 momentin perusteella 22.5.1991.

Lukkarinen oli ilmoittanut heti työnantajalle kirjallisesti, että koska hän oli ilmoittanut olevansa hoitovapaalla kunnes 22.3.1989 syntynyt lapsi täytti kolme vuotta, hän ei hyväksynyt työnantajan käsitystä siitä, että työnantajalla olisi oikeus katsoa työsuhde purkautuneeksi. Asiassa oli joulukuusta 1991 lähtien käyty työnantajan ja työntekijän välillä sovintoneuvotteluja, jotka eivät olleet johtaneet tulokseen.

Lukkarinen on kanteessaan katsonut, ettei toinen äitiysloma ollut katkaissut ensimmäisen äitiysloman jälkeistä hoitovapaata sillä tavoin, että työntekijälle olisi muodostunut uusi ilmoitusvelvollisuus hoitovapaan pitämisestä. Kanteen mukaan työnantaja oli päättänyt Lukkarisen työsuhteen hoitovapaan aikana laittomasti. Joka tapauksessa työnantajan oikeus purkaa työsopimus oli rauennut työsopimuslain 44 §:n 1 momentin perusteella, sillä purkamisoikeus raukesi viikon kuluessa siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui, eli tässä tapauksessa jo kesäkuussa 1991. Lukkarinen on vielä todennut työnantajan vedonneen siihen, että työnantajalla olisi ollut myös työsopimuslain mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet irtisanoa Lukkarisen työsuhde siinä vaiheessa, kun Lukkarinen olisi palannut työhön hoitovapaaltaan 22.3.1992. Työnantaja ei kuitenkaan ollut esittänyt tilanteesta tarkempaa selvitystä eivätkä nämä perusteet olleetkaan Lukkarisen kohdalla tulleet kysymykseen.

Lukkarinen on lausunut työnantajan ja hänen keskensä syntyneen erimielisyyttä paitsi työsuhteen päättämisestä myös lomapalkasta ja lomarahasta. Osakeyhtiö oli ilmoituksensa mukaan järjestäytymätön ja kommandiittiyhtiö kuului Lukkarisen käsityksen mukaan Suomen Kiinteistöliittoon.

Lukkarisen ja työnantajan välillä oli vuodesta 1983 lähtien sovittu noudatettavaksi ja myös sovellettu lomarahan osalta Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja toiselta puolen muun muassa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL r.y:n välistä yleissopimusta. Alalla ei ollut yleissitovaa työehtosopimusta, mutta työnantajakin oli myöntänyt, että lomarahan osalta oli noudatettu sanottua yleissopimusta. Sovintoneuvotteluissa osapuolten välillä oli syntynyt erimielisyyttä työehtosopimuksen lomarahaa koskevan määräyksen tulkinnasta.

Varsinaista lomaa Lukkarinen oli pitänyt viimeksi kesällä 1988. Lomat olivat kertyneet ajalta 1.4.1987 - 31.3.1988. Sen jälkeen hän oli ollut töissä yhtäjaksoisesti, kunnes oli jäänyt suoraan töistä ensimmäiselle äitiyslomalle 18.2.1989 - 31.1.1990, sitten hoitovapaalle, sitten toiselle äitiyslomalle 21.7.1990 - 23.5.1991 ja sitten oman käsityksensä mukaan edelleen hoitovapaalle.

Ajalta 1.4.1988 - 31.3.1989 kertynyt lomapalkka ja lomaltapaluuraha oli maksettu 27.9.1989. Sitä vastoin ajalta 1.4.1989 - 31.3.1990 lomapalkka oli maksettu ja lomaraha oli maksamatta. Ajalta 21.7.1990 - 23.5.1991 lomapalkka ja lomarahat olivat maksamatta. Työnantaja oli vedonnut siihen, että Lukkariselle ei ollut maksettu lomarahaa, koska hän ei ollut tullut töihin, vaan oli jäänyt äitiyslomalle ja hoitovapaalle.

Aiemmassa vuoden 1983 yleissopimuksessa oli määrätty, että lomarahan sai myös silloin, kun työsuhteen kestäessä ei palannutkaan töihin vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa luetelluista syistä. Uudessa sopimuksessa samasta asiasta oli lausuttu "tai olisi maksettu ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta töihin". Koska äitiyslomalle tai hoitovapaalle jääminen rinnastettiin työhön palaamiseen, ei työnantaja voinut vedota siihen, että Lukkarinen ei ollut palannutkaan töihin, ja siten kieltäytyä lomarahan maksamisesta.

Lisäksi työnantaja oli vedonnut siihen, että Lukkariselle ajalta 1.4.1988 - 31.3.1989 sekä äitiyslomien ajalta kertyvä korvaus oli lomakorvausta eikä lomapalkkaa. Lukkariselle edellä mainituilta ajoilta maksettava raha oli kuitenkin nimenomaan vuosilomapalkkaa. Lomakorvaus oli vuosilomalain mukaan mahdollista vain kahdessa tapauksessa eli lain 10 ja 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Työsuhteen jatkuessa maksettava raha oli aina vuosilomapalkkaa.

Vuosilomapalkan perusteella maksetaan yleissopimuksen mukainen lomaraha ja lomarahan saa myös silloin, kun ei palaakaan loman jälkeen töihin vaan on äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Näin ollen Lukkarisellakin oli oikeus vaatimustensa mukaisiin vuosilomapalkkoihin ja lomarahoihin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Lukkarinen on vaatinut Laillistettu Kiinteistövälitys Tahkola Oy:n, Isännöitsijätoimisto Timo Tahkola Ky:n ja toimitusjohtaja Timo Tahkolan velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan Lukkariselle paitsi muita korvauksia, lomarahan ajalta 1.4.1989 - 31.1.1990 ja ajalta 21.7.1990 - 23.5.1991 kertyneestä lomapalkasta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Laillistettu Kiinteistövälitys Tahkola Oy, Isännöitsijätoimisto Timo Tahkola Ky ja toimitusjohtaja Timo Tahkola ovat vastineessaan siltä osin kuin siinä on kysymys raastuvanoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitetusta lomarahasta lausuneet, että Isännöitsijätoimisto Timo Tahkola Ky oli työnantajaliiton jäsen, joten tältä osin kanne olisi jätettävä tutkimatta. Osapuolten kesken vallitsi erimielisyyttä siitä työehtosopimuksen tulkintakysymyksestä, oliko kantaja oikeutettu lomarahaan myös äitiysloman ajalta suoritetun lomapalkan osalta. Vastaajat ovat pyytäneet, että tästä yleissopimuksen tulkinnasta pyydettäisiin työtuomioistuimen lausunto. Osakeyhtiön, joka ei ollut työnantajaliiton jäsen, mielestä lomarahaa ei olisi suoritettava. Tämä kanta perustui siihen, että lomaraha oli pääsääntöisesti tarkoitettu maksettavaksi vain siinä tapauksessa, että vuosiloma oli pidetty.

RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Eila Lukkarinen on ollut äitiys- ja vanhempainlomalla 18.2.1989 - 31.1.1990. Lukkarinen on 1.2.1990 jäänyt hoitovapaalle ollen hoitovapaalla aina 20.7.1990 saakka. Lukkarinen on 21.7.1990 jäänyt uudelleen äitiys- ja vanhempainlomalle. Vanhempainloma on päättynyt 23.5.1991 ja 24.5.1991 lukien Lukkarinen on ollut uudelleen hoitovapaalla. Työnantaja on katsonut Lukkarisen työsuhteen purkautuneen 22.5.1991.

Raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon STK-STL-yleissopimuksen 1990 lomarahaa koskevan 26 §:n 6 kohdan oikeasta tulkinnasta eli siitä, onko Lukkarinen sanotun määräyksen mukaan oikeutettu lomarahaan äitiys- ja vanhempainlomien ajalta suoritettujen lomapalkkojen osalta.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto r.y:lle, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL r.y.:lle, STTK:n Teollisten Toimialojen ammattijärjestö STTK-T r.y:lle ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK r.y:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Liitot ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleissopimuksen lomarahaa koskevat määräykset ovat olleet nykyisen sisältöisinä voimassa 9.5.1988 alkaen. Yleissopimuksen 26 §:n 6 kohdan mukaan puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön. Lomaraha maksetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa toimihenkilölle maksetaan lomapalkkaa. Sillä, palaako toimihenkilö - tai pitäisikö hänen palata - töihin loman jälkeen, ei ole tässä suhteessa merkitystä.

Yleissopimuksen 26 §:n 6 kohdan mukaan lomaraha maksetaan lomakorvauksen yhteydessä vain eräissä, sopimuksessa nimenomaan mainituissa tapauksissa. Lomakorvauksen yhteydessä lomaraha maksetaan silloin, kun työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä. Tällöinkin lomaraha maksetaan vain siitä lomakorvauksen osasta, joka kohdistuu jo päättyneeseen lomanmääräytymisvuoteen.

Muutoin lomaraha maksetaan lomakorvauksen yhteydessä vain silloin, kun kysymyksessä on eläkkeelle siirtyminen tai asevelvollisuutta suorittamassa olleen toimihenkilön palaaminen työhön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Lukkarinen on ollut äitiyslomalla ensin jakson 18.2.1989 - 31.1.1990 ja uudelleen ajan 21.7.1990 23.5.1991. Työsuhde on jatkunut Lukkarisen ollessa hoitovapaalla äitiyslomien välisen ajan. Lukkarisen tarkoitus on ollut palata työhön 22.3.1992, johon saakka hän oli ilmoittanut olevansa hoitovapaalla 22.3.1989 syntyneen lapsen hoidon vuoksi. Työnantaja on ilmoittanut katsovansa työsopimuksen purkautuneen sen vuoksi, ettei Lukkarinen ollut palannut työhön äitiyslomansa päätyttyä 23.5.1991.

Oulun raastuvanoikeudessa ajettava kanne koskee muun muassa Lukkarisen oikeutta yleissopimuksen mukaiseen lomarahaan ajalta 1.4.1989 - 31.1.1990 maksetusta vuosilomapalkasta sekä hänen oikeuttaan vuosilomapalkkaan ja lomarahaan jälkimäiseltä äitiyslomajaksolta eli ajalta 21.7.1990 - 23.5.1991. Lausuntopyyntö koskee kysymystä Lukkarisen oikeudesta lomarahaan vuosilomapalkan osalta.

Yleissopimukseen osalliset liitot ovat lausunnossaan todenneet, että yleissopimuksen 26 §:n 6 kohdan mukaan puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä ja että puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön. Liitot ovat todenneet, että lomaraha maksetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa toimihenkilölle maksetaan lomapalkkaa. Sillä, palaako toimihenkilö töihin loman jälkeen tai pitäisi hänen palata töihin, ei ole tässä suhteessa merkitystä.

Työtuomioistuimelle ei ole syytä poiketa liittojen esittämästä kannasta. Sen mukaan yleissopimuksen tulkittava määräys edellyttää lomarahan maksamista Lukkariselle maksettavasta vuosilomapalkasta.

Sen varalta, että asiassa joudutaan ottamaan kantaa yleissopimuksen lomarahamääräyksen soveltamiseen tilanteessa, jossa työntekijälle maksetaan lomakorvausta, työtuomioistuin viittaa liittojen kannanottoon. Sen mukaan lomaraha maksetaan lomakorvauksen yhteydessä vain eräissä, sopimuksessa nimenomaan mainituissa tapauksissa. Lomakorvauksen yhteydessä lomaraha maksetaan silloin, kun työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä. Tällöin lomaraha maksetaan vain siitä lomakorvauksen osasta, joka kohdistuu jo päättyneeseen lomanmääräytymisvuoteen.

Muutoin lomaraha maksetaan lomakorvauksen yhteydessä vain silloin, kun kysymyksessä on eläkkeelle siirtyminen tai asevelvollisuutta suorittamassa olleen toimihenkilön palaaminen työhön.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Rihto, Tuulensuu, Nouro, Leivo ja Hölttä jäseninä.

Lausunto on yksimielinen.