Union branches liable for work stoppages if members violate peace obligations or fail supervision.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK oli päättänyt ns. toimintapäivän järjestämisestä maan hallituksen toimintapolitiikkaa vastaan siten, että suurimmilla paikkakunnilla voitiin järjestää työnseisauksia iltapäivällä 22.4. Toimintapäivän tilaisuuksien järjestämisen SAK oli antanut piiri- ja alueorganisaationsa tehtäväksi.

Kunta-alan ammattiliitto KTV oli päättänyt kehottaa jäsenistöään osallistumaan toimintapäivään.

Työtaistelulla oli pyritty vaikuttamaan maan hallituksen talouspolitiikan hoitoon, joten se oli koskenut sellaista asiaa, josta ei saanut sopia virkaehtosopimuksella.

KTV oli kehottaessaan jäseniään osallistumaan kiellettyyn työtaisteluun, rikkonut tietensä sille kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Kunta-alan unioni oli virkaehtosopimukseen osallisena yhdistyksenä velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat pidättäytyivät kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä. Yhdistys ei voinut vedota organisaatiotaan koskeviin seikkoihin valvontavastuusta vapautumiseksi, vaan sen oli kehitettävä organisaatiotaan niin, että se pystyy toimimaan myös esillä olevan kaltaisessa tilanteessa. Yhdistys, joka ei ollut ryhtynyt mikään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi, oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Yhteisjärjestöistä ne, jotka olivat tehneet päätöksen työtaisteluun osallistumisesta tai kehottaneet jäsenistöään osallistumaan työtaisteluun, vastasivat alayhdistystensä virkasuhteisten jäsenten osallistumisesta työnseisaukseen työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Yhteisjärjestö, jonka puheenjohtaja kuului jäsenenä KTV:n hallitukseen ja oli osallistunut Helsingin kaupungin ja järjestön väliseen toimintapäivää koskeneeseen neuvotteluun, oli siten ollut tietoinen työtaistelusta. Koska yhteisjärjestö ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin alayhdistystensä virkasuhteisten jäsenten työtaisteluun osallistumisen estämiseksi, se oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Näyttämättä oli jäänyt, että kolme muuta yhteisjärjestöä olisivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa tai laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Vastaajiksi haastetut ammattiosastot olivat ns. sekaosastoja, joiden jäseninä oli sekä virkamiehiä että työsuhteessa olevia työntekijöitä.

Ammattiosastot, joiden yksi tai useampi virkasuhteessa oleva jäsen oli osallistunut työtaisteluun ja jotka olivat päättäneet työtaisteluun osallistumisesta, vaikka niiden oli täytynyt käsittää toimintapäivään osallistuminen kielletyksi työtaistelutoimenpiteeksi, vastasivat työtaistelusta työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Muiden ammattiosastojen vastuuta työtaistelusta oli perusteltu sillä, että työtaisteluun oli osallistunut ammattiosaston virkasuhteisia jäseniä. Jos työtaisteluun osallistuneiden virkasuhteisten ammattiosaston jäsenten lukumäärä oli varsin pieni eikä työtuomioistuimelle ollut esitetty selvitystä ammattiosaston toiminnasta työtaistelun yhteydessä, ei pelkästään vähäisen osallistujamäärän perusteella ollut näytetty ammattiosaston rikkoneen sille kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvaa työrauha- eikä valvontavelvollisuutta. Kahden ammattiosaston osalta osallistuneiden virkasuhteisten jäsenten määrä muodosti enemmistön ammattiosaston jäsenkunnasta, ja ammattiosaston oli katsottava vastaavan tämän vuoksi työtaistelusta työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Kahden ammattiosaston oli katsottu olleen tietoisia työtaistelusta. Kun yhdistykset eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin estääkseen virkasuhteisten jäsentensä osallistumisen siihen, ne olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Näyttämättä oli jäänyt, että muut ammattiosastot olisivat rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan taikka vallinneessa tilanteessa laiminlyöneet niille kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla kuuluvan valvontavelvollisuuden. (Ään.)

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos

TUOMIO

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n (SAK) hallitus oli 13.4.1992 päättänyt järjestää useilla eri paikkakunnilla ympäri maata mielenosoituksia 22.4.1992. SAK oli antanut toimintapäivän järjestämisestä tarkempia ohjeita.

Kunta-alan ammattiliitto KTV:n (KTV) hallitus oli 15.4.1992 päättänyt kehottaa jäsenistöään osallistumaan sanottuun toimintapäivään. SAK:n ja KTV:n päätösten perusteella niiden alayhdistykset olivat tehneet päätöksiä toimintapäivään osallistumisesta. Toimintapäivä oli järjestetty maan hallituksen tekemää talouspoliittista periaatepäätöstä vastaan. Sillä oli pyritty painostamaan hallitusta luopumaan muun muassa työttömyysturvaa ja eläkkeitä koskevista lainsäädännön muutosesityksistä.

Lakko oli toteutettu pääasiallisesti 22.4.1992 iltapäivällä. Joillakin paikkakunnilla työnseisaukset olivat saatujen ilmoitusten mukaan kestäneet koko sanotun päivän. Ainakin Rovaniemen kaupungissa ja Utsjoen kunnassa lakko oli toimeenpantu 24.4.1992. Lakkoon oli eri puolilla maata osallistunut kuntien ja kuntainliittojen henkilöstöstä noin 2 600 viranhaltijaa ja noin 13 800 työntekijää. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnille ja kuntainliitoille tekemästä tiedustelusta kävi ilmi, että vastaajayhdistysten toimihenkilöitä, niiden luottamusmiehiä ja viranhaltijajäseniä oli osallistunut työnseisaukseen. Lisäksi oli käynyt ilmi, että paikalliset yhdistykset olivat tehneet nimenomaisia päätöksiä lakkoon osallistumisesta.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan lakko oli kielletty, jos sillä pyrittiin vaikuttamaan muihin kuin sanotun lain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin. Toimintapäivän työnseisaus oli selvästi sanotussa säännöksessä tarkoitettu lakko. Sen luonne kävi ilmi muun muassa eräistä toimintapäivää koskeneista ilmoituksista. Lakolla oli pyritty vaikuttamaan muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin, joten se oli työtaistelutoimenpiteenä lain 8 §:n 1 momentin työrauhavelvollisuutta koskevan säännöksen vastainen. Työtuomioistuin oli antanut tuomion n:o 105/89 täysin vastaavanlaisessa asiassa ja tuomiossa todennut työnseisauksen työrauhavelvollisuuden vastaiseksi.

Kunta-alan unionilla oli virkaehtosopimuksen osapuolena kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin perusteella velvollisuus valvoa, etteivät sen alaiset yhdistykset ryhtyneet sanotun lain 8 §:n mukaan kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli 21.4. ja 23.4.1992 sanotuille järjestöille lähettämillään kirjeillä kehottanut niitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Kantajan tietoon ei ollut tullut, että työtaistelua estäviin tai rajoittaviin toimenpiteisiin olisi ryhdytty. Kun sanotut järjestöt eivät olleet pyrkineet estämään eivätkä rajoittamaan työtaistelua, ne olivat syyllistyneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaisen valvontavelvollisuutensa rikkomiseen.

KTV oli tehdessään 15.4.1992 päätöksen, jolla sen jäsenistöä oli kehotettu osallistumaan työtaisteluun, syyllistynyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 2 virkkeen mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli kirjeellään 21.4. ja 23.4.1992 kehottanut sanottua järjestöä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhavelvoitteen vastaisen työtaistelun estämiseksi. Järjestö ei ollut ryhtynyt vaadittuihin toimenpiteisiin. Muut vastaajayhdistykset olivat päättäneet lakkoon osallistumisesta tai yhdistysten luottamuselimiin kuuluvia henkilöitä tai luottamusmiehiä oli osallistunut työtaisteluun. Yhdistykset olivat näin toimiessaan ja kantaessaan vastuun toimihenkilöidensä tai luottamusmiesten toiminnasta rikkoneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 2 virkkeen työrauhavelvollisuutta.

Kysymyksessä oli järjestöjen nimenomaisiin päätöksiin perustunut työtaistelutoimenpide, joka oli toteutettu valtakunnallisena ja johon osallistuneiden määrä oli suuri.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että Kunta-alan unioni tuomittaisiin hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta ja muut vastaajat kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Mikäli jonkun viimeksi sanottuun ryhmään kuuluvan yhdistyksen ei katsottaisi rikkoneen 8 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä sanottua työrauhavelvollisuutta, niin yhdistykset tulisi vaihtoehtoisesti tuomita hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

VASTINEET

Toimintapäivään osallistuminen oli toteutettu KTV:n jäsenten osalta työpaikoilla yleensä ruokatunnin ja liukumien puitteissa siten, ettei osallistumiseen ollut käytetty työ- eikä virka-aikaa. Tämän osoitti myös kunnallisen työmarkkinalaitoksen esittämä, sinänsä ylimitoitettu laskelma, jonka mukaan työaikana osallistuneita olisi ollut 16 489 henkilöä KTV:n yli 210 000:sta jäsenestä.

Vastuu työtaistelun järjestelystä kuului siten vain KTV:lle, joka SAK:n jäsenjärjestönä oli joutunut työtaisteluun osalliseksi ja myös tehnyt asiassa päätökset. Mikäli sekä KTV että Kunta-alan unioni katsottaisiin vastuulliseksi työtaistelusta, tarkoittaisi tämä käytännössä sitä, että KTV tuomittaisiin kahteen kertaan samasta teosta, koska sanottujen toimintasääntöjen mukaisesti KTV joutuisi maksamaan myös Kunta-alan unionille tuomittavan hyvityssakon.

KTV:n yhteisjärjestöt eivät pääsääntöisesti olleet osallistuneet toimintapäivän valmisteluihin eikä toimeenpanemiseen. Poikkeuksen muodostivat Espoon kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Tampereen yhteisjärjestö KTV, joiden hallitukset olivat kokoontuneet sellaisena ajankohtana, että ne olivat ehtineet käsitellä asiaa tehden osallistumispäätöksen. Muut yhteisjärjestöt eivät olleet tehneet osallistumispäätöstä. Ne eivät siten olleet syyllistyneet työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Ne eivät myöskään olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan, sillä toimintapäivän lyhyen valmisteluajan vuoksi ne eivät olleet ehtineet hankkia eikä saada tietoja siitä, aikoivatko yhdistysten jäsenet osallistua toimintapäivään.

Imatran yhteisjärjestö KTV:n kolme jäsenyhdistystä oli ilmoittanut yhteisjärjestön lomakkeella mielenosoitukseen osallistumisesta. Tämä ei sisältänyt yhteisjärjestön kannanottoa. Yhteisjärjestössä oli kaikkiaan viisi jäsenyhdistystä.

Porin kunta-alan yhteisjärjestö KTV:n piiriin kuuluvia virkamiehiä oli osallistunut työtaisteluun 29 ja Vantaan kunta-alan ammattiliiton yhteisjärjestö KTV:n piiriin kuuluvia neljä. Helsingin yhteisjärjestö KTV:n puheenjohtaja kuului jäsenenä KTV:n hallitukseen ja oli osallistunut Helsingin kaupungin ja järjestön väliseen toimintapäivää koskeneeseen neuvotteluun. Oulun kunta-alan yhteisjärjestö KTV:n piiriin kuuluvia virkamiehiä osallistui työtaisteluun 12.

Jutun esivalmistelussa asianosaiset, lukuunottamatta Liikennelaitoksen virkailijayhdistystä, ovat laatineet yhteisen esityksen, jossa on käsitelty vastaajana olevien yhdistysten osalta tehtyjä päätöksiä, osallistuneiden viranhaltijoiden määriä ja yhdistyksen toimihenkilöiden sekä luottamusmiesten osallistumista työtaisteluun. Esityksessä on lausuttu seuraavaa:

Kunta-alan unionin osalta kunnallinen työmarkkinalaitos on todennut, että työtuomioistuin oli tuomiolla n:o 105/89 tuominnut Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n hyvityssakkoon asiassa, jossa sanotun yhdistyksen asema vastasi Kunta-alan unionin asemaa tässä asiassa.

Kunta-alan ammattiliitto KTV oli päättänyt kehottaa jäseniään osallistumaan SAK:n päättämään maan hallituksen toimintapolitiikkaa vastaan suunnattuun toimintapäivään.

Helsingin yhteisjärjestö KTV:n puheenjohtaja oli ollut läsnä työnantajan kanssa käydyissä neuvotteluissa, jotka olivat koskeneet työtaistelua. Lisäksi puheenjohtaja kuului työtaistelun järjestämisestä päättäneen KTV:n hallitukseen.

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat KTV:ssä oli 814 jäsentä, joista 100 virkasuhteisia. Näistä 17 oli ottanut osaa työtaisteluun.

Hesperian sairaalan henkilökunta KTV:hen kuului 224 jäsentä, joista kaksi virkasuhteista oli osallistunut työtaisteluun. Yhdistyksen ilmoituksen mukaan osallistujat eivät työskennelleet Hesperian sairaalassa vaan kahdessa kaupungin mielenterveystoimistossa. Yhdistyksen valvonta heidän osaltaan oli ollut työnseisauksen luonteen vuoksi käytännössä mahdotonta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, ettei yhdistyksen jäsenen työskentelypaikan sijainti voinut olla ratkaiseva yhdistyksen valvontavelvollisuuden kannalta. Ratkaisevaa oli se, oliko yhdistys toiminut millään tavoin valvontavelvollisuutensa toteuttamiseksi. Näin ei nyt ollut tapahtunut.

Helsingin Koskelan sairaalan henkilökunta KTV:n 122 jäsenestä oli ottanut osaa työtaisteluun kaksi virkasuhteista jäsentä.

Helsingin sosiaaliviraston henkilökunta KTV:n 1 090 henkeä käsittävästä jäsenkunnasta oli työtaisteluun osallistunut 14 virkasuhteista jäsentä. Työtaisteluun oli ottanut osaa ammattiosaston puheenjohtaja.

Helsingin kotipalveluhenkilöstö KTV:n 377 jäsenestä oli ottanut osaa työtaisteluun kuusi virkasuhteista jäsentä.

Helsingin kunnalliset perhepäivähoitajat KTV:n 709 jäsenestä oli osallistunut työtaisteluun seitsemän viranhaltijaa. Näistä kuusi oli hoitanut virkaa viransijaisena ja yksi oli hoitanut avointa virkaa. Vastaaja on ilmoittanut, etteivät viranhaltijat olleet hoitaneet normaaleja perhepäivähoitajan tehtäviä kotonaan vaan he olivat toimineet kaupungin päiväkodeissa lastenhoitajan sijaisena. Kun päiväkodit eivät kuuluneet yhdistyksen toimintaalueen piiriin, ei yhdistyksen valvonta ollut ulottunut heihin saakka. Yhdistys oli tehnyt päätöksen siitä, etteivät sen jäsenet osallistuneet toimintapäivään. Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, ettei tämänkään vastaajan kohdalla yhdistyksen jäsenen työskentelypaikalla voinut olla merkitystä valvontavelvollisuuden täyttämisen kannalta. Pelkkä yhdistyksen hallituksen puhelinneuvottelu asiasta ei poistanut välttämättä yhdistyksen valvontavelvollisuutta, ja yhdistyksen olisi tullut toimia aktiivisesti esimerkiksi tiedottamalla päätöksistään jäsenilleen.

Helsingin päivähoitotoimen henkilökunta KTV:n 1 640 jäsenestä oli työtaisteluun ottanut osaa 184 virkasuhteista jäsentä. Työtaistelussa oli ollut mukana yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen, yksi luottamusmies ja ammattiosaston sihteeri.

Helsingin vammaishuollon henkilökunta KTV:hen kuului 380 jäsentä, ja työtaisteluun oli ottanut osaa yksi viransijaisena toiminut virkasuhteinen jäsen. Vastaajan mukaan se ei ollut ollut tietoinen siitä, että yhdistyksen jäsen oli hoitanut viransijaisuutta, joten oli kohtuutonta katsoa yhdistyksen laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, kun se kaikkien muiden jäsenten osalta oli täyttänyt velvollisuutensa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, ettei yhdistyksen valvontavelvollisuuden täyttämiseen riittänyt sen toteaminen, ettei osallistuneita viranhaltijoita ollut ollut tai yhdistys ei ollut ollut tietoinen jäsentensä palvelussuhteen laadusta. Valvontavelvollisuudesta huolehtiminen edellytti aktiivisia toimenpiteitä.

Helsingin kaupungin pysäköinninvalvontatoimiston henkilökunta KTV:hen kuului 59 jäsentä. 31 virkasuhteista jäsentä oli ottanut osaa työtaisteluun. Työtaistelussa oli ollut mukana yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muita ammattiosaston vastuuhenkilöitä.

Helsingin satamalaitoksen henkilökunta KTV:n 177 jäsenestä oli työtaisteluun ottanut osaa kahdeksan virkasuhteista jäsentä.

Helsingin liikennelaitoksen autohenkilökunta KTV:hen kuului 893 jäsentä. Viranhaltijoita oli työtaisteluun osallistunut 316. Osallistuneiden määrä oli vastaajan käsityksen mukaan 200. Pääluottamusmies oli ilmoittanut KTV:läisten järjestöjen osallistumisesta työtaisteluun.

Raitiovaunuhenkilökunnan yhdistys KTV:hen kuului 861 jäsentä. Osallistuneiden viranhaltijoiden määrä oli kantajan mukaan 114 ja vastaajan mukaan 50.

Helsingin liikennelaitoksen viranhaltijat KTV:n 179 jäsenestä oli työtaisteluun ottanut osaa kaksi virkasuhteista jäsentä.

Liikennelaitoksen virkailijayhdistyksestä oli ottanut työtaisteluun osaa 71 virkasuhteista jäsentä.

Imatran kaupungin toimisto- ja tekninen henkikunta KTV oli tehnyt päätöksen osallistumisesta. Työtaisteluun oli osallistunut kaksi virkasuhteista jäsentä, ja yhdistykseen kuului kaikkiaan 289 jäsentä.

Imatran kaupungin viranhaltijat KTV oli myös tehnyt päätöksen osallistumisesta työtaisteluun. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 834 henkilöä ja virkasuhteisia jäseniä oli osallistuneissa neljä. Myös luottamusmies oli ottanut osaa työtaisteluun.

Joensuun kaupungin sopimuspalkkaiset ja viranhaltijat KTV oli tehnyt päätöksen osallistumisesta. Työtaisteluun oli osallistunut kolme virkasuhteista jäsentä, ja yhdistykseen kuului 1 053 jäsentä. Ammattiosaston puheenjohtaja oli ottanut osaa työtaisteluun.

Jyväskylän kaupungin viranhaltijat KTV oli päättänyt osallistumisesta työtaisteluun. Yhdistyksen 2 134 jäsenestä oli ottanut osaa työtaisteluun 152 virkasuhteista jäsentä. Osallistuneiden joukossa oli ollut yksi yhdistyksen hallituksen jäsen ja 11 luottamusmiestä.

Jyväskylän seudun kunnallinen hallinto- ja tekninen henkilöstö KTV oli päättänyt osallistumisesta. Yhdistyksen 133 jäsenestä oli työtaisteluun osallistunut kuusi virkasuhteista jäsentä. Osallistuneiden joukossa oli ollut ammattiosaston puheenjohtaja.

Jyväskylän palomiehet KTV:hen kuului 114 jäsentä. Työtaisteluun oli ottanut osaa neljä virkasuhteista jäsentä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on todennut asiakirjain osoittavan, että Jyväskylän palomiehet KTV oli tehnyt päätöksen osallistumisesta. Vastaaja on kiistänyt yhdistyksen tehneen varsinaista päätöstä.

Jämsänkosken kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n 308 jäsenestä oli työtaisteluun osallistunut kaksi virkasuhteista jäsentä.

Kajaanin kunnalliset viranhaltijat ja toimihenkilöt KTV oli tehnyt päätöksen osallistumisesta. Yhdistykseen kuului 1 252 jäsentä. Virkasuhteisia jäseniä oli osallistunut työtaisteluun 84. Myös ammattiosaston pääluottamusmies oli ottanut osaa työtaisteluun.

Kemin kaupungin työntekijät ja viranhaltijat KTV:hen kuului 1 465 jäsentä. Lakossa oli ollut ammattiosaston yksi luottamusmies. Osallistuneista kahdeksan oli virkasuhteisia. Vastaaja on korostanut, että yhdistyksen puheenjohtaja oli kieltänyt jäsenten osallistumisen toimintapäivään, mutta liikuntatoimen yksi työhuonekunta oli toiminut vastoin kieltoa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on jättänyt työtuomioistuimen harkintaan sen, oliko yhdistys laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Keuruun kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV oli tehnyt päätöksen osallistumisesta. Yhdistyksen 547 jäsenestä työtaisteluun oli ottanut 39 virkasuhteista jäsentä. Lakossa oli ollut myös ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja kolme luottamusmiestä.

Kuopion kunnalliset KTV oli tehnyt päätöksen osallistumisesta. Työtaisteluun oli yhdistyksen 1 715 jäsenestä osallistunut kolme virkasuhteista jäsentä. Osallistuneiden joukossa olivat olleet ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja luottamusmies.

Lappeenrannan kunnalliset viranhaltija KTV:n 993 jäsenestä oli lakkoon ottanut osaa 35 virkasuhteista jäsentä. Lakkoon osallistuneiden joukossa oli ollut kaksi ammattiosaston hallituksen jäsentä ja yksi luottamusmies.

Mikkelin kaupungin viranhaltijat ja toimihenkilöt KTV:n 715 jäsenestä oli lakkoon ottanut osaa kaksi virkasuhteista jäsentä.

Mäntän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV oli päättänyt osallistumisesta. Sen 410 jäsenestä oli ottanut osaa 18 virkasuhteista jäsentä. Ammattiosaston puheenjohtaja oli osallistunut työtaisteluun.

Nokian viranhaltijat ja työntekijät KTV oli päättänyt osallistumisesta. Yhdistykseen kuului 1 266 jäsentä, ja virkasuhteisia jäseniä oli ottanut osaa 97. Työtaistelussa oli ollut mukana ammattiosaston pääluottamusmies ja neljä hallituksen jäsentä.

Savonlinnan kunnantyöntekijät KTV:n 867 jäsenestä oli osallistunut kaksi virkasuhteista jäsentä. Työtaistelussa olivat olleet ammattiosaston puheenjohtaja, neljä hallituksen jäsentä ja pääluottamusmies.

Suolahden kaupungin työntekijät ja viranhaltijat KTV:n 351 jäsenestä oli virkasuhteisia osallistunut 38.

Varkauden kaupungin viranhaltijat KTV oli päättänyt osallistumisesta. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 878 henkeä, ja osallistuneita virkamiehiä 10. Lakossa olivat olleet ammattiosaston pääluottamusmies ja yksi luottamusmies.

Hankasalmen kunnalliset työntekijät KTV oli päättänyt osallistumisesta. Yhdistykseen kuului 208 jäsentä, ja virkasuhteisia oli ollut työtaistelussa mukana kolme. Ammattiosaston puheenjohtaja ja yksi luottamusmies olivat osallistuneet työtaisteluun.

Jyväskylän maalaiskunnan työntekijät ja viranhaltijat KTV oli suullisesti ilmoittanut osallistumisestaan työtaisteluun, ja osallistuneita viranhaltijoita oli ollut 48. Yhdistykseen kuului 990 jäsentä.

Kangasalan kunnan viranhaltijat ja työntekijät KTV oli päättänyt osallistumisesta. Yhdistykseen kuului 599 jäsentä, ja osallistuneita virkamiehiä oli 84. Lakkoon oli osallistunut muun muassa kaksi pääluottamusmiestä ja kaksi luottamusmiestä, varapuheenjohtaja ja sihteeri.

Kivijärven kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n pääluottamusmies oli kirjallisesti ilmoittanut työtaistelusta. Yhdistyksen jäsenistä oli osallistunut työtaisteluun yksi virkasuhteinen jäsen. Ammattiosaston jäsenmäärä oli 66 henkilöä, ja osallistuneiden joukossa oli useita ammattiosaston vastuuhenkilöitä.

Kuoreveden kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV oli päättänyt osallistumisesta, ja osallistuneita viranhaltijoita oli kaksi. Ammattiosaston jäsenmäärä oli 88 henkilöä, ja osallistuneiden joukossa oli useita ammattiosaston vastuuhenkilöitä.

Laukaan kunnantyöntekijät ja viranhaltijat KTV oli päättänyt osallistumisesta. Yhdistyksen 531 jäsenestä oli osallistunut 10 virkasuhteista jäsentä. Osallistuneiden jäsenten joukossa oli ammattiosaston puheenjohtaja ja yksi luottamusmies.

Lempäälän kunnan viranhaltijain ja työntekijäin yhdistys KTV:n 467 jäsenestä oli osallistunut neljä virkasuhteista jäsentä. Työtaisteluun oli osallistunut kaksi luottamusmiestä ja varapuheenjohtaja.

Multian kunnantyöntekijät ja viranhaltijat KTV:n 72 jäsenestä oli osallistunut viisi virkasuhteista jäsentä. Lakossa oli ollut useita ammattiosaston vastuuhenkilöitä.

Petäjäveden kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n yksi virkasuhteinen jäsen oli ollut mukana työtaistelussa. Ammattiosaston jäsenmäärä oli 124 henkilöä, ja työtaisteluun oli osallistunut kaksi luottamusmiestä ja yksi ammattiosaston hallituksen jäsen.

Pirkkalan kunnantyöntekijät ja viranhaltijat KTV:n osalta asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, oliko yhdistys päättänyt osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosaston jäsenmäärä oli 402 henkilöä ja osallistuneiden virkasuhteisten lukumäärä yhdeksän henkilöä. Työtaistelussa oli ollut ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja kaksi luottamusmiestä. Yhdistys on ilmoittanut, ettei se ollut tehnyt päätöstä osallistumisesta vaan oli antanut jäsenilleen suosituksen osallistumisesta työaikana 22.4. kello 6:n - 23.4. kello 6:n välisenä aikana keskusjärjestöjen yhteiseen mielenosoitukseen. Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että yhdistys vastasi osallistumisesta, vaikka yhdistyksen päätös olikin muotoiltu sanotulla tavalla.

Ruoveden kunnantyöntekijät ja viranhaltijat KTV:n 223 jäsenestä oli osallistunut yksi virkasuhteinen. Työtaistelussa oli ollut mukana ammattiosaston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi luottamusmiestä.

Säynätsalon kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n 19 virkasuhteista oli ottanut osaa työtaisteluun, ja yhdistyksen koko jäsenmäärä oli 125 henkilöä.

Viialan kunnalliset KTV oli päättänyt osallistumisesta. Osallistuneita virkasuhteisia jäseniä oli 12, ja ammattiosaston koko jäsenmäärä 296 henkilöä. Työtaisteluun olivat ottaneet osaa muiden joukossa ammattiosaston puheenjohtaja, sihteeri, hallituksen jäsen ja pääluottamusmies.

Vilppulan kunnantyöntekijät ja viranhaltijat KTV:n 250 jäsenestä oli osallistunut neljä virkasuhteista jäsentä.

Ylöjärven kunnan työntekijät ja viranhaltijat KTV oli päättänyt osallistumisesta. Viranhaltijoita oli työtaisteluun osallistunut 26. Yhdistykseen kuului 614 jäsentä, ja osallistuneiden joukossa oli ollut useita vastuuhenkilöitä.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan henkilökunta KTV:hen kuului 1 071 jäsentä. Yhdistys myönsi viranhaltijoiden osallistuneen työtaisteluun, mutta ei ollut varma osallistuneiden määrästä. Työnantajan ilmoituksen mukaan osallistuneita viranhaltijoita oli 174. Työtaisteluun oli ottanut osaa yhdistyksen puheenjohtaja ja pääluottamusmies sekä kaksi luottamusmiestä. Puheenjohtaja oli osallistunut työtaistelua koskeneeseen neuvotteluun.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan toimistovirkailijat KTV:hen kuului 205 jäsentä. Yhdistys myönsi viranhaltijoiden osallistuneen työtaisteluun olematta varma osallistuneiden viranhaltijoiden määrästä. Työnantajan ilmoituksen mukaan heitä oli 34. Yhdistyksen puheenjohtaja oli osallistunut työtaistelua koskeneeseen neuvotteluun.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan konehenkilökunta KTV:hen kuului 81 jäsentä. Työnantajan ilmoituksen mukaan osallistuneita viranhaltijoita oli 19. Yhdistys ei tiennyt osallistuneiden viranhaltijoiden täsmällistä määrää, mutta se myönsi viranhaltijoita osallistuneen. Yhdistyksen varaluottamusmies oli osallistunut työtaistelua koskeneeseen neuvotteluun.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan henkilökunnan yhdistys KTV:hen kuului 418 jäsentä. Yhdistys oli antanut suosituksen työtaisteluun osallistumisesta. Virkasuhteisia jäseniä oli ollut työtaistelussa mukana 23.

Kontioniemen sairaalan henkilökunta KTV:hen kuului 111 jäsentä. Yhdistys oli antanut kehotuksen töiden keskeyttämiseen, ja osallistuneita viranhaltijoita oli kahdeksan. Työtaisteluun oli osallistunut yksi yhdistyksen hallituksen jäsen.

Oulunsuun sairaalan henkilökunta KTV:stä oli työtaisteluun osallistunut kolme virkasuhteista jäsentä.

Pohjois-Karjalan ammatillisten oppilaitosten kuntainliiton henkilökunta KTV oli kehottanut jäseniään keskeyttämään työnteon. Yhdistyksen 90 jäsenestä oli osallistunut viisi virkasuhteista jäsentä.

Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen henkilökunta KTV:hen kuului 61 jäsentä, ja virkasuhteisia oli osallistunut viisi. Työtaisteluun oli ottanut osaa useita ammattiosaston vastuuhenkilöitä.

Espoon kaupungin viranhaltijat ja toimihenkilöt KTV:hen kuului 896 jäsentä. Kantajan mukaan viranhaltijoita oli ottanut osaa 16. Yhdistys ei osannut lausua osanottajamääristä.

Espoon kaupungin virkailijat KTV:hen kuului 287 jäsentä. Kantajan tiedon mukaan viranhaltijoita oli osallistunut 31. Vastaaja ei osannut ottaa kantaa osallistujamäärään, mutta myönsi viranhaltijoita osallistuneen. Yksi luottamusmies oli osallistunut työtaisteluun.

Espoon kaupungin työnjohtajat ja teknilliset toimihenkilöt KTV:hen kuului 111 jäsentä. Kantajan mukaan viranhaltijoita oli osallistunut 12, mutta vastaaja ei voinut ottaa kantaa osallistujamäärään myöntäen kuitenkin, että viranhaltijoita oli ollut mukana työtaistelussa.

Espoon kaupungin sosiaalialan viranhaltijat ja toimihenkilöt KTV:hen kuului 1 255 jäsentä. Kantajan mukaan osallistuneissa oli 81 virkasuhteista. Vastaaja ei ole osannut ottaa kantaa osallistujamäärään, mutta on myöntänyt, että viranhaltijoita oli ollut mukana työtaistelussa. Siihen oli ottanut osaa kaksi luottamusmiestä.

Espoon kaupungin terveysalan henkilökunta KTV:n 234 jäsenestä oli osallistunut kantajan mukaan 25 viranhaltijaa. Tämänkään yhdistyksen osalta vastaaja ei ole osannut lausua osallistujamäärästä todeten kuitenkin viranhaltijoita osallistuneen.

Korpilahden kunnalliset KTV oli päättänyt osallistumisesta. Osallistuneiden viranhaltijoiden määrä oli 12. Yhdistykseen kuului 156 jäsentä, ja osallistuneiden joukossa oli ollut ammattiosaston puheenjohtaja ja yksi luottamusmies.

Pirkanmaan seutusuunnittelun työntekijät ja viranhaltijat KTV oli päättänyt osallistumisesta. Osallistuneita viranhaltijoita oli kahdeksan. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 12 henkeä ja osallistuneiden joukossa olivat myös ammattiosaston puheenjohtaja ja yksi luottamusmies sekä varapuheenjohtaja ja sihteeri.

Äänekosken kunnallisvirkamiesyhdistys KTV:n 143 jäsenestä oli osallistunut 22 virkasuhteista henkilöä. Osallistuneiden joukossa oli useita ammattiosaston vastuuhenkilöitä.

Äänekosken kaupungin työntekijäin ammattiosasto KTV:n yksi virkasuhteinen jäsen oli osallistunut työtaisteluun. Jäsenmäärä oli kaikkiaan 719 henkeä ja osallistuneiden joukossa oli ollut useita ammattiosaston vastuuhenkilöitä.

Kuopion yliopistollisen keskussairaalan henkilökunta KTV:n 586 jäsenestä oli osallistunut kuusi virkasuhteista jäsentä.

Oulun kaupungin viranhaltijat KTV:hen kuului 1997 jäsentä. 11 viranhaltijaa oli osallistunut työtaisteluun. Työtaistelussa oli ollut mukana muun muassa yksi hallituksen jäsen, joka samalla toimi luottamusmiehenä.

Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto KTV:hen kuului 328 jäsentä. Lakkoon oli osallistunut yksi viransijaisena virkaa hoitava yhdistyksen jäsen. Osallistuneiden joukossa oli ollut useita ammattiosaston vastuuhenkilöitä.

Koukkuniemen henkilökunta KTV:n 383 jäsenestä oli osallistunut alle kymmenen viranhaltijaa.

Tampereen kaupungin sähkölaitoksen viranhaltijat KTV:hen kuului 179 jäsentä, ja virkasuhteisia oli osallistunut työtaisteluun enintään 20.

Tampereen kaupungin toimistovirkailijat KTV:n 1 106 jäsenestä oli osallistunut 94 virkasuhteista. Työtaistelussa oli ollut mukana neljä ammattiosaston vastuuhenkilöä.

Tampereen kaupungin viranhaltijat KTV:n 10 virkasuhteista jäsentä oli ollut mukana työtaistelussa. Osaston koko jäsenmäärä oli 848 henkilöä.

Tampereen kouluhenkilökunta KTV:stä oli osallistunut noin 15 viranhaltijaa. Osaston jäsenmäärä oli 745 henkeä ja osallistuneiden joukossa oli kaksi luottamusmiestä.

Tampereen kunnalliset vahtimestarit KTV:n 79 jäsenestä oli osallistunut 60 virkasuhteista jäsentä. Työtaisteluun osallistuneiden joukossa oli ollut yksi ammattiosaston luottamusmies.

Tampereen kunnanteknikot KTV:n 134 jäsenestä oli osallistunut 20 virkasuhteista jäsentä.

Tampereen nuohoojain ammattiosasto KTV:n 53 jäsenestä oli osallistunut 17 virkasuhteista jäsentä. Osallistuneiden joukossa oli ammattiosaston puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä sekä varapuheenjohtaja.

Tampereen palomiehet KTV:n 260 jäsenestä oli osallistunut 20 viranhaltijaa.

Tampereen sosiaalisten laitosten henkilökunta KTV:n 1 862 jäsenestä oli osallistunut 143 virkasuhteista jäsentä. Työtaisteluun osallistuneiden joukossa oli ollut kaksi luottamusmiestä.

Uuraisten kunta-alan ammattiyhdistys KTV:n 146 jäsenestä oli osallistunut kolme virkasuhteista jäsentä. Osallistuneiden joukossa oli neljä ammattiosaston vastuuhenkilöä.

Helsingin terveysviraston henkilökunta KTV:n jäsenistä oli osallistunut 37 virkasuhteista jäsentä. Työtaistelussa oli ollut mukana ammattiosaston pääluottamusmies ja kaksi luottamusmiestä.

Liikennelaitoksen virkailijayhdistys on lausunut joutuneensa tahtomattaan olosuhteiden pakosta työtaisteluun. Sen jäsenistöstä oli 71 virkasuhteista joutunut jäämään pois työstä lakon ajaksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on myös Pirkanmaan Työkeskus Tekniset r.y:tä vastaan vireille panemassaan kanteessa vaatinut sen tuomitsemista hyvityssakkoseuraamukseen, mutta asian esivalmistelun aikana luopunut kanteesta sanotun yhdistyksen osalta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Pirkanmaan Työkeskus Tekniset r.y., jota vastaan vireillä panemastaan kanteesta kunnallinen työmarkkinalaitos on jutun käsittelyn aikana luopunut, on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n (SAK) hallitus on 13.4.1992 päättänyt toimintapäivän järjestämisestä maan hallituksen toimintapolitiikkaa vastaan siten, että suurimmilla paikkakunnilla voidaan järjestää työnseisauksia iltapäivällä 22.4.1992. Työnseisauksien tarkoitus oli vastustaa valtioneuvoston 5.4.1992 tekemää periaatepäätöstä hallituksen talouspoliittisista toimenpiteistä. SAK:n hallituksen päätöksessä on mainittu toimintapäivällä pyrittävän avaamaan neuvottelut ainakin valtioneuvoston niin sanotun kriisipaketin sisältämistä eläkeratkaisuista, työttömyysturvan leikkaamisesta, valtion kassamenojen vähentämisestä, työllisyyslain muuttamisesta, aravalainaosuuden supistamisesta ja julkisten investointien leikkaamisesta.

Toimintapäivän tilaisuuksien käytännön järjestelyn SAK:n hallitus on antanut piiri- ja alueorganisaationsa tehtäväksi.

Kunta-alan ammattiliitto KTV:n (KTV) hallitus on 17.4.1992 päättänyt kehottaa jäsenistöään osallistumaan toimintapäivään.

Työnseisaus on KTV:n piirissä pantu toimeen siten, että sen jäsenyhdistysten noin 2 600 jäsentä, jotka kuuluvat kunnallisen virkaehtosopimuksen soveltamispiiriin, on ollut lakossa pääasiassa iltapäivällä 22.4.1992. Lakon kesto on vaihdellut ja joillakin paikkakunnilla lakko on pantu toimeen 24.4.1992.

Työtaistelulla on pyritty vaikuttamaan maan hallituksen talouspolitiikan hoitoon, joten se on koskenut sellaista kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:ssä tarkoitettua asiaa, josta ei saa virkaehtosopimuksella sopia. Työtaistelu on siten ollut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan kielletty.

KTV on kehottaessaan jäseniään osallistumaan kiellettyyn työtaisteluun rikkonut tietensä sille kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Kunta-alan unioni on ilmoittanut, että se toimii sääntöjensä mukaan jäsenyhdistystensä eli KTV:n ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL r.y:n neuvotteluelimenä ja että sen nimissä tehdään liittoja sitovat valtakunnalliset työehtosopimukset ja virkaehtosopimukset. Yhdistys on todennut, ettei sillä ole itsenäisesti toimivaa organisaatiota. Kun se ei ole osallistunut työnseisauksen toimenpanoon, ei se ole siitä näin ollen vastuussa.

Kunta-alan unioni on kuitenkin virkaehtosopimukseen osallisena yhdistyksenä kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n nojalla velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat pidättäytyvät kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä. Kunta-alan unioni ei voi vedota organisaatiotaan koskeviin seikkoihin valvontavastuusta vapautumiseksi, vaan sen on kehitettävä organisaatiotaan siten, että se pystyy toimimaan myös esillä olevan kaltaisessa tilanteessa. Kunta-alan unioni, jota kunnallinen työmarkkinalaitos on 21.4.1992 kehottanut ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja joka ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi, on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaajiksi haastetuista yhteisjärjestöistä Lappeenrannan kunta-alan yhteisjärjestö KTV, Espoon kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Tampereen yhteisjärjestö KTV ovat tehneet päätöksen osallistumisesta tai kehottaneet jäsenistöään osallistumaan työtaisteluun. Nämä yhteisjärjestöt vastaavat alayhdistystensä virkasuhteisten jäsenten osallistumisesta työnseisaukseen työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Helsingin yhteisjärjestö KTV:n puheenjohtaja kuuluu jäsenenä KTV:n hallitukseen ja on osallistunut Helsingin kaupungin ja järjestön väliseen toimintapäivää koskeneeseen neuvotteluun. Yhteisjärjestö on siten ollut tietoinen työtaistelusta, mutta ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin alayhdistystensä virkasuhteisten jäsenten osallistumisen estämiseksi. Yhteisjärjestön on katsottava laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Imatran yhteisjärjestö KTV:n, Porin kunta-alan yhteisjärjestö KTV:n, Vantaan kunta-alan ammattiliiton yhteisjärjestö KTV:n ja Oulun kunta-alan yhteisjärjestö KTV:n ei ole näytetty päättäneen työtaisteluun osallistumisesta tai muulla tavoin toimineen sen toteuttamiseksi. Näyttämättä on jäänyt, että sanotut kolme yhteisjärjestöä olisivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa tai laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Kanne on tämän vuoksi hylättävä sanottuja kolmea yhteisjärjestöä vastaan ajettuna.

Vastaajiksi haastetut ammattiosastot ovat niin sanottuja sekaosastoja, joiden jäseninä on sekä virkamiehiä että työsuhteessa olevia työntekijöitä.

Osa vastaajiksi haastetuista ammattiosastoista on päättänyt, että niiden jäsenistö osallistuu työtaisteluun. Työtuomioistuimelle on esitetty joidenkin ammattiosastojen kohdalta ammattiosaston pöytäkirjan ote tai ammattiosaston tiedote, josta käy selville ammattiosaston päätös työtaisteluun osallistumisesta tai kehotus osallistua siihen. Tällaisen päätöksen tehneet kanteessa tarkoitetut ammattiosastot, joiden virkasuhteessa olevaa jäsenistöä on ollut mukana työtaistelussa, vastaavat jäsentensä osallistumisesta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Saadun selvityksen mukaan seuraavat ammattiosastot, joiden yksi tai useampi virkasuhteessa oleva jäsen on osallistunut työtaisteluun, ovat päättäneet työtaisteluun osallistumisesta vaikka niiden on täytynyt käsittää toimintapäivään osallistuminen kielletyksi työtaistelutoimenpiteeksi, joten ne vastaavat työtaistelusta työrauhavelvollisuuden rikkomisena:

Näyttämättä on jäänyt, että muut kanteessa tarkoitetut ammattiosastot olisivat päättäneet toimintapäivään osallistumisesta.

Muiden ammattiosastojen vastuuta työtaistelusta on perusteltu sillä, että työtaisteluun on osallistunut ammattiosaston virkasuhteisia jäseniä. Jos työtaisteluun osallistuneiden virkasuhteisten ammattiosaston jäsenten lukumäärä on varsin pieni eikä työtuomioistuimelle ole esitetty selvitystä ammattiosaston toiminnasta työtaistelun yhteydessä, ei pelkästään vähäisen osallistujamäärän perusteella ole näytetty ammattiosaston rikkoneen sille kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan kuuluvaa työrauha- eikä valvontavelvollisuutta. Joidenkin ammattiosastojen osalta osallistuneiden virkasuhteisten jäsenten määrä muodostaa enemmistön ammattiosaston jäsenkunnasta, ja ammattiosaston on katsottava vastaavan tämän vuoksi työtaistelusta työrauhavelvollisuuden rikkomisena. Seuraavat ammattiosastot ovat tällä perusteella rikkoneet työrauhavelvollisuutensa:

Helsingin kaupungin pysäköinninvalvontatoimiston henkilökunta KTV ja Tampereen kunnalliset vahtimestarit KTV.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan henkilökunta KTV:n ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan toimistovirkailijat KTV:n puheenjohtajat ovat osallistuneet SAK:n toimintapäivää koskeneeseen 16.4.1992 käytyyn neuvotteluun. Yhdistykset ovat siten olleet tietoisia työtaistelusta, mutta eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin estääkseen virkasuhteisten jäsentensä osallistumisen siihen. Yhdistykset ovat siten laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Jäljelle jäävien ammattiosastojen ei ole väitettykään päättäneen työtaisteluun ryhtymisestä. Lakkoon osallistuneet virkamiehet muodostavat vähemmistön ammattiosastojen jäsenkunnasta, eikä asiassa ole näytetty, että osallistuneiden ammattiosastojen vastuuhenkilöiden joukossa olisi ollut virkasuhteessa olevaa jäsenistöä. Näiden ammattiosastojen ei ole näytetty rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan. Näyttämättä on myös jäänyt, että nämä ammattiosastot vallinneessa tilanteessa olisivat laiminlyöneet niille kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla kuuluvan valvontavelvollisuuden. Kanne on näillä perusteilla hylättävä seuraavia ammattiosastoja vastaan ajettuna.

Tuomiolauselma

Enemmälti kanne hylätään.

Hyvityssakkoon tuomitut yhdistykset velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikuluista 3 500 markkaa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan Pirkanmaan Työkeskus Tekniset r.y:n, jota vastaan ajamastaan kanteesta työmarkkinalaitos on luopunut, oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Kitunen, Äimälä, Määttänen, Korpela ja Wetterstrand jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Määttäsen lausunto:

Vastaajiksi haastetut ammattiosastot ovat niin sanottuja sekaosastoja, joiden jäseninä on sekä viranhaltijoita että työsuhteessa olevia työntekijöitä. Silloin kun työtaisteluun on osallistunut ammattiosaston virkasuhteisia jäseniä, on myös ammattiosasto vastuussa työtaistelusta eikä sitä poista se, että osallistuneiden ammattiosastojen vastuuhenkilöt ovat työsuhteessa. Näiden on tunnettava ja tiedettävä myös virkasuhteisia koskevat säännökset ja sopimukset.

Muilta osin yhdyn enemmistön ratkaisuun.