Labour court allows overtime pay to a municipal guide not deemed in a leading or independent position.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that a municipal sports guide was entitled to standard overtime pay rather than the reduced rate for leading positions. The employer argued the employee worked independently, but evidence showed strict supervision and lack of subordinates. Consequently, the court found the employee did not meet the criteria for a leading or independent role under the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 26 of the Municipal General Civil Servant Collective Agreement; Section 26a of the Municipal General Civil Servant Collective Agreement: An employee is not considered to be in a leading or independent position if their duties allow for strict monitoring of working hours and they do not have subordinates, thereby entitling them to standard overtime compensation.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kunnan palveluksessa oleva liikunnanohjaaja ei ollut virkaehtosopimuksen tarkoittamassa johtavassa tai itsenäisessä asemassa. Liikunnanohjaajalla oli oikeus ylityökorvauksiin kuten ei-itsenäisessä asemassa olevilla viranhaltijoilla.
Kantaja Kunta-alan unioni r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Kouvolan kaupunki
TUOMIO
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Toiselta puolen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muun muassa Kuntaalan unionin välillä 1.3.1990 29.2.1992 voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on jatkettu 31.10.1993 asti, on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1. luku
TYÖAIKA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
C. TYÖAJASTA JOHTUVAT KORVAUKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
19 § Ylityökorvaus ns. päivätyössä sekä virasto- ja toimistotyössä
Rahakorvaus
1 mom. Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
1) 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahta ensimmäistä vuorokautista ylityötuntia kohden ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka vuorokauden kultakin seuraavalta ylityötunnilta, sekä
2) 50 %:lla korotettu tuntipalkka viikottaisen ylityön viittä ensimmäistä tuntia kohden ja 100 %:lla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikottaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta.
Vapaa-aikakorvaus
2 mom. Ylityöstä annetaan vapaa-aikakorvauksena
1) puolitoista tuntia kahta ensimmäistä vuorokautista ylityötuntia kohden ja kaksi tuntia vuorokauden kultakin seuraavalta ylityötunnilta, sekä
2) puolitoista tuntia viikottaisen ylityön viittä ensimmäistä tuntia kohden ja kaksi tuntia kultakin seuraavalta viikottaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
26 § Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset
1 mom. Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityön sekä varallaolon korvaamista koskevia, tämän virkaehtosopimuksen määräyksiä ei sovelleta viranhaltijaan,
1) jonka säännöllistä työaikaa ei ole määrätty,
2) joka saa pääasiallisen ansionsa toimituskirjojen lunastuksista, toimituspalkkioista tai virkatoimista saamistaan muista palkkioista, provisioista tai maksuista,
3) jolle on myönnetty oikeus pitää muuta ansiotointa, jonka hoitaminen vaatii säännöllisen työajan käyttämistä,
4) jonka palkkaus on tässä momentissa tarkoitettujen korvauksien osalta virkaehtosopimuksen erityismääräyksillä tai palkkaussopimuksella järjestetty toisin tai
5) jonka kunnan tai kuntainliiton asianomainen viranomainen katsoo olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa (ks. 26 a §),
jollei kunnan tai kuntainliiton asianomainen viranomainen edellä 3) kohdassa mainitussa tapauksessa harkitse sitä kohtuulliseksi.
26 a § Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvaukset
1 mom. Johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleville viranhaltijoille lukuunottamatta 2 momentissa mainittuja viranhaltijoita suoritetaan 25 §:ssä mainituin edellytyksin
1) säännöllisen viikkotyöajan tai viikkoa pitemmän työjakson säännöllisen työajan ylittävästä lisä- ja ylityöstä vapaa-aikakorvauksena säännöllisenä työaikana yksi tunti kutakin lisä- tai ylityötuntia kohden tai rahakorvauksena korottamaton tuntipalkka, kuitenkin 40 tuntia viikossa ylittävältä työajalta ylityön rahakorvaus on 50 %:lla korotettu tuntipalkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Kunta-alan unioni on Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että liikunnanohjaaja Timo Aallon virka oli perustettu Kouvolan kaupunginvaltuustossa 28.12.1981, jolloin samalla toimistosihteerin virka palkkaluokassa Y 22 oli lakkautettu. Viranhakuilmoituksessa oli todettu, että liikunnanohjaajan virka oli lähinnä hallinnollinen.
Liikunnanohjaaja Aallon tehtävät oli määritelty Kouvolan kaupungin liikuntatoimiston johtosäännössä. Johtosäännön 10 §:n mukaan liikunnanohjaaja valmisteli ja suoritti ohjesäännössä lueteltuja ja liikuntalautakunnan, liikuntatoimenjohtajan ja liikuntasihteerin määräämiä toimialaansa kuuluvia tehtäviä. Aallon tehtäviin ei ollut kuulunut niin sanottu kenttätyö.
Aalto ei ollut esimiesasemassa eikä hänellä ollut työssään itsenäistä päätöksentekovaltaa, vaan hän oli organisaatiossa suoritustasolla. Hän ei hyväksynyt laskuja, ei tilannut materiaalia eikä toimittanut asioita tai ilmoituksia eteenpäin ilman esimiehen määräystä. Aallon työaika oli 35 tuntia viikossa eli toimistotyöaika. Aallon työajan käyttöä valvottiin ja työajan käyttö oli tarkkaan rajattua.
Kunnalliset työntekijäjärjestöt ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edeltäjä, Kunnallinen sopimusvaltuuskunta olivat vuonna 1980 yhteisissä soveltamisohjeissaan todenneet, että kunnissa ja kuntainliitoissa tuli määräajoin ja aina uutta virkaa perustettaessa todeta, oliko viranhaltija johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa. Aalto oli ollut virassaan vuodesta 1982 lähtien, eikä häntä ollut todettu itsenäisessä asemassa olevaksi. Tämä ja se, että hänelle oli maksettu ylityökorvauksia, osoitti selvästi, että Aalto ei ollut itsenäisessä asemassa.
Liikuntatoimenjohtaja oli 21.3.1991 antanut Aallolle ylityömääräyksen ajalle 1.1. - 30.6.1991. Tässä määräyksessä ylityön oli määritelty muodostuvan liikuntasuunnitelman laatimisesta ja vapaa-aikatoimen tietojärjestelmän kehittämisestä. Kouvolan kaupungin antaman selvityksen mukaan Aallolle oli vuoden 1990 loppuun saakka maksettu lisä- ja ylityökorvaukset samoin perustein kuin ei-itsenäisessä asemassa olevalle.
Kouvolan kaupungin vapaa-aikapalvelukeskuksen johtoryhmä oli kokouksessaan 10.4.1991 todennut, että vapaa-aikapalvelukeskuksen viranhaltijoista johtavaan tai itsenäiseen asemaan kuuluivat palvelukeskuksen johtaja sekä osastojen päälliköt. Aalto oli myös henkilöstön johtoryhmän näkemyksen mukaan selvästi ei-itsenäisessä asemassa oleva viranhaltija, jolle tuli maksaa sopimuksen mukaiset normaalit ylityökorvaukset.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kouvolan kaupungin palveluksessa olevalla liikunnanohjaaja Timo Aallolla oli oikeus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 19 §:n mukaisiin ylityökorvauksiin.
VASTINE
Vastineen perustelut
Kunnallinen työmarkkinalaitos on Kunta-alan unionin kanteeseen vastatessaan lausunut, että liikunnanohjaaja Aallon asema itsenäisenä viranhaltijana oli ollut ilmeinen koko virkasuhteen ajan ja korostunut vuoden 1991 alusta lukien, mistä syystä ylityökorvaukset oli voitu maksaa siten kuin ne itsenäisessä asemassa oleville virkaehtosopimuksen mukaan maksettiin.
Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1.12.1990 voimaan tulleiden määräysten mukaan lisä- ja ylityön korvaamista koskevia mainitun virkaehtosopimuksen määräyksiä ei sovellettu viranhaltijaan, jonka kunnan asianomainen viranomainen katsoi olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa. Sopimuksen mukaan asianomainen viranomainen siis ratkaisi yksipuolisesti, ketkä olivat itsenäisessä asemassa lisä- ja ylityömääräyksiä sovellettaessa.
Asian luonteesta johtui, että viranomainen ei voinut määrätä ketä hyvänsä itsenäisessä asemassa olevaksi. Tässä tapauksessa viranomaisen ratkaisulle oli olemassa asialliset perusteet.
Itsenäisessä asemassa olevien lisä- ja ylityökorvauksista oli erityismääräykset virkaehtosopimuksen 26 a §:ssä, jonka mukaan Aallolle oli maksettu lisä- ja ylityökorvaukset. Kunta-alan unioni ei ollut kiistänyt, etteikö Aallolle suoritettu korvaus olisi ollut 26 a §:n mukainen.
Aallon viran perustamiseen liittyneen järjestelyn, jossa toimistosihteerin virka oli lopetettu ja liikunnanohjaajan virka perustettu, syynä oli ollut ennen kaikkea valtionosuuden saaminen liikunnanohjaajan virkaan. Samoin perustein ja samalla tavoin lähinnä hallinnollisiksi viroiksi oli perustettu myös kaksi muuta Kouvolan kaupungin liikunnanohjaajan virkaa.
Aallon itsenäisen aseman lisääntymistä osoitti liikuntatoimen johtosäännön muutos 1.1.1991 lukien. Tämä johtosääntö määritteli avaintehtävät eli tulosalueet. Aallon tehtäväalueena olivat atk-ohjelman eli tietojärjestelmän kehittäminen, liikuntajärjestöjen tukeminen ja liikuntasuunnitelmien laatiminen, joiden hoitamisessa hänen itsenäisyytensä oli aikaisempaan verrattuna lisääntynyt. Atkohjelman kehittäminen ja suunnittelu oli ollut Aallon itsenäisesti hoidettavana määrärahojen puitteissa. Liikuntajärjestöjen tukeminen oli tapahtunut käytännössä siten, että Aalto oli itsenäisesti hoitanut avustusten lehti-ilmoitukset, avustusten vastaanottohakemukset ja esitysten valmistelun lautakuntaan. Aalto oli kokonaan hoitanut avustusten valmistelutyön ilman, että siihen olisivat muut puuttuneet. Avustusten markkamäärä vuositasolla oli ollut noin miljoona markkaa.
Yleiskirjeessä A 45/1980 oli todettu, että kunnissa ja kuntainliitoissa tuli määräajoin luetteloida ja aina uutta virkaa perustettaessa todeta, oliko viranhaltija johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa. Luetteloa ei kuitenkaan katsottu ratkaisevaksi, sillä järjestöjen kanssa yhteisesti hyväksytyissä virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa oli pidetty ratkaisevana kunnan asianomaisen viranomaisen päätöstä. Yleiskirjeessä annettiin ohjeistusta siitä, kuka tulisi määritellä itsenäisessä asemassa olevaksi ja todettu, että näitä olivat muun muassa suunnittelu- tai tutkimustoimintaa tekevät sekä sellaiset viranhaltijat, jotka tekivät esimerkiksi osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolella eli kenttätyössä.
Vapaa-aikatoimessa oli liikuntatoimenjohtaja määriteltävissä johtavassa asemassa olevaksi ja hänen varamiehenään toimiva liikuntasihteeri itsenäisessä asemassa olevaksi. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistus kuntatyönantajille oli ollut se, että niin sanottua kenttätyötä tekevät, mutta myös osittain kenttätyötä ja osittain virastotyötä tekevät liikuntatoimen viranhaltijat tulisi määritellä itsenäisessä asemassa olevien ryhmään. Sihteerit ja ohjaajat olikin pääsääntöisesti kunnissa todettu itsenäisessä asemassa oleviksi.
Yleiskirje A 45/1980 ei ollut enää voimassa, koska 1.12.1990 olivat tulleet voimaan uudet sopimusmääräykset soveltamisohjeineen.
Kouvolan kaupunki ei ollut luetteloinut kaikkia itsenäisessä asemassa olevia viranhaltijoita, koska järjestöjen kanssa asiasta ei ollut saavutettu yksimielisyyttä tuohon aikaan perustettujen ja sitä vanhempien virkojen osalta. Työnantaja oli voinut määritellä vain myöhemmin perustetut virat. Päätöksen puuttumisella ei näin ollen ollut merkitystä. Muistio, joka oli päivätty 10.4.1991, ei ollut työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteinen päätös vapaa-aikakeskuksen viranhaltijoiden aseman määrittelystä, vaan työntekijäpuolen kanta asiasta. Toimivalta asian suhteen oli Kouvolan kaupunginhallituksella, joka teki päätöksen itsenäisessä asemassa olevista viranhaltijoista.
Aikaisempien virkaehtosopimusmääräysten mukaan työaikakorvauksia maksettiin johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleville vain, jos työnantaja harkitsi sen kohtuulliseksi. Sopimusmääräykset olivat muuttunut 1.12.1990 alkaen ratkaisevasti siten, että johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleville tuli maksaa työaikakorvauksia, mutta rajoitetummin kuin muille ja muun muassa ylityön rahakorvauksen korotusosuus oli enintään 50 prosenttia. Työnantajan oikeutta määritellä viranhaltija itsenäisessä asemassa olevaksi ei ollut muutettu. Sopimuksen mukaan asianomainen viranomainen ratkaisi, ketkä viranhaltijat katsottiin itsenäisessä asemassa oleviksi.
Sopimusmääräysten muutos oli tiedotettu kuntiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä A 85/1990 ja yleiskirje oli ollut kuntien käytettävissä joulukuussa 1990. Tällöin oli jouduttu paikallisesti selvittämään ja toteamaan, miten työaikakorvauksia ja ylityökorvauksia tuli uusien sopimusmääräysten mukaan maksaa johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleville ja mitkä ryhmät ja nimikkeet olivat edelleen työaikakorvausten ulkopuolella.
Riidan kohteena olevat ylityökorvaukset vuodelta 1991 olivat perustuneet ylitöihin, joihin liikuntatoimenjohtaja oli 19.12.1990 antanut Aallolle suullisen luvan. Tämän luvan täsmentäminen kirjallisessa ylityömääräyksessä vuodelle 1991 enintään 300 tunniksi oli johtunut siitä, että ylityön teettäminen yli 350 tuntia olisi ollut mahdollista vain kunnanhallituksen luvalla. Vuoden 1990 ylityötunnit olivat menneet maksettaviksi ilman lähempää tarkastusta Aallon itsensä ilmoittamiin tuntimääriin luottaen.
Työaikakorvausten muuttuneista sopimusmääräyksistä johtuen ja kuntiin joulukuussa 1990 tulleen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen vuoksi myös Kouvolan kaupungissa oli jouduttu yksityiskohtaisesti selvittämään ylitöiden maksuja ja niiden oikeellisuutta. Tässä yhteydessä oli myös huomattu virheellisesti liikaa maksettu korvaustaso Aallon ylitöiden maksatuksessa ja henkilöstöpäällikön määräyksestä oli maksatusmenettely oikaistu. Virheellisesti liikaa maksettua määrää ylitöistä vuodelta 1990 ei kuitenkaan ollut päätetty periä takaisin.
Kouvolan kaupunki oli maksanut Aallolle työaikakorvauksia vuonna 1990 18 827,99 markkaa ja vuonna 1991 26 144,58 markkaa.
Työnantajan ja Aallon välille oli sittemmin noussut kiistaa atk-ohjelmien tekijänoikeuksista ja virkasuhteen ulkopuolisesta toiminnasta. Asia oli kaupunkiliiton selvitettävänä. Aalto oli syksyllä 1991 perustanut oman yrityksen, jonka toimialana oli tietopalvelut ja liikuntaalan konsultointi ja hän oli yrityksensä nimissä markkinoinut ohjelmistoja useisiin kaupunkeihin.
KANTAJAN VASTASELITYS
Kunta-alan unioni on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastineen johdosta vielä muun muassa lausunut, että liikunnanohjaajat tekivät normaalisti konkreettista liikunnanohjaustyötä, eivätkä vain järjestelyihin liittyvää hallinnollista työtä. Niistä yleensä vastasivat liikuntasihteeri tai liikuntatoimenjohtaja.
Aalto ei ollut vuosittain itsenäisesti suunnitellut tai järjestänyt liikuntatilaisuuksia ja -tapahtumia. Kouvolassa oli pidetty pääsiäisenä 1992 tuhannen osanottajan liikuntaleiri valtakunnallisena tapahtumana. Aalto ei ollut osallistunut leirin suunnittelutyöhön vähäisessäkään määrin, vaan leirin oli järjestänyt paikallinen urheiluseura, joka oli hoitanut myös leirin suunnittelun ja järjestelyt. Tapahtuman järjestäjä oli saattanut jossain vaiheessa kysyä ja varmistaa Aallolta joitain tapahtumaa liittyviä tila- ja muita kysymyksiä, mitkä asiat kuuluivat Aallon päivittäin suorittamaan normaaliin asiakaspalveluun.
Suurin osa kuntien liikunnanohjaajista oli kuntiensa liikuntatoimen tai vastaavan hallinnonalan ainoita viranhaltijoita. He tekivät kaikkea toimialaansa kuuluvaa hallinto- ja kenttätyötä. Aalto oli hallinto-osastolla asemassa, jossa hänen yläpuolellaan olivat olleet liikuntasihteeri ja liikuntatoimenjohtaja. Kaikki olivat hallinnollisia virkamiehiä. Heistä Aalto oli suoritustasolla, vailla esimiesasemaa ja ei-itsenäisessä asemassa, jota osoitti myös liikuntatoimiston johtosääntö, joka oli edelleen työtehtävien osalta voimassa.
Aalto ei ollut pyytänyt ylityömääräystä. Hän oli saanut sen liikuntatoimenjohtajalta, mikä oli ollut seurausta lääninhallituksen kirjeestä ja liikuntalautakunnan päätöksestä marraskuussa 1990. Lääninhallitus oli lähettänyt loka-marraskuussa kirjeen, jossa vaadittiin liikuntapaikkarakentamista ja -rekisteriä koskevien tietojen toimittamista tammikuuhun 1991 mennessä lääninhallitukselle. Lääninhallituksen antama tehtävä liittyi kiinteästi jokaisen kunnan oman liikuntasuunnitelman laadintaan. Mihinkään toimenpiteisiin liikuntasuunnitelman laatimiseksi ei tuolloin ollut ryhdytty, eikä tarkoitukseen ollut varattu seuraavalle vuodelle lainkaan määrärahoja. Asiaa oli käsitelty liikuntalautakunnassa marraskuussa 1990, minkä seurauksena Aalto oli saanut esimieheltään suullisen ylityömääräyksen koota kiireellisesti läänin liikuntapaikkarekisteriin vaadittavat tiedot sekä ryhtyä samanaikaisesti ylityömääräyksellä välittömästi ja kiireellisesti laatimaan Kouvolalle liikuntasuunnitelmaa vuosille 1992 - 1996.
Kaikki ylityölistat olivat liikuntatoimenjohtajan tarkastamia ja hän oli allekirjoituksellaan ne hyväksynyt.
Kouvolan kaupungin ja Aallon välille ei ollut noussut kiistaa atk-ohjelmien tekijänoikeuksista, eikä Aallolla ole ollut koskaan tekijänoikeuksia yhteenkään atk-ohjelmaan.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Kouvolan kaupunki on osaltaan yhtynyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen puolesta esitettyyn.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Timo Aalto on vuodesta 1982 hoitanut Kouvolan kaupungin liikunnanohjaajan virkaa. Aallon virasta vuonna 1992 tehdyn tulostoimenkuvan mukaan viran tehtäviin kuuluu liikuntajärjestöjen tukeminen, tietojärjestelmien kehittäminen, liikuntasuunnittelun hoitaminen, liikuntapaikkojen harjoitusvuorolistojen laatiminen, käytön markkinointi ja kehittäminen sekä tiedotustoimintaan liittyvät käytännön toimenpiteet. Toimenkuvan mukaiset tehtävät vastaavat pääosin sitä, mitä viran tehtävistä liikuntatoimiston johtosäännössä aiemmin oli määrätty. Aalto ei ole osallistunut niin sanottuun kenttätyöhön.
Todistajana kuulun henkilöstöpäällikön kertoman mukaan Aalto on 1980-luvun loppupuolella nimetty atk-yhdyshenkilöksi, minkä vuoksi osa tehtävistä on painottunut tälle alueelle.
Aallolle on maksettu lisä- ja ylityökorvauksia vuoden 1990 loppuun saakka samoin perustein kuin ei-itsenäisessä asemassa oleville viranhaltijoille. Henkilöstöpäällikkö on vuonna 1991 katsonut Aallon tämän itsenäisen työskentelytavan perusteella itsenäisessä asemassa olevaksi viranhaltijaksi, ja Aallon vuonna 1991 tekemät ylityöt on tämän vuoksi korvattu kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 26 a §:n mukaisesti siten, kuin ne korvataan itsenäisessä asemassa oleville viranhaltijoille.
Kunta-alan unioni on vaatinut, että Aallon ylityökorvaukset maksetaan virkaehtosopimuksen 19 §:n mukaisesti, koska Aalto ei ollut johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa.
Muun muassa ylitöiden korvaamista koskevia määräyksiä on muutettu 1.12.1990 voimaan tulleella kunnallisella yleisellä virkaehtosopimuksella. Sopimuksen 26 §:n mukaan sen ylityökorvausmääräyksiä ei sovelleta viranhaltijaan, jonka kunnan asianomainen viranomainen katsoo olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa. Tällaisilla viranhaltijoilla on sopimuksen 26 a §:n mukainen rajoitetumpi oikeus ylityökorvauksiin.
Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan edellä mainituista määräyksistä sovittaessa ei ole ollut tarkoituksena muuttaa niitä periaatteita, joita aiemmin oli noudatettu itsenäisessä asemassa olevan viranhaltijan määrittelemisessä. Nämä periaatteet on kirjattu silloisen Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeeseen vuodelta 1980, joka sellaisenaan ei ole enää voimassa. Yleiskirjeen mukaan viranhaltijan voidaan katsoa olevan itsenäisessä asemassa, mikäli hänen tehtäviensä luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan tarkka rajaaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisia viranhaltijoita ovat yleiskirjeen mukaan esimerkiksi yleensä esimiesasemassa olevat, suunnittelu- tai tutkimustoimintaa tekevät sekä sellaiset viranhaltijat, jotka tekevät esimerkiksi osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolella (kenttätyötä).
Aallon tehtävistä tärkeimpiä ovat todistajina kuultujen henkilöstöpäällikön ja nuorisotoimenjohtajan kertomusten mukaan olleet asioiden valmistelu erilaisten harjoitusvuorojen jakamiseksi, järjestöille myönnettävien avustusten valmistelu, automaattisen tietojenkäsittelyn kehittäminen ja liikuntapaikkasuunnittelu. Aalto on tehnyt valmistelutyöt saamiensa ohjeiden mukaan ja lautakunta, liikuntatoimenjohtaja tai palvelukeskuksen johtaja ovat tehneet varsinaiset päätökset. Nuorisotoimenjohtajan mielestä Aallon työajan käyttöä ja työntekoa on valvottu varsin tarkasti. Hän on muun muassa täyttänyt päivittäin kirjallisen työaikailmoituksen. Aalto ei ole ollut esimiesasemassa, koska hänellä ei ole ollut alaisia.
Kouvolan kaupunki ei ole määritellyt kattavasti, ketkä ovat johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevia viranhaltijoita. Asiaa vuonna 1991 käsitellyt liikuntatoimen palvelukeskuksen johtoryhmä ei ole pitänyt Aaltoa tällaisena viranhaltijana.
Esitetty selvitys osoittaa, että Aalto ei ole ollut esimiesasemassa, hän ei juurikaan ole työskennellyt virastonsa ulkopuolella ja hänen tehtävänsä muutoinkin ovat olleet sellaisia, että työajan käyttö on ollut valvottavissa ja sitä myös on valvottu. Aallon asemasta ja tehtävistä esitetty selvitys kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että Aaltoa ei ole pidettävä sellaisena kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkoittamana johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevana viranhaltijana, jonka oikeus ylityökorvauksiin määräytyy sopimuksen 26 a §:n mukaisesti. Työnantajalla ei siten ole ollut mainitun sopimuksen mukaisia perusteita päätökselleen muuttaa aiemmin noudattamaansa korvauskäytäntöä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Kouvolan kaupungin palveluksessa olevalla liikunnanohjaaja Timo Aallolla on oikeus kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 19 §:n mukaisiin ylityökorvauksiin.
Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Pohjanoksa, Vainio, Wetterstrand ja Vertanen jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.