Collective agreements cannot restrict employee's right to claim compensation under Act 15a for procedural violations.

Alan yhteistoimintasopimus enempää kuin irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva työehtosopimus eivät rajoittaneet työntekijän oikeutta vaatia yleisessä tuomioistuimessa työnantajalta hyvitystä sillä yhteistoimintalain 15 a §:n tarkoittamalla perusteella, että yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia oli ratkaistu noudattamatta yhteistoimintalain säännöksiä yhteistoimintamenettelystä.

Kuultavat Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Journalistiliitto r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton, nykyisen Suomen Journalistiliiton, välillä 13.3.1989 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

44 §

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Muuten noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen (liite 3) ja lain määräyksiä työsuhdetta lopetettaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YHTEISTOIMINTA

46 §

Sov. ohje . 146

Tämän työehtosopimuksen osana sovelletaan sopimusta yhteistoiminnasta graafisessa teollisuudesssa ja toimituksellista yhteistoimintaa koskevaa sopimusta (liitteet 5 ja 5a).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa (irtisanomissuojasopimus) on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

25 §

Työntekijän yhteistoimintamenettelyn rikkomista koskeva ilmoitus

Taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotun, lomautetun tai osa-aikaistetun henkilön tulee kahden viikon kuluessa ilmoittaa yhteistoimintamenettelyyn liittyvien muotomääräysten väitetystä rikkomisesta. Tämän jälkeen asia tulee alistaa liittojen ratkaistavaksi. Mikäli liitot eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, tulee niiden saattaa se välimiesoikeuden ratkaistavaksi irtisanomisajan kuluessa. Määräys ei koske tilanteita, joissa yritys on selvitystilassa tai konkurssissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa yhteistoiminnasta graafisessa teollisuudessa (yhteistoimintasopimus) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään seuraavat asiat:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3) yrityksen tai sen jonkin osan lopettaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle taikka sen toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5) tuotannollisista tai taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

Yhteistoimintamenettely

1. Asianomainen työntekijä ja hänen esimiehensä käsittelevät yhtä henkilöä koskevat asiat.

2. Luottamusmies ja työnantajan edustaja käsittelevät saman henkilöstöryhmän useampaa henkilöä koskevat asiat sekä myös yhtä henkilöä koskevat asiat, mikäli työntekijä tai työnantajan edustaja sitä toivoo.

3. Neuvottelukunta käsittelee asiat, jotka koskevat useampaa kuin yhtä henkilöstöryhmää. Läsnä on oltava vähintään yksi edustaja kustakin ryhmästä, jota asia koskee.

Huomautus. Liikkeen luovutustilanteessa voi myös vastaanottaja olla yhteistoiminnan osapuolena.

6 §

Työnantajan tiedottamisvelvollisuus

1. Neuvoteltavaa asiaa koskevat tiedot

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille sekä asianomaisille henkilöstön edustajille.

2. Muut tiedot

Työnantajan tulee lisäksi esittää henkilöstön edustajille:

1) yrityksen tilinpäätös viipymättä sen jälkeen, kun se on vahvistettu

2) vähintään kerran tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät;

3) viipymättä muutokset, jotka olennaisesti poikkeavat edellä minituissa selvityksissä esitetystä kehityksestä sekä

4) yrityksen suorittaman palkkatilastoinnin puitteissa kunkin henkilöstöryhmän edustajille asianomaista ryhmää koskevat palkkatilastot.

7 §

Neuvotteluesitys

1. Neuvotteluesityksessä on annettava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäviksi. Mikäli neuvottelun kohteena on 4 §:n 1 - 8 kohdissa tarkoitettu asia, on neuvotteluesitys tehtävä kirjallisesti viimeistään kolme päivää ennen neuvottelun alkamista, ellei toisin sovita.

2. Jos yhteistoiminnan osapuoli ei pidä esitettyä asiaa yhteistoiminta-asiana, kieltäytyminen neuvottelusta on heti perusteluineen kirjallisesti annettava esityksen tekijälle.

3. Yhteistoiminnan osapuolet voivat yksittäistapauksessa sopia poikettavaksi tässä edellä sanotusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Neuvotteluvelvollisuuden täyttyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus täyttyy, kun asia tulee sovituksi.

2. Mikäli asiaa ei voida sopia, neuvotteluvelvollisuus täyttyy, kun asiasta on yhteistoiminnassa neuvoteltu ja pyritty sopimaan.

3. Jos neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa enintään kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen, työnantajan ei kuitenkaan katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on sovittu yhteistoimintamenettelyssä tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Tämä määräys koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on vähintään 20 henkilöä.

4. Jos toimenpide ilmeisesti johtaa yli kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päiväksi, eikä ratkaisusta yhteistoiminnassa sovita, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvollisuuttaan, ennen kuin kolme kuukautta on kulunut siitä, kun neuvotteluesitys on tehty henkilöstön edustajille. Tämä määräys koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on vähintään 30 henkilöä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 §

Yhteistoimintasopimuksen vastaisen menettelyn tuomioistuinkäsittely

1. Salassapitovelvollisuuden ja työnantajan tiedotusvelvollisuuden rikkomista koskevat asiat voidaan saattaa yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti.

2. Muut tämän sopimuksen tulkintaa koskevat kysymykset ratkaistaan välimiesoikeudessa asianomaisten työehtosopimusmääräysten ja työehtosopimuslain mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa toimituksellista yhteistoimintaa koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Erimielisyyksien selvittely

Tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet käsitellään liittojen välisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että menettely, joka on graafisen alan yhteistoimintasopimuksen 5, 6, 10, 16, 19 tai 20 §:n vastainen, voidaan saattaa yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANTEET VANTAAN KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Kanteiden perustelut

Yhteistoimintalain tarkoituksena oli antaa yrityksen henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskeviin asioihin. Vaikutusmahdollisuus oli toteutettu siten, että työnantaja oli velvollinen neuvottelemaan henkilöstön edustajien kanssa laissa mainituista asioista ennen kuin päätti neuvotteluvelvoitteen alaisesta asiasta. Aito yhteistoiminta edellytti päätöksenteon perusteiden ja vaihtoehtojen kartoittamista ennen asiasta päättämistä. Uusi Suomi Oy kuului yhteistoimintalain velvoittamiin työnantajiin.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluivat muun muassa taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut. Niin ikään yrityksen tai sen jonkin osan lopettaminen sekä toiminnan olennainen supistaminen olivat yhteistoiminta-asioita. Uusi Suomi Oy oli päättänyt toiminnan supistamisesta ja lehden lakkauttamisesta sekä henkilökunnan lomauttamisista ja työsopimusten irtisanomisista jo ennen kuin yhteistoimintamenettelyyn edes muodollisesti oli ryhdytty.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuden turvaamiseksi oli yhteistoimintalaissa edellytetty työnantajan antavan henkilöstön edustajille etukäteen asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Uusi Suomi Oy oli kutsunut henkilöstön yhteistoimintaneuvottelukunnan jäsenet yhteistoimintakokoukseen kirjallisella kokouskutsulla antamatta sen lisäksi muita tietoja ennen yhteistoimintamenettelyä. Ennen 26.8.1991 ilmoitettuja lomautuksia, irtisanomisia ja päivälehden julkaisun loppumista ei yritys ollut antanut henkilöstölle eikä sen edustajille mitään tietoja.

Uusi Suomi Oy oli tietoisesti jättänyt noudattamatta yhteistoimintalain säännöksiä päättäessään henkilökuntansa lomauttamisesta ja työsopimusten irtisanomisista sekä toimintansa supistamisesta.

Yhteistoimintarikkomuksia oli käsitelty Suomen Sanomalehtimiesten Liiton ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen tarkoittamassa välimiesoikeudessa. Välimiesoikeuden 28.9.1991 antama tuomio koski liittojen välisen yhteistoimintasopimuksen rikkomista. Yhteistoimintasopimuksen määräykset olivat asiallisesti samansisältöiset kuin yhteistoimintalain säännökset. Välimiesoikeuden tuomion antamisen ajankohtana yhtiö ei ollut vielä antanut työsopimusten irtisanomisilmoituksia eikä lehden lakkauttaminen ollut ollut tiedossa. Sen sijaan lomautusilmoitukset oli annettu työntekijöille 13.9.1991 alkaen. Välimiesoikeus oli todennut, että Uusi Suomi Oy:n olisi tullut noudattaa vähintään kolmen kuukauden mittaista neuvotteluaikaa ennen lomautuksista päättämistä. Kun näin ei ollut tapahtunut, välimiesoikeus oli tuominnut Uusi Suomi Oy:n maksamaan Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Kanteissa esitetyt vaatimukset

Kantajat ovat vaatineet US-Mediat Oy:n velvoittamista suorittamaan kullekin kantajalla yhteistoimintalain tarkoittamana hyvityksenä 20 kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

VASTINE

Vastineen perustelut

US-Mediat Oy on lausunut, että yhteistoimintalain 14 §:n mukaan valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt voivat sopimuksin poiketa suurimmasta osasta yhteistoimintalain säännöksiä. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto olivat käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväkseen ja solmineet yhteistoimintasopimuksen, joka oli tullut voimaan 1.9.1989 ja jota sovellettiin myös kantajain työsuhteissa.

Kyseisessä sopimuksessa oli sovittu suurimmasta osasta yhteistoimintamenettelyyn liittyvistä asioista, kuten soveltamisalasta, yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista, yhteistoimintamenettelystä, neuvotteluesityksestä ja neuvotteluvelvollisuuden täyttymisestä.

Oikeuskirjallisuudessa oli katsottu, että kannetta ei ollut mahdollista perustaa sellaisiin säännöksiin, jotka työehtosopimusosapuolet olivat työehtosopimuksellaan korvanneet. Tämä varsin itsestään selvä kanta ilmeni esimerkiksi professori Kari-Pekka Tiitisen kirja-arvostelusta LM 1985 s. 585-594. Näissä asioissa yksinomainen oikeustie oli työtuomioistuin, ellei työehtosopimuksessa ollut sovittu välimiesmenettelystä.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto olivat yhteistoimintalain 14 §:ään perustuvan valtuutuksen perusteella sopineet työehtosopimuksella kaikista olennaisista yhteistoimintamenettelyyn liittyvistä asioista (mm. yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, yhteistoimintamenettelyn sisällöstä ja määräajoista). Tällä työehtosopimuksella liitot olivat syrjäyttäneet dispositiivisen lainsäädännön eivätkä kantajat voineet tämän vuoksi esittää vaatimuksia yhteistoimintalain säännösten perusteella.

Työehtosopimuksen tulkinta taas kuului työtuomioistuimen toimivaltaan. Tältä osin ei ollut merkityksetöntä se, kuinka läheisesti yhteistoimintasopimuksen määräykset näyttivät muistuttavan lain säännöksiä. Kysymys siitä, miltä osin ne erosivat lain säännöksistä, oli juuri työehtosopimuksen tulkintaa.

Tästä huolimatta oli syytä tuoda esille, että lain ja puheena olevien liittojen yhteistoiminta-asioita koskevien sopimusmääräysten välillä oli eroja muun muassa soveltamisalan ja yhteistoimintasopimuksen rikkomisen seuraamusten kohdalla. Tämän jutun kannalta keskeisin ero oli kuitenkin se, että kantajiin sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 25 §:n mukaan taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotun, lomautetun tai osa-aikaistetun henkilön tuli kahden viikon kuluessa ilmoittaa yhteistoimintamenettelyyn liittyvien muotomääräysten väitetystä rikkomisesta. Vastaavasta velvollisuudesta ei ollut säädetty laissa. Kantajat eivät olleet tehneet mainittua ilmoitusta, joten he olivat kyseisen työehtosopimusmääräyksen perusteella menettäneet oikeutensa esittää vaatimuksia yhteistoimintamenettelyn väitetyn rikkomisen perusteella.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteiden jättämistä tutkimatta.

KANTAJIEN VASTASELITYS

Kantajien asiamies on ilmoittanut, että vastineessa esitetyt työehtosopimukset koskivat kaikkia jutun kantajia. Kantajat katsoivat, ettei työtuomioistuin voinut tuomita yhteistoimintalaissa tarkoitettuja hyvityksiä ja että Vantaan kihlakunnanoikeus oli toimivaltainen tuomioistuin asiassa. Vastaajan mainitsemat sopimusmääräykset eivät estäneet yksittäistä työntekijää vaatimasta yhteistoimintalain 15 a §:n mukaista hyvitystä, mikäli hyvityksen muut edellytykset täyttyivät.

Yhteistoimintalain 14 §:ssä valtuutettiin työehtosopimuksen osalliset sopimuksin poikkeamaan siitä, mitä laissa oli säädetty soveltamisalasta, yhteistoiminnan osapuolista, yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, neuvotteluvelvoitteen toteamisesta liikkeen luovutuksen tai sulautumisen jälkeen, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmista, yhteistoimintamenettelystä, neuvotteluesityksestä, neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä, neuvottelun tuloksen kirjaamisesta, työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta, koulutus- ja uudelleensijoittamisvelvollisuudesta, konserniyhteistyöstä sekä henkilöstön edustajien vapautuksesta työstä ja maksettavista korvauksista.

Oleellista nyt esillä olevan jutun kannalta oli se, ettei yksittäisen työntekijän oikeus vaatia lain 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä yhteistoimintarikkomuksesta kuulunut sovittavien asioiden piiriin.

Yhteistoimintalain 14 § oikeutti osalliset poikkeamaan lain säännöksistä siinä luetelluissa asioissa. Nyt esillä olevassa asiassa oli kysymys työnantajan yhteistoimintalakiin perustuvien velvollisuuksien laiminlyömisestä silloin, kun toimintaa oli supistettu ja se sittemmin lopetettu, sekä silloin, kun yrityksen lähes koko henkilökunta oli ensin ilmoitettu lomautetuksi ja sittemmin irtisanottu. Näiden kysymysten osalta ei yhteistoimintasopimuksessa ollut lain 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla poikettu yhteistoimintalain säännöksistä.

Yhteistoimintalain 15 a §:ssä oli säädetty työntekijän oikeudesta vaatia lain rikkomisen seurauksena lain mukaista hyvitystä. Säännös sisälsi myös määräajan, jonka kuluessa kanne oli nostettava. Määräaika oli yksi vuosi siitä, kun työntekijän tai toimihenkilön oikeus hyvitykseen oli syntynyt. Myöskään tästä määräajasta järjestöt eivät voineet poiketa työntekijän vahingoksi sen takia, etteivät yhteistoimintalain 15 a §:n mukaiset kysymykset kuuluneet järjestöjen sopimiskompetenssin piiriin.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kihlakunnanoikeus on 4.6.1992 julistamassaan välipäätöksessä todennut, että käsiteltävässä asiassa oli kysymys siitä, koskivatko asianosaisia sitovan yhteistoimintasopimuksen määräykset myös kanteissa tarkoitetun hyvityksen vaatimista ja koskiko asianosaisia sitovan irtisanomissuojasopimuksen 25 §:ssä tarkoitettu määräaika myös nyt kysymyksessä olevan hyvityksen vaatimista. Näin ollen asiassa oli kysymys työehtosopimusten oikeasta sisällöstä, soveltamisesta ja tulkinnasta. Sanotulla perusteella ja koska kihlakunnanoikeus piti työtuomioistuimen lausuntoa asiassa tarpeellisena, kihlakunnanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon asiasta niiltä osin kuin oli kysymys mainittujen työehtosopimusten oikeasta sisällöstä, soveltamisesta ja tulkinnasta nyt käsiteltävänä olevassa yhteistoimintalain tarkoittamaa hyvitystä koskevassa asiassa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitolle ja Suomen Journalistiliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Liitot ovat lausuneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton kanta:

Graafisessa teollisuudessa on kaikkien alan työehtosopimusten, myös riidan kohteena olevan Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välisen työehtosopimuksen osana sopimus yhteistoiminnasta graafisessa teollisuudessa. Sopimuksessa on otettu huomioon yhteistoimintalaki ja se sisältää kaikki yhteistoimintaan liittyvät normit ja sillä on korvattu ytlaki. (Liitteenä sopimuksen allekirjoituspöytäkirja).

Sopimus uudistettiin viimeksi 1.9.1989. Sen uudistamista koskevissa neuvotteluissa oli keskeisenä kysymyksenä esillä yhteistoimintalain tarkoittamaa hyvitystä koskeva kysymys. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton puolelta pidettiin sopimuskokonaisuuden hyväksymisen yhtenä ehtona neuvotteluissa sitä, että muotomääräysten rikkomisesta aiheutuva hyvitysseuraamus ei "päällekkäisenä" sanktiona toteutuisi. Tätä silmälläpitäen sovittiin osana yhteistoimintasopimusta koskevaa neuvotteluratkaisua siitä, että alan työehtosopimusten irtisanomissuojasopimuksiin lisätään seuraava määräys (GTT-SSL irtisanomissuojasopimus 25 §):

"TYÖNTEKIJÄN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN RIKKOMISTA KOSKEVA ILMOITUS

Taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotun, lomautetun tai osa-aikaistetun henkilön tulee kahden viikon kuluessa ilmoittaa yhteistoimintamenettelyyn liittyvien muotomääräysten väitetystä rikkomisesta. Tämän jälkeen asia tulee alistaa liittojen ratkaistavaksi. Mikäli liitot eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, tulee niiden saattaa se välimiesoikeuden ratkaistavaksi irtisanomisajan kuluessa. Määräys ei koske tilanteita, joissa yritys on selvitystilassa tai konkurssissa."

Edellä mainitulla sopimusmääräyksellä on tarkoitettu ehkäistä ennakolta sellaisen tilanteen syntyminen, jonka seurauksena työntekijä joutuisi puutteellisen yt-menettelyn tuloksena irtisanotuksi, lomautetuksi tai osa-aikaistetuksi. Tarkoituksena on siis ollut korjata yt-menettelyn mahdollinen rikkominen siten, että hyvitysseuraamuksen toinen edellytys, toimenpiteen kohdistuminen työntekijään vältettäisiin. Neuvotteluissa oli esillä palkansaajajärjestöjen taholta hyvitysseuraamuksen kirjaaminen sopimukseen. Neuvottelujen tuloksena asia ratkaistiin irtisanomissuojasopimuksen 25 §:ssä todetulla tavalla. (Liitteenä Suomen Sanomalehtimiesten Liiton jättämät asiakirjat.)

Järjestöjen sopima järjestely ei merkitse poikkeamista yhteistoimintalain 14 §:n piiriin kuuluvasta sopimusoikeudesta, koska se liittyy lain 8 §:n tarkoittamaan neuvotteluvelvollisuuden täyttymiseen siten, että neuvotteluihin käytetyn sopimuksen mukaisen määräajan päättymisestä on varattu kahden viikon aika väitteen tekemiselle. Työntekijää koskevan haitallisen seuraamuksen ennalta ehkäiseminen ei yleensäkään voine olla lain tarkoittaman sopimusvapauden ulkopuolella, jos seuraamus on katsottu siinä määrin vakavaksi, että se on sanktioitu. Nyt kysymyksessä oleva järjestely rakentuu alalla aiemmin hyväksyttyä yksilöperusteista irtisanomista koskevan menettelyn periaatteille, joiden mukaan työsuhde ei pääty ennen kuin riitautettu irtisanominen on neuvottelujärjestyksen mukaisesti käsitelty, viime kädessä välimiesoikeudessa.

Sopimuksen tulkinta oli esillä alan työmarkkinajärjestöjen välillä lausuntopyynnöstä ilmikäyvän välimiesoikeudenkäynnin yhteydessä. Välimiesoikeudenkäynti toimeenpantiin ennen aiotun lomautuksen toteutumista siten, että lomautus ei toteutunut ennen neuvotteluaikaa koskevan erimielisyyden ratkaisua.

Koska työehtosopimuksen mukainen järjestely koskee lain 14 §:n nojalla liittojen sopimusoikeuden piiriin kuuluvaa asiaa siten, että väitetyn yhteistoimintamenettelyn rikkomisen varalta on tarkoitettu luoda oikaisumahdollisuus, koskee irtisanomissuojasopimuksen 25 §:ssä tarkoitettu määräaika myös hyvityksen vaatimista siten, että se on edellytyksenä sopimuksen tarkoituksen toteutumiselle, jolla hyvityksen perusteena olevan toimenpiteen kohdistuminen työntekijään ajoissa estetään. Todettakoon, että yhteistoimintalain 14 § antaa järjestöille vapauden sopia laista poiketen kaikista niistä määräyksistä (yt-laki 7, 7a ja 8 §:t), joiden noudattamatta jättäminen on henkilöön kohdistuvan seuraamuksen ohella hyvityssanktion perusteena.

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on kantanaan vastoin sovittua ja sopimuksen sanamuotoa väittänyt, että irtisanomissuojasopimuksen 25 § olisi työsopimuksen osapuolia sitomaton ns. velvoitemääräys. Tässä suhteessa on osallisten tarkoitus, joka selkeästi käy ilmi sopimuksen sanamuodosta, ratkaiseva kriteeri. Se on selkeästi tarkoitettu normimääräykseksi, johon liittyy osallisia sitova työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukainen menettely. SSL:n lausunnossa oleva viittaus palkansaajajärjestöjen yhteiseen kirjeeseen ei muuta sovittua. Todettakoon kuitenkin, että siinä ei vedota irtisanomissuojasopimuksen 25 §:n väitettyyn velvoitemääräysluonteeseen. Tulemme tarvittaessa todistajia kuulemalla selvittämään sitä, mitä sopimuksella on tarkoitettu.

Suomen Sanomalehtimiesten Liiton kanta:

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton sekä muitten alan työntekijäjärjestöjen välillä on solmittu yhteistoimintasopimus. Yhteistoimintasopimus on osa työehtosopimusta (tes, liite 5, sivut 50 - 59).

Lisäksi GTT:n ja SSL:n välillä on solmittu erikseen toimituksellista yhteistoimintaa koskeva sopimus (tes, liite 5a, sivut 60 - 63).

Alan yhteistoimintasopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa todetaan seuraavaa:

"Yhteistoimintasopimus korvaa yhteistoiminnasta yrityksessä annetun lain siihen tehtyine muutoksineen lain 14 §:n tarkoittamalla tavalla."

Osapuolet ovat siten solmineet yhteistoimintasopimuksen laissa säädetyn valtuutuksen perusteella. YTL 14 § 1 momentin tyhjentävässä luettelossa mainituista asioista voidaan sopia laista poiketen. Pääsääntöisesti yhteistoimintalain säännökset ovat siis pakottavaa oikeutta, josta ei sopimuksin voida poiketa (Sarkko, LM 1980, s. 631). Yhteistoimintasopimus poikkeaa lain sisällöstä soveltamisalaltaan, laajentaen soveltamisalaa. Muista yhteistoimintalain 14 §:n mukaan dispositiivista säännöksistä on sisällöltään lakia vastaavat, joskin osin sanamuodoltaan erilaiset määräykset. Laissa säädettyjen dispositiivisten velvoitteiden poissulkemisia tai rajoituksia sopimuksessa ei ole. Läheskään kaikkia lain säännöksiä ei ole sopimuksessa toistettu. Siten seuraamusjärjestelmää koskevia lain säännöksiä ei ole sisällytetty sopimukseen. Viittaukset lakiin on pyritty minimoimaan. Viittaus lakiin on alan sopimuksen 24 §:ssä. Toimituksellista yhteistoimintaa koskevan sopimuksen ingressissä taas todetaan seuraavaa:

"Graafisella alalla sovittu kaikkien työmarkkinaosapuolien välinen yhteistoimintamenettely ja laki yhteistoiminnasta yrityksissä muodostavat myös lehtiyritysten toimituksissa yhteistoiminnan perustan. Alakohtaisen sopimuksen ja lainkin mukaisesti voidaan myös monia toimituksellisia erityiskysymyksiä käsitellä ilman nimenomaista erillistä järjestelmää."

Sopimus ei sisällä mitään mainintaa yhteistoimintalain 15 a §:ssä säännellystä hyvityksestä. Syksyllä 1991 ilmenneen erimielisyyden vuoksi kaikki yhteistoimintasopimuksen allekirjoittaneet työntekijäliitot ilmoittivat kirjeitse työnantajaliitolle, etteivät ne ole sopineet tai edes voineet sopia lain absoluuttisen 15 a §:n seuraamuksen poistamisesta (kirje 21.10.1991).

Yhteistoimintalain 15 a §:n ehdottomasta säännöksestä poikkeaminen ei voi tapahtua myöskään sillä perusteella, että lain 14 §:ssä on lueteltu joukko säännöksiä, joista voi poiketa ja näistä mahdollisesti poikettaisiin. Lisäksi tiedossamme ei ole millä YT-sopimuksen määräyksillä olisi asiallisesti edes poikettu esim. lain 7, 7a ja 8 §:ien sisällöstä.

Olemme GTT:n kanssa samaa mieltä siitä, että irtisanomissuojasopimuksen 25 §:llä on tarkoitettu turvata nopea menettely ja tarvittaessa oikaisumahdollisuus kollektiivisyihin perustuvaa irtisanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista koskevan yhteistoimintamenettelyyn liittyvien muotomääräysten rikkomisen varalta. Mitään muuta irtisanomissuojasopimuksen 25 § ei sanamuotonsakaan mukaan tarkoita.

Irtisanomissuojasopimuksen 25 §:n toimintavelvoite koskee liittoja. Siten muotomääräysten rikkomisväitteen ilmoittamiseen liitetty määräaika ei voi tarkoittaa muuta kuin ehtoa liittojen toimintavelvoitteelle. Työnantajaliiton nyt esittämä tulkinta, että määräaika IS-sopimuksen 25 §:ssä koskisi yhteistoimintalain 15 a §:n mukaisen hyvityksen vaatimista on täysin uusi. Lisäksi tämän tulkinnan esittäminen antaa aiheen kysyä katsooko työnantajaliitto, että IS-suojasopimuksen 25 §:llä on poistettu YTL 15 a §:n mukainen hyvitys, mutta silti sen vaatimisen varalta on sovittu erityinen lyhyt hyvityksen vaatimisaika eli kanneaikaa olisi lyhennetty?

Välimiesoikeudessa käsiteltiin SSL:n GTT:oa ja Uusi Suomi Oy:tä vastaan nostaman kanteen perusteella syyskuussa 1991 ainoastaan yhteistoimintasopimuksen 9 §:n neuvotteluajan oikeusvaikutuksia eli oliko työnantajalla oikeus lomauttaa työntekijät YT-sopimuksen edellyttämän 3 kuukauden neuvotteluajan aikana. Sittemmin toteutettuja irtisanomisia, joista oli myös ilmoitettu 26.8.1991, ei välimiesoikeudessa käsitelty. Lisäksi välimiesoikeudessa käsiteltiin IS-sopimuksen 20 §:n mukaista lomautuksen ennakkoilmoitusta. (Välimiesoikeuden tuomio liitteenä.)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Perustelut

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton toiselta sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton, Suomen Faktoriliiton, Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton, Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto/Graafiset Toimihenkilöt r.y:n, Suomen Sanomalehtimiesten Liiton, nykyisen Suomen Journalistiliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton toiselta puolen välillä on 1.8.1989 solmittu 1.9.1989 voimaan tullut sopimus yhteistoiminnasta graafisessa teollisuudessa (yhteistoimintasopimus).

Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan yhteistoimintasopimus korvaa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) siihen tehtyine muutoksineen (724/88) lain 14 §:n tarkoittamalla tavalla.

Allekirjoituspöytäkirjan mukaan osana sopimusta toteutetaan sopijajärjestöjen välisten työehtosopimusten osana voimassa olevien irtisanomissuojaa koskevien sopimusten täydennys siten, että taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotun, lomautetun tai osa-aikaistetun henkilön tulee kahden viikon kuluessa ilmoittaa yhteistoimintamenettelyyn liittyvien muotomääräysten väitetystä rikkomisesta. Tämän jälkeen asia tulee alistaa liittojen ratkaistavaksi. Mikäli liitot eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, tulee niiden saattaa se välimiesoikeuden ratkaistavaksi irtisanomisajan kuluessa. Allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti sanotun sisältöinen määräys on otettu Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Journalistiliiton välisen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen (irtisanomissuojasopimus) 25 §:ksi, joka on otsikoitu "Työntekijän yhteistoimintamenettelyn rikkomista koskeva ilmoitus".

Vantaan kihlakunnanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa ensiksi siitä, koskevatko yhteistoimintasopimuksen määräykset kihlakunnanoikeudessa vireillä olevassa jutussa vaadittua yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalaki) 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä, ja toiseksi siitä, koskeeko irtisanomissuojasopimuksen 25 §:ssä tarkoitettu määräaika myös mainitun hyvityksen vaatimista.

Yhteistoimintasopimuksessa ei ole yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä vastaavia määräyksiä. Asiassa työtuomioistuimessa kuultavina olleet Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Journalistiliitto ovat yksimielisiä siitä, ettei yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä vastaavaa vaatimusta voida tehdä työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

Asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä kihlakunnanoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitettu yhteistoimintasopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen tulkintaa koskeva asia on täsmentynyt koskemaan kysymystä, onko yhteistoimintasopimuksessa ja irtisanomissuojasopimuksen 25 §:ssä sovittu, ettei yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä voida lainkaan määrätä suoritettavaksi. Tästä tulkintakysymyksestä kuultavina olleet liitot ovat erimielisiä.

Yhteistoimintalain säännökset ovat pääosiltaan niin sanottua pakottavaa oikeutta. Lain 14 §:n 1 momentin mukaan työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, voivat sopimuksin poiketa eräistä lain säännöksistä. Yhteistoimintalain 14 §:n 1 momentin luettelo on tyhjentävä, joten vain siinä mainituista säännöksistä voidaan sopia toisin. Työmarkkinajärjestöt voivat sopia sekä asianomaista säännöstä supistavaan että sitä laajentavaan suuntaan.

Yhteistoimintasopimuksen sopijapuolten toimintapiiri käsittää koko maan. Sitä vastoin yhteistoimintalain 15 a §:n säännöstä ei mainita lain 14 §:n 1 momentin luettelossa, vaikka 29.7.1988 annetulla lailla yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta (724/1988), jolla lakiin otettiin 15 a §, muutettiin myös 14 §:n 1 momenttia. Lain 724/1988 esitöissä ei ole mainintaa 15 a §:n pakottavuudesta.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan yhteistoimintalain 15 a §:n säännös ei sen pakottavuuden vuoksi kuulu valtakunnallistenkaan järjestöjen työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitetun niin sanotun säännöstämiskompetenssin piiriin. Sitä vastoin yhteistoimintalain 14 §:n 1 momentin mukaan voidaan sopimuksin poiketa muun muassa siitä, mitä on säädetty lain 7 §:ssä yhteistoimintamenettelystä, 7 a §:ssä neuvotteluesityksestä ja 8 §:ssä neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä eli kaikista niistä säännöksistä, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä maksettavaksi lain 15 a §:ssä tarkoitettu hyvitys.

Vantaan kihlakunnanoikeudessa vireillä olevassa jutussa on vaadittu yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä sillä perusteella, että Uusi Suomi Oy oli päättänyt muun muassa jutussa kantajina olevien 40 työntekijän lomauttamisesta ja irtisanomisesta sekä lehden ilmestymisen supistamisesta ja lakkauttamisesta noudattamatta yhteistoimintalain säännöksiä.

Suomen Sanomalehtimiesten Liiton ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton välinen välimiesoikeus on 28.9.1991 tuominnut Uusi Suomi Oy:n maksamaan työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle muun muassa sillä perusteella, että yhtiö oli lomauttanut henkilöstöään ennen kuin yhteistoimintasopimuksen 9 §:ssä tarkoitettu neuvotteluvelvollisuus oli täyttynyt.

Kuultavana olleet liitot ovat yksimielisiä siitä, että irtisanomissuojasopimuksen 25 §:n tarkoituksena on ehkäistä ennakolta sellaisen tilanteen syntyminen, jonka seurauksena työntekijä joutuisi puutteellisen yhteistoimintamenettelyn tuloksena irtisanotuksi, lomautetuksi tai osa-aikaistetuksi.

Graafisella alalla on aikaisemmin solmittu yhteistoimintasopimuksia vuosina 1980, 1982 ja 1987. Vuoden 1989 sopimusneuvotteluista työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan yhteistoimintasopimuksen solmimiseen johtaneet työehtosopimusneuvottelut on käyty graafisen alan yt-toimikunnassa, jossa kaikki sopijajärjestöt ovat olleet edustettuina. Yhteistoimintasopimusta oli valmisteltu neljän henkilön ja osaksi myös sellaisessa kahden henkilön muodostamassa työryhmässä, jossa ovat olleet jäseninä Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton varatoimitusjohtaja ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton jaostopäällikkö.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton edustaja on neuvotteluissa esittänyt liittonsa 2.5.1989 päivätyn kirjallisen ehdotuksen, jonka mukaan työsuhteiden ehtojen muuttamista ja työsopimusten irtisanomista koskevat ja niihin liittyvät hyvityssakko- ja hyvitysvaatimukset ratkaistaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevien työehtosopimusten ja työehtosopimuslain mukaisesti välimiesoikeudessa. Ehdotus on kuitenkin työnantajapuolelta torjuttu.

Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton jaostopäällikkö on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että päämääränä oli ollut neuvotella alalle yhteistoimintasopimus, joka sisältäisi kaikki yhteistoimintaa koskevat määräykset. Työnantajapuolella oli neuvotteluissa ollut kynnyskysymyksenä hyvitysvastuun jättäminen sopimuksen ulkopuolelle. Tätä oli perusteltu sillä, että sopimuksen oli tarkoitettu koskevan kaikkia alan yrityksiä niiden työntekijämääristä riippumatta, minkä vuoksi erityisesti pienten yritysten valvonta olisi ollut vaikeaa. Lisäksi työnantajapuolella oli pelätty sekä irtisanomissuojasopimukseen että yhteistoimintasopimukseen perustuvan korvausvelvollisuuden syntymistä samanaikaisesti. Irtisanomissuojasopimuksen 25 §:ksi otetulla määräyksellä oli haluttu luoda järjestelmä, jossa vahinkoa ei pääsisi syntymään eikä hyvitysvaatimuksella olisi perusteita. Todistajan käsityksen mukaan ilman tällaista järjestelyä sopimusta ei olisi lainkaan syntynyt.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton edustajana yhteistoimintasopimusta koskeneisiin neuvotteluihin osallistunut liiton asiamies on todistajana kertonut sopimusta valmisteltaessa pyrkimyksenä olleen kolmen eri normiston eli aikaisemman yhteistoimintasopimuksen, yhteistoimintalain ennen siihen vuonna 1988 tehtyjä muutoksia ja viimeksi mainittujen yhteistoimintalain muutosten yhdistäminen yhdeksi normikokonaisuudeksi.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton 1.8.1989 päivätyssä kiertokirjeessä on lausuttu yhteistoimintasopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitusta irtisanomissuojasopimuksen täydennyksestä: "Tämä järjestely korvaa yhteistoimintalakiin sisältyvän erityistä "hyvitystä" koskevan määräyksen, joka edellyttäisi työnantajalta vahingonkorvauksen maksamista eräissä muotomääräysten rikkomistapauksissa."

Yhteistoimintasopimuksen allekirjoituspöytäkirjan edellä selostettu maininta, jonka mukaan sopimus korvaa yhteistoimintalain siihen tehtyine muutoksineen lain 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä sopimusneuvotteluista esitetty selvitys ja työnantajaliiton kiertokirjeessä ilmoitettu tulkinta osoittavat työtuomioistuimen mielestä, että työnantajaliiton tarkoituksena yhteistoimintasopimuksesta ja irtisanomissuojasopimuksen täydennyksestä sovittaessa on ollut, että sopimuksin on poistettu mahdollisuus vaatia yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä. Sopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan edellä selostettu työnantajaliiton tarkoitus on tullut ainakin työryhmätyössä palkansaajapuolen neuvotteluedustajan tietoon.

Arvioidessaan irtisanomissuojasopimuksen 25 §:n sisältöä työtuomioistuin toteaa, ettei se liity yhteistoimintalain 7 §:ssä säädettyyn yhteistoimintamenettelyyn, 7 a §:ssä säädettyyn neuvotteluesitykseen eikä 8 §:ssä säädettyyn neuvotteluvelvoitteen täyttymiseen. Määräys näyttää läheisimmin liittyvän lain 15 a §:n 3 momentin kanneaikaa koskevaan säännökseen. Kuten edellä on lausuttu, lain 15 a §:n säännös ei kuulu järjestöjen säännöstämiskompetenssin piiriin.

Yhteistoimintasopimus sisältää määräykset yhteistoimintamenettelystä, neuvotteluesityksestä ja neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä. Sopimus sisältää siten niitä yhteistoimintalain säännöksiä vastaavat määräykset, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä maksettavaksi lain 15 a §:ssä tarkoitettu hyvitys.

Irtisanomissuojasopimuksen 25 §:n määräyksen mukaan taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotun, lomautetun tai osa-aikaistetun henkilön on määräajan kuluessa ilmoitettava yhteistoimintamenettelyyn liittyvien muotomääräysten rikkomisesta saadakseen asian liittojen ja tarvittaessa näiden toimesta välimiesoikeuden ratkaistavaksi irtisanomisajan kuluessa. Määräyksellä ei sen sanamuodonkaan mukaan ole rajoitettu työntekijän yhteistoimintalakiin perustuvia oikeuksia.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton mukaan irtisanomissuojasopimuksen 25 §:ssä on sovittu järjestelmästä, jonka mukaan yhteistoimintamenettelyssä tapahtunut rikkomus korjataan siten, että hyvitysseuraamuksen toinen edellytys, sen kohdistuminen työntekijään vältettäisiin. Työtuomioistuimen mielestä sovitulla järjestelmällä ei kuitenkaan ole voitu poistaa mahdollisuutta sanotunlaisen työntekijälle haitallisen seuraamuksen syntymisestä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan esittää, ettei sopimus yhteistoiminnasta graafisessa teollisuudessa eikä Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Journalistiliiton välisen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen 25 § rajoita työntekijän oikeutta vaatia yleisessä tuomioistuimessa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Iirola, Virtanen, Pohjanoksa, Leivo ja Vertanen jäseninä.

Lausunto on yksimielinen.