Labor court allows union claim against employer association for failing to monitor collective agreement compliance regarding vacation pay calculation.

Lomapalkkasopimuksen mukaan työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saatiin kertomalla työntekijän lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvällä kertoimella myös silloin, kun tuntipalkkainen työntekijä oli ennen vuosilomansa alkamista työskennellyt yli kuusi kuukautta lomauttamista vastaavan, lyhennetyin työviikoin toteutetun työaikajärjestelyn vuoksi alle 40 tuntia viikossa.

Työnantajaliitto oli virheelliset ohjeet antaessaan laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, vaikka ohjeiden ei ollut edes väitetty aiheuttaneen työehtosopimuksen virheellistä soveltamista. (Ään.)

Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työnantajaliitto olisi ohjeiden antamisella syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Kantaja Metallityöväen Liitto r.y. Vastaaja Autoalan Työnantajaliitto ATL r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 15.2.1990 allekirjoitetussa auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on 28.11.1991 allekirjoitetulla pöytäkirjalla jatkettu 31.10.1993 saakka, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lomapalkkasopimus 6.3.1973 siihen 29.12.1973 ja 4.4.1978 tehtyine muutoksineen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

23 § Vuosiloma

Vuosiloma ja lomapalkka

Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan keskusjärjestöjen välillä 6.3.1973 allekirjoitetun lomapalkkasopimuksen ja siihen 29.12.1973 ja 4.4.1978 tehtyjen muutosten mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliitot ovat 1.10.1990 allekirjoittaneet seuraavan sopimuksen:

UUSI LOMAPALKKASOPIMUS

Liitot toteavat, että keskusliittojen (STK-SAK) välillä 10.9.1990 allekirjoitettu lomapalkkasopimus on sopimuksessa mainituin tavoin tullut voimaan myös auto- ja konekorjaamoalalla ja että tätä sopimusta noudatetaan voimassa olevan työehtosopimuksen osana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa, keskusjärjestöjen välillä 10.9.1990 allekirjoitetussa lomapalkkasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin työntekijöihin. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuunottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien

Kerroin

lukumäärä

16,0

23,5

31,0

37,8

44,5

51,1

57,6

64,8

72,0

79,2

86,4

94,0

101,6

108,8

116,0

123,6

131,2

138,8

146,4

154,4

162,4

170,0

177,6

185,2

192,8

200,0

207,2

214,8

222,4

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metallityöväen Liitto on Autoalan Työnantajaliitto ATL:ää vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliitto oli lähettänyt jäsenistölleen 4.5.1992 päivätyn kiertokirjeen, jossa oli kosketeltu vuosiloman antamista, lomautusten vaikutusta lomakertymään ja lomautuksen vaikutusta lomapalkkaan.

Työnantajaliiton kiertokirjeen Lomautuksen vaikutus lomapalkkaan -kohta kuului seuraavasti:

"Kokonaan lomautetun työntekijän vuosilomapalkka määräytyy sen palkan mukaan, mikä olisi maksettu työssä oltaessa loman alkaessa.

Osa-aikaisesti lomautettujen, so. lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa tekevien, vuosilomapalkan määrään vaikuttaa se, että onko järjestely luonteeltaan pitkäaikaista vai tilapäistä. Tilapäiseksi katsotaan alle kuuden kuukauden lomautusjakso ja jakson ollessa yli kuusi kuukautta, on lomautus luonteeltaan pysyvää.

Jos vuosiloma alkaa kuuden kuukauden kuluessa lomautusjakson alkamisesta, määräytyy vuosilomapalkka sen palkan mukaan, mitä maksettiin lomautuksen alkaessa.

Jos vuosiloma alkaa, kun lomautusjakson alkamisesta on kulunut yli kuusi kuukautta, määräytyy lomapalkka sen mukaan, mitä työntekijälle maksettiin vuosiloman alkaessa.

Esimerkki:

Tuntipalkkatyöntekijä. Lomapalkka suhteutetaan loman alkaessa tehtyyn työaikaan. Työaika 4 pv (32 t)/vko. Lomaoikeus 30 pv. Lomanmääräytymisvuoden keskiansio 35 mk/t. Loman pituus 24 pv.

35 x 222,4 x 24 x 32 = 4.981,76 mk

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä. Työaika 4 pv/vko. Lomaoikeus 30 pv. Kuukausipalkka 4 000 mk loman alkaessa (joka jo on työajan lyhennystä vastaavasti alennettu). Lomapalkka maksetaan em. 4 000 mk/kk mukaisesti."

Työehtosopimuksen liitteenä oleva lomapalkkasopimus ei tuntenut lainkaan sellaista mahdollisuutta, että vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden lomapalkan määrää voitaisiin laskennallisesti alentaa työajan lyhennystä vastaavasti työnantajaliiton kiertokirjeessä olevan esimerkin mukaisesti silloin, kun työntekijä työskenteli niin sanotulla lyhennetyllä työviikolla, mutta säännöllinen vuorokautinen työaika oli 8 tuntia.

Lomapalkkasopimuksen mukaan ainoastaan silloin, kun lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika oli ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, laskettiin vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saatiin, kun lomapalkkasopimuksessa tarkoitetut kertoimet kerrottiin viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Myöskään työehtosopimuksessa ei ollut minkäänlaista mainintaa siitä, että kiertokirjeessä mainitulla kuuden kuukauden määräajalla olisi merkitystä arvioitaessa tuntipalkkaisen työntekijän oikeutta saada lomapalkka lomapalkkasopimuksen mukaisesti.

Autoalan Työnantajaliitto ATL oli tietoisesti syyllistynyt työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn ja työtaistelutoimenpiteeseen antaessaan jäsenilleen työehtosopimuksen vastaista informaatiota vuosilomapalkan maksamisesta lyhennettyä työviikkoa tekeville työntekijöille. Erityisen raskauttavaksi työnantajaliiton menettelyn teki se, että työntekijäliiton toistuvista kirjallisista vaatimuksista huolimatta työnantajaliitto ei ollut menettelyään oikaissut, ja se, että käytännössä kiertokirjeessä olevan esimerkkitapauksen mukaisesti vuosilomapalkkoja ja lomakorvauksia laskettaessa syntyi työntekijöille todellisia työsuhdesaatavia, joista oli tulossa vireille jo ainakin yksi oikeusjuttu. Se koski tosin kuukausipalkkaisia työntekijöitä eikä nyt kysymyksessä olevia tuntipalkkaisia työntekijöitä.

Työntekijäliitto oli 25.5.1992 lähettänyt liiton puheenjohtajan ja työehtosihteerin allekirjoittaman kirjeen työnantajaliiton toimitusjohtajalle. Kirjeen mukaan työnantajaliiton kiertokirjeessä esitetty tulkinta oli vuosilomalaista ja lomapalkkasopimuksesta poikkeava ja työehtosopimuksen vastainen. Kirjeessä edellytettiin, että työnantajaliitto ensi tilassa korjaisi virheellisen tulkinnan tai peruuttaisi kirjeen. Kirjeessä oli myös pyydetty tietoja siitä, mihin toimenpiteisiin työnantajaliitto oli asiassa ryhtynyt.

Omaa jäsenistöään informoidakseen työntekijäliitto oli 26.5.1992 lähettänyt auto- ja konekorjaamoalan luottamusmiehille, liittovaltuustolle, liittotoimikunnalle, piiritoimistoille ja toimitsijoille kiertokirjeen, jossa oli puututtu työnantajaliiton kiertokirjeessä oleviin virheellisyyksiin ja kehotettu luottamusmiehiä työpaikoilla valvomaan, että vuosilomapalkka maksettaisiin vuosilomalain ja lomapalkkasopimuksen mukaisesti.

Asiasta oli käyty liittotason neuvottelut 12.8.1992, jolloin oli todettu liittojen kantojen olevan asiassa erimieliset. Työntekijäliiton työehtosihteeri oli 17.9.1992 pidetyssä tapaamisessa vaatinut työnantajaliittoa peruuttamaan kirjeen ja oikaisemaan erästä työpaikkaa koskevan vuosilomapalkkojen alentamistapauksen. Työntekijäliiton työehtosihteeri ja työnantajaliiton toimitusjohtaja olivat keskustelleet asiasta 1.10.1992 ja tuolloin työntekijäliiton puolesta oli ilmoitettu, että työnantajaliitolle lähetettäisiin vielä kirjallisina ne perusteet, joihin työntekijäliitto oli sopimustulkinnassaan ja neuvotteluissa kantansa perustanut. Tähän 1.10.1992 jätettyyn kirjeeseen ei ollut tullut työnantajaliitosta vastausta.

Työnantajaliitto oli tietoisesti kehottanut jäsenyrityksiään työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn ja pyrkinyt kiertokirjeellään muuttamaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen osana olevan lomapalkkasopimuksen tarkoittamat työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla työntekijän lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvällä kertoimella myös silloin, kun työntekijä ennen vuosilomansa alkamista työskentelee lomauttamista vastaavan lyhennetyin työviikoin toteutetun työaikajärjestelyn vuoksi alle 40 tuntia viikossa. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Autoalan Työnantajaliitto ATL:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto ATL on lausunut, että lomapalkkasopimuksen 2 §:n 2 kohdan mukaan työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saatiin kertomalla hänen lomapalkkasopimuksen 1 kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksessa mainitulla kertoimella. Tämä vuosilomapalkan ja lomakorvauksen teknistä laskemista koskeva määräys oli laadittu sitä tavanomaista tilannetta silmällä pitäen, että työntekijä työskenteli säännöllisesti 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa olevassa työaikamuodossa.

Lomapalkkasopimuksessa oli myös määräys siitä tilanteesta, että työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika oli lomanmääräytymisvuoden aikana ollut lyhyempi kuin 8 tuntia. Tällöin työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saatiin kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saatiin, kun lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvä kerroin kerrottiin viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Esimerkkinä tällaisesta työaikajärjestelystä voisi olla, että työntekijä työskenteli viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin työpäivien ollessa 6,4 tunnin pituisia. Viikottainen työaika oli 32 tuntia.

Sen sijaan lomapalkkasopimuksessa ei ollut nimenomaisesti mainittu tilannetta, jossa työntekijä työskenteli säännöllisesti 8 tuntia vuorokaudessa, mutta alle 40 tuntia viikossa. Tilanne oli silloin se, että työntekijä teki nelipäiväistä työviikkoa työskennellen esimerkiksi maanantaista torstaihin 8 tuntia vuorokaudessa eli 32 tuntia viikossa.

Kun vuosilomapalkka ja lomakorvaus oli tällaisellekin työntekijälle maksettava, oli lomapalkan laskemiseksi lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvä kerroin suhteutettava vastaavalla tavalla kuin siinä tilanteessa, että työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika oli ollut lomanmääräytymisvuoden aikana lyhyempi kuin 8 tuntia.

Mikäli näin ei meneteltäisi, joutuisivat työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, millä tavoin heidän päivittäinen työaikansa oli järjestetty. Molemmissa esimerkkitapauksissa heidän viikottainen työaikansa oli kuitenkin ollut 32 tuntia. Tällainen tilanne ei voinut olla lomapalkkasopimuksen tarkoittama. Vuosilomalain johtavana periaatteena oli, että työntekijä sai lomansa ajalta samansuuruisen palkan kuin työssä ollessaan. Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen teknistä laskentaa koskeva sopimus ei voinut aiheuttaa muutosta tähän periaatteeseen.

Sellaisen työntekijän, joka oli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllisesti työskennellyt viitenä päivänä viikossa päivittäisen työajan kuitenkin vaihdellessa niin, että työntekijä työskenteli esimerkiksi maanantaina ja tiistaina 8 tuntia, keskiviikkona ja torstaina 6 tuntia ja perjantaina 4 tuntia, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisessa oli otettava huomioon, että myös tässä työaikajärjestelyssä työntekijän viikottainen työaika oli 32 tuntia. Työntekijöiden tasapuolista kohtelua koskevan periaatteen mukaisesti vuosilomapalkka ja lomakorvaus oli laskettava siten, että lomapäivien lukumäärää osoittava kerroin kerrottiin viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä eli 32/40. Muussa tapauksessahan työntekijä saisi suuremman vuosilomapalkan ja lomakorvauksen kuin työssä ollessaan, mikä ei voinut olla lainsäätäjän eikä myöskään lomapalkkasopimusosapuolien tarkoitus.

Se, että viikottainen työaika oli tarkastelun pohjana lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvän kertoimen kohdalla tilanteessa, jossa työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana oli säännöllisesti työskennellyt alle 8 tuntia vuorokaudessa, tuki työnantajaliiton käsitystä siitä, että samaa periaatetta tuli soveltaa myös silloin, kun työntekijä työskenteli niin sanotulla lyhennetyllä työviikolla vuorokautisen työajan ollessa 8 tuntia. Muussa tapauksessahan työntekijä saisi suuremman vuosilomapalkan ja lomakorvauksen kuin työssä ollessaan.

Työnantajaliiton tarkoitus ei ollut muuttaa työehtosopimusta eikä se ollut syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto ATL on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Mahdollisuus lomauttaa työntekijä lyhennettyyn työviikkoon perustuen oli ollut olemassa myös siinä vaiheessa, kun mainittu lomapalkkasopimus oli laadittu ja allekirjoitettu. Mikäli sopijaosapuolet olisivat tarkoittaneet laajentaa työnantajan mahdollisuutta poiketa pääsäännöstä vuosilomapalkan ja lomakorvauksen teknistä laskemista koskevin osin, olisi mainittu lyhennetty työviikko voitu huomioida samalla tavoin kuin se tilanne, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika oli lyhyempi kuin 8 tuntia päivässä. Näin ei ollut tapahtunut, joten työehtosopimusta ei poikkeusmääräyksen osalta voitu soveltaa laajentavasti.

Työntekijät eivät välttämättä joutuneet erilaisissa tilanteissa toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan. Vuorokautinen normaalia lyhyempi työaika oli työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen perustuva ja oli yleensä jatkuvasti voimassa oleva olotila. Työntekijän palkka oli jo suhteutettu siihen, mikä hänen työaikansa oli. Työntekijä ei kärsinyt minkäänlaista vääryyttä siitä, että lomapalkkaa laskettaessa otettiin huomioon ainoastaan todellinen työaika, koska myös lomapalkka vastasi todellista työaikaa.

Lyhennetty työviikko poikkesi vuorokautisesta normaalia lyhyemmästä työajasta täysin. Kysymyksessä oli yleensä työnantajan yksipuolisella määräyksellä tapahtunut toimi, jossa lyhennettiin työntekijän viikkotyöaikaa siten, että työntekijä siirtyi lomautusta vastaavaan lyhennettyyn työviikkoon. Tällöin työntekijän ansiotaso laski työnantajan yksipuolisen toimen seurauksena. Tämä oli kuitenkin aina periaatteessa väliaikaiseksi tarkoitettu toimenpide. Tällöin työntekijä ei voinut kärsiä vahinkonaan sitä, että myös hänen vuosilomapalkkansa aleni.

Työnantajaliitto ei ollut väittänytkään, että kiertokirjeessä olisi tarkoitettu vuosilomapalkan laskentaesimerkillä sellaista tapausta, jossa työnantaja olisi irtisanomisaikaa noudattaen taloudellisista ja tuotannollisista syistä muuttanut työntekijän työsuhteen ehtoja siten, että työntekijä olisi osa-aikaistettu. Kiertokirje koski tilannetta, jossa työnantaja lomautuksen ennakkoilmoitusaikaa noudattaen siirsi työntekijän lyhennetylle työviikolle. Tilanteessa ei voitu soveltaa minkäänlaista kuuden kuukauden sääntöä, joka ei perustunut lakiin eikä osapuolten väliseen sopimukseen. Ilman eri tahdonilmaisua lyhennetty työviikko voi kestää vaikka kuinka kauan, ja siitä huolimatta työnantaja oli lomapalkkasopimusta oikein tulkittaessa velvollinen suorittamaan työntekijälle lomapalkan tämän ennen lomautusta voimassa olleen kuukausipalkan mukaan.

Työntekijät eivät voineet joutua eriarvoiseen asemaan työskennellessään vähemmän kuin 8 tuntia vuorokaudessa verrattuna sellaisiin työntekijöihin, jotka työskentelivät saman viikkotuntimäärän lyhennetyllä työviikolla. Lyhennetyllä työviikolla työskentelevien työntekijöiden suoja oli kuusi kuukautta. Mikäli lyhennetty työviikko oli sellainen, että se sisälsi ainoastaan kolme työpäivää, ei tällainen kolmen päivän työviikolla työskentelevä työntekijä enää ansainnut kuuden kuukauden jälkeen lomapäiviä, koska kuukauteen ei sisältynyt 14 työpäivää. Näin ollen kolme työpäivää viikossa työskentelevä työntekijä joutui eriarvoiseen asemaan sellaiseen työntekijään nähden, joka työskenteli vähemmän kuin 8 tuntia vuorokaudessa. Tämä osoitti, että vertailun tekeminen siitä, kuka työntekijä joutui toista työntekijää huonompaan asemaan, oli huono lähtökohta asiaa ratkaistaessa.

Työehtosopimuksen sanamuoto tuki kannetta kuten myös oikeuskirjallisuus ja työneuvoston lausunnot.

VASTAAJAN SELITYS

Autoliikenteen Työnantajaliitto ATL on vielä lausunut, että lomapalkkasopimuksessa oli sovittu vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta nimenomaisesti ainoastaan kahdessa tilanteessa. Ensimmäinen oli se tavanomainen tilanne, että työntekijä työskenteli säännöllisesti 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa olevassa työaikamuodossa. Toinen tilanne oli se, että työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika lomanmääräytymisvuoden aikana oli lyhyempi kuin 8 tuntia, jonka osalta lomapalkkasopimuksessa oli oma erityissääntönsä. Sen sijaan lomapalkkasopimuksessa ei ollut nimenomaista mainintaa tilanteesta, jossa työntekijä työskenteli 8 tuntia vuorokaudessa, mutta alle 40 tuntia viikossa. Tältä osin lomapalkkasopimuksessa oli aukko.

Sekä lainsäätäjä vuosilomalakia säätäessään että sopimusosalliset lomapalkkasopimuksesta sopiessaan olivat vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa lähteneet viisipäiväisen työviikon ja 40 viikkotyötunnin perustalta. Tämä tuli esille niin laissa kuin sopimuksessakin olevien lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvien kertoimien suuruuden kohdalla. Vaikka vuosilomalaki lähtikin keskimääräisen päiväpalkan käsitteestä ja lomapalkkasopimus keskituntiansiokäsitteestä, molemmissa oli kertoimia laadittaessa pohjaksi otettu normaali viisipäiväinen työviikko eli 40 viikkotyötuntia. Tämä kävi lomapalkkasopimuksesta nimenomaisesti ilmi tilanteessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika oli lyhyempi kuin 8 tuntia. Tällaisessa tilanteessa kertoimet muutettiin kertomalla ne viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Vastineen ensimmäinen esimerkki ei välttämättä perustunut työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen, jossa olisi sovittu 8 tuntia lyhyemmästä työajasta. Tällainen työaikajärjestely voi perustua paitsi sopimukseen myös yhtä hyvin työnantajan lomautusilmoitusaikaa noudattaen määräämään työaikajärjestelyyn. Hallituksen esityksen vuosilomalaiksi HE 14/1973 mukaan, koska työsopimuslain 30 §:ssä tarkoitetun lomauttamisen asemesta voidaan lyhentää työviikkoja tai siirtyä muuhun tätä vastaavaan työaikajärjestelmään, oli lakiehdotuksen 3 §:n 5 momentin 11 kohtaan otettu säännös, jonka mukaan työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään lomauttamista vastaavasta työviikkojen lyhentämisestä tai muusta siihen verrattavasta työaikajärjestelystä johtuvia poissaolopäiviä, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta kerrallaan. Esimerkin mukainen tilanne voi siis myös perustua lomauttamista vastaavaan työaikajärjestelyyn.

Vastineen esittämät kaikki esimerkit voivat siis perustua joko sopimukseen tai lomautukseen tai lomauttamista vastaaviin muihin työaikajärjestelyihin. Esitettyjen ensimmäisen ja toisen esimerkin osalta ei ollut muuta eroavaisuutta kuin se, että työntekijä oli työskennellyt ensimmäisessä esimerkissä jokaisena työpäivänä 6,4 tuntia ja toisessa esimerkissä neljänä päivänä viikossa 8 tuntia. Molemmissa tilanteissa viikottainen työaika oli ollut sama 32 tuntia. Samoin kolmannessa esimerkissä päivittäinen työaika vaihteli viikottaisen työajan ollessa sama 32 tuntia.

Edellä mainitut seikat osoittivat, että lomapalkkasopimusta solmittaessa eivät sopimusosapuolet olleet osanneet ottaa huomioon erilaisia käytännön työelämässä olevia työaikajärjestelmiä. Näin ollen lomapalkkasopimuksen tulkitseminen työntekijäliiton esittämällä tavalla saattaisi eri työntekijät eriarvoiseen asemaan ja olisi sen periaatteen vastainen, että työntekijä saisi lomansa ajalta saman suuruisen palkan kuin työssä ollessaan.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Autoalan Työnantajaliitto ATL on 4.5.1992 lähettänyt jäsenilleen lomautusten vaikutusta vuosilomiin koskevan kiertokirjeen, joka on sisältänyt kanteessa kerrotun lomautuksen vaikutusta lomapalkkaan koskevan kohdan. Kiertokirjeen esimerkin mukaan lomautuksen vuoksi yli kuusi kuukautta lyhennettyä työviikkoa tekevän tuntipalkkaisen työntekijän, jonka säännöllinen vuorokautinen työaika on kahdeksan tuntia, vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla keskituntiansio lomapalkkasopimuksen 2 §:n 2 kohdan mukaisen kertoimen lisäksi viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta kiertokirjeen tarkoittamassa tilanteessa laskettaessa on työnantajaliiton kannan mukaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvä kerroin suhteutettava tehtyihin työtunteihin vastaavalla tavalla kuin lomapalkkasopimuksen 2 §:n 2 kohdan viimeisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana lyhyempi kuin 8 tuntia.

Lomapalkkasopimuksen vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta koskevan 2 §:n 2 kohdan ensimmäisen kappaleen pääsäännön mukaan työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä, sopimuksessa mainitulla kertoimella.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, miten lomapalkkasopimusta on tarkoitettu sovellettavaksi kanteessa mainitussa tilanteessa. Kun otetaan huomioon lomapalkkasopimuksen 2 §:n 2 kohdan sanamuoto, työtuomioistuin katsoo, että työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla työntekijän lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvällä kertoimella myös silloin, kun tuntipalkkainen työntekijä on ennen vuosilomansa alkamista työskennellyt yli kuusi kuukautta lomauttamista vastaavan lyhennetyin työviikoin toteutetun työaikajärjestelyn vuoksi alle 40 tuntia viikossa.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantajaliitto olisi kiertokirjeen antamisella painostanut työntekijäliittoa tai että se olisi muutoinkaan asiassa syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Työnantajaliiton olisi kuitenkin pitänyt ymmärtää antamiensa ohjeiden olleen lomapalkkasopimuksen vastaisia. Työtuomioistuin katsookin työnantajaliiton virheelliset ohjeet antaessaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työehtosopimuksen osana noudatettavan lomapalkkasopimuksen tarkoittaman työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla työntekijän lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvällä kertoimella myös silloin, kun työntekijä on ennen vuosilomansa alkamista työskennellyt yli kuusi kuukautta lomauttamista vastaavan, lyhennetyin työviikoin toteutetun työaikajärjestelyn vuoksi alle 40 tuntia viikossa.

Autoalan Työnantajaliitto ATL velvoitetaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Metallityöväen Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa.

Autoalan Työnantajaliitto ATL velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Korpela ja Hynönen jäseninä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Rautiainen, jonka lausuntoon jäsen Äimälä yhtyi, lausui:

Yhdyn tuomioon muutoin, mutta ottaen huomioon, ettei työnantajaliiton kiertokirjeen ole edes väitetty aiheuttaneen työehtosopimuksen virheellistä soveltamista, katson jääneen näyttämättä, että työnantajaliitto olisi ohjeet antaessaan laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tällä perusteella hylkään työnantajaliittoon kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen.