Labor court dismisses claim that holiday pay is due for holidays falling within reduced work days.

Puutarha-alan työehtosopimuksen määräykset eivät edellyttäneet arkipyhäkorvauksen maksamista työajan lyhennysvapaan sisälle jäävältä arkipyhältä.

Kuultavat Maaseudun Työnantajaliitto r.y. Maaseututyöväen Liitto r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liiton välillä 4.4.1990 allekirjoitetussa puutarhaalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V ERINÄISET KORVAUKSET JA LISÄT

26 § Arkipyhäkorvaus

1. Arkipyhältä, joka työssä oltaessa muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä ja työt täksi päiväksi keskeytetään, maksetaan työntekijälle 8 tunnin palkka perustuntipalkan mukaan.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä sekä ensimmäinen ja toinen joulupäivä. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen,

että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sitä lähinnä seuraavana työpäivänä

tai

että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ainakin viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana työpäivänä, jos poissaolo toisena näistä päivistä on tapahtunut työntekijän vuosiloman, sairauden, reservin harjoituksen, työnantajan luvan tai muun hyväksyttävän syyn takia.

3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellaiselta sairausloman ajaksi sattuvalta arkipyhältä, jolta ajalta työnantaja maksaa tämän työehtosopimuksen mukaisen sairausajan palkan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Puutarhatyöntekijä Liisi Sinkkonen on Siemen Trading Oy, Siemen Oy-Frö Ab:tä vastaan Tuusulan kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut, että hänen työnantajansa Siemen-Trading Oy, Siemen Oy-Frö Ab oli määrännyt Sinkkosen työajan lyhennyspäiville ajaksi 23.12.1991 6.1.1992. Yhtiö oli kieltäytynyt maksamasta Sinkkoselle puutarha-alan työehtosopimuksen 26 §:n mukaista arkipyhäkorvausta ensimmäiseltä joulupäivältä, tapaninpäivältä ja uudenvuodenpäivältä. Työnantaja oli aikaisemmin vastaavissa tilanteissa maksanut arkipyhäkorvaukset.

Työnantaja oli menettelynsä tueksi viitannut työehtosopimuksen 26 §:n 2 momenttiin, jossa arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykseksi oli asetettu, että työntekijä oli ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sitä lähinnä seuraavana työpäivänä tai että työntekijä oli ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ainakin viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana työpäivänä, jos poissaolo toisena näistä päivistä oli tapahtunut työntekijän vuosiloman, sairauden, reservin harjoituksen, työnantajan luvan tai muun hyväksyttävän syyn takia.

Puutarha-alan työehtosopimukseen osallisen Maaseututyöväen Liiton tulkinnan mukaan työnantaja oli velvollinen suorittamaan työehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitetut arkipyhäkorvaukset nyt esillä olevassa tapauksessa niille työntekijöille, joiden työsuhde työnantajaan oli ennen kysymyksessä olevia arkipyhiä kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Työnantaja ei voinut vapautua velvollisuudesta maksaa arkipyhäkorvauksia sillä perusteella, että työntekijät olivat pitäneet työnantajan määräämiä puutarha-alan työehtosopimuksen 6a §:ään perustuvia työajan lyhennyspäiviä siten, että he eivät olleet olleet varsinaisesti työvuoronsa mukaisesti työssä arkipyhää edeltäneenä ja loppiaista lukuun ottamatta sitä lähinnä seuranneena työpäivänä. Maaseututyöväen Liiton tulkinnan mukaan työnantajan korvausvelvollisuus poistui vain, jos työntekijä oli omasta syystään ollut työtuntijärjestelmän mukaisesta työstä poissa viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuranneena työpäivänä.

Mikäli työnantajan tulkinta hyväksyttäisiin, johtaisi se käytännössä siihen, että työnantaja voisi määrätä työajan lyhennyspäivät pidettäviksi aina siten, että työntekijä ei saisi arkipyhäkorvauksia. Kun Sinkkosen poissaolo työstä välittömästi ennen arkipyhää ja sen jälkeen ei ollut johtunut hänen omasta syystään vaan työnantajan määräämästä työehtosopimukseen perustuvasta pekkasvapaapäivästä, joka oli palkallinen vapaapäivä ja siten rinnastettavissa työpäivään, oli työnantajalla velvollisuus suorittaa Sinkkoselle työehtosopimuksen mukaiset arkipyhäkorvaukset. Sinkkosen tuntipalkka oli ollut 31,10 markkaa tunnissa. Kolmelta päivältä maksamatta jätetty arkipyhäkorvaus oli siten määrältään 746,40 markkaa.

Sinkkonen on vaatinut Siemen-Trading Oy, Siemen Oy-Frö Ab:n velvoittamista suorittamaan hänelle alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti arkipyhäkorvauksena ensimmäiseltä joulupäivältä ja tapaninpäivältä vuodelta 1991 ja uudenvuodenpäivältä 1992 saamatta jääneet arkipyhäkorvaukset yhteensä 746,40 markkaa 16 prosentin korkoineen 31.1.1992 lukien. Lisäksi Sinkkonen on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

VASTINE

Siemen-Trading Oy, Siemen Oy-Frö Ab on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Sinkkonen oli tuntipalkkainen työntekijä. Tästä johtuen hän lähtökohtaisesti sai palkan tekemänsä työajan mukaan. Työsopimuslain 19 §:n mukaan palkka voitiin laskea työhön käytetyn ajan, työn tuloksen tai muun sovitun perusteen mukaan. Tätä säännöstä selvensi lain 20 §:n 1 momentin rajoitus, jossa todettiin, että mikäli urakkatyötä tekevä työntekijä on menetellyt työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien ohjeiden vastaisesti ja tämän seurauksena on ollut työn epäonnistuminen, ei työntekijällä ole oikeutta saada palkkaa siltä ajalta.

Palkan saaminen työstä ei siten ollut poikkeukseton itsestäänselvyys. Näin ollen ymmärrettävää oli, että palkan tilalle tuleva korvaus tekemättömästä työstä edellytti selvän säännöksen olemassaoloa.

Lain säännösten mukaan työntekijä sai palkkaa tekemättömästä työstä ollessaan esimerkiksi vuosilomalla tai eräin rajoituksin myös ollessaan sairauslomalla. Työehtosopimusten määräysten mukaan hän sai lisäksi korvausta eräiltä arkipyhiltä ja pekkaspäiviltä. Työntekijä sai muusta kuin työnteosta palkkaa tai tätä vastaavaa korvausta vain niissä tapauksissa, joissa asiasta oli olemassa lain säännös tai sopimuksen määräys.

Arkipyhäkorvausta maksettiin puutarha-alan työehtosopimuksen mukaan muun muassa kanteessa tarkoitetuilta arkipyhiltä. Arkipyhäkorvauksen saamiselle oli työehtosopimuksessa kuitenkin asetettu tarkat ehdot. Puutarha-alan työehtosopimuksen 26 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä oli oikeus arkipyhäkorvaukseen, jos hän oli ollut työssä molempina arkipyhään rajoittuvina päivinä eli siis sekä viimeisenä työpäivänä ennen arkipyhää että ensimmäisenä työpäivänä arkipyhän jälkeen. Työntekijällä oli oikeus arkipyhäkorvaukseen myös sellaisessa tapauksessa, että hän oli ollut työssä jompanakumpana edellä tarkoitetuista arkipyhään rajoittuvista työpäivistä, mikäli poissaolo toisena päivänä oli aiheutunut vuosilomasta, sairaudesta tai muusta hyväksyttävästä syystä.

Arkipyhäkorvausta koskevat määräykset laajensivat työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta. Määräyksiä ei siten voitu tulkita niiden sisältöä laajentavasti. Poissaolon hyväksyttävyys tuli arvioitavaksi vain niissä tapauksissa, joissa työntekijä oli ollut poissa toisena arkipyhään rajoittuvista päivistä, mutta toisena hän oli ollut töissä. Mikäli työntekijä ei ollut ollut kumpanakaan arkipyhään liittyvistä päivistä työssä, ei poissaolon hyväksyttävyydellä ollut merkitystä. Työehtosopimuksen mainitun pykälän 3 momentissa oli todettu, että arkipyhäkorvaus maksettiin myös sairausajalle sattuvalta arkipyhältä. Mikäli myös pekkaspäiväjaksolta arkipyhäkorvaus olisi tarkoitettu maksettavaksi, olisi se tullut nimenomaisesti mainita työehtosopimuksessa. Tällaista pekkaspäiviä koskevaa määräystä ei työehtosopimuksessa kuitenkaan ollut.

Kanteessa esitetty käsitys, jonka mukaan velvollisuus arkipyhäkorvauksen suorittamiseen poistui vain, jos työntekijä oli omasta syystään ollut poissa työtuntijärjestelmän mukaisesta työstä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuranneena työpäivänä, ei saanut tukea työehtosopimuksen määräyksistä. Työehtosopimusta ei edellä esitetyin perustein voitu tulkita laajentavasti, vaan oikeus arkipyhäkorvaukseen oli menetetty, mikäli työntekijä oli molempina arkipyhään rajoittuvina työpäivinä ollut poissa työstä syystä tai toisesta. Se seikka, että työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräyksiä oli tulkittava suppeasti, kävi ilmi muun muassa siitä, että eräiden työehtosopimusten mukaan sairauspoissaolon lisäksi arkipyhäkorvaus maksettiin vuosiloman ajalle sattuvalta arkipyhältä. Pekkaspäivien ajalle sattuvia arkipyhäkorvauksia tämäkään määräys ei koskenut.

Työtuomioistuin oli 12.2.1988 antamassaan tuomiossa n:o 15 ottanut kantaa erimielisyyteen, joka oli koskenut arkipyhäkorvauksen maksamista työajanlyhennysvapaan ja sairausloman sisältävältä jaksolta. Tuomiosta ilmeni, että työehtosopimusmääräystä tuli tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Työtuomioistuimen tuomiossa oli ollut kysymys samansisältöisten työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta kuin nyt esillä olevassa asiassa. Työntekijä oli ollut sairauslomalla ilman, että hän olisi ollut oikeutettu siltä ajalta palkkaan. Sairauslomaa olivat seuranneet työajanlyhennysvapaat ja sen jälkeen joulun ajan arkipyhät. Työtuomioistuin oli tuomiossaan katsonut, että työntekijällä ei ollut oikeutta arkipyhäkorvaukseen, koska hän ei ollut täyttänyt työehtosopimuksen sanamuodon mukaista vaatimusta arkipyhäkorvauksen saamisen ehdosta, sillä poissaolo toisena arkipyhään rajoittuvana päivänä sellaisen sairauden vuoksi, jolta työnantajalla ei ollut palkanmaksuvelvollisuutta, ei oikeuttanut arkipyhäkorvaukseen.

Sinkkosellakaan ei siten ollut oikeutta arkipyhäkorvaukseen, koska arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä oleva työskentely molempina arkipyhään rajoittuvina päivinä ei täyttynyt.

Siemen-Trading Oy, Siemen Oy-Frö Ab on vaatinut kanteen hylkäämistä. Lisäksi yhtiö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

KANTAJAN VASTASELITYS

Sinkkonen on vastineen johdosta lausunut, että työehtosopimuksen tulkinnassa oli yksittäisen työehtosopimuksen määräysten sanamuodon lisäksi otettava huomioon työehtosopimuksen määräysten tarkoituksen toteutuminen kokonaisuudessaan. Puutarha-alan työehtosopimuksen 6a §:stä kävi ilmi, että työntekijälle kertyi työajan lyhennyspäiviä tehdyiltä säännöllisiltä työpäiviltä. Työehtosopimuksen mukaan tehdyiksi työpäiviksi laskettiin vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantajalla työehtosopimuksen mukaan oli velvollisuus maksaa palkkaa ja lisäksi ne poissaolopäivät, jotka aiheutuivat kunnallisista ja liiton luottamustehtävistä. Lisäksi työehtosopimuksen määräyksistä kävi ilmi, että työnantajalla oli oikeus määrätä pekkasvapaan ajankohta. Täysin työehtosopimuksen tarkoituksen toteutumisen vastaista oli, että työnantaja voisi sijoittamalla pekkasvapaan haluamalleen ajankohdalle vapautua työnantajalle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvista suoritusvelvollisuuksista.

Korkeimman oikeuden tuomiosta kävi ilmi, että työnantaja ei ollut voinut vapautua antamasta työaikalain 15 §:n 1 momentin mukaisesta työntekijälle kuuluvaa viikkolepoa sillä, että mainittu vapaa oli annettu päällekkäin työtuntijärjestelmän tasoittamiseksi annetun vapaan kanssa. Viikkolepovapaa ja muulla perusteella ansaittu eli työtuntijärjestelmään perustuva vapaa eivät voineet kulua yhtä aikaa.

Nyt puheena olevassa tapauksessa työnantaja oli pyrkinyt sijoittamaan pekkasvapaat siten, että työntekijä tämän johdosta menetti hänelle muutoin työehtosopimuksen perusteella kuuluvat arkipyhäkorvaukset.

Kanteessa esitettyä tulkintaa tuki myös työehtosopimuksen 6a §:n 2 momentin toiseksi viimeinen kappale, jonka mukaan tehdyiksi työpäiviksi laskettiin vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan oli palkanmaksuvelvollinen. Siten työajan lyhennysvapaita kerryttivät myös säännöllisiksi työpäiviksi rinnastettavat pekkasvapaapäivät, joilta työnantaja oli velvollinen maksamaan palkkaa. Työehtosopimuksen mukaan pekkaspäivä oli palkallinen vapaapäivä ja siten rinnastettavissa säännölliseen työpäivään. Näin ollen työnantaja oli myös velvollinen maksamaan arkipyhäkorvauksen kanteessa tarkoitetussa tilanteessa. Kanteessa esitettyä tulkintaa tuki myös se jo aikaisemmin esitetty seikka, että vastaajayhtiössä oli aikaisemmin noudatettu menettelyä, jolloin arkipyhäkorvaukset oli vastaavankaltaisissa tilanteissa maksettu.

Oleellista asiassa oli se, että pekkasvapaapäivät olivat työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen nähden työpäivään rinnastettavia. Kun nämä vapaapäivät oli pidettävä työnantajan määräämänä ajankohtana, niin täysin kohtuutonta olisi, että työntekijä menettäisi osan työehtosopimuksen mukaan hänelle kuuluvista etuuksista pelkästään sen takia, että työnantaja voisi mielivaltaisesti määrätä pekkasvapaan ajankohdan. Kun tällaisessa tilanteessa työstä poissaolo oli johtunut työnantajan määräyksestä, oli tällainen palkallinen poissaolopäivä rinnastettava tehtyyn työpäivään.

Työtuomioistuimen tuomiosta, johon vastaaja oli aikaisemmin viitannut, ei ollut saatavissa johtoa nyt esillä olevan erimielisyyden ratkaisemiseen. Työtuomioistuimen tuomiossa käsitellyssä tapauksessa työntekijä oli ollut palkattomalla sairauslomalla ennen työajan lyhennysvapaapäivää, jota oli seurannut kaksi arkipyhää. Ratkaisevaa tuomiossa oli siten ollut se, että kysymys oli ollut palkattomista poissaoloista. Nyt esillä olevassa tapauksessa poissaolo arkipyhien molemmin puolin oli johtunut palkallisista pekkasvapaista, jotka työehtosopimuksen mukaan rinnastettiin työpäiviin.

Koska asiassa oli kysymys työehtosopimuksen määräyksen tulkinnasta, Sinkkonen on esittänyt, että kihlakunnanoikeus pyytäisi asiasta työtuomioistuimen lausunnon.

VASTAAJAN LISÄVASTINE

Yhtiössä ei aikaisemmin vastaavissa olosuhteissa ollut maksettu arkipyhäkorvauksia. Aikaisemmin esiintyneissä tapauksissa työntekijä oli ollut työssä ainakin toisena arkipyhään rajoittuvana päivänä, kuten työehtosopimuksessa oli sovittu edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiselle.

Siemen-Trading Oy, Siemen Oy-Frö Ab:n käsityksen mukaan työtuomioistuimen lausunnon pyytäminen asiassa oli tarpeetonta.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN VÄLIPÄÄTÖS

Tuusulan kihlakunnanoikeus on 23.9.1992 julistamallaan välipäätöksellä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä, millä tavoin puutarha-alan työehtosopimuksen 26 §:n arkipyhäkorvausta koskevaa määräystä on sovellettava kanteessa tarkoitetussa tilanteessa, jolloin työntekijä on molemmin puolin arkipyhää ollut pekkasvapaalla.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Maaseudun Työnantajaliitolle ja Maaseututyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Maaseudun Työnantajaliitto on lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liiton solmimassa puutarha-alan työehtosopimuksessa arkipyhäkorvausta koskevassa sopimusmääräyksessä (26 § 2 kohta) mainitut arkipyhäkorvauksen saamisen edellytykset ovat olleet nykyisessä muodossaan koko työajan lyhennyksen voimassaoloajan eikä työntekijäpuoli ole työehtosopimusneuvotteluissa edes ehdottanut soveltamiseen minkäänlaista lisäystä kyseisen vapaan pitämisestä johtuen. Niinikään liittojen välisessä yhteisessä koulutustyöryhmässä ns. koulutuspakettia valmisteltaessa eivät työntekijäpuolen edustajat missään vaiheessa ole esittäneet laajempaa tulkintaa arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksille kuin mitä puutarha-alan työehtosopimuksen 26 §:n 2 ja 3 kohdan luettelossa on mainittu.

Puutarha-alan työehtosopimuksen arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksiä koskeva sopimusmääräys on samansisältöinen useimpien muiden työntekijäsopimusten kanssa. Joissakin, kuten esim. rakennusalan, metalliteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksissa on perusedellytysten lisäksi sovittu tietyistä, erikseen mainituista tapauksista, joissa arkipyhäkorvaus maksetaan. Näitä ovat esimerkiksi lomautuksen ja vuosiloman ajalle sattuvat arkipyhät.

Puutarha-alan työehtosopimuksessa arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksiä lueteltaessa ei oteta kantaa siihen, onko arkipyhää edeltänyt tai sen jälkeen tapahtunut poissaolo ollut palkallista tai palkatonta. Esimerkiksi lomautusaika ja vuosilomaaika ovat eri asemassa palkanmaksun suhteen, toisesta työnantaja ei maksa palkkaa, toisesta maksetaan vuosilomapalkka. Näissä tapauksissa käytäntö arkipyhäkorvauksen maksamisen suhteen voi olla erilainen riippuen siitä, miten asiasta on liittojen välillä sovittu. Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liiton solmimassa puutarha-alan työehtosopimuksessa lomautuksesta ja vuosilomasta johtuva poissaolo työstä hyväksytään arkipyhäkorvauksen maksamisen perusteeksi silloin, kun poissaolo on tapahtunut joko arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeisenä työpäivänä. Missään tapauksessa puutarha-alalla ei arkipyhäkorvaus ole käytännössä tullut maksettavaksi, jos työntekijä on ollut arkipyhän molemmin puolin joko lomautuksella tai vuosilomalla.

Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liiton välillä solmitun puutarha-alan työehtosopimuksen mukaisesti työntekijän sairausloma on ainoa poikkeustilanne, jolloin arkipyhäkorvauksen maksaminen ei edellytä työssäoloa arkipyhää edeltävänä eikä sen jälkeisenä työpäivänä. Kaikissa muissa tapauksissa arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää työssäoloa joko arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeisenä työpäivänä.

Maaseudun Työnantajaliitto katsoo, että koska työajan lyhennyspäivillä olo on tässä tapauksessa verrattavissa täysin lomautukseen tai vuosilomaan, ei työnantajalla ole ollut velvollisuutta arkipyhäkorvauksen maksamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Maaseututyöväen Liitto on lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työntekijän oikeus arkipyhäkorvaukseen on osa puutarha-alan työehtosopimusta. Korvaus ei ole ylimääräinen tulo, vaan sillä korvataan arkipyhän muutoin aiheuttama ansionmenetys.

3. Puutarha-alan työehtosopimuksessa ei ole erikseen mainintaa arkipyhistä työnantajan määräämiin työajan lyhennyspäiviin nähden. Tätä ei ole pidetty edes tarpeellisena, koska työajan lyhennyspäivät rinnastetaan esim. vuosiloman pituutta määrättäessä työpäiviksi.

4. Työnantajan tulkinnan vahvistaminen johtaisi siihen, että määräämällä työntekijälle työajanlyhennyspäivät tarkoitushakuisesti, tämä välttyisi suorittamasta työntekijälle arkipyhäkorvausta. Tämän katsomme olevan vakiintuneen työoikeuskäytännön vastaista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Maaseututyöväen Liitto on työtuomioistuimessa edelleen todennut, että eräissä muiden alojen kuten metalliteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksissa arkipyhäkorvaus oli sovittu suoritettavaksi ylimääräisenä korvauksena, johon työntekijällä oli oikeus työsuhteen jatkuttua kolme kuukautta. Puutarha-alan työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevalla määräyksellä oli tarkoitettu korvata työntekijälle vain arkipyhän aiheuttama ansionmenetys.

Työntekijälle ei aiheutunut lomautusajalta eikä vuosiloma-ajalta sellaista ansiotulon menetystä, josta oli kysymys niissä tapauksissa, joissa arkipyhäkorvausta suoritettiin työssä oltaessa. Työehtosopimuksessa oli erikseen määräykset, jotka koskivat lomautusta ja vuosilomaa. Näitä määräyksiä ei voitu käyttää apuna tulkittaessa sitä, edellyttikö työehtosopimus arkipyhäkorvauksen maksamista myös työajan lyhennysvapaan sisälle sattuvalta arkipyhältä.

Vuonna 1984 solmitun tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä oli tehty sopimus työajan lyhentämisestä ja myös puutarha-alalla oli sovittu työajan lyhentämisestä. Arkipyhäkorvausmääräyksiä oli Maaseututyöväen Liiton esityksestä tämän jälkeen muutettu, mutta liiton taholta ei ollut tehty sellaista muutosesitystä, jolla olisi haluttu täsmentää työntekijän oikeutta arkipyhäkorvaukseen tapauksessa, jossa arkipyhä sijoittui työajan lyhentämisjakson sisälle. Maaseututyöväen Liitto ei ollut pitänyt täsmennystä tarpeellisena, koska liitto oli katsonut, että työntekijällä oli oikeus arkipyhäkorvaukseen myös työajan lyhennysjakson sisälle sattuvalta arkipyhältä.

Työnantajapuolen esittämä tulkinta johtaisi ristiriitaan puutarha-alan työehtosopimukseen perustuvia eri työajan lyhennysmuotoja käytettäessä. Jos työpaikalla työaikaa olisi sovittu lyhennettäväksi päivittäistä tai viikottaista työajan lyhennysjärjestelmää käyttäen, ei järjestelmä työnantajapuolen omaksuman tulkinnankaan mukaan vaikuttaisi millään tavoin työntekijän oikeuteen saada arkipyhäkorvausta. Työajan lyhentämistä koskevat työehtosopimuksen määräykset olivat lähteneet siitä, että työntekijän ansiotaso ei saanut alentua. Tämä periaate ei toteutunut, jos työnantajapuolen tulkinta katsottaisiin oikeaksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Puutarha-alan työehtosopimuksen 26 §:n 2. kohdan mukaisesti maksetaan tässä kohdassa mainituilta arkipyhiltä arkipyhäkorvaus työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen kyseistä arkipyhää edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sitä lähinnä seuraavana työpäivänä. Mainitun sopimuskohdan mukaan työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen myös siinä tapauksessa, että hän on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ainakin viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana työpäivänä, jos poissaolo toisena näistä päivistä on tapahtunut työntekijän vuosiloman, sairauden, reservin harjoituksen, työnantajan luvan tai muun hyväksyttävän syyn takia.

Sellaisessa tapauksessa, jossa arkipyhä sijoittuu työajan lyhennyspäivien sisälle, ei täyty edellä tarkoitettu arkipyhäkorvauksen maksamiseksi asetettu edellytys työskentelystä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä. Näin ollen työntekijän oikeutta arkipyhäkorvaukseen tulee arvioida lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa edellä mainitun sopimusmääräyksen jälkimmäisen edellytyksen täyttymisen osalta. Tällöinkin työntekijältä siis edellytetään työtuntijärjestelmän mukaista työssäoloa joko arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana päivänä, minkä lisäksi oikeus saada arkipyhäkorvausta edellyttää, että poissaolo toisena näistä päivistä on tapahtunut kysymyksessä olevassa kohdassa mainituista syistä, jollaisena on mainittu muun muassa vuosiloma.

Jos työntekijän poissaolo työstä sekä ennen arkipyhää että sen jälkeen on johtunut työehtosopimuksessa luetelluista syistä, ei työntekijällä näissä tapauksissa ole oikeutta arkipyhäkorvaukseen. Työehtosopimukseen osalliset Maaseututyöväen Liitto ja Maaseudun Työnantajaliitto ovat ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen mukaan työntekijällä ei ole oikeutta arkipyhäkorvaukseen sellaisessa tapauksessa, että työntekijän vuosiloma on alkanut ennen arkipyhää ja jatkuu sen jälkeen.

Työehtosopimuksen saman pykälän 3. kohdassa on sovittu arkipyhäkorvaus maksettavaksi myös sellaiselta sairausloman ajaksi sattuvalta arkipyhältä, jolta ajalta työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaisen sairausajan palkan. Työnantajaliiton mukaan tämä on ainoa tilanne, jossa puutarha-alan työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvauksen maksaminen ei edellytä työssäoloa arkipyhää edeltäneenä eikä sen jälkeisenä työpäivänä.

Työtuomioistuin toteaa, että useiden muiden alojen työehtosopimuksissa on sovittu arkipyhäkorvaus maksettavaksi arkipyhältä, joka sattuu vuosiloman ajalle tai muulle sellaiselle ajanjaksolle, jolta työnantajalla työntekijän työstä poissaolosta huolimatta on palkanmaksuvelvollisuus. Määrätyin edellytyksin arkipyhäkorvaus saatetaan maksaa myös lomautuksen ajalle sattuvalta arkipyhältä. Näillä työehtosopimusaloilla arkipyhäkorvauksen maksaminen mainitun kaltaisilta työstä poissaolon ajoilta perustuu työehtosopimuksiin osallisten nimenomaiseen sopimukseen. Puutarha-alan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että useilla muilla aloilla on sovittu puutarha-alaa paremmista ehdoista.

Työajan lyhentämistä koskevat määräykset on otettu puutarha-alan työehtosopimukseen vuonna 1986, jonka jälkeen käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa Maaseututyöväen Liiton taholta on tehty neljä esitystä arkipyhäkorvausta koskevien määräysten muuttamiseksi. Muutosesitykset eivät kuitenkaan ole koskeneet arkipyhäkorvauksen maksamista myös työajan lyhennysvapaan sisälle jäävältä arkipyhältä.

Sen selvityksen perusteella, mitä työehtosopimukseen osalliset ovat työtuomioistuimessa esittäneet työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä arkipyhäkorvauksen maksamisessa työajan lyhennysvapaapäivien yhteydessä, ei voida katsoa, että arkipyhäkorvauksen maksamisessa lausuntopyynnön tarkoittamassa tilanteessa olisi syntynyt jommankumman osapuolen tulkintaa tukeva vakiintunut käytäntö.

Maaseututyöväen Liitto on työtuomioistuimessa esittänyt, että koska työajan lyhentämistä koskevista määräyksistä sovittaessa tarkoituksena on ollut toteuttaa työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta, johtuu tästä myös, että työajan lyhennyspäivien sisään jäävältä arkipyhältä on maksettava arkipyhäkorvaus. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat kuitenkin olleet yhtä mieltä siitä, ettei esimerkiksi vuosiloman sisään jäävältä arkipyhältä makseta arkipyhäkorvausta. Tähän nähden ei edellä todetusta, sinänsä myös työnantajaliiton hyväksymästä lähtökohdasta voida johtaa tulkintaa työajan lyhennyspäivien sisälle jäävien arkipyhien korvaamisesta, vaan asia on ratkaistava työehtosopimuksen sanamuodon perusteella.

Työtuomioistuin edellä esitetyt seikat huomioon ottaen lausuntonaan katsoo, ettei työntekijällä puutarha-alan työehtosopimuksen 26 §:n mukaan ole oikeutta arkipyhäkorvaukseen tilanteessa, jolloin työntekijä on molemmin puolin arkipyhää ollut työajan lyhentämisvapaalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Rautiainen, Pohjanoksa, Leivo ja Kolula jäseninä.

Lausunto on yksimielinen.