Legislator Case Law & Legislation
TT:1993-51 AI generated

Labor court fines union for strike ban violating employer rights and union for inadequate supervision.

Case Number TT:1993-51
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The labor court ruled that the employee union's indefinite strike ban violated the collective agreement's employer management rights, ordering a fine of 15,000 marks. The court also found the national union liable for failing to take sufficient measures to end the strike, imposing a 10,000 mark fine. Consequently, both organizations were ordered to pay damages and legal costs to the employer association.

Legislator headnote

AI generated

Section 30 of the Collective Agreements Act; Section 6 of the Collective Agreement: A union's declaration of an indefinite strike ban targeting employer management rights constitutes a violation of peace obligations, while a national union's failure to enforce adequate measures constitutes a breach of supervisory duties.

Keywords

AI generated
strike ban peace obligation management rights supervisory duty collective agreement fine labor dispute

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
Section 30 of the Collective Agreements Act
Section 6 of the Collective Agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Toimihenkilöyhdistyksen vuosikokous oli julistanut ylityökiellon vastalauseena sille, että työnantaja teetti runsaasti ylitöitä, vaikka henkilöstöä samalla irtisanottiin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Ylityökielto oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Toimihenkilöyhdistys tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Toimihenkilöliitto, jonka toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi eivät olleet olleet riittäviä, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Vakuutusalan Työnantajayhdistys r.y. Vastaaja Vakuutusväen Liitto r.y. Kuultava Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen ja Vakuutusväen Liiton välillä 16.2.1990 allekirjoitetussa vakuutusalan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on työehtosopimukseen osallisten välillä 28.11.1991 allekirjoitetulla pöytäkirjalla jatkettu 31.10.1993 saakka, on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖN JOHTO, JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS JA LUOTTAMUSMIES

6 § Työn johto ja järjestäytymisoikeus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Direktio

3. Yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § Työnseisaukset

Työtaistelut

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Vakuutusalan Työnantajayhdistys on kanteessaan lausunut, että Sampo-yhtiöistä oli otettu 24.11.1992 yhteyttä Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen liittoasiamieheen ja ilmoitettu, että Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys oli vuosikokouksessaan 21.11.1992 päättänyt toimeenpanna koko henkilökuntaa koskevan ylityökiellon 26.11.1992 lukien toistaiseksi vastustaakseen yhtiössä tapahtuvia irtisanomisia ja ylityön teettämistä.

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen liittoasiamies oli ottanut yhteyttä telefaxilla 24.11.1992 Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtajaan ja vaatinut Vakuutusväen Liitolta toimenpiteitä ylityökiellon purkamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Vakuutusväen Liiton toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi ja ylityökiellon purkamiseksi eivät olleet olleet riittäviä, sillä Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys oli päättänyt kevätkokouksessaan 27.3.1993, että ylityökielto jatkui toistaiseksi.

Vakuutusalan Työnantajayhdistys on jutun pääkäsittelyistunnossa ilmoittanut, että Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys oli 22.4.1993 pidetyssä kokouksessa purkanut ylityökiellon.

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen liittoasiamies oli ottanut edelleen yhteyttä telefaxilla 1.4.1993 Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtajaan saatuaan tietää 27.3.1993 tehdystä Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistyksen kevätkokouksen päätöksestä, ilmoittaakseen, että ylityökieltoa Sampo-yhtiöissä ei ollut peruutettu. Liittoasiamies oli edellyttänyt toiminnanjohtajalta välittömiä toimia ylityökiellon purkamiseksi.

Toteutetulla laittomalla työtaistelulla henkilöstöyhdistys oli vastustanut Sampo-yhtiöissä toteutettuja henkilöstöjärjestelyjä sekä ylityön teettämistä. Työtaistelu oli kohdistunut ainakin työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohtaan. Työtaistelun toimeenpanemisella olivat Vakuutusväen Liitto ja Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämisestä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Vakuutusalan Työnantajayhdistys on vaatinut Vakuutusväen Liiton ja Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistyksen tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönneistä hyvityssakkoon. Lisäksi Vakuutusalan Työnantajayhdistys on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

VASTINE

Vakuutusväen Liitto on vastineessaan myöntänyt kanteessa kuvatut tapahtumat oikeiksi.

Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistyksen vuosikokous oli 21.11.1992 päättänyt ylityökiellosta osoittaakseen mieltään sitä vastaan, että Sampo-yhtiöt irtisanoi henkilökuntaansa tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja samanaikaisesti teetti runsaasti ylitöitä. Sampo-yhtiöissä oli teetetty eräillä työntekijöillä viikkoylitöitä jopa niin paljon, että työaikalain enimmäismäärät olivat ylittyneet. Henkilöstöyhdistyksen päättämä ylityökielto kuvasti henkilökunnan hätää työpaikoista ja sen päämäärä oli tasapuolinen ja oikeudenmukainen työn jakaminen.

Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtaja oli välittömästi 24.11.1992 saatuaan Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen liittoasiamiehen kirjeen ollut yhteydessä pääluottamusmieheen, joka oli yhdistyksen puheenjohtajalle ja johtokunnalle sekä suullisesti että kirjallisesti esittänyt vaatimuksen kiellon purkamisesta.

Työt olivat sujuneet Sampo-yhtiöissä normaaliin tapaan. Vakuutusväen Liitto oli ollut siinä käsityksessä, että ylityökielto oli jo aiemmin rauennut. Asia oli tullut uudelleen esille Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen liittoasiamiehen 1.4.1993 päiväämässä kirjeessä. Henkilöstöyhdistyksen kevätkokouksessa oli yhdistyksen johtokunnan esitys ylityökiellon muodollisesta purkamisesta tullut äänestyksen jälkeen hylätyksi.

Vakuutusväen Liitto oli kutsunut tilanteen johdosta pääluottamusmiehen liiton toimistoon neuvotteluun. Neuvottelussa oli 14.4.1993 sovittu, että pääluottamusmies tekisi kaikkensa, että yhdistys päättäisi ylityökiellon purkamisesta.

Ylityökielto ei ollut aiheuttanut työnantajalle minkäänlaista vahinkoa. Vuoden 1993 alun aikana maksetut ylityökorvaukset vastasivat noin 120 henkilön työllistämistä kuukaudeksi. Vakuutusosakeyhtiö Sammosta oli 1.6.1992 15.2.1993 irtisanottu tuotannollisin syin 75 toimihenkilöä.

Vakuutusväen Liitto oli ilmoittanut sekä luottamusmiehen että yhdistyksen toimihenkilöiden välityksellä, että ylityökielto oli laiton toimenpide, ja edellyttänyt liiton järjestäytyneiltä jäseniltä, että työt tehdään. Ylitöitä oli tehty runsaasti, joten Vakuutusväen Liitto ei ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden rikkomiseen.

Vakuutusväen Liitto on jutun suullisessa esivalmistelussa lausunut, että mahdollista hyvityssakkoa määrättäessä tuli ottaa huomioon myös se, että suurimman osan ylityökiellon kestoajasta oli Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n välinen hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja ollut voimassa ja että työnantajapuoli oli ollut asiassa passiivinen.

KANTAJAN VASTASELITYS

Vakuutusalan Työnantajayhdistys on Vakuutusväen Liiton vastineen johdosta lausunut, että Sampo-yhtiöt oli toteuttanut yhtiön organisaatiossa uudelleenjärjestelyjä ja joutunut vähentämään työvoimaa. Työvoiman vähentäminen oli tapahtunut voimassa olevien lakien ja yhteistoimintaa koskevan työehtosopimuksen mukaisesti. Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistyksen päättämä ylityökielto oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työnantajan oikeuteen johtaa ja jakaa työtä. Vakuutusväen Liitto oli ilmoittanut ylityökiellon päämääränä olleen työn tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakaminen. Tämän asian ratkaiseminen ylityökiellon avulla ei työehtosopimuksen 6 §:n 3 momentin mukaan ollut henkilöstöyhdistyksen asia.

Vakuutusväen Liitto ei ollut riittävästi huolehtinut siitä, että sen jäsenyhdistys olisi perunut ylityökieltopäätöksensä, vaan henkilöstöyhdistyksen vuosikokous oli Vakuutusväen Liitolle tehdyn ilmoituksen jälkeen päättänyt 27.3.1993 pitää ylityökiellon voimassa.

Työnantaja ei ollut voinut olla varma ylityökiellon voimassa ollessa siitä, toimiiko työnantajalle kuuluva työnjohto-oikeus eri tilanteissa, ja tästä oli aiheutunut hankaluuksia ja olisi voinut aiheutua myös vahinkoa.

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen ja Vakuutusväen Liiton välillä voimassa ollut hyvityssakkoja koskeva 5.6.1984 allekirjoitettu pöytäkirja siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen oli irtisanottu päättymään 15.3.1993. Tässä Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n välisessä pöytäkirjassa oli sovittu hyvityssakoista siten, että yksittäisen työnantajan ja paikallisen ammattiyhdistyksen hyvityssakkojen enimmäismäärät olivat työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys on osaltaan yhtynyt Vakuutusväen Liiton puolesta lausuttuun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys on 21.11.1992 pidetyssä vuosikokouksessaan päättänyt julistaa Sampo-yhtiöissä ylityökiellon 26.11.1992 alkaen olemaan voimassa toistaiseksi. Ylityökiellon syyksi on ilmoitettu, että työnantaja teettää runsaasti ylitöitä, vaikka henkilöstöä irtisanotaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Henkilöstöyhdistys on vielä kokouksessaan 27.3.1993 päättänyt jatkaa ylityökieltoa. Ylityökielto on päättynyt 22.4.1993.

Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys on julistaessaan ylityökiellon ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen, joka on kohdistunut työehtosopimuksen 6 §:n määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

Vakuutusalan Työnantajayhdistyksestä on 24.11.1992 ja 1.4.1993 otettu yhteyttä Vakuutusväen Liittoon ja vaadittu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Vakuutusväen Liitto on vaatinut pääluottamusmieheltä toimenpiteitä ylityökiellon lopettamiseksi. Liiton toimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä ylityökiellon pitkä kesto huomioon ottaen. Laiminlyödessään riittäviin toimenpiteisiin ryhtymisen Vakuutusväen Liitto on laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Hyvityssakon määrää harkittaessa työtuomioistuin on ottanut huomioon, että ylityökiellon alkamisesta 15.3.1993 saakka on ollut voimassa Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n välinen hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistyksen ja Vakuutusväen Liiton maksamaan Vakuutusalan Työnantajayhdistykselle hyvityssakkoa, henkilöstöyhdistyksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 10 000 markkaa.

Vakuutusväen Liitto ja Sampo-yhtiöiden Henkilöstöyhdistys velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Vakuutusalan Työnantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Uski, Korpela ja Kiuru jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.