Legislator Case Law & Legislation
TT:1993-49 AI generated

Labor court dismisses union claim that employer violated peace obligations by citing economic reasons for dismissal.

Case Number TT:1993-49
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's complaint regarding the termination of a cleaner's contract, ruling that the dismissal was based solely on economic and production reasons. The court found no evidence that the employer pressured the employee into accepting lower wages or violated peace obligations during negotiations. Consequently, the court held that the labor court lacked jurisdiction to review the sufficiency of these economic grounds.

Legislator headnote

AI generated

Section 1 of the General Provisions of the Agreement on Protection Against Dismissal and Layoffs; Section 22 of the Employment Conditions Act: The labor court lacks jurisdiction to assess the validity of economic and production reasons for dismissal under the protection agreement, and no violation of peace obligations was found where the employer did not pressure the employee regarding wage reductions.

Keywords

AI generated
economic dismissal reasons labor peace obligations jurisdictional limitation wage reduction pressure union complaint dismissal employment conditions act protection against dismissal

Cited Legislation

AI generated
Section 1 of the General Provisions of the Agreement on Protection Against Dismissal and Layoffs
Section 22 of the Employment Conditions Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Siivoojan työsopimuksen irtisanomiselle ei näytetty olleen muuta perustetta kuin taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen soveltamisohjeen mukaan sopimus ei koskenut työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä, joten asia ei kuulunut työtuomioistuimessa käsiteltäviin.

Työnantaja ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuutta neuvotellessaan työntekijöiden kanssa mahdollisista palkkojen alentamisista, eikä irtisanotun siivoojan työsopimuksen ehdoista neuvotellessaan.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Kanne hylätty.

Kantaja Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Palvelualojen Toimialaliitto r.y. Servi Systems Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen Toimialaliittoa edeltäneen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välillä on 1.1.1992 31.10.1993 voimassa puhdistus ja siivousalan työehtosopimus, jossa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Yleiset sopimukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 14.6.1991

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työpalkat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Mikäli jollakin työpaikalla on jo sovittu korkeammasta kuin edellä olevasta palkasta, niin se jää voimaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai näiden edustajain kesken.

2. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa asianomaisten liittojen ratkaistavaksi.

3. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä STK:n ja SAK:n välillä tehdyssä yleissopimuksessa on määrätty.

4. Milloin erimielisyyttä aiheuttava asia työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin, eivätkä liittojen väliset neuvottelut ole johtaneet tulokseen, riita-asia voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin sanotussa laissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

22 § Työrauhavelvoite

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1 merimieslaissa (423/78) eikä oppisopimuslaissa (422/67) tarkoitettuja työsuhteita,

2 työsopimuslain 40 ja 41 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei siten 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1 Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 43 §:n ja 44 §:n 2 momentin perusteella eikä työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimuksen I, III ja IV luvunmenettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aika päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tai 15 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 47 f tai 51 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on Palvelualojen Toimialaliittoa ja Servi Systems Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Enni Krökki oli ollut Servi Systems Oy:n palveluksessa siivoojana Kajaanissa 6.2.1981 alkaen.

Servi Systems Oy oli irtisanonut Krökin työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä 12.6.1992. Työsopimuksen päättymispäiväksi irtisanomisilmoitukseen oli merkitty 13.10.1992. Krökki oli irtisanomisensa aikaan työskennellyt lääkäriasemalla, jossa hän oli aloittanut työskentelyn 2.1.1991.

Työnantajan edustaja oli ilmoittanut Krökille ennen neljän kuukauden irtisanomisajan päättymistä, että Krökin työsuhdetta voitaisiin jatkaa. Neuvotteluissa oli ilmennyt, että irtisanomisajan päättymispäivästä 13.10.1992 lähtien 21.11.1992 asti Krökki olisi voinut työskennellä vanhoilla työsuhteen ehdoilla, jos hän allekirjoittaisi uuden työsopimuksen uusilla ehdoilla 21.11.1992 lukien.

Krökin työaika olisi uuden työsopimuksen mukaan tullut olemaan kuitenkin aikaisemman kahdeksan tunnin sijasta kuusi tuntia ja tuntipalkka olisi alentunut 37,65 markasta 30,16 markkaan. Krökki olisi hyväksynyt osa-aikaistamisen, mutta hän ei ollut suostunut palkkansa alentamiseen. Myöhemmin oli lisäksi käynyt ilmi, ettei osa-aikaistamiseenkaan olisi ollut perustetta, koska Servi Systems Oy oli ottanut Krökin työsuhteen päättymisen jälkeen Kajaaniin useita uusia työntekijöitä.

Syyksi palkan alennukseen työnantaja oli ilmoittanut, että se oli tehnyt asiakkaansa kanssa uuden siivoussopimuksen oleellisesti muuttuneilla ehdoilla, joten se joutui tarjoamaan myös Krökille uutta työsopimusta uusilla ehdoilla. Krökki ei ollut suostunut tuntipalkkansa alentamiseen, koska se olisi ollut työehtosopimuksen säännösten vastaista ja koska lääkäriasemalla oli normaalista poikkeavaa siivousta, kuten esimerkiksi leikkaussali ja laboratorio. Krökki oli hoitanut työtehtävänsä hyvin ja hän oli pidetty työntekijä myös asiakkaiden mielestä.

Servi Systems Oy:llä ei ole ollut työsopimuslain 37 a §:n mukaista taloudellista eikä tuotannollista perustetta Krökin työsuhteen päättämiseen henkilökohtaista tuntipalkkaa alentamalla. Pelkästään asiakkaan maksaman hinnan alentaminen ei ollut oleellinen syy työntekijän palkan yksipuoliseen alentamiseen edes irtisanomisaikaa noudattamalla. Palkanalennuksesta aiheutuva kustannussäästö olisi ollut niin vähäinen, ettei sitä voitu pitää hyväksyttävänä syynä irtisanomiselle. Uusi siivoussopimus ei olisi muodostunut yhtiölle sovitun työehtosopimuksen mukaisen henkilökohtaisen palkan maksamisen johdosta olennaisen tappiolliseksi. Päinvastoin työnantaja oli palkannut heti uuden työntekijän Krökin tilalle ja työsopimuksen päättymisen jälkeen myös useita muita työntekijöitä eri kohteisiin Kajaanissa tarjoamatta entiselle työntekijälle mahdollisuutta palata töihin.

Krökin käytös, kun hän ei ollut suostunut työnantajan painostukseen, oli se henkilöstä johtuva irtisanomisperuste, jonka vuoksi työnantaja oli päättänyt Krökin työsuhteen. Työnantajan tietoon oli tullut jo toukokuun lopussa 1992, että Krökki ei tule suostumaan palkanalennukseen. Se, että Krökin työsopimus oli irtisanottu 12.6.1992 ja se, että työnantaja oli tarjonnut uutta työsopimusta jo 20.7.1992 osoitti, että irtisanomiselle oli ollut muut kuin taloudelliset ja tuotannolliset syyt.

Krökille oli tarjottu hänen entisellä tuntipalkallaan uutta työsopimusta 20.11.1992. Tämä osoitti, että lääkäriaseman työkohteessa ei ollut ollut tarvetta alentaa palkkaa. Työnantajan tarkoitusta osoitti vielä tapahtumat 22.2. 1993, kun Krökin irtisanomisasian ollessa vireillä työtuomioistuimessa Krökin esimiehenä toiminut kenttäpäällikkö oli soittanut Krökille ja ilmoittanut, että Kajaanin Lääkäripalvelussa työskennellyt Servi Systems Oy:n työntekijä oli irtisanoutunut. Kenttäpäällikkö oli tarjonnut Krökille hänen entistä työpaikkaansa lääkärikeskuksessa. Työnantajan tarjous ei ollut kuitenkaan sisältänyt henkilökohtaista lisää ja Krökki oli kieltäytynyt uuden työsopimuksen tekemisestä.

Krökin irtisanominen ei ollut johtunut taloudellisista eikä tuotannollisista syistä, vaan hänestä itsestään johtuvista syistä, jotka eivät olleet irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 2 §:n mukaisia irtisanomiseen oikeuttavia perusteita.

Toimenpiteellään Servi Systems Oy oli syyllistynyt puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen 7 ja 22 §:n rikkomiseen. Lisäksi Servi Systems Oy oli rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta, kun se oli uhkaillut työntekijöitä irtisanomisilla, jos he eivät suostuisi matalampiin palkkoihin. Työnantaja oli ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen saadakseen muutettua myös Krökin työsuhteen ehtoja.

Asiasta oli käyty useita liittojen välisiä neuvotteluja, mutta tästä huolimatta Palvelualojen Toimialaliitto ei ollut ryhtynyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaisiin toimenpiteisiin, jotta Servi Systems Oy ryhtyisi noudattamaan puhdistus- ja siivousalan työehtosopimusta ja palauttaisi laittomasti päätetyn Krökin työsuhteen ennalleen. Palvelualojen Toimialaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Servi Systems Oy oli irtisanonut Enni Krökin työsopimuksen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen sekä puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen 7 ja 22 §:n vastaisesti. Kiinteistötyöntekijäin Liitto on edelleen vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaisi Servi Systems Oy:n maksamaan Krökille irtisanomissuojasopimuksen mukaista korvausta perusteettomasta irtisanomisesta 18 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 113 853 markkaa 60 penniä 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vielä vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Servi Systems Oy:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Palvelualojen Toimialaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on lisäksi vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Servi Systems Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta, mutta luopunut tästä vaatimuksesta jutun pääkäsittelyistunnossa.

VASTINE

Palvelualojen Toimialaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Servi Systems Oy oli irtisanonut Krökin työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä eikä irtisanominen ollut miltään osin kohdistunut yksilölliseen irtisanomissuojaan. Krökin työsuhteessa sovellettavassa irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevassa yleissopimuksessa eikä alan työehtosopimuksessa muutoinkaan ollut taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä suoritettuja työsopimusten irtisanomisia koskevia määräyksiä. Kanne tuli jättää tutkimatta työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n perusteella.

Palvelualojen Toimialaliitto oli vasta kanteessaan ensimmäisen kerran väittänyt, että Krökin työsopimus oli irtisanottu hänestä itsestään johtuvista syistä. Asiasta ei ollut neuvoteltu työehtosopimuksen 16 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti, mikä ilmeni muun muassa liittojen välisestä 2.12.1992 päivätystä erimielisyysmuistiosta. Liittojen välillä oli käsitelty vain taloudellisia ja tuotannollisia perusteita. Kantajaliitto ei ollut neuvotteluissa edes väittänyt, että Krökin työsopimus olisi irtisanottu hänestä johtuvista syistä. Myöskään paikallistasolla ei edellä mainittua väitettä ollut esitetty eikä asiasta siten neuvoteltu. Kanne tuli jättää tutkimatta tälläkin perusteella.

Servi Systems Oy ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuutta, eikä Palvelualojen Toimialaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kajaanin Lääkäripalvelu oli irtisanonut Servi Systems Oy:n kanssa solmimansa siivoussopimuksen päättymään 1.9.1992. Servi Systems Oy oli aloittanut Krökin kanssa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaiset neuvottelut siivoussopimuksen päättymisestä aiheutuvista henkilöstövaikutuksista 27.5.1992. Yhteistoimintaneuvottelut oli käyty 4.6.1992. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli käsitelty taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia muutoksia, muun muassa työtehtävän loppumista, osa-aikaistamista ja työsopimuksen irtisanomista. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä Servi Systems Oy oli irtisanonut 12.6.1992 Krökin työsopimuksen päättymään työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan kuluttua 13.10.1992. Työnantajan noudattama menettely oli ollut lain ja työehtosopimuksen mukainen.

Kajaanin Lääkärinpalvelun irtisanottua siivoussopimuksen Servi Systems Oy oli jatkanut kuitenkin neuvotteluja pyrkien uuteen sopimukseen. Lääkärikeskuksen toivomusten mukaisesti oli siivousalue mitoitettu uudestaan ja lääkärikeskukselle tehty sellainen uusi tarjous, jonka se saattoi hyväksyä. Uuden sopimuksen mukaan muun muassa töitä oli vähennetty ja työajaksi muodostunut päivittäin kuusi tuntia. Sopimuksen syntymisen jälkeen Servi Systems Oy oli tarjonnut Krökille mahdollisuutta uuteen sopimukseen irtisanomisajan kuluttua uusilla ehdoilla. Uudessa sopimuksessa vuorokautinen säännöllinen työaika olisi muuttunut kahdeksasta tunnista kuuteen tuntiin ja palkkaus olisi muuttunut siten, että kun Krökillä oli aiemmin ollut työehtosopimuksen tehtäväkohtaisen palkan ja palvelusvuosilisän lisäksi henkilökohtainen lisä 7,49 markkaa tunnilta, ei tätä henkilökohtaista lisää enää uuden sopimuksen mukaan maksettaisi. Krökki ei ollut hyväksynyt uusia ehtoja ja hänen työsopimuksensa oli päättynyt 13.10.1992.

Servi Systems Oy oli tarjonnut Krökille 20.11.1992 työsopimusta siten, että säännöllinen vuorokautinen työaika olisi ollut kuusi tuntia ja palkka vastannut Krökin aiempaa tuntipalkkaa. Krökki ei ollut hyväksynyt tätäkään tarjousta.

Liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa työntekijäyhdistystä edustanut neuvottelija oli ollut valmis hyväksymään palkan alenemisen työajan lyhenemistä vastaavaksi, mutta ei tuntipalkan pienenemistä. Koska Kiinteistötyöntekijäin Liiton edustaja olisi ollut valmis hyväksymään työajan lyhenemisen kuuteen tuntiin, tuli kanne hylätä ainakin siltä osin kuin vaadittiin palkkaa kahdeksan tunnin mukaan. Koska Servi Systems Oy oli tarjonnut Krökille entisellä palkalla työtä kuuden tunnin työajalla ja Krökki oli kieltäytynyt ottamasta tarjottua työtä vastaan, tuli kanne hylätä myös tältä osin.

Puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen 7 §:n pöytäkirjamerkinnällä ei ollut tarkoitettu rajoittaa työnantajan oikeutta muuttaa työsopimuksen ehtoja yksipuolisesti silloin, kun työnantajalla on työsopimuslain mukaiset perusteet työsopimuksen irtisanomiseen.

Servi Systems Oy ei ollut harjoittanut mitään painostustoimenpiteitä Krökkiä kohtaan, vaan oli käynyt asialliset yhteistoiminnasta yrityksessä annetun lain mukaiset neuvottelut ja tarjonnut Krökille työtä mahdollisuuksiensa mukaan. Palvelualojen Toimialaliitto ei ollut myöskään laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tapahtumien kulku oli ollut sellainen, että kun Kajaanin Lääkäripalvelun kanssa tehtyjen neuvottelujen perusteella oli selvinnyt, että siivoussopimusta voitiin jatkaa kuuden tunnin työajalla ja uudella hinnalla, oli työnantaja 20.7.1992 eli sen jälkeen, kun Krökki oli palannut vuosilomaltaan, tarjonnut Krökille samaa kohdetta uusilla ehdoilla ja ilman henkilökohtaista lisää. Työnantaja oli tarjonnut 20.11.1992 Krökille vanhalla palkalla ja kuuden tunnin työajalla siivoustyötä jostain muusta kohteesta kuin Kajaanin Lääkäripalvelusta. Krökki oli kieltäytynyt ottamasta sitä tarjousta vastaan. Työnantaja oli uudestaan 22.2.1993 tarjonnut Krökille mahdollisuutta työskennellä Kajaanin Lääkäripalvelussa, kun sinne Krökin jälkeen otettu työntekijä, joka oli työskennellyt työehtosopimuksen mukaisella palkalla, oli itse päättänyt työsuhteensa. Krökki oli kieltäytynyt tästä työstä.

Liittojen välillä oli useissa eri neuvotteluissa todettu yhteinen kannanotto, että puhdistus- ja siivousalalla irtisanomisperusteen olemassaoloa tarkasteltiin siivouskohteittain.

Krökin työsopimuksen irtisanomisen jälkeen Servi Systems Oy oli ottanut Kajaaniin viisi uutta työntekijää töihin sillä tavoin, että näiden työntekijöiden päivittäinen työaika oli vaihdellut 1 - 3,3 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Nämä työntekijät työskentelivät työehtosopimuksen mukaisilla palkoilla.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Palvelualojen Toimialaliitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kun siinä oli vaadittu korvausta irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan yleissopimuksen vastaisesta irtisanomisesta, ja muutoin kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vastaajien vastineen johdosta muun muassa lausunut, että asianosaisliittojen välillä käydystä neuvottelusta 2.12.1992 laaditussa erimielisyysmuistiossa työntekijäpuoli oli todennut, että Servi Systems Oy:llä ei ollut ollut työsopimuslain 37 a §:n mukaista tuotannollista ja taloudellista perustetta Krökin työsuhteen päättämiseen. Lisäksi muistiossa oli vaadittu palauttamaan laittomasti päätetty työsuhde ja palkka.

Neuvottelujen eri vaiheissa oli tuotu esille, että Krökki ei ollut hyväksynyt palkkansa alentamista. Koska tuotannollista ja taloudellista irtisanomissyytä ei ollut ollut olemassa, työsuhteen päättäminen oli tapahtunut yksilöllisellä perusteella. Krökki ei ollut suostunut työnantajan painostukseen eikä työehtosopimuksen säännösten vastaiseen menettelyyn, joten työnantaja oli päättänyt Krökin työsuhteen Krökin käyttäytymisen vuoksi.

Asiasta oli neuvoteltu työehtosopimuksen 16 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Kanne tuli tutkia myös niiltä osin kuin se koski vaadittua korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta irtisanomisesta.

Työnantajan menettely yhteistoimintaneuvotteluissa ei täyttänyt lain eikä työehtosopimuksen määräyksiä. Esimerkiksi 27.5.1992 päivätyssä neuvotteluesityksessä, joka oli annettu Krökille, ei ollut edes mainittu neuvottelupäivää saati käsiteltäviä asioita. Neuvottelua, joka oli pidetty 4.6.1992, ei voitu pitää varsinaisena yhteistoimintaneuvotteluna.

Servi Systems Oy:llä oli Kajaanin alueella useita siivoussopimuksia ja kymmeniä työntekijöitä. Työntekijät solmivat työsopimuksen Servi Systems Oy:n kanssa ja työsuhteissa noudatettiin työoikeudellista normistoa. Vaikka Servi Systems Oy solmikin uuden sopimuksen asiakkaansa kanssa, ei yksittäisen siivoussopimuksen ehdot voineet vaikuttaa kyseisessä kohteessa työskentelevän työntekijän työsuhteen ehtoihin. Työntekijä teki Servi Systems Oy:n kanssa työsopimuksen, jossa hän sitoutui suorittamaan työnantajan osoittamaa työtä työnantajan toimialueella. Tällöin työnteko oli mahdollista Kajaanin alueella monissa eri kohteissa, jolloin työsuhteen ehtojen tarkastelu oli suoritettava tätä taustaa vasten.

Koska Servi Systems Oy:n ja Kajaanin Lääkäripalvelun siivoussopimus oli käsittänyt 1.9.1992 alkaen vain kuusi tuntia kahdeksan tunnin sijaan, Krökki oli työskennellyt puuttuvat kaksi tuntia Kajaanin toimialueella toisessa siivouskohteessa, edellä mainitusta ajankohdasta lukien. Tämä osoitti sen, että hänen irtisanomiseensa ei ollut ollut taloudellista syytä, joten irtisanominen olisi pitänyt perua. Krökin irtisanomisajan loppuvaiheilla oli Servi Systems Oy palkannut uusia työntekijöitä, jolloin puuttuvat kaksi työtuntia olisi tullut järjestää Krökille edelleen.

Asianosaisliitoilla ei ollut vastaajaliiton väittämää yhteistä kantaa siitä, että puhdistus- ja siivousalalla työsopimuksen irtisanomisperusteen olemassa oloa tarkasteltaisiin siivouskohteittain. Viime aikoina työnantaja oli ruvennut käyttämään sellaista menettelyä, että siivoussopimuksen irtisanomisen yhteydessä varmuuden vuoksi irtisanottiin työntekijät siivouskohteesta, vaikka paikkakunnalla otettiin jatkuvasti lisää työntekijöitä muihin työkohteisiin. Jos yhdessä kohteessa työt loppuivat, oli työnantajalla velvollisuus osoittaa työtä jostain muualta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattaviksi, Palvelualojen Toimialaliitto ja Servi Systems Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Palvelualojen Toimialaliitto ja Servi Systems Oy ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta toisaalta sen vuoksi, että kanne siltä osin kuin siinä on kysymys irtisanomisperusteista ei kohdistu työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaan yksilölliseen irtisanomissuojaan ja toisaalta sen vuoksi, että asiasta ei ole neuvoteltu työehtosopimuksen 16 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Neuvottelut on käyty vastaajien mukaan taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista väittämättä, että irtisanominen olisi johtunut työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.

Työtuomioistuin toteaa, että väite siitä, ettei työsopimuksen irtisanominen ole johtunut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa tarkoitetuista henkilöstä johtuneista syistä vaan ilmoitetuista taloudellisista ja tuotannollisista syistä, on asiaa koskeva väite, joka hyväksyttynä ei johda kanteen jättämiseen tutkimatta vaan sen hylkäämiseen.

Erimielisyysneuvotteluissa on esitetyn selvityksen mukaan Kiinteistötyöntekijäin Liitto lähtenyt siitä, että Servi Systems Oy on päättänyt Enni Krökin työsopimuksen sen vuoksi, ettei tämä ollut suostunut palkkansa alentamiseen. Erimielisyysmuistion mukaan nimenomaisesti ei ole tuotu esille, että tarkoitus on ollut viitata kyseiseen seikkaan henkilöstä johtuvana irtisanomisperusteena. Kun kuitenkin työntekijäpuolelta neuvotteluissa on kiistetty taloudellisten perusteiden olemassaolo ja esitetty väitteille työnantajan menettelyn sopimuksenvastaisuudesta samat perusteet kuin nyt työtuomioistuimessa, työtuomioistuin katsoo, että riitakysymys myös puheena olevan perusteen osalta on siten ollut neuvottelujen kohteena, että se työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen voidaan tutkia.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin hylkää tehdyt oikeudenkäyntiväitteet.

Pääasiaratkaisun perustelut

Siivooja Enni Krökki on ollut Servi Systems Oy:n palveluksessa 6.2.1981 alkaen. Hän on työskennellyt viimeksi Kajaanin Lääkäripalvelu-nimisellä lääkäriasemalla. Kajaanin Lääkäripalvelu on irtisanonut Servi Systems Oy:n kanssa tekemänsä siivoussopimuksen 21.5.1992 päättymään 1.9.1992. Krökin työsopimus on irtisanottu 12.6.1992 taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä päättymään neljän kuukauden irtisanomisajan jälkeen 13.10.1992.

Servi Systems Oy on tehnyt uuden sopimuksen lääkäriaseman siivouksesta kesäkuun 1992 viimeisellä viikolla. Sopimus perustui aiemman kahdeksan tunnin päivittäisen siivousajan asemesta kuuden tunnin siivousaikaan. Tähän oli päästy todistajana kuullun kenttäpäällikön kertoman mukaan muun muassa sopimalla tiettyjen alueiden osalta siivouskertojen harventamisesta yhteen tai kahteen kertaan viikossa. Sopimustarjous oli laskettu työehtosopimuksen mukaisilla palkoilla. Sovittu kokonaishinta on aiempaan sopimukseen verrattuna alentunut todistajan mukaan noin 40 prosenttia.

Servi Systems Oy on tarjonnut Krökille uutta työsopimusta 20.7.1992. Yhtiön esityksen mukaan Krökin päivittäinen työaika olisi ollut kuusi tuntia ja palkka palvelusvuosilisineen työehtosopimuksen mukainen. Krökki on tuolloin kieltäytynyt tekemästä uutta työsopimusta aiemmasta poikkeavilla ehdoilla, jotka olisivat muun ohella johtaneet siihen, että hänen tuntipalkkansa olisi alentunut hänen henkilökohtaista lisäänsä vastaavalla 7,49 markalla. Työnantajan edustajat ovat useamman kerran jatkaneet Krökin kanssa neuvotteluja vuoden 1992 ja 1993 aikana, mutta Krökki ei ole hyväksynyt työnantajan tekemiä, jossain määrin eri sisältöisiä työsopimusesityksiä.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on kanteessaan ja sitä kehitellessään katsonut, että Krökin irtisanominen ei ole johtunut taloudellisista ja tuotannollisista syistä, vaan siitä, että Krökki ei ole suostunut työnantajan painostukseen työnantajan pyrkiessä alentamaan hänen palkkaansa ja siten sellaisesta Krökin henkilöstä johtuvasta syystä, joka ei ole irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan yleissopimuksen 2 §:n mukainen irtisanomiseen oikeuttava peruste.

Ennen työsopimuksen irtisanomista Krökin ja työnantajan edustajien välillä on 27.5.1992 tehdyn neuvotteluesityksen pohjalta neuvoteltu 4.6.1992. Tuossa neuvottelussa on esitetyn selvityksen mukaan käsitelty Kajaanin Lääkäripalvelun siivoussopimuksen irtisanomisen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia työn ja Krökin työsuhteen jatkumisen kannalta. Tuolloin, kuten myöskään sitä ennen tai sen jälkeen työnantaja ei ole vedonnut muihin kuin muuttuneesta sopimustilanteesta johtuneisiin taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin irtisanomiseen johtaneina syinä.

Irtisanomisen perusteita arvioitaessa sitä seikkaa, ettei Krökki työsopimuksensa irtisanomisen jälkeen ole suostunut tekemään uutta työsopimusta esitetyillä ehdoilla, ei voida pitää sellaisena työntekijästä itsestään riippuvana irtisanomiseen johtaneena syynä, jota irtisanomista ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 2 §:ssä tarkoitetaan. Asian käsittelyn yhteydessä ei muutoinkaan ole irtisanomisen perusteena tullut esille muita kuin työnantajan ilmoittamia taloudellisia ja tuotannollisia syitä. Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen soveltamisalamääräykset huomioon ottaen työtuomioistuimella ei ole mahdollisuutta arvioida näiden perusteiden riittävyyttä irtisanomisperusteena, vaan asia on tältä osalta käsiteltävä yleisessä tuomioistuimessa.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on katsonut kanteessaan Servi Systems Oy:n ryhtyneen työtaisteluun uhkaamalla työntekijöitä työsopimusten irtisanomisella, jos he eivät suostu alempiin palkkoihin ja rikkoneen työrauhavelvollisuutta myös painostaessaan Krökkiä suostumaan palkan alennukseen.

Jutussa kuultujen todistajien kertoman mukaan työnantajan edustaja on keskustellut viiden sellaisen työntekijän kanssa, joilla ei ole ollut vakituista siivouskohdetta, heidän palkkauksensa mahdollisesta alentamisesta ja sen vaikutuksesta mahdollisuuksiin saada uusia työkohteita. Tuossa yhteydessä on ollut esillä mahdollisuus irtisanomisista, jos työkohteita ei silloisella palkkaustasolla saada. Irtisanomisia ei sittemmin ole tästä syystä toimeenpantu. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi pyrkinyt työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla painostamaan työntekijöitä sopimaan palkkojen alentamisesta. Työnantajan ei liioin Krökin työsopimuksen ehdoista neuvotellessaan ole näytetty menetelleen työrauhavelvollisuutensa vastaisesti.

Palvelualojen Toimialaliiton ei ole näytetty laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin vaatimuksista on luovuttu.

Muilta osin kanne hylätään.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen Toimialaliiton ja Servi Systems Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Kontio, Vannela, Kiuru ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.