Labor court allows union damages for trust agreement breach but dismisses info duty claim due to lack of specificity.
Legislator summary
AI generatedThe court dismissed the union's claim regarding the employer's failure to provide specific information under the trust agreement because the complaint lacked necessary detail. However, the court found the employer and the employer's union violated the agreement by demoting the head union representative and failing to provide adequate facilities for their duties. Consequently, the court ordered damages for the breach of the trust agreement and the employer union's failure to supervise, while rejecting the specific information claim.
Legislator headnote
AI generatedLuottamusmiessopimuksen 4 § 2 ja 3 kohta sekä 11 §; Luottamusmiessopimuksen 6 § 3 kohdan mukaisen tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ei voida tutkia, jos kanteessa ei ole yksilöity, miltä osin velvollisuus on laiminlyöty.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä siten, että pääluottamusmiehellä ei ollut ollut mahdollisuuksia kehittyä ammatissaan ja hänet oli siirretty vähempiarvoiseen työhön kuin mitä hän oli tehnyt pääluottamusmieheksi valituksi tullessaan.
Työnantaja ei ollut järjestänyt pääluottamusmiehelle luottamusmiessopimuksen mukaista paikkaa luottamumiestehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiselle, eivätkä työnantajan osoittamat toimitilat olleet tarkoituksenmukaiset luottamusmiestehtävien hoitamista varten käytäville välttämättömille keskusteluille.
Työnantaja tuomittu maksamaan hyvityssakkoa luottamusmiessopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. (Ään.)
TUOMIO
Kantaja, Puutyöväen liitto r.y.
Vastaajat, Metsäteollisuus ry, Viitapuu Oy
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Puutyöväen liiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton, nykyisin Metsäteollisuus ry:n välillä 3.4.1990 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 §
Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen
Yleiset sopimukset STK-SAK
- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. Liitteenä XV olevaa 15.1.1990 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edellä mainitussa 15.1.1990 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 §
Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala
Tarkoitus
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvat osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 §
Luottamusmiehen työsuhde
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Ammatissa kehittyminen
Ammatissakehittyminen
Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6 §
Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
11 §
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle tarkoituksenmukaisen paikan luottamusmiestehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä luottamustehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että pääluottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.
12 §
Neuvottelujärjestys
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi työosastonsa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Puutyöväen liitto on Metsäteollisuus ry:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Puutyöväen liiton jäsen Osmo Kivinen oli toiminut Viitapuu Oy:n palveluksessa 8.5.1980 alkaen tuotantopuolen eri tehtävissä ja vuodesta 1982 ovirunkojen ja ovilevyjen helakoneistajana. Kivinen oli lisäksi toiminut pääluottamusmiehenä vuosina 1982 - 1992. Vuoden 1991 alussa Viitapuu Oy:n tuotanto oli siirtynyt uudelle hallille, jonne kaikki tuotantopuolen työntekijät pääluottamusmiestä lukuun ottamatta olivat siirtyneet. Pääluottamusmies oli joutunut jäämään vanhalle hallille. Siellä ei ollut ollut enää normaalia tuotantoa, vaan ainoastaan jonkun verran kakkoslaatuisten ovien pakkausta. Pääluottamusmies Kivinen oli välillä saanut tehdä töitä, välillä hän ei ollut saanut mitään työtä tehdäkseen pääluottamusmies-asemansa takia.
Viitapuu Oy:n toimitusjohtaja oli purkanut Kivisen työsopimuksen 30.1.1991. Paikallisten neuvottelujen tuloksena 7.2.1991 syntyneen sopimuksen mukaisesti hänen työsuhteensa oli palautettu ennalleen 11.2.1991 alkaen. Työnantajan edustaja oli 8.2.1991 ilmoittanut työntekijöille kirjallisella ilmoituksella pääluottamusmiehen toimipaikan olevan Viitapuu Oy:n vanhalla ovitehtaalla 11.2.1991 alkaen, ja että pääluottamusmiesasioissa hän oli tavattavissa tällä toimipaikalla. Tämä merkitsi sitä, että jos työntekijöillä oli jotain asiaa pääluottamusmiehelle, heidän oli mentävä vanhalle hallille, eikä pääluottamusmies voinut vapaasti kulkea luottamusmiesasioita hoitaessaan työntekijöiden luona uudella hallilla. Työntekijät joutuivat työnantajan erityisen huomion kohteeksi, jos he lähtivät pääluottamusmiehen luo luottamusmiesasioissa. Lisäksi työntekijöiden oli annettu ymmärtää, että luottamusmies ei saanut asioida työntekijöiden luona uudella hallilla. Uuden hallin ja vanhan hallin välinen matka oli noin 500 metriä.
Edellä tarkoitettua ilmoitusta, joka koski pääluottamusmiehen toimipaikkaa, ei ollut poistettu ilmoitustaululta Kivisen pääluottamusmiesaikana. Kivinen oli huomauttanut työnantajalle, että ilmoitus ei vastannut luottamusmiessopimuksen tarkoitusta. Pääluottamusmies ei voinut riittävästi puuttua työntekijöiden ongelmiin.
Kivinen oli joutunut kesällä 1991 siivoamaan ulkoalueita ja tekemään järjestelytöitä. Luottamusmiesasioita hän oli joutunut pääluottamusmiesaikanaan hoitamaan uuden hallin kahviossa.
Kivinen oli saanut kestää hyvin pitkään työnantajapuolen taholta tullutta painostusta. Esimerkkinä työnantajan painostuksesta voitiin mainita 19.3.1991 käydyt neuvottelut, joissa oli keskusteltu työvoiman vähentämisestä. Pääluottamusmies Kivinen oli esittänyt näissä neuvotteluissa kysymyksen ja kun tämä kysymys ei ollut miellyttänyt yhtiön kehityspäällikköä, oli tämä hermostuneena kysymyksestä ilmoittanut halunsa lyödä pääluottamusmiestä. Tämän jälkeen neuvottelut oli keskeytetty.
Vuonna 1991 Kivisen istuessa pääluottamusmiesvapaansa aikana kahviossa oli toimitusjohtaja tullut sinne ja hermostunut Kiviseen. Hermostuksissaan hän oli ottanut työvoimatoimistoon vietäväksi tarkoitetut paperit ja Kivisen rahapussin ja heittänyt ne kaikki roskakoriin. Paperit toimitusjohtaja oli myöhemmin nostanut roskien joukosta, mutta ei rahapussia.
Kivinen oli siirretty uudelle hallille normaaliin tuotantotyöhön 18.12.1991.
Luottamusmiehen syrjinnästä oli käyty paikallistason neuvottelut 2.4.1991 siten, että paikalla olivat olleet varapääluottamusmies ja pääluottamusmies. Erimielisyysmuistio oli heidän keskenään laatimansa. Koska paikallistasolla ei ollut sovintoa saatu aikaan, oli asia siirretty liittojen välillä neuvoteltavaksi.
Liittojen väliset neuvottelut oli käyty 11.11.1991 ja ne olivat päättyneet tuloksettomina.
Puutyöväen liitto on katsonut Viitapuu Oy:n rikkoneen ensinnäkin luottamusmiessopimuksen 1 §:ää niin, että luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus ei ollut toteutunut Kivisen pääluottamusmiesaikana. Työntekijöiden oli mentävä vanhalle hallille 500 metrin päähän, jos heillä oli ollut asiaa luottamusmiehelle. Jo tämän matkan takia ja sen takia, että Kivinen ei saanut työnantajaltaan tarvittavia tietoja asioiden ratkaisemiseksi, ei Kivinen ollut voinut puuttua työntekijöiden ongelmiin. Kivinen ei ollut voinut vapaasti liikkua työntekijöiden luona uudella hallilla hoitaessaan pääluottamusmiestehtäviä. Kivinen ei ollut saanut yhtiöstä minkäänlaisia tietoja ja hän oli ollut eristettynä.
Viitapuu Oy oli rikkonut myös luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 ja 3 kohtia. Vuoden 1991 alussa Viitapuu Oy:n tuotannon siirtyessä uudelle hallille olivat kaikki tuotantopuolen työntekijät pääluottamusmiestä lukuun ottamatta siirtyneet sinne.
Vanhalla hallilla Kivinen oli joutunut tekemään muun muassa siivoustyötä, purujen poistoa katolta, romujen järjestelyä, mainostelineiden kokoamista, lattian hiomista, lakaisua ja lakkausta, puruputkiston irrotusta ja tavaroiden siirtelyä ja järjestelyä. Nämä tehtävät eivät olleet ovituotantoon kuuluvia normaaleja tuotantotöitä, jossa Kivinen olisi voinut kehittyä niin kuin muutkin työntekijät. Kivinen ei ollut eristyksen aikana millään tavalla ammatissaan kehittynyt, koska hän oli joutunut tekemään vähempiarvoisia työtehtäviä luottamusmiesasemansa takia. Hänen palkkauksensa oli kyllä säilynyt samana suhteessa muihin tekijöihin.
Luottamusmiessopimuksen 6 §:ää oli Viitapuu Oy rikkonut siten, että työnantaja ei ollut antanut Kiviselle tietoja esimerkiksi lomautusjärjestyksestä ja siten, että yhteistoimintaneuvotteluissa Kivistä oli käsketty olemaan hiljaa. Luottamusmiestehtäviensä hoitamiseksi Kivinen ei ollut saanut tarvittavia tietoja työnantajaltaan eikä myöskään työntekijöiltä. Työntekijät eivät olleet uskaltaneet tulla Kivisen luo vanhalle hallille eivätkä aina myöskään kahvioon, jossa Kivinen hoiti pääluottamusmiestehtäviään.
Työnantaja oli rikkonut myös luottamusmiessopimuksen 11 §:ää, koska työnantaja ei ollut järjestänyt Kiviselle asianmukaisia toimitiloja. Kahvio, jonne työntekijöiden oli täytynyt tulla Kivistä tapaamaan, ei ollut sellainen paikka, missä voitiin kahden kesken keskustella. Työnantaja ei ollut järjestänyt Kiviselle tarkoituksenmukaista paikkaa pääluottamusmiestehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Tällaisena ei voitu pitää hänen omaa pukukaappiaan. Yleensä luottamusmiehillä oli kunnolliset toimitilat, suljettavat ja lukittavat kaapit tai pöytälaatikko, ja he saivat myös käyttää esimerkiksi työpaikan puhelinta. Kivisen oli täytynyt soittaa kahviosta omilla rahoillaan kolikkopuhelimesta.
Myös luottamusmiessopimuksen 12 §:n 2 momenttia oli rikottu. Asioita ei ollut voitu siirtää pääluottamusmiehelle, koska pääluottamusmies oli ollut puolen kilometrin päässä muista työntekijöistä tai jos hän oli ollut kahviossa ja työntekijä oli mennyt hänen luokseen, oli siitä seurannut työntekijälle jokin rangaistus. Kivisen ollessa eristettynä ei luottamusmiessopimuksen 12 §:n 2 kohta ollut voinut toteutua. Viitapuu Oy:ssä oli työntekijäliiton toimesta käynyt työsuojelutarkastaja kahdesti, koska liitto oli katsonut, että yhtiössä ylittyivät ne henkisen työsuojelun rajat, jolloin työsuojelutarkastajan tuli käydä. Vasta työsuojelutarkastuksen jälkeen Kivinen oli päässyt työskentelemään uudelle hallille.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Viitapuu Oy on rikkonut mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen sisältyvän luottamusmiessopimuksen 1 §:ää, 4 §:n 2 ja 3 kohtia, 6 §:ää, 11 §:ää ja 12 §:n 2 kohtaa.
Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Viitapuu Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuus ry ja Viitapuu Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että pääluottamusmies Kivistä ei ollut ollut luottamusmiessopimuksen vastaisesti syrjitty. Kivisen kanssa oli työpaikalla ollut joitakin ongelmallisia tilanteita, jotka olivat johtuneen pääluottamusmiehen omasta käyttäytymisestä ja vinoutuneista asenteista työnantajaa ja työnantajan edustajia kohtaan. Esimerkiksi talvella 1991 Kivinen oli jättänyt vanhalla tehtaalla sulkematta suuret nosto-ovet aiheuttaen tahallisesti tai huolimattomuuttaan vaaratilanteen mahdollisen jäätymisen ja varkaiden vuoksi. Selvää taloudellista vahinkoa oli syntynyt lämpöhukkana.
Kivinen oli toistuvasti ja vastoin työnantajan antamia ohjeita pysäköinyt autonsa hallin seinän vierustalle paloviranomaisten määräysten vastaisesti. Kun asiasta oli huomautettu Kiviselle, oli hän siirtänyt autonsa mielenosoituksellisesti vieläkin lähemmäksi seinää.
Keväällä 1991 Kiviselle oli annettu tehtäväksi Viitapuu Oy:n vanhan hallin purujen poistojärjestelmästä yli tulleiden purujen poistaminen vesikatolta. Kun työn tulosta oli tarkasteltu, oli havaittu Kivisen istuvan kuivan purukasan vieressä tupakkaa poltellen. Palovaarallisesta tilanteesta oli huomautettu Kiviselle, minkä seurauksena oli syntynyt kärjekäs keskustelu, missä oli tullut esille myös se, että Kivinen oli laiminlyönyt hänelle annetun työvelvoitteen, vaikka aikaa työnteolle oli annettu viikko.
Edellä todetulla pääluottamusmiehen käyttäytymisellä oli ollut vaikutuksensa neuvotteluilmapiiriin paikallisten osapuolten välillä. Työnantajalle oli muodostunut käsitys, ettei Kivisellä ollut ollut edes pyrkimystä hoitaa asiallisesti pääluottamusmiehen tehtäviä. Päinvastoin hänen toiminnastaan oli muodostunut kuva luottamushenkilöstä, joka suojattua asemaansa hyväksikäyttäen oli epäasiallisesti lukuisin eri tavoin pyrkinyt aiheuttamaan hankaluuksia ja haittaa työnantajalleen.
Luottamusmiessopimuksen 1 §:n mukaan luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on muun muassa työnantajan ja työntekijän välisten erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen. Työnantaja oli tähän neuvottelutoiminnassaan kaikin tavoin pyrkinyt, mutta ongelmaksi oli muodostunut Kivisen asennoituminen neuvottelukumppaniaan kohtaan.
Työnantajan ilmoitustaululle laittama tiedote pääluottamusmiehen toimitiloista 11.2.1991 alkaen ei osoittanut työnantajan menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Kivinen oli jättänyt 11.3.1991 ehdotuksen luottamusmiehen tehtävien ajankäytöstä. Kun neuvotteluja asiasta oli vielä käyty, Kivinen oli ryhtynyt omasta aloitteestaan soveltamaan esitystään. Hän oli ottanut käyttöön ehdotuksessa esitetyn toimitilan, kunnes työnantaja palautti tilan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa eli arkistointikäyttöön.
Kivinen oli hoitanut pääluottamusmiestehtäviään uuden hallin kahviossa. Tässä tilassa oli voitu käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Pukukaapissaan hän oli voinut säilyttää sopimuksen edellyttämällä tavoin luottamusmiestehtävien edellyttämiä tarvikkeita.
Kivisen rahapussi oli joutunut roskakoriin tilanteessa, jossa toimitusjohtaja oli siirtänyt pöydällä olevia papereita roskiin ja epähuomiossa oli tullut siirtäneeksi paperien välissä olleen rahapussin myöskin roskakoriin.
Noin 500 metrin välimatka ei ollut eristänyt Kivistä muista työntekijöistä, eivätkä työntekijät olleet joutuneet työnantajan erityisen huomion kohteeksi, mikäli he olivat käyneet tapaamassa pääluottamusmiestä. Kivistä ei ollut käsketty olla hiljaa missään yhteistoimintaneuvottelussa. Vanhalla hallilla oli ollut työssä muitakin työntekijöitä Kivisen lisäksi, mutta ajoittain Kivinen oli ollut siellä yksin töissä. Vanhalla hallilla oli tehty muutakin työtä kuin kakkoslaatuisten ovien pakkausta. Kivinen oli tehnyt myös kantajaliiton luettelemia töitä silloin, kun muuta työtä ei ollut ollut tarjolla. Kivinen oli aina tehnyt erityyppisiä työtehtäviä.
Ottaen huomioon työpaikan koon Kivisen pukukaappi oli ollut tarkoituksenmukainen, lukittava paikka säilyttää luottamusmiestehtävien edellyttämiä tarvikkeita. Luottamusmiessopimuksen mukaan työnantajalla ei ollut ollut velvollisuutta järjestää Kiviselle omaa vapaata puhelinta.
Kivinen oli menettänyt edellä kerrotun menettelynsä johdosta edustamiensa työntekijöiden luottamuksen. Kivinen oli 21.2.1992 allekirjoittamassaan asiakirjassa ilmoittanut luopuvansa pääluottamusmiestehtävistä tuosta päivästä lukien, koska hänellä ei enää ollut ollut työntekijöiden luottamusta. Uuden pääluottamusmiehen tultua valituksi oli neuvotteluilmapiiri paikallisten osapuolten kesken ollut erinomainen.
Työnantaja ei ollut painostanut Kivistä, käyttäytynyt häntä kohtaan uhkaavasti tai väkivaltaisesti. Työnantaja ei ollut myöskään menetellyt kanteessa mainittujen työehtosopimusmääräysten vastaisesti. Ongelmat olivat johtuneet Kivisestä, jonka menettelyä oli siedetty, vaikka hänen työsuhteensa olisi voitu purkaa laillisesti useallakin eri perusteella. Viitapuu Oy ei ollut rikkonut tietensä työehtosopimusta eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuus ry ja Viitapuu Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Puutyöväen liitto on vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Viitapuu Oy:n velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti Puutyöväen liiton oikeudenkäyntikulut.
Metsäteollisuus ry ja Viitapuu Oy ovat vaatineet Puutyöväen liiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Helakoneistaja Osmo Kivinen on ollut ovia valmistavan Viitapuu Oy:n palveluksessa 8.5.1980 lukien. Aluksi hän on toiminut tuotannon eri tehtävissä ja vuodesta 1982 lähtien helakoneistajana tehden ovirunkojen helakoneistuksia, saranakoneistuksia ja lukkokoneistuksia. Tilapäisesti Kivinen on tehnyt myös muita ovituotantoon liittyviä tehtäviä. Kivinen on toiminut yhtiön pääluottamusmiehenä vuodesta 1982 alkaen 21.2.1992 saakka.
Puutyöväen liitto on kanteessaan katsonut, että Viitapuu Oy on Kivisen pääluottamusmiesaikana syyllistynyt pääluottamusmiehen painostukseen ja syrjintään rikkomalla kanteessa kerrotuin tavoin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen määräyksiä. Työtuomioistuin on välituomiossaan n:o 7/1993, jossa on esikysymyksenä ollut ratkaistavana Viitapuu Oy:n ovituotannossa sovellettava työehtosopimus, katsonut, että Kivisen työsuhteessa tulee noudattaa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.
Puutyöväen liiton kanteen mukaan Viitapuu Oy on menetellyt muun muassa luottamusmiessopimuksen ammatissa kehittymistä ja palkka- ja siirtosuojaa koskevien määräysten vastaisesti. Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 ja 3 kohdan mukaan luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävien takia ja luottamusmiestä ei saa siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.
Kivisen työsuhde on purettu 30.1.1991. Purkamisen perusteena on ollut työnantajan ilmoituksen mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa esille tulleiden luottamuksellisten tietojen antaminen lehdistön edustajille. Työnantaja on kuitenkin 7.2.1991 pidetyssä paikallisessa neuvottelussa, johon on ottanut osaa myös Puutyöväen liiton palkkasihteeri, suostunut palauttamaan Kivisen työsuhteen siten, että Kivinen on palannut töihin 11.2.1991. Neuvottelusta laaditun pöytäkirjan mukaan Kivisellä voitiin teettää normaalia tuotantotyötä joko uudella tai vanhalla tuotantolaitoksella. Työnantaja on 8.2.1991 ilmoittanut, että Kivisen toimipaikkana tulee 11.2.1991 alkaen edelleen olemaan vanha ovitehdas.
Viitapuu Oy:n työntekijöistä suurin osa on siirtynyt 1991 alkuun mennessä yhtiön uusiin tuotantotiloihin, jotka sijaitsevat noin 500 metrin päässä vanhalta hallilta. Kivinen on työtuomioistuimessa kertonut, että vanhalla hallilla ei ollut 11.2.1991 jälkeen tehty mitään ovituotantoon liittyvää työtä ja että kaikki koneet ja laitteet oli siirretty sieltä pois. Kivinen on kertonut tehneensä vuoden 1991 aikana ainoastaan jonkun verran kakkoslaatuisten ovien pakkaamista ja lajittelua. Hän on tehnyt tuolloin myös muun muassa sisä- ja ulkoalueiden siivoustyötä, lattian hiomista ja lakkaamista, mainostelineiden kokoamista, puruputkiston irrotusta ja tavaroiden järjestämistä. Kivisen mukaan hänelle ei ajoittain ollut lainkaan osoitettu työtä. Tehtaan kesäloman aikana Kivinen on työskennellyt uuden hallin puolella pakkaamossa. Entisiin helakoneistajan tehtäviinsä uudelle hallille Kivinen on siirretty 18.12.1991.
Todistajana kuultu Viitapuu Oy:n tuotantopäällikkö samoin kuin yhtiön toimitusjohtaja ovat myöntäneet Kivisen tehneen edellä kuvattuja töitä. Kivinen on kunnostanut vuosien varrella kertyneitä kakkoslaatuisia ovia myyntikuntoon. Tässä työssä hänellä on ollut käytössään myös käsikäyttöinen heloituskone. Työ oli normaaliin ovituotantoon liittyvää työtä samoin kuin ovipeltien käsittely, johon työhön Kivinen myös osallistui. Lisäksi Kivinen oli työskennellyt myös uuden hallin puolella.
Tuotantopäällikön kertoman mukaan tuotannon siirtäminen uudelle hallille on aiheuttanut sen, että työntekijät ovat joutuneet tilapäisesti tekemään myös muita kuin heidän normaaleja työtehtäviään. Ovituotanto uudella hallilla on käynnistynyt asteittain vuoden 1990 loppupuolelta lähtien, mutta joitakin työvaiheita on tehty vanhalla hallilla vielä vuoden 1991 aikana. Koneheloitustyö oli siirretty uudelle hallille.
Esitetty selvitys osoittaa, että työnantajalla olisi ollut tarjota uusissa tuotantotiloissa Kiviselle tämän aiemmin tekemää ja hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Tästä huolimatta Kivinen on määrätty työskentelemään - enimmäkseen yksin - vanhalle tehdashallille ja tehtäviin, joita on kokonaisuutena pidettävä hänen aikaisempaa työtään alempiarvoisina. Viitapuu Oy ei voi perustellusti vedota 7.2.1991 laadittuun pöytäkirjaan, joka sinänsä olisi mahdollistanut Kivisen työllistämisen vanhalla ovitehtaalla, kun Kivisen ammattitaidon ja -kokemuksen kannalta normaalia tuotantotyötä ei siellä ole ollut tarjolla. Työnantajan menettely on myös ollut omiaan heikentämään tuotantotoiminnan muutosvaiheessa Kivisen mahdollisuuksia kehittyä helakoneistajan ammatissaan. Näin Viitapuu Oy on tietensä rikkonut luottamusmiessopimuksen 4 §:n määräyksiä.
Luottamusmiessopimukseen ei sisälly määräyksiä toimistoynnä muiden sellaisten välineiden, kuten esimerkiksi puhelimen käyttöoikeudesta, vaan siinä edellytetään asiasta sopimista paikallisesti. Näin ollen Viitapuu Oy:n ei voida katsoa menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti pelkästään sen vuoksi, että se on osoittanut pääluottamusmiehen käyttöön kahviossa olleen maksullisen puhelimen.
Yhtiön on selvitetty asettaneen rajoituksia luottamusmiestehtävien hoitamiselle uuden hallin puolelta. Nämä rajoitukset ovat voineet olla vaikeuttamassa pääluottamusmiehen mahdollisuuksia edustaa työntekijöitä erityisesti tuotantotoiminnan muutokset huomioon ottaen yrityksen kehittämiseen ja työnantajan ja työntekijöiden välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että nämä rajoitukset olisivat olleet luonteeltaan sellaisia, että niiden johdosta luottamusmiessopimuksen 1 §:ssä määritelty luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus olisi jäänyt toteutumatta tai 12 §:n mukaisen neuvottelujärjestyksen noudattaminen estynyt.
Puutyöväen liitto on kanteessaan esittänyt väitteen, ettei Kiviselle ollut annettu Viitapuu Oy:n työntekijöistä kaikkia luottamusmiessopimuksen 6 §:n 3 kohdan edellyttämiä tietoja. Kantaja ei ennen pääkäsittelyä ole yksilöinyt, miltä osin työnantaja on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa. Kun kannetta ei ole sillä tavoin yksilöity, että siihen olisi voitu asiallisesti vastata ja sen pohjalta arvioida esitettyjä vahvistus- ja hyvityssakkovaatimuksia, kannetta tältä osalta ei voida oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 1 §:n säännökset huomioon ottaen tutkia.
Metsäteollisuus ry:n edustajien on näytetty olleen useampaan otteeseen yhteydessä Viitapuu Oy:hyn työpaikan erimielisyyksien ratkaisemiseksi muun muassa keväällä 1991. Kun yhtiön työehtosopimuksen vastainen pääluottamusmieheen kohdistunut menettely on jatkunut vielä näiden yhteydenottojen jälkeenkin varsin pitkään, Metsäteollisuus ry:n toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin jättää Puutyöväen liiton vahvistus- ja hyvityssakkovaatimukset tutkimatta siltä osalta kuin niissä on kysymys luottamusmiessopimuksen 6 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta.
Työtuomioistuin vahvistaa, että Viitapuu Oy on menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 ja 3 kohtien sekä 11 §:n vastaisesti.
Työtuomioistuin tuomitsee Viitapuu Oy:n ja Metsäteollisuus ry:n maksamaan Puutyöväen liitolle hyvityssakkoa, yhtiön työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla luottamusmiessopimuksen tieten rikkomisesta 25 000 markkaa ja Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 15 000 markkaa.
Muilta osin kanne hylätään.
Viitapuu Oy ja Metsäteollisuus ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puutyöväen liiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Rihto, Äimälä, Langinkoski, Pohja ja Vertanen jäseninä.
Eri mieltä olevan jäsen Langinkosken lausunto, johon jäsen Äimälä yhtyi:
Yhdyn tuomioon muutoin, mutta katson, että Metsäteollisuus ry on saanut konkreettista selvitystä asiasta sen keskeisiltä osilta vasta oikeudenkäynnin kuluessa, joten liitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Edellä esittämilläni perusteilla hylkään kanteen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen Metsäteollisuus ry:n osalta.