Labor court dismissed claim that vague notice of child care ending violated collective agreement notice requirements.

Työehtosopimusmääräystä oli sen sanamuodon mukaisesti tulkittava niin, että perhepäivähoitajalle 60 kalenteripäivää ennen hoitosopimuksen perusteella vakituisesti hoidossa olevan lapsen hoitosuhteen kokonaan päättymistä tehty, tarkan päättymispäivämäärän sisältämätönkin päättymisilmoitus oli riittävä.

Kun perhepäivähoitajalle oli määräyksen mukaisesti ilmoitettu hoitolapsen hoitosuhteen päättymisestä, hoitaja ei ollut oikeutettu määräyksessä tarkoitettuun takuupalkkaan hoitosuhteen päättymisestä lukien. (Ään.)

Kantaja Kunta-alan unioni r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Imatran kaupunki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa 1.3.1990 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Yleinen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainitut rajoituksin kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat kuukausipalkkaisiksi otetut työntekijät ja sellaiset työehtosopimuksen liitteissä tarkoitetut työntekijät, joiden palkka maksetaan tuntipalkkana tai kuukausipalkkana, joka lasketaan liitteissä määriteltyjen tuntipalkkojen pohjalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Perhepäivähoitajat

5. Perhepäivähoitajiin, jotka hoitavat lapsia omassa kodissaan, sovelletaan liitteen 6 määräyksiä ja sen lisäksi työehtosopimuksen 2 §:n, 3 §:n, 40 §:n, 41 §:n sekä 47, 51 - 60 §:n määräyksiä soveltuvin osin. Tässä kohdassa tarkoitettuihin perhepäivähoitajiin ei kuitenkaan sovelleta irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan työehtosopimuksen 20 §:n eikä 23 §:n määräyksiä lomauttamisen ilmoitusajoista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 1.5.1991 voimaan tulleessa liitteessä 6, joka koskee perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III LAPSEN HOIDOSSA TAPAHTUVIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS PALKKAAN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Lapsen hoidon päättyminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Lasten lukumäärä vähenee pysyvästi

Mikäli hoitosopimuksen perusteella vakituisesti hoidossa olevan lapsen hoitosuhde kokonaan päättyy, eikä perhepäivähoitajalle ole päättymisestä ilmoitettu 60 kalenteripäivää aikaisemmin, maksetaan 3 §:ssä tarkoitettu peruskuukausipalkka palvelulisineen hoidon päättymisestä lukien 30 kalenteripäivältä, minkä jälkeen palkka tarkistetaan muuttuneen perusteen mukaiseksi.

Soveltamisohje

Mikäli lapsen poissaolo on ollut aluksi tilapäistä (ks. 8 §) ja sittemmin havaitaan, että lapsi onkin jäänyt pysyvästi pois (10 § 2 mom.), palkka maksetaan entisten perusteiden mukaan kaikkiaan kerran 30 kalenteripäivältä eikä 8 §:n 1 momentin ja 10 §:n 2 mom:n määräyksiä sovelleta erikseen. Jos pois jääneen lapsen tilalle sijoitetaan tänä aikana uusi vakituinen lapsi, lakkaa keskeytysajan palkan maksaminen ja palkkaus suoritetaan 10 § 1 mom. mukaisesti. Mikäli päättymisestä ei ole ilmoitettu hoitajalle 60 kalenteripäivää aikaisemmin, maksetaan päättymisajan palkka tämän momentin mukaisesti, kuitenkin enintään 30 kalenteripäivältä.

Mikäli perhepäivähoitajalla ei ole hoidossaan enää yhtään lasta, päättyy palkanmaksu kokonaan, kun viimeisestä lapsesta maksettava tässä tarkoitettu korvaus päättyy.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IX ERÄITÄ OHJEITA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Hoidon ja hoitosuhteen muutoksia koskevat ilmoitukset

Hoitolapsen vanhempien tulee välittömästi ilmoittaa tiedossaan olevista muutoksista perhepäivähoitajalle tai perhepäivähoidonohjaajalle. Perhepäivähoitaja on velvollinen toimittamaan muutoksia koskevat tiedot viipymättä perhepäivähoidonohjaajalle. Ohjaaja on niin ikään velvollinen ilmoittamaan mahdollisimman pian tietoonsa tulleista hoitosuhdetta tai -aikoja koskevasta muutoksesta perhepäivähoitajalle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunta-alan unioni on lausunut, että sen ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä oli syntynyt erimielisyys Imatran kaupungin palveluksessa olevan perhepäivähoitaja Tuula Tellan oikeudesta palkkaukseen hänen hoidossaan olleen lapsen hoitosuhteen päätyttyä. Erimielisyys koski sitä, oliko Tellalle ilmoitettu lapsen hoidon päättymisestä siten kuin työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen 6 10 §:n 2 momentissa määrättiin.

Kesällä 1990 oli ryhdytty kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kunta-alan ammattiliitto KTV r.y:n ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL r.y:n välillä neuvottelemaan perhepäivähoitajille uutta palkkausjärjestelmää. Lähtökohtana neuvotteluissa oli ollut sellainen rakenteellinen uudistus, joka lähentäisi edelleen perhepäivähoitajan palkan määräytymistä muihin kuukausipalkkaisiin nähden. Tavoitteena oli työntekijäpuolella ollut, että perhepäivähoitajan kuukausipalkka pysyisi mahdollisimman vakiintuneena mahdollisimman pitkän ajan.

Perhepäivähoitajien palkkausta koskeva uusi sopimus oli tullut voimaan 1.5.1991 lukien tai kunnan asianomaisen viranomaisen päättämästä ajankohdasta lukien kuitenkin viimeistään 1.8.1991. Tilapäistä hoidon keskeytystä koskevan 8 §:n 1 momentin ja hoitosuhteen päättymistä koskevan 10 §:n 2 momentin määräyksiä tuli kuitenkin soveltaa kaikissa tapauksissa jo 1.5.1991 lukien.

Perhepäivähoitajien 1.5.1991 toteutetun palkkausjärjestelmän suurimpana muutoksena oli ollut siirtyminen tuntikorvauksiin perustuvasta kokonaistyöajan palkasta lasten lukumäärään perustuvaan säännölliseltä työajalta maksettavaan kuukausipalkkaan. Perhepäivähoitajien palkkaus oli näin ollen vielä lähentynyt muiden kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkausrakennetta. Palkan pysyvyyteen muutos vaikutti siten, ettei kuukausipalkkaa tarvinnut määritellä uudelleen aina hoitolasten vaihtuessa, mikäli lasten lukumäärä pysyi vakiona.

Perhepäivähoitajan kuukausipalkka 1.5.1991 voimaan tulleen sopimuksen mukaan oli säännölliseltä työajalta maksettava palkka. Lasten lukumäärä ja hoitoajat vaikuttivat uuteen kuukausipalkkaan sen mukaan, montako koko- ja puolipäivähoidossa olevaa vakinaista lasta hoitajalla oli. Aikaisemmin käytössä olleet lapsikohtaiset tuntikorvaukset olivat poistuneet käytöstä ja tilalle oli tullut lasten lukumäärään perustuva kuukausipalkka-asteikko.

Perhepäivähoitajan palkkaus muodostui 1.5.1991 jälkeen työehtosopimuksen 3 §:n mukaisesta peruskuukausipalkasta, peruskuukausipalkkaan laskettavista palvelulisistä ja niin sanotusta osahoitoisesta hoitolapsesta maksettavasta erilliskorvauksesta.

Peruskuukausipalkka oli määritelty perhepäivähoitajien työehtosopimuksen 3 §:ssä. Työehtosopimuksessa oli määritelty perhepäivähoitajien kuukausipalkkaa koskeva palkkaasteikko, jonka mukaan perhepäivähoitajan kuukausipalkka riippui siitä, kuinka monta koko- ja puolipäivähoidossa olevaa lasta hänellä oli hoidossaan.

Hoidossa olevien lasten lukumäärän perusteella määräytyi kuhunkin perhepäivähoitajaan sovellettava palkkahinnoittelu, johon sisältyi sovellettavan palkkauksen alaraja ja yläraja. Työnantaja määritteli perhepäivähoitajan palkkauksen palkkahinnoittelun puitteissa siten, että palkkauksen määräytymiseen vaikuttivat perhepäivähoitajien tehtävien vaativuus ja vastuullisuus, hoitajan ammattitaito, työn tuloksellisuus ja muut työhön liittyvät seikat.

Perhepäivähoitajan koulutus vaikutti peruskuukausipalkan määräytymiseen siten, että mikäli perhepäivähoitajalla ei ollut sosiaali- ja terveyshallituksen hyväksymää koulutusta, alennettiin palkka-asteikon mukaan määräytyvää peruskuukausipalkkaa enintään kolmella prosentilla.

Perhepäivähoitajien kuukausipalkkaa koskevaan 1.5.1991 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen sisältyi edelleen useita sellaisia määräyksiä, jotka koskivat lapsen hoidossa tapahtuvien muutosten vaikutusta perhepäivähoitajien kuukausipalkkaan. Lapsen hoidossa voi tapahtua ainakin seuraavia muutoksia. Lapsen tosiasiallinen päivittäinen hoitoaika poikkesi hoitosopimuksessa sovitusta hoitoajasta. Lapsi tuotiin hoitoon tai haettiin hoidosta sovittua aikaisemmin tai myöhemmin. Lapsen hoito keskeytyi tilapäisesti, mikä tarkoitti, että hoitosuhteen jatkuessa muuten ennallaan lapsi syystä tai toisesta jäi tilapäisesti pois hoidosta. Hoidossa olevan lapsen hoitoajoissa tapahtui pysyvä muutos. Lapsen hoito päättyi. Lasten lukumäärä lisääntyi pysyvästi.

Kuukausipalkan perusajatukseen kuului, että kuukausipalkkaa saavan työntekijän työssä päivittäin tapahtuvat muutokset eivät vaikuttaneet työntekijän palkkaukseen. Siten perhepäivähoitajankin osalta oli sovittu, että lapsen päivittäisissä hoitoajoissa tapahtuvat muutokset eivät lainkaan vaikuttaneet hoitajan peruskuukausipalkan määräytymiseen.

Koska perhepäivähoitajan palkkaus ei ollut täysin puhdas kuukausipalkka, vaan peruskuukausipalkka määräytyi lasten lukumäärän mukaan, oli lasten lukumäärässä tapahtuvilla muutoksilla vaikutusta perhepäivähoitajan peruskuukausipalkkaan. Tämän vuoksi lasten lukumäärässä tai siinä, oliko lapsi koko- vai puolipäivähoitoinen, tapahtuvat muutokset otettiin huomioon perhepäivähoitajan peruskuukausipalkan määräytymisessä kuitenkin siten, että yleensä perhepäivähoitajalla oli oikeus saada muutoksesta huolimatta entinen palkkansa 30 kalenteripäivän ajan muutosajankohdan jälkeen. Tämän 30 kalenteripäivän pituinen niin sanottu takuupalkka maksettiin lapsen hoidon tilapäiseltä keskeytysajalta ja kokopäivälapsen muuttuessa puolipäivälapseksi, olipa sitten kysymys saman lapsen hoitoajan muuttumisesta taikka siitä, että kokopäivähoidossa ollut lapsi jäi pois hoidosta ja hänen tilalleen tuli puolipäivähoitoinen lapsi. Lisäksi takuupalkka maksettiin lapsen jäädessä pysyvästi pois hoidosta.

Koska perhepäivähoitajan peruskuukausipalkka määräytyi lasten lukumäärän perusteella, tuli työehtosopimuksessa olla määräyksiä sen varalta, että hoidettavien lasten lukumäärässä tapahtui hoitosuhteen aikana muutoksia. Eräs tällainen muutostilanne oli kysymyksessä silloin, kun hoitosopimuksessa tarkoitettu lapsi jäi pois perhepäivähoitajan hoidosta.

Hoitosopimuksen mukaisen lapsen hoitosuhteen päättyessä oli mahdollista, että poisjääneen lapsen tilalle tuli toinen lapsi hoidettavaksi. Toisaalta oli mahdollista, että poisjääneen lapsen tilalle ei ohjattu uutta hoitolasta. Mikäli lasten lukumäärä väheni pysyvästi, suoritettiin perhepäivähoitajalle palkkaus työehtosopimuksen liitteen 6 10 §:n 2 momentin perusteella.

Tella oli työskennellyt Imatran kaupungin palveluksessa perhepäivähoitajan tehtävissä. Tellan hoitolapsi oli jäänyt pois Tellan hoidosta pysyvästi 13.3.1992. Lapsi oli jäänyt pois perhepäivähoidosta sen vuoksi, että lapsen äiti oli jäänyt äitiyslomalle 14.3.1992.

Äiti oli ilmoittanut Tellalle tarkan lapsen hoidon loppumispäivämäärän 20.1.1992, jolloin hoitolapsen äiti oli kertonut aloittavansa äitiysloman 14.3.1992 ja samalla ilmoittanut hoitolapsen viimeisen hoitopäivän olevan 13.3.1992. Tella oli ilmoittanut asiasta välittömästi omalle perhepäivähoidonohjaajalleen. Kun hoitolapsen äiti oli ilmoittanut lapsen hoidosta pois jäämisestä vasta 20.1.1992, oli tämän ilmoitusajankohdan ja lapsen pysyvän hoidosta poisjäämisen väliin jäänyt alle 60 päivää.

Imatran kaupungin olisi tullut suorittaa Tellalle hänen työehtosopimuksen 3 §:n mukainen peruskuukausipalkkansa entisine perusteineen 30 päivän ajan 13.3.1992 lukien. Imatran kaupunki oli kuitenkin muuttanut mainitusta ajankohdasta lukien Tellan kuukausipalkkaa siten, että palkkauksessa oli otettu huomioon yhden hoitolapsen poisjääminen.

Äiti oli aikaisemmin ilmoittanut Tellalle olevansa raskaana. Tässä vaiheessa äiti ei kuitenkaan ollut maininnut, milloin hoitolapsi jäisi pois Tellan hoidosta.

Työehtosopimuksen liitteen 6 10 §:n 2 momentin tarkoittama ennakkoilmoitus lasten lukumäärän pysyvästä vähenemisestä tarkoitti, että perhepäivähoitajalle ilmoitettiin yksilöidysti se päivämäärä, josta alkaen hoitajan hoidossa olevien lasten lukumäärä väheni ja palkkaus aleni. Liitteen 10 §:n 2 momentin tarkoittama 60 päivän ennakkoilmoitus ei voinut olla sellainen yleisluontoinen ja epämääräinen tieto lapsen hoidosta poisjäämisestä, jonka perusteella perhepäivähoitaja ei voinut arvioida ajankohtaa, jolloin hänen palkkauksensa tulisi alenemaan. Äidin ilmoitusta siitä, että hän oli raskaana, ei sellaisenaan ollut pidettävä liitteen 10 §:n 2 momentin tarkoittamana 60 päivän ennakkoilmoitusaikana.

Tellan palkkausta koskevasta erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti 13.4.1992 ja käyty keskusneuvottelut 22.6., 15.7. ja 28.7.1992 pääsemättä yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Imatran kaupunki on velvollinen työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen 6 10 §:n 2 momentin perusteella maksamaan kaupungin palveluksessa olevalle perhepäivähoitaja Tuula Tellalle peruskuukausipalkkaa 30 kalenteripäivältä 13.3.1992 jälkeen sen vuoksi, että Tellan hoidossa ollut hoitolapsi oli mainittuna ajankohtana jäänyt pois Tellan hoidosta ja että kyseisestä lapsen hoitosuhteen päättymisestä ei ollut ilmoitettu Tellalle 60 kalenteripäivää aikaisemmin.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että työehtosopimuksen liitteeseen 6 sisältyi useita takuupalkkamääräyksiä. Näiden määräysten tarkoituksena oli ollut vähentää perhepäivähoitajan kuukausipalkan äkillisiä vaihteluja. Samalla hoitaja sai aikaa järjestää taloudellinen tilanteensa vastaamaan muuttunutta kuukausipalkkaa.

Työehtosopimuksen liitteeseen 6 oli 1.5.1991 lukien otettu 10 §:n 2 momentin määräys lapsen vakinaisen hoitosuhteen päättymiseen liittyvästä niin sanotusta takuupalkasta, jota suoritettiin 30 kalenteripäivältä hoidon päättymisestä lukien. Saman momentin mukaan perhepäivähoitajalla ei ollut kuitenkaan oikeutta tähän takuupalkkaan silloin, kun hänelle oli ilmoitettu hoidon päättymisestä 60 kalenteripäivää aikaisemmin.

Sovittaessa 60 kalenteripäivän ilmoitusajasta oli tarkoitettu, että perhepäivähoitajan tuli saada luotettava tieto hoitosuhteen tulevasta päättymisestä 60 päivää ennen tosiasiallista hoidon päättymistä. Hoitosuhteen päättymisen syylle ei ollut asetettu mitään edellytyksiä, vaan mainittua ilmoitusaikaa sovellettiin kaikkiin vakinaisen hoidon päättymistilanteisiin.

Hoidon päättymistä kuten muitakin hoitosuhteen muutoksia koskeva ilmoitusvelvollisuus oli työehtosopimuksen liitteen 6 eräitä ohjeita koskevan IX luvun toisessa kohdassa asetettu kaikille osapuolille eli perhepäivähoidonohjaajalle, hoitolapsen vanhemmille ja perhepäivähoitajalle.

Työehtosopimuksen liitteen 6 10 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen sanamuoto ei tukenut sitä kanteessa esitettyä näkemystä, että 60 kalenteripäivän ilmoitusaika koskisi tarkkaa hoidon päättymisajankohtaa. Jos sopimusosapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia, että hoidon päättymispäivä tuli ilmoittaa 60 kalenteripäivää aikaisemmin, olisi kyseinen määräys myös kirjoitettu toisella tavalla.

Kanteen tarkoittamassa tapauksessa oli edellä mainittu ilmoitusvelvollisuus hoidon päättymisestä täytetty. Se ilmeni paikallisneuvottelupöytäkirjasta, jossa Tella oli kertonut olleensa tietoinen hoitosuhteen tulevasta päättymisestä hoitolapsen äidin äitiyslomalle jäämisen vuoksi yli 60 kalenteripäivää ennen hoidon tosiasiallista loppumista. Tellalla ei ollut ollut oikeutta liitteen 6 10 §:n 2 momentin perusteella maksettavan 30 päivän takuupalkkaan, joten Imatran kaupunki oli menetellyt asiassa määräysten mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunta-alan unioni on vielä lausunut, että työehtosopimuksen liitteen 6 10 §:n 2 momentin takuupalkkaa koskevan määräyksen sanamuoto ja tarkoitus sekä toimivuus edellyttivät tietynasteista täsmällisyyttä lapsen hoidon päättymistä koskevalta ennakkotiedolta. Lisäksi määräyksen oli katsottava edellyttävän hoidon päättymistä koskevalta ilmoitukselta sellaista muotoa ja sisältöä, että perhepäivähoitaja voi ymmärtää saamansa hoidon päättymistä koskevan ilmoituksen viralliseksi ja varmaksi tiedoksi hoitosuhteessa tapahtumassa olevasta muutoksesta. Määräys edellytti, että perhepäivähoitaja sai vähintään 60 päivää ennen hoitosuhteen päättymistä tiedon paitsi siitä, että hoitosuhde tulisi päättymään, myös päättymisen ajankohdasta.

Mikäli hoidon päättymisen ajankohdasta ilmoittamista ei edellytettäisi, jäisi takuupalkan saaminen perhepäivähoitajan kannalta täysin sattumanvaraiseksi eikä perhepäivähoitaja pystyisi hoitosuhteiden jatkuvuutta koskevien epämääräisten tietojen varassa arvioimaan oman palkkauksensa jatkuvuutta ja määrää. Jos ennakkoilmoituksilta ei edellytettäisi mitään täsmällisyyttä tai edes kohtuullisella tarkkuudella tapahtuvaa hoitosuhteen päättymisajankohdan määrittämistä, oli mahdotonta erottaa, milloin hoitajan ja lasten vanhempien välisiä keskusteluja oli pidettävä hoitosuhteen päättymistä koskevina ilmoituksina ja milloin taas kysymys oli yleisistä hoitosuhdetta koskevista pohdiskeluista.

Tellalla ei ollut ollut tarkempaa tietoa äitiysloman alkamisesta. Loppusyksyllä 1991 hoitolapsen äiti oli maininnut Tellalle, että hän oli raskaana. Lapsen syntymän ajankohdasta tai hänen äitiyslomansa alkamisajankohdasta ei ollut käyty keskustelua. Tella oli itsekin havainnut hoitolapsen äidin raskauden jossain vaiheessa. Tella oli vielä joskus vuodenvaihteen jälkeen nimenomaisesti kysynyt äitiysloman alkamisesta, mutta tällöin äiti oli todennut, ettei hän itsekään tiennyt äitiyslomalle jäämisen tarkkaa ajankohtaa.

Kun otettiin huomioon äidin äitiysloman alkamista koskevan keskustelun luonne sekä se seikka, ettei äiti myöhemminkään ollut osannut sanoa äitiyslomansa alkamisajankohtaa eikä hoitolapsen hoitosuhteen päättymisen ajankohtaa, ei Tella ollut saanut liitteen 6 10 §:n 2 momentin tarkoittamaa ilmoitusta lapsen hoitosuhteen päättymisestä ennen kuin 20.1.1992.

Hoitolapsen vanhemmat eivät olleet ilmoittaneet perhepäivähoidon viranomaisille lapsen hoidon päättymisestä, vaan asiasta heille oli ilmoittanut Tella välittömästi, kun hän oli saanut äidiltä asiaa koskevan tiedon 20.1.1992.

Työehtosopimuksen liitteen 6 10 §:n 2 momentin tarkoittamana lapsen hoitosuhteen päättymistä koskevana ilmoituksena ei voitu pitää yksinomaan sitä perhepäivähoitajan tiedossa ollutta tosiseikkaa, että hoitolapsen äiti oli raskaana.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Imatran kaupunki on yhtynyt kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Imatran kaupungin palveluksessa olevan perhepäivähoitaja Tuula Tellan hoitolapsi on 13.3.1992 jäänyt pois hoidosta pysyvästi lapsen äidin seuranneena päivänä alkaneen äitiysloman vuoksi. Hoitolapsen äiti on ilmoittanut lapsen hoidon tarkan päättymispäivämäärän perhepäivähoitajalle 20.1.1992.

Kunta-alan unioni on kanteessaan katsonut, että kun lapsen hoitosuhteen kokonaan päättymisestä 13.3.1992 ei ollut ilmoitettu perhepäivähoitajalle 60 kalenteripäivää aikaisemmin, kaupunki on velvollinen työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen 6 10 §:n 2 momentin perusteella maksamaan Tellalle peruskuukausipalkan hoidon päättymisestä lukien 30 kalenteripäivältä.

Työnantajapuolen kannan mukaan Tellalla on syksyllä 1991 eli siis yli 60 kalenteripäivää ennen hoitosuhteen päättymistä ollut ennakkotieto hoitosuhteen päättymisestä maaliskuussa 1992 hoitolapsen äidin äitiyslomalle jäämisen vuoksi, joten kaupungilla ei ole velvollisuutta maksaa hänelle työehtosopimusmääräyksen mukaista takuupalkkaa.

Työehtosopimuksen liitteen 6 10 §:ssä on määrätty lapsen hoidon päättymisen vaikutuksesta perhepäivähoitajan palkkaan. Pykälän lasten lukumäärän vähenemistä pysyvästi koskevan 2 momentin mukaan, mikäli hoitosopimuksen perusteella vakituisesti hoidossa olevan lapsen hoitosuhde kokonaan päättyy eikä perhepäivähoitajalle ole päättymisestä ilmoitettu 60 kalenteripäivää aikaisemmin, maksetaan peruskuukausipalkka palvelulisineen hoidon päättymisestä lukien 30 kalenteripäivältä, minkä jälkeen palkka tarkistetaan muuttuneen perusteen mukaiseksi.

Työehtosopimuksen mukaan hoitolapsen vanhempien tulee välittömästi ilmoittaa tiedossaan olevista muutoksista perhepäivähoitajalle tai perhepäivähoidonohjaajalle ja perhepäivähoitaja on velvollinen toimittamaan muutoksia koskevat tiedot viipymättä perhepäivähoidonohjaajalle.

Työehtosopimuksen määräykset lasten lukumäärän pysyvän vähenemisen vaikutuksesta perhepäivähoitajan palkkaan ovat ensikerran olleet edellä selostetun sisältöiset nyt kysymyksessä olevassa 1.5.1991 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet Kunta-alan ammattiliiton toimitsija ja Kunnallisvirkamiesliiton palkkasihteeri ovat todistajina kertoneet, että vaikka työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut edes keskusteltu siitä, että hoidon päättymisilmoituksen tulisi sisältää hoidon päättymisen tarkan ajankohdan, niin työntekijäpuolen tarkoituksena on kuitenkin ollut, että ilmoitus sisältäisi tarkan päättymispäivämäärän. Kummankin todistajan mukaan perhepäivähoitajalle tuli tehdä nimenomainen ilmoitus hoitosuhteen päättymisestä eikä siis riittänyt, että perhepäivähoitaja tosiasiassa oli siitä tietoinen.

Samoihin neuvotteluihin osallistunut kunnallisen työmarkkinalaitoksen osastopäällikkö on todistajana kertonut, ettei neuvotteluissa ollut ollut esillä, että hoidon päättymisilmoituksessa olisi tullut olla tarkka hoidon päättymispäivämäärä eikä sellaista ollut työnantajapuolella tarkoitettu, koska käytännössä esiintyi tilanteita, joissa päättymisestä voitiin ilmoittaa yli 60 päivää ennen sen tapahtumista, vaikka tarkka päättymisajankohta ei vielä ollut tiedossa. Esimerkkeinä tällaisista tilanteista todistaja on maininnut lapsen äidin raskauden, koulujen alkamisen ja perheen muuton paikkakunnalta. Myös kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvotteluihin osallistunut apulaisosastopäällikkö on todistajana kertonut, ettei tarkan päättymispäivämäärän ilmoittaminen ollut ollut neuvotteluissa esillä. Todistajan käsityksen mukaan hoidon tosiasiallisen päättymisajankohdan selvittyä voitiin 60 kalenteripäivää taaksepäin laskemalla todeta, oliko ilmoitus tehty riittävän ajoissa.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys osoittaa, ettei osallisten kesken ole sovittu siitä, että hoidon päättymisilmoituksessa tulisi olla tarkka hoidon päättymispäivämäärä. Näin ollen työehtosopimusmääräystä on sen sanamuodon mukaisesti tulkittava niin, että tarkan päättymispäivämäärän sisältämätönkin ilmoitus 60 kalenteripäivää ennen hoidon päättymistä on riittävä.

Imatran kaupungin perhepäivähoidonohjaaja on todistajana kertonut, että hänen ohjaajan päiväkirjassaan on syyskuulla 1991 liimalapulle kirjoitettu perhepäivähoitaja Tellaa koskeva merkintä, jonka mukaan Tellan yhden hoitolapsen hoitosuhde tulisi päättymään maaliskuussa 1992. Edelleen todistajan kertoman mukaan merkintää koskevan ilmoituksen on voinut tehdä vain Tella hoitolapsen äidiltä saamansa ilmoituksen perusteella. Todistaja on kertonut myös lokakuussa 1991 keskustelleensa Tellan kanssa nyt kysymyksessä olevan hoitolapsen jäämisestä pois Tellan hoidosta keväällä 1992.

Kun esitetyn selvityksen mukaan hoitolapsen hoitosuhteen päättymisestä on siis ilmoitettu Tellalle 60 kalenteripäivää ennen hoitosuhteen 13.3.1992 tapahtunutta päättymistä, hän ei ole oikeutettu työehtosopimuksen liitteen 6 10 §:n 2 momentin mukaiseen takuupalkkaan 13.3.1992 lukien.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saa kunnallinen työmarkkinalaitos itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Iirola, Nevala, Koskipirtti, Pennanen ja Hölttä jäseninä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Hölttä, jonka lausuntoon jäsen Pennanen yhtyi, lausui:

Tellalle ei ole ilmoitettu 60 päivää aikaisemmin hoitosuhteen päättymisaikaa. Sopimuksen tarkoittamana ilmoituksena ei voi pitää pelkkää tietoisuutta siitä, että hoitosuhde päättyy jonain yksilöimättömänä aikana eikä yksilöimätöntä ilmoitusta koskevalla määräyksellä olisi merkitystä. Tieto kaikkien hoitosuhteitten päättymisestä ja jopa arvioidusta kestosta on ilmankin olemassa.

Tulkinnan kannalta on merkittävää, että vastaajan kannan mukainen soveltamisohje oli esillä työehtosopimusneuvottelussa ja hylättiin. Työnantajapuoli on laatinut sopimustekstin, jonka sanamuoto tukee kannetta.

Tällä perusteella hyväksyn kanteen ja vahvistan, että Imatran kaupunki on velvollinen työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen 6 10 §:n 2 momentin perusteella maksamaan Imatran kaupungin palveluksessa olevalle perhepäivähoitaja Tuula Tellalle peruskuukausipalkkaa 30 kalenteripäivältä 13.3.1992 jälkeenkin sen vuoksi, että Tellan hoidossa ollut hoitolapsi oli mainittuna ajankohtana jäänyt pois Tellan hoidosta ja että kyseisestä lapsen hoitosuhteen päättymisestä ei ollut ilmoitettu Tellalle 60 kalenteripäivää aikaisemmin.